Esityslistat/pöytäkirjat

Konsernihallinto, ympäristöjuristi Nina Mattila 13.1.2025:

Asian valmistelu

Kaupunginvaltuusto on 22.01.2024 § 9 hyväksynyt Turun kaupungin rakennusjärjestyksen. Vuoden 2025 alusta lähtien voimaan tullut rakentamislaki on edellyttänyt rakennusjärjestyksen päivittämistä. Rakentamislain osalta on ympäristöministeriössä valmisteltu korjaussarja (HE 101/2024 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi), joka on myös hyväksytty ja tullut voimaan vuoden 2025 alusta. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudella on valmisteltu rakennusjärjestysehdotus, johon on tehty rakentamislain edellyttämät muutokset. Samalla rakennusjärjestykseen ehdotetaan tehtäväksi muita tarpeellisia muutoksia.

Rakentamislain 17 §:n mukaan ”Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa paikallisista oloista johtuvia rakentamista, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamista sekä hyvän elinympäristön toteutumista ja säilyttämistä koskevia määräyksiä, jotka eivät muuta, mitä 42 §:n 1 momentissa säädetään uuden rakennuskohteen luvanvaraisuudesta. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla kiinteistönomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakentamisen sekä korjaus- ja muutostöiden osalta: 1) 42 §:n 1 momentin mukaista rakentamislupaa edellyttävän rakennuskohteen rakennuspaikkaa ja muita alueita; 2) 42 §:n 1 momentin mukaista rakentamislupaa edellyttävän rakennuksen kokoa ja sen sijoittamista; 3) sivuasunnon rakentamista rakennuspaikalle; 4) 42 §:n 1 momentin mukaista rakentamislupaa edellyttävän rakennuksen sopeuttamista ympäristöön, 5) 42 §:n 2 momentin mukaista rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita kuin mainitun pykälän 1 momentissa mainittuja rakennuskohteita; 6) rakennuskohteiden paloturvallisuuteen liittyvää etäisyyttä naapurin rajasta; 7) rakennetun ympäristön hoitoa ja vesihuollon järjestämistä; sekä 8) muita 5—7 kohdassa tarkoitettuihin rinnastettavia paikallisia rakentamista koskevia seikkoja.

Rakennusjärjestyksen uudistamisen vireille tulosta on kuulutettu 15.6.2024. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä rakennusjärjestyksen muutoksen valmistelusta 12.8.2024 mennessä. Määräaikaan mennessä ei jätetty yhtään mielipidettä.

Rakennusjärjestysehdotus on ollut 4.11.2024 § 353 kaupunginhallituksen käsittelyssä, minkä jälkeen ehdotus on asetettu nähtäville ja lausunnoille 25.11.2024 - 2.1.2025 väliseksi ajaksi.

Nähtävillä ollut ehdotus uudeksi rakennusjärjestykseksi

Nähtävillä olleessa rakennusjärjestysehdotuksessa keskeiset muutokset verrattuna voimassa olevaan rakennusjärjestykseen olivat:

Muutokset luvanvaraisuutta koskevaan sääntelyyn.
Siniviherkerrointa koskeva sääntely muutetaan velvoittavaksi.
Hiilijalanjäljen raja-arvo ja sen laskemistapa.
Muutetaan auto- ja polkupyöräpaikoitusmitoituksia koskevia vaatimuksia.

Muutokset luvanvaraisuutta koskevaan sääntelyyn sekä rakentamisen ohjaamiseen (3 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestyksellä voitiin vapauttaa toimenpideluvanvaraisuudesta vähäisiä hankkeita. Rakentamislaissa lupakynnystä on kokonaisuudessaan korotettu paljon. Vaikka toimenpiteen toteuttaminen ei vaadi lupaa, niin rakentamisessa on noudatettava voimassa olevan asemakaavan määräyksiä ja kyseiseen rakentamiseen liittyviä säännöksiä. Vaikkei hanke vaadi rakentamislupaa, voi hankkeen toteuttaminen silti vaatia poikkeamispäätöstä asemakaavan tai rakentamisen määräyksistä.

Siniviherkerrointa ja hulevesien johtamista koskevat muutokset (11 ja 12 §:t)

Tontin vihertehokkuutta koskeva 12 § on muutettu velvoittavaksi ja rakennusjärjestyksen liitteeksi on lisätty laskentataulukko. Rakennusvalvonta on todennut, että tontin vihertehokkuuden tavoitetasot eivät ole riittäviä. Rakentajat pääsevät tavoitetasoihin vaihtelevasti. Ohjausmahdollisuudet rakennusvalvonnassa ovat ennen muuta aktiivisen, myönteisen informaatio-ohjauksen kaltaisia. Mikäli vihertehokkuuden toteuttamisesta syntyy erimielisyyttä luvanhakijan kanssa, ei juridisia pakotemahdollisuuksia kuitenkaan ole ollut. Pelkkien tavoitetasojen määrittely rakennusjärjestyksessä on omiaan tekemään sääntelystä epäselvää, koska rakennusten suunnittelussa jää epäselväksi, tuleeko määräystä noudattaa vai ei. Tämä taas aiheuttaa tarpeetonta tulkinnanvaraa luvan käsittelyvaiheessa. Tavoitteen muuttaminen velvoitteeksi edistää rakennuslupaprosessin sujuvuutta, koska yksiselitteisen määräyksen velvoittavuus on selkeää, toisin kuin tavoitteen velvoittavuus.

Vihertehokkuuden velvoitteiden roolina on linjata vehreyden vähimmäisvaatimukset pihoilla johdonmukaisesti ja läpinäkyvästi koko kaupungissa. Edelleen siniviherkertoimen menetelmä osoittaa suuntaa antavasti sen, mikä osa tontin hulevesien viivytystarpeesta voidaan toteuttaa kasvillisuuden avulla. Hulevesien johtamista koskevan pykälän sanamuotoa on ehdotuksessa myös selkeytetty.

Hiilijalanjäljen raja-arvo ja sen laskemistapa (13 §)

Rakennusjärjestysehdotukseen on otettu uusi pykälä koskien asuinkerrostalojen uudisrakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvoa ja sen laskemistapaa. Rakentamislain korjaussarjan mukaan ilmastoselvitys, jossa myös rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan vaatimuksen täyttyminen osoitetaan, on toimitettava rakennusvalvontaviranomaiselle ennen loppukatselmusta. Korjaussarjan 38 a §:n mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvosta. Rakennuksen vähähiilisyyttä ja hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevia pykäliä sovelletaan rakentamislain korjaussarjan ehdotuksen mukaan vasta 1.1.2026 lähtien. Turku tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2029 ja näin ollen hiilijalanjäljen raja-arvoa koskevaa pykälää ehdotetaan rakennusjärjestykseen jo nyt.

Rakennusjärjestysehdotuksen 13 §:n mukaan ”asuinkerrostalojen uudisrakentamisessa tulee noudattaa Turun kaupungin asettamaa hiilijalanjäljen raja-arvoa 16,0 kgCO2e/m2/a, ellei rakentamislain nojalla annetussa asetuksessa toisin määrätä. Raja-arvon alittuminen tulee osoittaa viimeistään loppukatselmuksessa.” Raja-arvon laskentataulukko ja laskemisohjeet ovat rakennusjärjestyksen liitteenä. Hiilijalanjäljen raja-arvo tulee ehdotuksen mukaan koskemaan ainoastaan uudisrakentamista ja ainoastaan asuinkerrostaloja. Raja-arvo ei siten tule koskemaan esimerkiksi kaupungin omia hankkeita.

Rakennusjärjestyksessä ei voida säätää lainsäädännöstä poikkeavalla tavalla ja näin ollen hiilijalanjälkeä koskevan asetuksen tullessa voimaan, rakennusjärjestyksen määräystä ei voi enää soveltaa. Rakentamislaissa tai sen korjaussarjassa ei ole tuotu esille, onko rakennusjärjestyksessä mahdollista määrätä rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvosta.

Auto- ja polkupyöräpaikkavaatimuksiin kohdistuvat muutokset (31 § ja siihen liittyvät taulukot)

Kaupunginhallitus on 8.2.2021 § 71 hyväksynyt pysäköinnin mitoitusohjeen käytettäväksi asemakaavoituksessa pysäköintipaikkavaatimusten lähtökohtana. Voimassa olevaan rakennusjärjestykseen on otettu mukaan pysäköinnin mitoitusohjeen keskeiset taulukot autopaikkojen ja pyöräpaikkojen määrästä. Liikennesuunnittelu on todennut, että pysäköinnin mitoitusohjetta ja rakennusjärjestyksen taulukoita on syytä päivittää, koska ohjeen soveltaminen on johtanut tietyissä tapauksissa ongelmiin. Kaupunginhallituksen tulee hyväksyä erikseen pysäköinnin mitoitusohjeeseen tehtävät muutokset, joten kaupunginhallitukselle tuodaan nämä erikseen päätettäväksi alkukeväästä 2025. Toisin kuin rakennusjärjestys, pysäköinnin mitoitusohje ohjaa asemakaavoitusta ja näin ollen pelkän rakennusjärjestyksen päivittäminen ei riitä.

Rakennusjärjestyksen taulukoihin on esitetty seuraavia muutoksia:

Tehokkaan joukkoliikennevyöhykkeen (III) ja muiden alueiden (IV) olemassa olevien kerrosneliövaateiden lisäksi laitetaan vähimmäisautopaikkavaade per asunto vastaavasti kuin ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä (I) ja tehokkaalla joukkoliikennevyöhykkeellä yli 3 kilometriä keskustasta (II). Tällä yritetään ohjata rakentamista, jottei erittäin pienien asuntojen kohdalla jouduta hankalaan autopaikkatilanteeseen. Kolmannella vyöhykkeellä edellytetään siis jatkossa 1ap/100 k-m2, vähintään 1ap/ 2asuntoa ja neljännellä vyöhykkeellä 1ap/ 85 k-m2, vähintään 1ap/1,3 asuntoa.
Pyöräpysäköinnin mitoituksiin lisätään korkeakoulut, ammattioppilaitokset sekä lukiot Helsingin mitoitusohjeen mukaisesti (1pp/4 oppilasta).
Pyöräpysäköintipaikojen, erikoispyöräpaikkojen ja ulkona sijaitsevien pyöräpaikkojen osalta esitetään myös muutoksia. Ehdotuksen mukaan kerrostalojen ulkoiluvälinevarastoissa tai pyörävarastoissa olisi varattava tilaa erikoispyörille, kuten kuormapyörille ja pyörän peräkärryille 1 erikoispaikka/1000 k-m2. Polkupyöräpaikoista vähintään 75% tulee kerros- ja rivitaloissa sekä yhtiömuotoisissa pientaloissa osoittaa lukittavaan ja säältä suojattuun, helposti käytettävään pyörävarastoon pihatasossa. Loput paikoista sijoitetaan ulkotiloihin kulkureittien ja pääovien läheisyyteen. Sisä- ja ulkopaikkojen tulee olla runkolukittavia.

Nähtävillä olon aikana saapunut palaute ja sen perusteella tehdyt muutokset

Rakentamislain 19 §:n mukaan muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Jos kunta on olennaisesti muuttanut rakennusjärjestystä sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se on asetettava uudelleen nähtäville. Ehdotusta rakennusjärjestykseksi ei kuitenkaan tarvitse asettaa uudelleen nähtäville, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja kunta kuulee erikseen niitä osallisia, joita muutokset koskevat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on vastaava säännös. Seuraavat tahot jättivät ehdotuksesta lausuntonsa tai muistutuksen:

Saapunut palaute ja niihin annettavat vastaukset ovat oheismateriaalina (oheismateriaalit 1-2). Seuraavat tahot jättivät lausuntoja, muuta palautetta tai muistutuksia:

Museokeskus
Turun Satama Oy
Turkuseura Åbosamfundet ry
Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry
Ympäristöministeriö
TVT Asunnot Oy
Turun Ylioppilaskyläsäätiö - Studentbystiftelsen i Åbo
Varsinais-Suomen asumisoikeus Oy
Talonrakennusteollisuus ry
Ratsutalli Friskala Oy

Seuraavat ilmoittivat, ettei niillä ole rakennusjärjestysehdotuksesta huomautettavaa:

Varsinais-Suomen liitto
Mynämäen kunta
Raision kaupunki

Nähtävillä olleeseen rakennusjärjestysehdotukseen esitetään palautteen pohjalta seuraavia vähäisiä muutoksia, jotka eivät edellytä rakennusjärjestyksen asettamista uudelleen nähtäville:

Liitekarttaa 2 on muutettu siten, että siitä on poistettu ne tontit, joiden osalta asemakaava on jo päivitetty.
3 §:ään lisätään maininta siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on selonottovelvollisuus asemakaavassa ja asemakaavoittamattomalla alueella yleiskaavassa säilytettäviksi osoitettujen rakennusten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseen oleellisesti vaikuttavista asioista. Asiantuntija-apua kaavojen tulkintaan ja ominaispiirteiden tunnistamiseen on saatavilla rakennusvalvonta-, kaavoitus- ja museoviranomaisilta.
Liitekartta 3 päivitetään vastaamaan nykyistä maisema-alueiden rajausta. Rakennusjärjestykseen lisätään uusi liitekartta 12, jossa on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset alueet.
17 §:stä poistetaan talousrakennusten enimmäismäärää koskeva rajoitus, koska jos asema- tai osayleiskaava ei rajoita talousrakennusten määrää, sitä ei voi rakennusjärjestykselläkään rajoittaa sellaisten rakennusten osalta, jotka eivät edellytä rakentamislupaa.
18 §:stä poistetaan 30 m2:n saunaa koskeva etäisyysmääräys. Alle 30 m2:n saunoja koskien ei voi antaa etäisyysmääräyksiä ja rakentamisluvan varaisten rakennusten (30 m2 tai enemmän) tulee sijaita 50 metrin päässä rantaviivasta.
Vaarallisten aineiden huomioimista koskevaan pykälään (27 §) on tehty palautteen perusteella muutoksia. Liitekartan vyöhyke on 500 metriä ja pykälän sanamuotoa on muutettu seuraavasti ”Liitekartan 10 (Iso-Heikkilä) mukaisella alueella tulee olla yhteydessä aluepelastuslaitokseen riittävän varautumistason varmistamiseksi uudisrakentamisen ja IV-järjestelmien muutosten yhteydessä.” Koska ratapihan tarkemmasta toteutuksesta tai turvallisuusjärjestelyistä ei ole tarkempaa tietoa, ei tässä vaiheessa ole mahdollista antaa yksityiskohtaisempaa määräystä.
Puuston hoitamista koskevaan 52 §:än lisätään seuraava selvennys lintujen pesimärauhaa koskien: ”Lintujen rauhoituksesta säädetään luonnonsuojelulaissa. Luonnonsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. Mikäli puita on välttämätöntä kaataa lintujen pesimäaikana (1.4.–31.7) tulee noudattaa luonnonsuojelulain määräyksiä.”
Lisäksi yksittäisten pykälien sanamuotoihin esitetään muita vähäisiä muutoksia, jotka käyvät ilmi oheismateriaalista 3.

Perheasuntovaatimusta koskien ei esitetä muutoksia, vaan sen annetaan olla siinä muodossa kuin se on vuonna -24 hyväksytyssä rakennusjärjestyksessä. Rakennusteollisuus esitti huolensa perheasuntovaatimuksen vaikutuksista rakentamiseen myös vuoden 2024 alussa, kun rakennusjärjestystä viimeksi päivitettiin. Tuolloin huoli otettiin siten huomioon, että perheasuntovaatimusta koskeva pykälä tuli voimaan vasta 1.1.2025. Turussa on erityistä huolta herättänyt asuntorakenteen yksipuolistuminen ja erityisesti pienten asuntojen erittäin suuri määrä tuotannosta ja niiden keskittyminen uusille kaava-alueille. Vaatimuksen tavoitteena on asuntojakauman monipuolistuminen koko kaupungin alueella. Kaupunkilaiset tarvitsevat myös muunlaisia asuntoja kuin pieniä yksiöitä ja kaupungin tasapainoisen kehittymisen vuoksi tarvitaan myös perheille riittävän kokoisia asuntoja. Perheasuntovaatimuksen tavoitteena on torjua segregaatiota sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta ja alueiden asuntokannan monipuolisuutta. Kokemus on osoittanut, että mikäli tällaista vaatimusta ei ole, rakentajat haluavat toteuttaa pieniä asuntoja. Säännös ohjaa toteuttamaan myös perheasuntoja riippumatta siitä toteutetaanko jokin kohde vapaarahoitteisena vai esimerkiksi ARA-tuotantona.

Rakennusjärjestysehdotuksesta pyydetiin ympäristöministeriön lausuntoa hiilijalanjäljen raja-arvon asettamisesta rakennusjärjestykseen. Ympäristöministeriö ei antanut virallista lausuntoa, mutta totesi kommenttina, että ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta on suunniteltu hyväksyttävän lähiaikoina. Asetuksessa säädetään kansallisesta rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä. Samoin rakentamislain muutos on hyväksytty juuri. Kyseinen muutos muutti hieman myös vähähiilisyyden ohjausta 38 §:ssä. Raja-arvot on erotettu samalla omaksi pykäläkseen 38 a §. Lainmuutoksen myötä ilmastoselvitys laaditaan vasta loppukatselmusta varten, jolloin sillä osoitetaan, että raja-arvo alittuu. Rakennuksen vähähiilisyyttä koskevan sääntelyn soveltaminen alkaa 1.1.2026. Myös rakennusjärjestystä koskevaan 17 §:ään on tullut muutoksia. Raja-arvoja koskien kyseisessä pykälässä ei ole kuitenkaan mainintaa. Tämän vuoksi sitten, kun raja-arvot tulevat voimaan rakentamismääräyksinä 1.1.2026, ei niistä voisi enää nimenomaisesti rakennusjärjestyksessä säätää tiukemmin. Tämän vuoksi on hyvä, että Turku on lisännyt järjestykseen maininnan, että ”Asuinkerrostalojen uudisrakentamisessa tulee noudattaa Turun kaupungin asettamaa hiilijalanjäljen raja-arvoa 16,0 kgCO2e/m2/a, ellei rakentamislain nojalla annetussa asetuksessa toisin määrätä. Raja-arvon alittuminen tulee osoittaa viimeistään loppukatselmuksessa.”

Rakennusjärjestyksen hyväksymisen jälkeen tehtävät toimenpiteet

Rakentamislain 26 §:n mukaan rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen tiedoksiantoon kunnan jäsenten lisäksi myös asianosasille ja muille valitukseen oikeutetuille sovelletaan, mitä kuntalain 140 §:ssä säädetään.

Rakennusjärjestys lähetetään tiedoksi maanmittauslaitokselle, maakunnan liitolle, kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle, naapurikunnille sekä tarpeen mukaan muille viranomaisille. Varsinais-Suomen ELY- keskukselle on lähetettävä ilmoitus rakennusjärjestyksen voimaantulosta.

Rakentamislain 24 §:n mukaan rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös täytäntöön pantavaksi ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on vastaava säännös. Rakentamislain 23.2 §:n mukaan rakennusjärjestyksen voimaantulosta on tiedotettava noudattaen, mitä kuntalain 108 §:ssä säädetään.

Liite 1Turun kaupungin uusi rakennusjärjestysehdotus liitteineen

Oheismateriaali 1Saapuneet lausunnot, kommentit ja muistutukset

Oheismateriaali 2Vastaukset lausuntoihin, kommentteihin ja muistutuksiin

Oheismateriaali 3Rakennusjärjestyksen pykäliin nähtävillä olon jälkeen tulevat muutokset (muutosmerkinnät näkyvissä)

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 1 olevan uuden rakennusjärjestyksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että uusi rakennusjärjestys tulee voimaan 1.3.2025 alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin rakennusjärjestyksen 28 ja 52 §:iä koskevin muutoksen muutoksin:

- § 28 ”Yleistä pihamaan rakentamisesta” lisättiin seuraava uusi kappale:

”Ne tontin pihamaan osat, joita ei käytetä rakentamiseen, kulkuteinä tai pysäköimiseen, tulee istuttaa paikan kasvuolosuhteisiin sopivaa kasvilajistoa käyttäen tai säilyttää ne luonnonmukaisina.”

- § 52 ”Puuston hoitaminen” 2. momentti muutettiin alla olevan mukaiseksi ja otettiin alla oleva uusi 3. momentti, muiden momenttien säilyessä esityksen mukaisina:

2. momentti

”Mikäli puita kaadetaan siten, että kaatamisen vaikutukset ovat vähäistä suurempia, on tontille istutettava tarpeellinen määrä isokokoisia puita. Rakennusvalvontaviranomainen määrää tarvittaessa puiden istuttamisesta.”

3. momentti

”Asemakaava-alueen puusto tulee pyrkiä säilyttämään. Rakentaminen kohdennetaan tonteille siten, että puita ei jouduta kaatamaan turhaan ja että haitat puustolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puiden elinolosuhteita ei saa tarpeettomasti muuttaa ja juuristoalueelle kohdistuvia häiriöitä tulee välttää. Puiden lähialueella tehtävien muutostöiden (esimerkiksi kaivutyöt) yhteydessä tulee huolehtia puiden riittävästä suojauksesta. Suojaustoimenpiteet tulee kohdistaa koko puuhun (juuristoalue, runko ja latvus).”

Asian käsittely kokouksessa

Päätös § 28 koskevan muutoksen osalta tehtiin Rantasen Muukkosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Päätös § 52 muutoksen osalta tehtiin äänin 6-8.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Helin, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Euro ja Arve.

Rantasen Muukkosen kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Sultan, Lampi ja Weber.

Liite 2Turun kaupungin uusi rakennusjärjestysehdotus liitteineen (Kh 20.1.2025 § 18)

Oheismateriaali 4Rakennusjärjestyksen pykäliin nähtävillä olon jälkeen tulevat muutokset (muutosmerkinnät näkyvissä) (Kh 20.1.2025 § 18)