Toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen, hankepäällikkö Saku Lehtiö ja rakennuttajainsinööri Olli Lautamäki 23.10.2024:

Turun Lyseon koulun hankesuunnitelma perustuu kaupunginhallituksen 27.2.2023 § 67 hyväksymään tarveselvitykseen. Uudisrakennuksen sijoituspaikka on tarkkaan arvioitu ja hankkeen valmistelun yhteydessä on huomioitu tontinkäytön potentiaalia, koulun saavutettavuutta eri kulkumuodoilla, hankkeen kytkeytymistä liikuntapaikkaverkkolinjauksiin ja Runosmäen alueen muuhun kehitykseen.

Tässä hankesuunnitelmassa käsitellään ainoastaan Runosmäen yksikön tontilla olevia rakennuksia ja toimintoja. Lähtökohtana on toteuttaa uudisrakennus puretun vanhan koulurakennuksen paikalle siten, että myös pitkään tontilla väistötiloissa toimineelle Mikaelin koulun yksikölle toteutetaan siihen tilat. Lisäksi rakennuksessa tulee toimimaan kolme esiopetusryhmää sekä alakoulun että yläkoulun alueelliset pienluokat ja valmistavan opetuksen ryhmät.

Koulujen suunnitellut ja esitettävät henkilömäärät ovat laskennallisia. Mitoitus perustuu moniin rajaaviin tekijöihin. Yksittäisen tilan maksimihenkilömäärä riippuu esim. ilmanvaihdosta ja pinta-alasta. Lapsien eri ikäluokkien koko vaihtelee ja vaikuttaa myös ryhmäkokoihin.

Toiminnot ja laajuus

Uusissa tiloissa Lyseon alakoulu voi toimia n. kolme ja puolisarjaisena, jolloin oppilasmäärä on n. 500, sisältäen kuusi alueellista pienluokkaa (6x10) sekä kaksi valmo-luokkaa (2x12).

Yläkoulu toimii n. neljäsarjaisena, jolloin oppilasmäärä on n. 300, sisältäen kolme alueellista pienluokkaa (3x10) sekä yhden valmo-luokan (1x12).

Esiopetuspaikkoja on kolmessa ryhmässä enintään 63 ja Mikaelin koulussa oppilaita voi olla enintään 60.

Esitettävän uudisrakennuksen laskennallinen henkilömäärä on jonkin verran suurempi kuin tarveselvitysvaiheessa esitetty n. 870, yhteensä nyt siis n. 920. Henkilökunnan arvioitu kokonaismäärä rakennuksessa on n. 115–125. Tämän on mahdollistanut eri tahojen kanssa yhteistyössä tehty tarkastelu ja kehitys tilaohjelman mitoittamisen osalta. Hankkeen kokonaislaajuus on optimoinnin myötä saatu pysymään ennallaan, eikä sitä ole myöskään tontin rakennusoikeuden puolesta ollut mahdollista kasvattaa.

Koulurakennukseen tulevat lisäksi ap-ip-toiminnan, sisäliikunnan ja oppilashuollon tilat sekä 2.000 annoksen valmistuskeittiö. Tavoitteena on toteuttaa 760 m² kokoinen liikuntasali, joka osaltaan täydentää alueen liikuntapaikkaverkostoa. Keskisuuri liikuntasali palvelee esiopetuksen, koulun, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä vapaa-ajan käyttäjien tarpeita. Lisäksi urheilukenttä kunnostetaan ja muutetaan hiekkatekonurmeksi ja oheisrakennus korjataan.

Uudisrakennuksen tavoitetilaohjelmassa on 7.791 m² huonealaa. Kerrosala-arvio tämän perusteella on n. 9.800–10.300 m² ja bruttoala n. 11.150–11.600 m². Hankesuunnitelmassa tutkittu alustava ratkaisumalli noudattelee laadittuja arvioita.

Koulun yhteyteen on tavoitteena toteuttaa monipuolinen kouluikäisiä aktivoiva ja viihtyisä piha-alue, joka toimii samalla lähiliikuntapaikkana alueen asukkaille. Alueen tulisi pitää sisällään toimintoja, joissa tutkittuun tietoon pohjautuvien motoristen taitojen harjoittaminen olisi mahdollista. Näitä ovat mm. tasapainoilu, kaatuminen, kamppaileminen, liikkuminen paikasta toiseen, hyppiminen, alastulo, pyöriminen, heittäminen, kiinniottaminen, lyöminen, tähtääminen, potkaiseminen, kiipeäminen, riippuminen, heiluminen, liikkuminen musiikin tahtiin tai rytmin tuottaminen liikkeellä.​

Kaupunginhallituksen päättämien (30.5.2022 § 246) liikuntapaikkaverkon kehittämislinjausten mukaan koulujen yhteydessä ja läheisyydessä olevia sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteita kehitetään kaikkia kuntalaisia liikuttavana kokonaisuutena. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa huomioidaan liikuntapaikkaverkon tilanne ja sen alueelliset kehittämistarpeet.

Asemakaava ja ympäristö

Lyseon koulun tontti on kohtuullisen iso, pinta-alaltaan n. 42.500 m² ja sille on kaksi ajoneuvoliittymää. Yksi Vahdontieltä ja toinen Varusmestarintieltä. Kaavamerkintä on YO, eli opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusoikeutta tontilla on 10.000 kem². Kaava edellyttää 1 autopaikan toteuttamista jokaista 150 kerrosalaneliömetriä kohden.

Uudisrakennuksen toteutettava laajuus voi ylittää asemakaavan rakennusoikeuden vähäisissä määrin, jolloin rakennuslupaa ja mahdollista poikkeamislupaa voidaan hakea vanhan, nyt voimassa olevan, asemaakaavan mukaisesti.

Rakennuspaikkana tontti soveltuu koulurakentamiseen edelleen oikein hyvin, mutta pohjarakennusolosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lyseon koulun tontilta on vanha koulurakennus purettu kesällä 2024 ja paikalla suoritetaan nyt täydentäviä maaperä- ja pohjatutkimuksia.

Tontille suunniteltava rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät rakenteet voidaan alustavien tutkimusten mukaan perustaa anturoilla moreenille, irti louhitulle kalliolle tai kalliolle. Alimmat lattiat voidaan rakentaa maanvaraisiksi.

Liikenne ja turvallisuus

Erityinen huomio hankesuunnitelmassa on kiinnitetty liikennevirtoihin ja henkilöturvallisuuteen. Sekä länsipuolen Varusmestarintie että pohjoispuolelta kulkeva Vahdontie ovat ilman koulun saattoliikennettäkin melko vilkasliikenteisiä.

Uusi rakennus sijoittuu tontilla samoille sijainneille kuin purettu rakennus tontin eteläosaan. Tontille on kaksi ajoneuvoliittymää Vahdontieltä ja Varusmestarintieltä. Vahdontien liittymästä ohjataan kulku pysäköintialueelle, joka on koulun henkilökunnan sekä iltakäyttäjien käytössä. Vahdontien liittymän kautta ohjataan myös huoltoliikenne niin että se ei risteä muun liikenteen tai oppilaiden kulkureittien kanssa. Huoltopiha jää rakennuksen itäpuolelle, minne ei aukea oppilaiden ulkotiloja.

Oppilaiden saattoliikenne ohjataan Varusmestarintien kautta, ja piha-alueen ulkopuolelle jää 10 lyhytaikaisen saattoliikenteen pysäköintipaikkaa. Hankesuunnitelmassa on ehdotettu Varusmestarintien viereisen liittymän jalankulun ja autoliikenteen uudelleen järjestelyä turvallisuuden parantamiseksi. Suojatie on ehdotettu siirrettäväksi ajoneuvoliittymän pohjoispuolelle, jotta oppilaiden kulku rakennukselle tapahtuisi nykyistä turvallisemmin.

Sijainniltaan koulun tontti on hyvä ja helposti saavutettava. Suurin osa oppilaista asuu 1–2 km päässä koulusta ja alueella kulkevat kattavat kevyenliikenteen reitit. Vuoden 2025 heinäkuussa Fölin linjastouudistuksen myötä koulun tontin ohi kulkee kolme eri runkolinjaa.

Toteutustapa ja kustannusarvio

Hankkeen rakentamisen kilpailutus on tarkoitus suorittaa jaettuina kokonaishintaisina erillisurakoina.

Kustannusarvion vaihteluväli tontin sisäisten toimintojen ja rakennuksen rakentamiselle on 45-49 milj.€.

Arvio sisältää uudisrakennuksen ohella liikuntapaikkarakentamisen, pysäköinnin, saatto- ja huoltoliikennejärjestelyt sekä välituntipihat rakennelmineen.

Tontin ulkopuoliset liikennejärjestelyt ja rakentamistarpeet ovat melko vähäisiä ja tarkentuvat suunnittelun edetessä. Kustannustaso n. 200.000-300.000 €.

Kustannusarvio sisältää 15 % hankevarauksen ja 100.000 € varauksen taidehankintoihin. Kustannusarviossa on huomioitu kovan käsityön laitteiden kustannusarviovaraus 130.000 €, joiden hankinta toteutetaan osana urakkaa.

Kustannusarviossa ei ole voitu vielä huomioida purettavan rakennuksen alta esiin tulevia olosuhteita ja esim. mahdollisesti piilossa olevia haitta-aineita. Maaperätutkimus näiden osalta on käynnissä.

Investointiin ei kuulu kaluste- varuste- tai laitehankinnat.

Hanke toteutetaan kaupungin tytäryhtiön (Kiinteistö Oy Turun Monitoimitilat) taseeseen.

Kiinteistön käyttöaikana kunnossapidosta vastaa Turun kaupungin Tilapalvelut.

Alustavat vuokrakustannusarviot toimialoittain ovat rakennuskustannusarvion mukaan seuraavat:

​Lausuntopyynnöt

​Kasvatus- ja opetuslautakunta antoi kokouksessaan 24.9.2024 §116 seuraavan lausunnon:

​”Kasvatuksen ja opetuksen edustajat ovat aktiivisesti olleet mukana uuden koulurakennuksen suunnittelussa. Tärkeää on, että osallistamista jatketaan myös rakentamisen toteuttamisen yhteydessä.​

Kasvatus- ja opetuslautakunta pitää tärkeänä, että alueen liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Alueella on jonkin verran koulun huoltoon liittyvää liikennettä, oppilasliikennettä kävellen ja pyörillä. Lisäksi huoltajilla on tapana tuoda oppilaita henkilöautolla kouluun, ja myös henkilökunta kulkee usein henkilöautoilla. Sen vuoksi on perusteltua, että eri liikennemuotojen reitit tarkkaan harkitaan ja toteutetaan siten, että erilaiset riskit voidaan minimoida.​

Turussa on käynnissä Koulu alustana-hanke. Hankeen tarkoituksena on mahdollistaa koulurakennuksen monikäyttöisyys kouluajan ulkopuolisissa tilanteissa. Liikuntapalveluiden osalta yhteistyö on toiminut vuosikymmeniä erittäin hyvin, mutta erilaisia lukitusjärjestelmiä hyödyntämällä voidaan tilojen käyttöä rajata, jolloin ulkopuoliset käyttäjät voivat käyttää rajattuja tiloja koulun toiminta-ajan ulkopuolella.​

Ilmasto- ja varautumisnäkökulmat puoltavat sitä, että koulurakennuksessa on edes jossain määrin omaa energiatuotantoa. Tällä voidaan varmistaa toiminnan jatkuvuus edes jossain määrin sähköhäiriötilanteessa.​

Myös koulun piha-alueen suunnittelussa on perusteltua ottaa huomioon leikki ja liikunta. Kasvatus- ja opetuksen palvelukokonaisuus pitää myönteisenä, että myös alueen liikuntaolosuhteita kehitetään samassa yhteydessä.​

Edellinen 1990-luvulla valmistunut koulurakennus jouduttiin purkamaan, koska se ei sisätiloiltaan ollut enää turvallinen ja terveellinen. Koulun toiminnan ja kaupungin talouden näkökulmasta olisi erittäin perusteltua suunnitella ja toteuttaa sellainen uusi koulurakennus, jolla on pitkä elinkaari.”​

Liikuntalautakunta toteaa lausunnon johtopäätöksissä 22.10.2024 § 92 seuraavaa:

”Liikuntalautakunta hyväksyy osaltaan Turun Lyseon koulun hankesuunnitelman edellä esitellyin huomioin. Hankkeen valmistuttua tavoitteena on tilojen mahdollisimman tehokas käyttö niin kouluaikoina kuin sen ulkopuolella.

Liikunnallisesti aktivoivien olosuhteiden toteutuksessa tulee huomioida liikuntapaikkaverkon kehittämislinjaukset. Lisäksi liikuntapalveluita tulee osallistaa myös jatkossa kouluhankkeen suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen. Hankesuunnitelmassa esitetyt liikuntaolosuhteet edellyttävät riittävän investointibudjetin lisäksi ylläpitoon varattavat resurssit liikuntapalveluiden budjettiin, jotta olosuhteita voidaan ylläpitää ja tarjota ympäri vuoden korkealla käyttöasteella kuntalaisille.”

Päätöksessään lautakunta päätti hyväksyä esityksen ja lisäksi esittää, että suunnittelussa otetaan huomioon, että salin pitkä sivu suunnitellaan avattavaksi, mikä mahdollistaa katsomotilan rakentamisen ilman erillisen katsomon rakentamista. Pääkaupunkiseudun alueella on esimerkkejä toimivista ratkaisuista.

Aikataulu

Tavoitteena on hankkeen hyväksyminen ja siirtyminen kilpailutusvaiheeseen vielä loppuvuoden 2024 aikana, jolloin uudisrakennushankkeen valmistuminen ja käyttöönotto on aikaisintaan vuonna 2028.

Liite 1Turun Lyseon koulun hankesuunnitelma 11.9.2024

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää

• hyväksyä liitteenä 1 olevan Turun Lyseon koulun hankesuunnitelman,
• siirtyä hankkeessa kilpailutus ja toteutusvaiheeseen, jossa rakennettavan uudisrakennuksen tarkempi kehittäminen ja suunnittelu jatkuu,
• hyväksyä hankkeelle esitetyn tilahankekokonaisuuden kustannusarvion 45-49 milj. €,
• että hanke toteutetaan kaupungin tytäryhtiön (Kiinteistö Oy Turun Monitoimitilat) taseeseen ja
• että kehitys- ja toteutusvaiheessa huomioidaan toiminnallisesti ja teknisesti rakennuksen monipuolisen käytön mahdollisuudet muunakin kuin koulun toiminta -aikoina kaikille käyttäjäryhmille kuten mm. seurat, yhdistykset ja liikkujat.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1Turun Lyseon koulun hankesuunnitelma 11.9.2024

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää

• hyväksyä liitteenä 1 olevan Turun Lyseon koulun hankesuunnitelman,
• siirtyä hankkeessa kilpailutus ja toteutusvaiheeseen, jossa rakennettavan uudisrakennuksen tarkempi kehittäminen ja suunnittelu jatkuu,
• hyväksyä hankkeelle esitetyn tilahankekokonaisuuden kustannusarvion 45-49 milj. €,
• että hanke toteutetaan kaupungin tytäryhtiön (Kiinteistö Oy Turun Monitoimitilat) taseeseen ja
• että kehitys- ja toteutusvaiheessa huomioidaan toiminnallisesti ja teknisesti rakennuksen monipuolisen käytön mahdollisuudet muunakin kuin koulun toiminta -aikoina kaikille käyttäjäryhmille kuten mm. seurat, yhdistykset ja liikkujat.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.