Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen, lakiasiainjohtaja Pauliina Ahlas ja tonttipäällikkö Essi Korpela 6.6.2024:

Aiemmat päätökset

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 14.6.2021 § 151 ja 13.2.2023 § 28 hyväksyä Ferry Terminal Turku –hankkeen ja siihen liittyneet rahoitusjärjestelyt sekä oikeuttanut Turun Satama Oy:n jatkamaan hankkeen toteutusta.​ Aiempien päätösten perusteella 77,2 M€ hankkeen investointikustannuksista kohdennetaan emokaupungin investointiohjelman kautta ja kyseisen osuus lisätään uutena ei indeksoituna eränä yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen käyttäen 30 vuoden poistoaikaa ja 2.69 % vuosittaista laskennallista korkoa.

Kaupunginhallitus on päättänyt 18.3.2024 § 86 esittää kaupunginvaltuustolle, että aiemman 77,2 M€:n lisäksi sataman infrastruktuurin investointikustannuksista 8,8 M€ kohdennetaan kaupungin investointiohjelmaan uutena ei indeksoituna eränä sekä lisätään yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen käyttäen 30 vuoden poistoaikaa ja 2.69 % vuosittaista laskennallista korkoa.

Tässä yhteydessä kyseistä päätöstä tulisi tarkistaa sataman infrastruktuurin investoinnin toteuttamiseksi yhteishankkeena siten, että kaupunginhallitus esittäisi investointiohjelmaan lisättäväksi aiemmasta poiketen vain 7,08 miljoonaa euroa Turun Sataman vastatessa kassavaroillaan 1,72 miljoonasta eurosta.

Hankkeen kustannusarvio pysyy edelleen ennallaan tässä yhteydessä esitettävän rahoitusrakenteen tarkistuksesta huolimatta. Myös kaupunginvaltuuston aiemmat päätökset maanvuokrasopimuksen keskeistä ehdoista pysyvät muuttumattomina.

Maanvuokrasopimus

Aiemmin tehtyjen päätösten perusteella Turun kaupunki rakennuttaa taseeseensa sataman infrastruktuurin, jonka se vuokraa maanvuokrasopimuksen osana olevalla investointikorvauksella Turun Satama Oy:lle. Kaupunki ja Turun Satama Oy ovat neuvotelleet investoinnin toteuttamisesta yhteistyösopimuksen.

Lisäksi Turun kaupunki ja Turun Satama Oy ovat neuvotelleet Turun Satama Oy:n pitkäaikaisen 9.1.2013 allekirjoitetun maanvuokrasopimuksen, jonka sopimuskausi on 1.1.2013 – 31.12.2062, jakamisesta kahteen osaan.

Toiseen osaan jäävät voimassa olevat sopimukset, jotka eivät koske aluetta, jolle satamainfraa rakennetaan ja joiden ehtoihin ei tehdä muutoksia. Toista osaa, joka koskee sataman infrainvestointien kohteena olevia maa-alueita, päivitetään sopimuksen kattamien alueiden osalta sekä tarkistetaan sopimuksen perusvuokra muutosta vastaavaksi.

Maanvuokraan lisäksi vuokramieheltä peritään rakennettavan satamainfran kustannuksia vastaavaa investointikustannus jaksotettuna 30 vuoden ajalle siten, että investoinnin toteutuneille kustannuksille perittävä vuotuinen korko on kaupunginvaltuuston päätöksen 13.2.2023 § 28 mukaisesti 2,69 %.

Investointikustannuksesta maksettava korko on alle markkinaehtoisen katteen ja se sisältää siten valtiontukea. Valtiontuki koostuu markkinahintaa alhaisemmasta investointikustannuksesta eli sopimuksen mukaisen maanvuokran 5 % koron ja investoinnin vuosittaisen laskennallisen 2,69 % koron välisestä erotuksesta.

Sopimuksen jakaminen ja liitteen 2 mukaisen päivitetyn maanvuokrasopimuksen mukaiset ehdot astuvat voimaan, kun vuokra-alue on otettavissa liikennekäyttöön sekä alue on vapautunut käytettäväksi siten, että kaikki mahdolliset muut vuokra-aluetta koskevat maanvuokrasopimuksien muutokset on tehty.

Valtiontukea koskeva selvitys

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tällainen julkinen rahoitus on valtiontukea ja siitä on ilmoitettava komissiolle ennen tuen myöntämistä SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio on antanut ns. ryhmäpoikkeusasetuksen (2014/651; jäljempänä myös RPA), jossa todetaan, että tietyt tukimuodot soveltuvat sisämarkkinoille, ja vapautetaan jäsenvaltiot velvollisuudesta tehdä komissiolle ilmoitus ennen tuen myöntämistä.

Komissio on lisäksi antanut asetuksen 2017/1084 ryhmäpoikkeusasetuksen muuttamisesta, jossa määritellään tietyille erityistoiminnoille, mm. satamainfrastruktuurille myönnettävän tuen edellytyksistä. Asetuksen 56 b artiklan mukaan merisatamille myönnettävä tuki on perussopimuksen 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla sisämarkkinoille soveltuvaa, ja se vapautetaan perussopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta edellyttäen, että se täyttää artiklassa ja muualla asetuksessa säädetyt edellytykset.

Näitä edellytyksiä ovat:

• Tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, mukaan lukien suunnittelukustannukset, joita aiheutuu: a) investoinneista sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen; b) investoinneista kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen; ja c) ruoppauksesta.
• Kustannukset, jotka liittyvät muihin kuin kuljetustoimintoihin, mukaan lukien satamassa toimivat teolliset tuotantolaitokset, toimistot ja kaupat, sekä sataman suprastruktuuriin, eivät ole tukikelpoisia.
• Tukimäärä ei saa ylittää tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin tai ruoppauksen liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.
• Sataman infrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen ja parantamiseen tarkoitettuihin investointeihin myönnettävän tuen intensiteetti investointia kohden saa olla enintään 60 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, jos hankkeen tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat yli 50 miljoonaa euroa ja enintään 130 miljoonaa (150 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan).
• Tuki-intensiteetti saa olla enintään 100 prosenttia kulkuinfrastruktuurin rakentamiseen, korvaamiseen tai parantamiseen liittyvistä tai ruoppauksesta määritetyistä tukikelpoisista enintään 130 miljoonaa (150 miljoonaa euroa hanketta kohden merisatamassa, joka sisältyy Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1315/2013 47 artiklassa tarkoitetun ydinverkkokäytävän työsuunnitelmaan).
• Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten on myönnettävä kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.
• Tuettu satamainfrastruktuuri on asetettava kiinnostuneiden käyttäjien saataville yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin.
• Tuesta on tehtävä komissiolle avoimuusilmoitus (RPA Art 9) ja jälkiraportointi (RPA Art 11).

​

Turun kaupunki on selvittänyt valtiontukisäännösten soveltumista satamainfran investointihankkeeseen. Tässä tarkoituksessa kaupungin edustajat ovat käyneet valtiontuesta ja sen käsittelystä neuvottelua TEM:n edustajien kanssa sekä hankkineet menettelystä kilpailuoikeuteen ja valtiontukiin erikoistuneen asianajotoimiston lausunnon.

Ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen suurin sallittu tuki-intensiteetti on 60 %, kun tukikelpoiset kustannukset ovat 55 - 143 miljoonaa euroa. Tässä vaiheessa käsittelyssä olevan satamainfrastruktuuria koskevan hankkeen tukikelpoiset kustannukset ovat 84,28 miljoonaa euroa.

Suunniteltu tuki koostuu markkinahintaa (5 %) alhaisemmasta maanvuokrasta (2,69 %). Tuen määrä on markkinahintaisen ja sovitun vuokran määrän erotus on enintään 23.736.705 euroa. Suunniteltu tuki ei siten ylitä ryhmäpoikkeusasetuksen raja-arvoja laskennallisen tuki-intensiteetin ollessa 49,53 %. Tukimäärä ei myöskään ylitä tukikelpoisten kustannusten ja investoinnin liikevoiton välistä erotusta. Liikevoitot on vähennettävä tukikelpoisista kustannuksista etukäteen kohtuullisten ennusteiden perusteella tai takaisinperintämenettelyllä.

Lisäksi rakennettava satamainfra on kaikkien kiinnostuneiden käyttäjien saatavilla yhdenvertaisella ja syrjimättömällä tavalla markkinaehdoin. Mahdolliset toimiluvat kolmansille osapuolille tuetun satamainfrastruktuurin rakentamista, parantamista, toiminnan harjoittamista tai vuokraamista varten myönnetään kilpailumenettelyssä avoimin, läpinäkyvin ja syrjimättömin perustein.

Saatujen selvityksien ja lausuntojen mukaisesti satamainfrastruktuurin rakentamista koskevaan hankkeeseen sisältyvä tuki on RPA:n nojalla sisämarkkinoille soveltuvaa tukea.

Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen RPA:n mukaista sallittua valtiontukea sisältävä ratkaisu tulee ryhmäpoikkeusasetuksen 11 artiklan mukaan ilmoittaa komission portaalissa 20 vuorokauden kuluessa päätöksestä. Lisäksi samasta päätöksestä on tehtävä komission portaalissa 6 kk kuluessa 9 artiklan mukainen avoimuusilmoitus. Ilmoituksen voimassaolon aika on vuoden 2026 loppuun, minkä jälkeen ilmoitus on kirjattava uusittuna sekä raportoitava portaalissa komissiolle valtiontuen toteutuma vuosittain koko 30 vuoden tukikauden ajan.

Liite 1Päivitetty maanvuokrasopimus liitteineen

Oheismateriaali 1Borenius, Lausunto valtiontuenmukaisuudesta 3.6.2024 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 20 kohta)

Oheismateriaali 2TEM neuvottelumuistio valtiontuesta (salassa pidettävä, JulkL 24 § 20 kohta)

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen päivitetyn maanvuokrasopimuksen ja valtuuttaa maankäyttöjohtajan hyväksymään siihen mahdollisia täsmennyksiä.

Maanvuokrasopimuksen perusvuokraksi vahvistetaan 333.798 euroa vuodessa lisättynä kulloinkin voimassa olevalla arvonlisäverolla. Maanvuokran lisäksi vuokramies sitoutuu maksamaan toteutuneen satamainfrastruktuurin investointikustannuksen 30 vuoden kuluessa sopimuksen alkamispäivämäärästä siten, että investoinnille lasketaan 2,69 %:ia vuosittainen laskennallinen korko.​

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että aiemman 77,2 M€:n lisäksi sataman infrastruktuurin investointikustannuksista 7,08 M€ kohdennetaan kaupungin investointiohjelmaan uutena ei indeksoituna eränä sekä lisätään yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen käyttäen 30 vuoden poistoaikaa ja 2.69 % vuosittaista laskennallista korkoa sekä näin muodostuvat sataman infrastruktuurin investointikustannukset sidotaan maanrakennuskustannusindeksiin (MAKU 130, 2010= 100).

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

​Miikkola ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Liite 1Päivitetty maanvuokrasopimus liitteineen

Oheismateriaali 1Borenius, Lausunto valtiontuenmukaisuudesta 3.6.2024 (salassa pidettävä, JulkL 24 § 20 kohta)

Oheismateriaali 2TEM neuvottelumuistio valtiontuesta (salassa pidettävä, JulkL 24 § 20 kohta)

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen päivitetyn maanvuokrasopimuksen ja valtuuttaa maankäyttöjohtajan hyväksymään siihen mahdollisia täsmennyksiä.

Maanvuokrasopimuksen perusvuokraksi vahvistetaan 333.798 euroa vuodessa lisättynä kulloinkin voimassa olevalla arvonlisäverolla. Maanvuokran lisäksi vuokramies sitoutuu maksamaan toteutuneen satamainfrastruktuurin investointikustannuksen 30 vuoden kuluessa sopimuksen alkamispäivämäärästä siten, että investoinnille lasketaan 2,69 %:ia vuosittainen laskennallinen korko.​

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että aiemman 77,2 M€:n lisäksi sataman infrastruktuurin investointikustannuksista 7,08 M€ kohdennetaan kaupungin investointiohjelmaan uutena ei indeksoituna eränä sekä lisätään yhtiön ja kaupungin väliseen maanvuokrasopimukseen käyttäen 30 vuoden poistoaikaa ja 2.69 % vuosittaista laskennallista korkoa sekä näin muodostuvat sataman infrastruktuurin investointikustannukset sidotaan maanrakennuskustannusindeksiin (MAKU 130, 2010= 100).

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

​Bergström ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.