Tavoitteena on, että luottamushenkilöiden lukumäärä ei kasva. Kaupunginvaltuuston kooksi ehdotetaan 67 jäsentä. Apulaispormestareita ehdotetaan olevan kolme tehtävien vastatessa päälinjoiltaan nykyistä toimintamallia ja lautakuntavastuiden ollessa lasten ja nuorten lautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunnat sekä kaupunkiympäristölautakunta. Apulaispormestarien tehtävät tullaan päälinjoiltaan määrittelemään hallintosäännössä. Muille rakenteessa oleville toimielimille valitaan puheenjohtajat erikseen.

Muiden toimielinten koko ehdotetaan muodostettavan seuraavasti: kaupunginhallitus 13 jäsentä, lasten ja nuorten lautakunta ja kaupunkiympäristölautakunta 13 jäsentä kumpikin, muut lautakunnan yhdeksän jäsentä, jaostot seitsemän jäsentä ja yhteisvaikuttavat johtoryhmät (toimikunnat) viisi poliittisesti valittua jäsentä. Vaikuttajatoimielimissä ehdotetaan vain puheenjohtajaa poliittisesti valittavaksi luottamushenkilöksi, ja muut jäsenet ehdotetaan olevan järjestöjen nimeämiä edustajia.

Uutena elementtinä valmistelua ja päätöksentekoa erityisesti monimutkaisten ilmiöiden osalta lähentävänä rakenteena ehdotetaan perustettavaksi yhteisvaikuttavia johtoryhmiä, joihin kuuluu paitsi poliittisesti nimettyjä jäseniä, myös viranhaltijoita ja asiantuntijoita. Yhteisvaikuttavien johtoryhmien keskeisenä tehtävänä on luoda yhteistä tilannekuvaa ja käsitystä johtoryhmän vastuulla olevista asiakokonaisuuksista. Johtoryhmät valmistelevat ja ottavat kantaa laajakantoisiin asioihin, joita valmistellaan päätöksentekoon ja huolehtivat yhteisvaikuttavasta asioiden johtamisesta.

Yhteisvaikuttavat johtoryhmät seuraavat poliittisesti määriteltyjen pormestariohjelman painopisteiden toteutumista sekä vastaavat niille määrättyjen strategisten ohjelmien seurannasta ja arvioinnista sekä seuraavat niiden toimeenpanoa. Yhteisvaikuttavan johtamisen johtoryhmien teemat päätetään pormestariohjelmassa kuitenkin siten, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja hyvinvointialueyhteistyö ovat yhdessä johtoryhmässä.

Yhteisvaikuttavat johtoryhmät asetetaan kuntalain tarkoittamiksi toimikunniksi siten, että niiden toimikausi on 2 vuotta. Asettaminen toimikunnaksi tehdään, jotta niille voidaan tarvittaessa delegoida toimivaltaa esim. avustusasioissa. Asettamisen yhteydessä johtoryhmiin nimetään 5 päättäjäjäsentä. Toimikuntien päätösvaltaiset jäsenet ovat luottamushenkilöitä. Muut johtoryhmän jäsenet ovat kaupungin virkajohdosta siten, että kokoonpano muodostuu laaja-alaiseksi ja poikkihallinnolliseksi.

Arviointi yhteisvaikuttavien johtoryhmien toimivuudesta ja päätös jatkosta tehdään valtuustokauden puolivälissä vuonna 2027.

Toimintatapakuvaus

Hallintosäännössä kuvataan poliittinen ja virkajohdon rakenne ja toimivalta. Lisäksi laaditaan Turun kaupungin toimintatapakuvaus, jossa kuvataan toimintatapoja yhteisvaikuttavuuden, vuosisuunnittelun ja muiden toimintamallien osalta niiltä osin kuin ne eivät tule kuvatuiksi hallintosäännössä. Osana toimintatapakuvausta sen yhtenä osana kuvataan poliittisen järjestelmän toiminta ja eri foorumien roolit niiltä osin kuin ne eivät ole osa hallintosääntöä.

Poliittisessa toimintatapakuvauksessa kuvattavia asioita ovat ainakin kaupunginvaltuuston seminaarien, infojen ja kyselytuntien tarkoitukset, puheenjohtajatoimikunnan tehtävät ja rooli, kaupunginhallituksen seminaarien ja aamukoulujen tarkoitus, pormestariston tehtävät ja toimintatapa, lautakuntien toimintatavat, yhteisvaikuttavien johtoryhmien tehtävät, päätöksenteosta tiedottaminen sekä toimielinten päätöksenteossa noudatettavat periaatteet. Lista kuvattavista asioista tarkentuu prosessin myötä.

Ohjausasiakirjakokonaisuus

Turun kaupungin monialaista toimintaa ohjaa vuosien varrella rakentunut kokonaisuus ohjausasiakirjoja. Kaupunkistrategia antaa suunnan tulevaisuuteen ja pormestariohjelma konkretisoi tekemisen päätavoitteet valtuustokaudelle. Pormestariohjelman tavoitteet konkretisoidaan palvelukokonaisuuksien vuosittaiseksi tekemiseksi toimintasuunnitelmissa, joissa määritellään myös tekemiseen käytössä olevat resurssit.

Valtuustossa päätettävien kaupunkistrategian, pormestariohjelman ja toimintasuunnitelmien lisäksi on olemassa suuri määrä eri tasoisia ohjausasiakirjoja, joista osa ohjaa laajempia palvelualueet ja -kokonaisuuden ylittäviä (esim. SUMP kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma) ilmiöitä ja osalla on tarkemmin rajattu ohjauksen kohde (esim. hulevesiohjelma). Ohjausasiakirjojen kokonaisuuden hahmottaminen ja johtaminen on nykyisellään vaikeaa. Ohjausasiakirjakokonaisuutta ja ohjaushierarkiaa tullaan parantamaan perustetun strategiatoiminnon johdolla. Tärkeää on pystyä hahmottamaan ohjausasiakirjojen riippuvuus toisistaan ja täten välttämään ristiriitaisia vaikutuksia. Myös uudistettavien ja uusien ohjausasiakirjojen tarpeellisuuden arvioinnin prosessi kuvataan tavoitteena tehdä vähemmän ja yksinkertaisempia sekä vaikutukseltaan parempia asiakirjoja ottaen huomioon ohjaavuuden tason, eli onko kyseessä strategisen, taktisen vai operatiivisen tason ohjaus, ja onko tavoitteena yhteisvaikuttavuus vai kohdennettava vaikutus. Ohjaavuuden ja yhteisvaikuttavuuden taso määrittelee jatkossa osaltaan myös päätöksenteon tason.

Virkaorganisaatio

Virkaorganisaation ehdotetaan koostuvan seitsemästä palvelukokonaisuudesta, jotka ovat Konsernihallinto, Lasten ja nuorten palvelukokonaisuus, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, Rakentaminen ja tilat -palvelukokonaisuus, Kulttuurin palvelukokonaisuus, Liikunnan palvelukokonaisuus ja Elinvoiman ja työllisyyden palvelukokonaisuus.

Kevään 2025 aikana tulevat erillisesti selvitettäväksi seuraavat johtamiseen ja organisoitumiseen liittyvät kokonaisuudet:

• Ammatillisen koulutuksen organisatorinen asema
• Liikkumisen ja saavutettavuuden rooli ja asema
• Asuntopolitiikan johtaminen
• Suomen- ja ruotsikielisen yleissivistävän aikuiskoulutuksen organisatorinen asema.

Lisäksi laaditaan ohjelma, jonka tavoitteena on määrittää keskeiset vaatimukset organisaation johtamiselle sekä johtamisen kehittämisen suunnitelma. Tarkoituksena on parantaa kaupunkitason johtamista sekä kuvailla mitä vaatimuksia ja ominaisuuksia Turun kaupunki johtajiltaan odottaa.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että edellä esitetyt Uuden Turun periaatelinjaukset valtuustokaudelle 2025-2029 hyväksytään ja että periaatelinjausten pohjalta laadittu hallintosääntö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tammikuussa 2025.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että edellä esitetyt Uuden Turun periaatelinjaukset valtuustokaudelle 2025-2029 hyväksytään ja että periaatelinjausten pohjalta laadittu hallintosääntö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tammikuussa 2025.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

​Tehty muutosehdotus ja sen käsittely

Sandelin Yrttiahon kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

​”Kaupunginvaltuusto päättää, että edellä esitetyt Uuden Turun periaatelinjaukset valtuustokaudelle 2025-2029 hyväksytään siten muutettuina, että kaikkien lautakuntien ja jaostojen jäsenten määrä pidetään nykyisellään ja yhteisvaikuttavien johtoryhmien poliittisista edustajista luovutaan. Periaatelinjausten pohjalta laadittu hallintosääntö tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi tammikuussa 2025.

Perustelut:

Lautakuntapaikat jaetaan puolueille kuntavaalituloksen mukaan, joten lautakuntien ja jaostojen jäsenten määrän vähentäminen heikentää edustuksellista demokratiaa. 13 jäseniset lautakunnat edustavat laajemmin ja monipuolisemmin kuntalaisia kuin yhdeksän hengen toimielimet.

Yhteisvaikuttavien johtoryhmiin on esitetty lisättävän viisi ns. avainpäättäjää. Malli hämärtää poliittisen päätöksenteon ja virkavastuulla tehtävän virkavalmistelun välistä rajaa, keskittää valtaa pienelle päättäjäjoukolle sekä uhkaa heikentää lautakuntien ja valtuuston roolia. Esitetty malli mahdollistaa vallan jakamisen vastoin kuntavaalitulosta."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Sandelinin tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.​

Suoritetussa koneäänestyksessä 59 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 3 valtuutettua kannatti Sandelinin tekemää muutosehdotusta, 5 tyhjää, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 1​Äänestyslista​