Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 2.10.2024:

TAUSTA

Kuntalain 121 §:n mukaan ”Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista.

​Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.”

Tarkastuslautakunta on 22.5.2024 pitämässään kokouksessa hyväksynyt raportin vuoden 2023 arvioinnista ja lähettänyt sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi esittäen, että kaupunginvaltuusto päättää lähettää raportin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja että kaupunginhallituksen tulee antaa valtuustolle lausunto 31.10.2024 mennessä toimenpiteistä, joihin vuoden 2023 arviointikertomus antaa aihetta.

LAUSUNTO VUODEN 2023 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN:

1. Kaupunkikonsernin johtaminen

Kaupungin johtamis- ja ohjausjärjestelmä

Tarkastuslautakunta suosittaa, että Uuden valtuustokauden suunnittelussa päivitetään strategiset asiakirjat vastaamaan kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös kuntalaki velvoittaa tarkistamaan kuntastrategiaa vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.

Uutta Turkua ja uutta valtuustokautta valmisteltaessa on tunnistettu, että tarvitaan pitkän aikavalin strateginen ohjausasiakirja, joka ilmaisee tahtotilan suunnasta, jota kohti halutaan edetä. Sitä on tarkoitus asiakirjana keventää ja myös strategisia mittareita ja niiden raportointia on tarkoitus uudistaa ja keventää tarkoituksenmukaisesti. Valtuustoryhmien pormestarin johdolla käymien neuvottelujen perusteella laadittava pormestariohjelma konkretisoi strategisen tahtotilan seuraavalle valtuustokaudelle.

Tarkastuslautakunta suosittaa myös, että ohjausasiakirjojen määrää, hierarkiaa ja sisältöä tulee arvioida ja tarkistaa lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden ja toiminnan ohjaukseen liittyvien tarpeiden näkökulmasta. Konsernihallintoon on 1.10.2024 alkaen perustettu strategiatoiminto ja sen yhdeksi tehtäväksi on määritelty ohjausasiakirjojen määrän ja sisällön tarkoituksenmukaisuuden arviointi.

Suosituksiin sisältyy myös lauselma siitä, että ohjausmallin toimivuutta arvioitaessa ja edelleen kehitettäessä huomiota tulee kiinnittää johtamissuhteiden ja toimivaltakysymysten selkeyteen. Yhteisvaikuttavaan johtamiseen siirryttäessä tulee huomiota kiinnittää siihen, että toiminnan tavoitteet, resurssienjako ja johtamisen roolit yhteisvaikuttavuuden ja organisaation eri tasoilla toimivan linjajohdon välillä ovat selkeät päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Uutta ohjausmallia on pilotoitu vuodesta 2023 alkaen yhteisvaikuttavilla virkajohdon johtoryhmillä ja kolmella kokeilulla, joista​ Lasten ja nuorten muutoshanke ja TE2024-uudistus ovat pilotoinnin aikana muodostuneet omiksi palvelukokonaisuuksiksi tai -alueiksi. Segregaation ja sen vaikutusten vähentäminen -pilotista on muodostettu kattoteema, jolla rakennetaan kaupunkitasoista mallia yhteisvaikuttavuudesta. Edelleen tulee yhteensovittaa linjaorganisaation ja yhteisvaikuttavuuden suunnittelua ja toteutusta, koska toimivalta kulkee linjaorganisaatiossa. Tämä työ jatkuu myös tulevan valtuustokauden rakenteissa.

Konserniohjaus

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin dokumentoitu ohjeistus ja säännöstö sopimusyhteyshenkilöiden osalta tulee päivittää niin, että vältetään mahdolliset riskit esteellisyyksistä ja lainvastaisesta toiminnasta hankinnoissa, sopimuksissa tai muissa yhteyksissä.

Konserniyhteisöjen ohjaus perustuu ensisijaisesti strategiseen omistajaohjaukseen. Etenkin sidosyksikköasemassa olevien yhteisöjen osalta omistajaohjauksen rinnalla käytetään lisäksi operatiivisempaa sopimusohjausta. Yhteisön ja omistajan välisen sopimuksen sisällön valmistelusta ja sopimusehtojen toteutumisen seurannasta vastaa tuolloin kunkin sopimuksen osalta sopimusyhteyshenkilö, joka yleensä allekirjoittaa palvelualueellaan kyseisen yhteisön toimintaa ohjaavan sopimuksen. Kaupungilla on lisäksi asiakasomistajuuteen perustuvia hankintasopimuksia kuten sähkön, veden ja jätehuollon sopimukset. Sopimuksen mukaisesta menettelystä vastaavat näiden osalta tilaajan edustajat ja vastuuviranhaltijana sopimuksen allekirjoittaja.

Sopimusyhteyshenkilöitä erilaisissa sopimuskonteksteissa ei ole toistaisesti nimetty keskitetysti ja kyseiset sopimusvastuut ovat kohdentuneet kaupunkiorganisaation sisällä ensisijaisesti virka-aseman perusteella. Sopimusyhteyshenkilöistä tullaan tekemään vuoden 2024 loppuun mennessä kansliapäällikön päätöspöytäkirjalla koontipäätös, jonka valmistelun yhteydessä arvioidaan riskit esteellisyyksistä hankinnoissa, sopimuksissa ja muissa yhteyksissä.

Päätös sopimusyhteyshenkilöistä on ainoastaan päätöksentekohetken tilanne ja kunkin sopijaosapuolena toimivan palvelualueen tulee myöhemmin huolehtia siitä, että sopimusyhteyshenkilöt päivitetään vastaamaan kulloinkin henkilövaihdoksista tai mahdollisista delegointipäätöksistä seuraavia muutoksia. Omistajaohjaus huolehtii osaltaan siitä, että kaupungin sopimusyhteyshenkilöt tullaan kirjaamaan ylläpidettävään konserniyhteisöjen seurantajärjestelmään.

Tarkastuslautakunta näkee, että konserniyhteisöillä tulisi olla hallituksissaan poliittisten luottamushenkilöiden ohella riittävästi riippumattomia asiantuntijoita ja kaikkien hallitusten jäsenten nimittäminen perustuu yhtiön tarvitsemaan asiantuntemukseen.

Konserniyhteisöjen hallitusten nimitysvaliokuntana toimii kaupunginhallituksen konsernijaosto. Hallituksen kelpoisuutta arvioidaan aina kokonaisuutena siten, että sen kokoonpano täyttää kuntalain 47 § 2. momentin asettamat vaatimukset. Lähtökohtaisesti yksittäiselle jäsenelle ei ole asetettu erityisiä osaamisvaatimuksia. Tavoitteellisesti valittavalla henkilöllä tulisi kuitenkin olla kyseisen yhteisön toimialaan tai liiketoimintaan liittyvää osaamista siten, että hallituksella on kokonaisuutena riittävä asiantuntemus hallitustyöskentelyyn.

Hallitukseen esitettävien henkilöiden soveltuvuutta arvioidaan konsernijaostossa vakiomuotoisen ansioluettelon perusteella. Toistaiseksi kaupungilla ei ole käytössään määrämuotoista prosessia yhteisöjen hallituksissa edellytettävien kompetenssivaatimuksien ja niitä vastaavan hallituskoalition optimoimiseksi. Vuoden 2025 kuntavaalien jälkeen tulisi kiinnittää aiempaa laajemmin huomiota hallitusten nimeämiseen siten, että ensisijaiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa hallituskoalitioiden muodostaminen kunkin yhteisön toiminnan lähtökohdista asetettavalla kompetenssivaatimuksilla turvaten samanaikaisesti yhteisön hallituksen jäsenten riittävä jatkuvuus ja vaihtuvuus.

Omistajasta riippumattomien asiantuntijajäsenten lukumäärää konsernissa tulisi edelleen kasvattaa siten, että erikseen nimettävien strategisten yhteisöjen hallituksiin osoitettaisiin kuhunkin kaksi omistajasta riippumatonta asiantuntijajäsentä. Kyseiset strategiset yhteisöt tulisi ratkaista esimerkiksi kaupunginhallituksen konsernijaoston periaatepäätöksenä hyvissä ajoin ennen kuntavaalien jälkeen tapahtuvan hallitusten jäsenten valintaprosessin käynnistämistä.

Tarkastuslautakunnan haastatteluissa on todettu, että konsernirakennetta on aiheellista tarkastella säännöllisesti ja arvioida kunkin yhteisön (myös operatiivisten yhteisöjen) osalta, täyttyykö omistamisen peruste edelleen.

Kyseistä tarkastelua tehdään koko ajan aktiivisesti ja operatiivisten yhtiöiden osalta osakeomistukseen tehdään aina tarvittaessa muutoksia kulloinkin edellytettävällä toimivaltatasolla. Strategisten yhteisöjen osalta konsernirakennetta tarkastellaan ensisijaisesti kulloinkin voimassa olevan omistajapolitiikan periaatteiden mukaisesti. Mikäli omistajapolitiikkakauden kuluessa nousee esille perusteltuja tarpeita tarkastella konsernirakennetta koskien strategisia yhtiöitä, valmistellaan tarvittavat linjaukset kaupunginvaltuuston päätettäväksi ennen mahdollisten toimenpiteiden toteuttamista.

Tarkastuslautakunta on lisäksi kiinnittänyt huomioita siihen, että strategisten yhteisöjen runsaan lukumäärän vuoksi olisi työekonomisesti perusteltua, että esimerkiksi osa strategisista yhteisöistä nimettäisiin erityisen tarkastelutason yhteisöiksi esim. taloudellisen, huoltovarmuusnäkökulman tai elinkeinopoliittisen merkittävyyden näkökulmasta. Tähän ryhmään kuuluvat yhteisöt saisivat konsernijaostossa nykyistä suuremman näkyvyyden, kun taas toiset yhteisöt voitaisiin käsitellä rutiininomaisemmin.

Strategisten yhtiöiden jakaminen eri kategorioihin ei vaikuta niiden talousarvioprosessin, toiminnan seurannan ja tilinpäätösten viranhaltijavalmisteluun, koska yhtiöiden talouden- ja toiminnan kokonaisuudet kuuluvat osaksi kaupunginvaltuustolle esiteltävää päätöksentekomateriaalia ja konserniraportointia. Tällä hetkellä kaikki strategisten yhtiöiden toimitusjohtajat ovat läsnä ainoastaan konsernijaostolle esiteltävien talousarvioiden käsittelyn yhteydessä. Sen sijaan raportoinnin ja tilinpäätösten käsittelyjen yhteydessä toimitusjohtajia kutsutaan konsernijaoston kokouksiin ainoastaan riippuen siitä, mikä on yhteisön strateginen merkittävyys konsernitalouden kannalta ja onko yhteisölle asetettujen tavoitteiden toteutumassa merkittäviä poikkeamia. Tarkastuslautakunnan esittämiä muutoksia strategisten yhtiöiden mahdolliseen painotukseen tullaan tarkastelemaan vuoden 2025 syksyllä valmisteltavien konserniohjeiden päivityksen yhteydessä.

Tarkastuslautakunnan mukaan pormestariohjelman tavoitetta tehokkaasti toimivasta konsernista on perusteltua tarkastella myös nykyistä laajemmista näkökulmista, kuten kaupunkikonsernin kokonaistaloudellisen edun toteutuminen, mahdollisimman hyvän synergian saavuttaminen konsernissa tai konserniin sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto.

Kaupunkikonsernin kokonaistaloudellista etua koordinoidaan ensisijaisesti talousarvioprosessin yhteydessä valmisteltaessa yhtiöiden Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä palvelusopimuksia, rahoitusjärjestelyjä ja osinkotuloutuksia. Yhtiöiden horisontaalista synergiaa tarkastellaan lähinnä toimialojen sisällä kuten vesihuollossa ja asuntoliiketoiminnassa. Taloudellista konsernietua tarkastellaan lisäksi yksittäisten ratkaisujen yhteydessä esimerkiksi silloin, kun kaupunkikehityshankkeiden osatoteuttajina toimii konserniin kuuluvia strategisia tai operatiivisia yhtiöitä.

Konserniin sijoitetun pääoman keskimääräinen tuotto ei ole mittarina relevantti konserniyhteisöjen hyvin vaihtelevien toimintaroolien vuoksi, mutta toimialoittain ja liiketoiminnoittain tarkasteltuna sijoitetun pääoman tuoton tulisi vastata aina kulloinkin markkinoilta kyseisestä toiminnasta saatavaa keskimääräistä tuottoa tai vähintään kaupungin vaihtoehtoista pääoman tuottoa vastaavalla riskitasolla. Kyseistä tarkastelua tehdään vuosittain niiden yhtiöiden osalta, joilta sijoitetun pääoman tuottoa edellytetään.

Kaupungin henkilöstötavoitteet

Työhyvinvoinnin tuki:

Työmäärän lisääntymisen kokemukseen ei ole olemassa yksittäistä ratkaisua. Osittain ongelmana on joidenkin alojen työvoimapula (varhaiskasvatus, tekninen toimi), joidenkin toimintojen isot muutos hankkeet (TE-uudistus, Lasten ja nuorten uusi palvelukokonaisuus).

Yksilöille on tarjolla monta eri tukikeinoa esim. Pyydä apua työhyvinvointiin- nappi Metkussa, Auntie palvelun- sparrausjaksot, työterveyden palvelut. Tarvittaessa tarjotaan myös työyhteisöille palveluja joko sisäisesti tai kilpailutettujen toimijoiden kautta.

Väkivalta ja uhkatilanteiden hallintaan ollaan panostamassa voimakkaasti lisäämällä kaupungin omia MAPA-kouluttajia jotta voidaan saada suurimman osan kaupungin työntekijöistä koulutettua tämän tekniikan hallintaan. Koulupuolelle on myös tulossa Secapp hälytysjärjestelmä laajempaan käyttöön.

Kaupungilla jatketaan puheeksi otto koulutusta. Lisäksi toteutetaan mielenterveyden ensiapukursseja, psykologisen turvallisuuden valmennuksia sekä sovittelevan työotteen lähijohtajakoulutuksia.

Kunta 10- kyselyssä on oma toimenpideportaali, johon kirjataan ja voidaan seurata toimenpiteitä, ne tehdään pääsääntöisesti yksikkötasolle. Välikyselyssä tarkistetaan lähinnä, että toimenpiteet ovat oikean suuntaisia ja tehdään tarvittaessa tarkennuksia toimenpiteisiin. Jos kyselyissä on avovastauksia, henkilöstövastaavat nostavat johtoryhmissään esille ongelmakohtia ja sopia tarvittavista toimenpiteistä.

Fiilismittarin osalta ei ole ollut toimenpidevelvoitetta, sen tulokset on tarkoitettu yksikön arjen toimintaa ohjaavaksi tueksi. Nykymuotoisesta fiilismittarista ollaan luopumassa ja otetaan 2025 alusta kaupungin kaikissa yksiköissä käyttöön KEVA:n kuukausittainen pulssi kysely. Tämä on yksikkötasolle ulottuva kysely (minimi 5 vastaajaa) jolla lähijohtaja saa tilannekuvan oman yksikkönsä työhyvinvoinnin tilasta. Henkilö itse näkee omien vastauksiensa trendit.

Tulevassa pulssikyselyssä on tarkoituksena, että joka kuukausi yksikössä katsotaan tilannekuvaa ja keskustellaan tarvittavista toimenpiteistä, tähänkään ei olla luomassa mitään seurantajärjestelmää. Pulssin tuloksista käydään kuukausittain keskustelua työyhteisössä työhyvinvoinnista ja sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Pulssin vastaamiseen menee muutama minuutti ja sen voi tehdä myös mobiililaitteella, jossa on sähköposti.

Rekrytointi:

Syksyllä 2023 tehtiin uusi työnantajabrändivideo sekä useita toimialakohtaisia videoita, joita on hyödynnetty kattavasti kaupungin työpaikkailmoituksissa ja muussa rekrytointiviestinnässä. Vuonna 2023 on panostettu markkinointiin sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram ja Linkedin). Orgaanisten postausten ohella on tehty maksettua some-mainontaa ja saatu siten huomattavaa lisänäkyvyyttä Turun kaupungille työnantajana ja tavoitettu lisää hakemuksia rekrytointeihin. Mainonnan ansiosta Rekrytointipalveluiden some -tilien kattavuus on kasvanut huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna.

Hyvinvoinnin näkökulma kaupungin toiminnassa

Tarkastuslautakunta suosittelee, että hyvinvointiin liittyvät kaupungin lakisääteiset vaatimukset ja tehtävät tulee ottaa huomioon päivitettäessä tavoiteasiakirjoja ja organisaatiota uudelle valtuustokaudelle. Organisaatiorakenteesta riippumatta hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen säilyy sekä kunnan että hyvinvointialueen tehtävänä ja vastuulla. Kaupungissa tulee jatkossakin olemaan yhteisvaikuttava poikkialainen foorumi lakisääteiselle hyvinvoinnin edistämiselle. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen​ otetaan huomioon tavoiteasiakirjoissa.

Suosituksena on myös, että hyvinvoinnin tavoitteiden, toimenpiteiden ja näiden toteuttamiseen liittyvien palvelukokonaisuuksien rajat ylittävien vastuiden tulee olla selkeät. Hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen edellyttää poikkihallinnollista työtapaa niin johtamisessa, kehittämisessä kuin palvelujen tuotannossa. Poikkialainen ja yhteisvaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen foorumi vastaa sekä vuosittaisen että valtuustokauden mittaisen (laajan) hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadinnasta. Toimenpiteet konkretisoidaan ja näkyvät yhteisvaikuttavassa toiminnassa sekä palvelukokonaisuuksien ja -alueiden toiminta- ja palvelusuunnitelmissa.

Tarkastuslautakunta suosittelee, että kaupungissa tulee kirkastaa hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja kokonaisuudet sekä ymmärtää näiden keskinäiset vaikuttavuudet. Hyvinvoinnin mittareiden tuloksia ja kehitystrendejä arvioitaessa haasteena nähdään eri toimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen tarkasteltavaan asiaan. Hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ohjaavat hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman laadintaa. Laadinnassa hyödynnetään kansallista tutkimus- ja arviointitietoa yhteistyössä Varhan kanssa. Eri toimenpiteiden vaikuttavuuden todentamista hallitaan yhteisvaikuttavan toiminnan ja talouden konseptilla.

Kaupungin kehittämistoiminto

Kaupungin kehittämistoimintaa ensisijaisesti ohjaavat kaupungin strategia ja pormestariohjelma. Strategian ja pormestariohjelman keskeisistä tavoitteista on muodostettu kärkihankkeita, joilla tavoitteita edistetään. Pormestariohjelman valtuustokauden tavoitteet on koottu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa seurataan tavoitteiden toteuttamisen toimenpiteitä. Kaupungin muut ohjausasiakirjat määrittelevät tarkemmalla tasolla, miten kaupunki toimii ja toteuttaa lakisääteisiä tehtäviä.

Arviointikertomuksessa suositellaan, että kaupunkitasolla tulisi valita keskeisimmät kehittämiskohteet ja suunnata voimavarat näihin kohteisiin. Lisäksi kehittämistä tulisi keskittää.

Uuden Turun toimintamallissa kehittämisen johtamista parannetaan. Kaupungin kehittämismallia päivitetään syksyllä 2024 ja talvella 2025. Uudistuksessa huomioidaan, miten keskeisimmät kehittämiskohteet valitaan. Osana uuden kehittämismallin päivittämistä linjataan myös, miten ja missä vaiheessa kehittämismallia käytetään.

Kehittämisen salkkurakennetta tiivistetään ja keskitetään. Salkkujen määrä vähennetään siten, että konsernihallinnolla on jatkossa oma salkku ja jokaisella palvelukokonaisuudella oma salkku.

Kaupungilla on otettu käyttöön kevään 2024 aikana hyötyanalyysimalli. Jokaiselle kehittämishankkeelle ja -projektille tehdään kustannushyötymalli, jossa arvioidaan projektin tuottamia kustannuksia ja hyötyjä sekä takaisinmaksuaikaa. Ulkoisesti rahoitettuihin hankkeisiin on pitkään jo arvioitu hankkeiden ja projektien hyöty ja vaikutettavuutta hankkeiden valmistelu- ja hakuvaiheessa.

Kehittämisen salkkuja ohjataan ThinkingPortfolio-salkunhallinnan työkalulla. ThinkingPortfolion käyttökokemuksia on kartoitettu ja kokemusten evaluointi jatkuu syksyllä. Arvioinnin perusteella päätetään mahdollisista uudistuksista työkaluun. ThinkingPortfolion lisäksi usea muu tietojärjestelmä tukee projektien tietohallintaa ja samalla myös niitä kehitetään edelleen.

Konsernihallinnon kehittämispalvelujen ja palvelukokonaisuuksien yhteistyö ja roolitus uudistuu ja tehostuu. Hankkeiden ja projektien ennakointi-, suunnittelu-, valmistelu- ja seurantatyötä kehitetään edelleen. Salkunhallinnassa huomioidaan uusi organisaatiorakenne ja tulevat johtamisfoorumit.

Tavoitteena on mahdollistaa kaupungille parempi kyky ennakoida ja arvioida kehittämisen vaikutuksia sekä sen kautta paremmin pystyä priorisoimaan kaupungin kehittämistarpeet.

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta

Henkilövaihdosten ja tehtävämuutosten yhteydessä perehdytyksellä varmistetaan, että uusi työntekijä tai vastuuhenkilö voi aloittaa työnsä tehokkaasti ja sujuvasti. Turun kaupungin perehdyttämisohjeisiin ja perehdyttämiskäytäntöihin sisällytetään jatkossa vahvemmin riskienhallintaan liittyvät asiat. Lisäksi sisäistä koulutusta riskienhallinnasta lisätään.

Prosessit ovat organisaation toiminnan perusta. Ne määrittelevät, mitä tehdään, kuka tekee, miten tehdään ja miksi tehdään. Prosessien kuvaaminen on tärkeää, kuten tarkastuslautakunta toteaa, jotta voidaan varmistaa toiminnan laatu, tehokkuus ja jatkuvuus. Prosessien kuvaaminen auttaa myös tunnistamaan kehittämiskohteita ja parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan yhteistä ymmärrystä toiminnasta.

Turun kaupungin prosesseja on kuvattu ja päivitetty vaihtelevasti ja prosessikuvauksia on tallennettu eri alustoille. Turun kaupunki on hankkinut kuluvan vuoden aikana ohjelmiston, jonka avulla dokumentoidaan ja ylläpidetään kaupungin kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. Ohjelmistossa on tarkoitus myös ylläpitää kaupungin keskeiset prosessit. Valmistelu etenee vaiheittain ja ensimmäisenä kuvataan/päivitetään taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon prosessit.

2. Talouden tunnusluvut ja inventointien rahoitus

Kaupungin taloussuunnittelun tärkeänä ohjaavana tekijänä toimii pormestariohjelma, jonka yhtenä osa-alueena on Turun talousraami 2021–2025 – vahvana 2030-luvulle.

Pormestariohjelmaan on kirjattu neljä olennaista talouteen kohdistuvaa tavoitetta:

- Talouden kestävä perusura

• toimintakatteen kasvu vuosina 2024–2025 enintään 2,4 %

- Menettelytapa yllättävässä negatiivisessa poikkeustilanteessa

• vuosikate painuu negatiiviseksi
• kertyneet ylijäämät laskevat alle 80 miljoonan euron

- Velkakatto

• kaupunkiemon antolainoilla oikaistu lainakanta voi olla vuoden 2025 päätteeksi enintään 3​ 390 euroa / asukas

- Verolinjaus

• lähtökohtaisesti pidättäydytään kunnallis- ja kiinteistöveron muutoksista

Talouden tilannekuva ja käsitys kuntatalouden haasteista on tarkentunut vuoden 2024 aikana. Koronapandemian aikana kuntien palvelutuotantoon kohdistui poikkeuksellisia tarpeita, jotka osaltaan kasvattivat toimintamenoja. Valtio päätti tällöin määräaikaisista kuntataloutta vahvistavista toimenpiteistä, joiden seurauksena kaupungille ei muodostunut välittömiä lisähaasteita talouteen. Määräaikaisten toimenpiteiden päättyessä rahoitusvastuu kasvaneista kustannuksista siirtyi kuitenkin kaupungille.

Viimeisin kunta-alan palkkaratkaisu on kasvattanut henkilöstömenoja noin 26 miljoonaa euroa viimeisten vuosien aikana. Väestönkehitys vuonna 2023 oli poikkeuksellisen voimakasta, mikä on osaltaan kasvattanut palvelutarvetta. Suunniteltua voimakkaammin kasvanut henkilöstön käyttö on lisännyt rakenteellista epätasapainoa.

Näiden lisäksi inflaatio sekä korkotaso ovat olleet viimeisten vuosien aikana oletettua korkeammat. Nämä tekijät tulevat vaikuttamaan myös tuleviin vuosiin. Ensimmäiset inflaatiota voimistaneet tekijät liittyivät kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon. Energian hinnannousu kiihdytti inflaatiota hyvin laaja-alaisesti ja heijastui läpi toimialojen. Hinnannousun seurauksena väestön ostovoima laski, mikä heijastui osaltaan palkkaratkaisuun.

Kaupungin palvelutuotannon toimintamenojen kehitys on ollut erittäin voimakasta ja toimintakatteen kehitys on ylittänyt pormestariohjelmaan kirjatun tavoitteen moninkertaisesti. Tämän seurauksena kaupunki on käynnistänyt sopeuttamisohjelmatyön sekä päättänyt useista taloudellisen aseman parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Lisätoimenpiteitä on valmisteltu kuluvan vuoden aikana.

Suurimpien kasvukeskusten vertailussa Turku sijoittuu pääosin keskitasoille. Talouden haasteet kuitenkin näkyvät eräissä tunnusluvuissa ja erityisesti velkaantumisen osalta kehitysnäkymä on haastava.

Kaupungin investointitaso on ollut vuosien 2012–2022 aikana muihin suuriin kaupunkeihin nähden erittäin alhainen. Maltillisen investointitason seurauksena velkaantuminen on ollut niin ikään maltillista ja korkokustannukset pysyneet alhaisina. Korkotason noustua ja kasvaneen investointitason myötä korkokustannukset alkavat kasvaa.

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota kasvavan investointitarpeen myötä syntyviin riskeihin. Kaupungin rahoituspalvelut pyrkivät minimoimaan näitä riskejä. Markkinatilanteet huomioidaan niin korkojen kuin lainaehtojen osalta. Rahoitusmarkkinat ovat tällä hetkellä haastavat ja optimaalisen ajoituksen löytäminen haastavaa. Kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä rahoituslaitosten kanssa. Likviditeettiriskiä hallitaan aktiivisella kassaennusteella sekä lyhytaikaisella rahoituksella.

Arvioinnissa on myös kiinnitetty huomiota siihen, että kasvavan kaupungin taloudellisen aseman parantaminen on supistuvaa kaupunkia helpompaa. Hallittu kasvu antaa hyvät edellytykset palvelutuotannon kestävään suunnitteluun sekä tuottavuuden ja kustannustehokkuuden kasvattamiseen. Kaupungin taloudellinen asema on haastava ja tilanteen parantamiseksi tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpano erittäin tärkeää.

3. Myönteinen erityiskohtelu Turun perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Myönteistä erityiskohtelua on toteutettu varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella että kaupungin omin painotuksin kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviossa. Rahoitusta ja erilaisia tukimuotoja kohdistetaan haastavien alueiden päiväkoteihin ja kouluihin.

Perusopetuksen jakoperusteita on kasvatus- ja opetuslautakunta arvioinut uudestaan vuoden 2024 aikana ja uudet jakoperusteet otetaan huomioon vuoden 2025 aikana.

Jaettu tuki on kohdistunut erityisesti alueille, joissa on paljon monikielisiä oppilaita. Tukea on kohdistettu luonnollisesti myös varhaiskasvatus- ja kouluyksiköihin, joissa on paljon oppimisen tukea tarvitsevia oppilaita.

Myös toisen asteen opiskelijoiden tukeen on ryhdytty aiempaa enemmän kiinnittämään huomiota.

4. Tarkastuslautakunnan aikaisempien suosituksien toteutuminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatukseen osallistutaan Turussa edelleen aktiivisesti ja joinakin vuosina osallistumisaste on ollut suurista kaupungeista korkein. Varjopuolena on, että turkulaiset maksavat asiakasmaksuja vähiten verrokkiryhmään verrattuna. Tästä puolestaan seuraa, että asiakasmaksutulojen merkitys talouteen on pienentynyt vuosi vuodelta.

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on suuri ongelma erityisesti opettajien osalta. Kasvatus- ja opetus yhdessä HR:n kanssa on pyrkinyt löytämään keinoja lisä- ja täydennyskoulutuksen edistämiseksi. Koulutusmahdollisuuksiin onkin tartuttu varsin laajasti ja niiden vaikuttavuus tulee näkymään lähivuosein aikana.

Kaupunginhallitus on päättänyt 19.12.2022 tukea varhaiskasvatuksen henkilökunnan oma-aloitteista tutkintoon johtavan koulutuksen suorittamista, jos kyseessä ala, jossa on pulaa kelpoisuuden antavan kulutuksen suorittaneista henkilöistä. Lähiopetukseen saa enintään 30 päivää palkallista vapaata.

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö ja ohjaavat asiakirjat ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi, henkilöstölle on järjestetty täydennyskoulutusta ja laadittu ohjeita ja käsikirjoja tukemaan työtä. Lisäksi on selkeytetty työrooleja, esimerkiksi varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävän osalta.

Yhteistyötä niiden koulutusten järjestäjien kanssa, jotka kouluttavat varhaiskasvatukseen henkilökuntaa, on tiivistetty. Kuutoskaupunkien ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa allianssiyhteistyössä on laadittu valtioneuvostolle tilannekuva varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteesta. Yliopistossa on jo aikaisemmin lisätty kasvatustieteen kandidaattikoulutusta. Yhteistyössä valmistellaan myös tilauskoulutusta helpottamaan henkilöstötilannetta. Lisäksi tullaan tiivistämään yhteisyötä TE-toiminnan kanssa ja selvitetään myös mahdollisuuksia kansainväliseen rekrytointiin.​ Turkua varhaiskasvatuksen työpaikkana on markkinoitu eri kanavissa.

Kaupungissa on käynnissä myös päiväkotirakennusten laaja investointiohjelma. Uudet toimivat ja nykyaikaiset tilat tulevat varmaan olemaan merkittävä vetovoimatekijä myös henkilöstön saatavuuden osalta.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan lausunnon tiedoksi ja toteaa, että arviointikertomus ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin jo käynnissä olevien tai käynnistyvien toimenpiteiden lisäksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan lausunnon tiedoksi ja toteaa, että arviointikertomus ei anna aihetta erillisiin toimenpiteisiin jo käynnissä olevien tai käynnistyvien toimenpiteiden lisäksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.