Ilmastojohtaja Risto Veivo ja erityisasiantuntija Miika Meretoja 1.6.2023:

Huolimatta Venäjän käynnistämän hyökkäyssodan vaikutuksista​ ja​ Eurooppaan syntyneestä energiakriisistä, Turun alueen kasvihuonekaasupäästöjä​ onnistuttiin vähentämään edelleen vuoden 2022 aikana ja vihreä siirtymä kohti vähähiilistä taloutta ja kestävää arkea jatkui. Vuoden 1990 tasosta saavutettiin 56 prosentin päästövähennys ja​ saavutettu taso on​ Suomen kunnista alhaisimpia myös asukaskohtaisesti laskettuna. Kaikkien päästölaskentasektorien yhteenlasketut päästöt olivat Turun alueella ensimmäisen kerran alle kolme tonnia asukasta kohti laskettuna, mikä on kansainvälisestikin verrattuna merkittävän alhainen taso.

Päästöjen​ vähentyminen oli kuitenkin vuosien 2020 ja 2021 tasoihin verrattuna loivaa. Vuoden​ 2025 välitavoitteen (75 prosentin päästövähennys vuoden 1990 tasosta) saavuttaminen edellyttääkin toimien tehostamista jatkossa edelleen. Merkittäviä päästövähennyksiä energiasektorilla on jatkettava ja niihin on edelleen myös investoitava riittävästi. Liikenteen päästövähennykset eivät ole edenneet tavoitteiden mukaisesti. Liikenteen päästövähennystoimiin onkin panostettava merkittävästi aiempaa vahvemmin ja niitä on todennäköisesti myös ohjattava kokonaisvaltaisemmin. Työkaluna voidaan käyttää esimerkiksi eurooppalaista kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmaa (SUMP – Sustainable Urban Mobility Plan), jonka valmistelu eteni verkkaisesti. Sekä energian että liikenteen tavoitteiden ja toimien kannalta on myös tärkeätä, että valtion ilmastotoimet jatkuvat vaikuttavina.

Energiakriisiin vastattiin vuoden 2022 aikana myös​ vahvistamalla eri energialähteiden varastoja sekä alueen energiantarpeen turvaamiseksi, että kansallisen varautumisen velvoitteiden täyttämiseksi. Tähän sisältyi myös kivihiilen hankinta​ varmuusvarastoon Naantalin voimalaitokselle. Energiakriisiin liittyi myös biopolttoaineen saatavuuden heikentyminen, minkä vuoksi hiilen energiakäytöstä luopumista lämmön perustuotannossa ei kyetty toteuttamaan tavoitteen mukaisesti (2022). Energiauudistusta jatkettiin silti vahvasti, uusiutuvien osuutta kasvatettiin ja energiansäästötoimia​ vauhditettiin merkittävästi. Loppuvuoden 2023 aikana kivihiiltä ei tämänhetkisen tilannekuvan (1.6.) perusteella tulla käyttämään lämmön perustuotannossa vaan se palvelee varmuusvarastona. Kivihiilen käyttö perustuotannossa on siis edelleen loppumassa, mutta ennakoimattomat ulkoiset tekijät vaikuttavat toteutumisen aikatauluun.

Ilmastotyön kattavuutta ja vaikuttavuutta kaupunkikonsernissa vahvistettiin merkittävästi Pormestarisopimuksen mukaisen ilmastobudjetoinnin kehitystyöllä, jossa​ konsernin investointeja suunnattiin entistä vahvemmin ja kattavammin​ ilmastotavoitteiden toteuttamiseen.​ Ilmastobudjetin​ viitekehyksenä sovellettiin Euroopan Unionin Vihreän rahoituksen taksonomiaa,​ johon kuuluu​ ympäristötavoitteiden moniulotteinen tarkastelu, ja joka parantaa mahdollisuuksia hyödyntää vihreää rahoitusta. Yhteistyössä Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa valmisteltiin vuosien 2021 ja 2022 aikana uusi 405 miljoonan euron ”Turku Education Infrastructure” –investointikokonaisuus, jota EIP rahoittaa 190 miljoonalla. Rahoitusyhteistyö EIP:n kanssa​ on tehnyt Turulle mahdolliseksi merkittävät​ ilmastoinvestoinnit ja tukenut valmiutta arvioida, suunnitella ja perustelle investointeja ilmastonäkökulmasta.

Turku osallistui edelleen aktiivisesti myös kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön noudattamalla ilmastotyössään yhteistä eurooppalaista Covenant of Mayors –mallia, raportoimalla globaaliin CDP-järjestelmään, osallistumalla​ aktiivisesti YK:n ilmastokokoukseen, toimimalla ICLEI-verkostossa ja yhteisissä​ kehityshankkeissa sekä Euroopan 100 Hiilineutraalin​ kaupungin missiossa ja Itämeren kaupunkien liitossa (UBC).​ Pormestarilla oli kansainvälisessä yhteistyössä useita merkittäviä tehtäviä.

Useissa ilmastohankkeissa kehitettiin aktiivisesti uusia ilmastoratkaisuja laajassa yhteistyössä Turun korkeakoulujen, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kehitystyö kattoi sekä ilmastonmuutoksen hillinnän, että sopeutumisen tietopohjan vahvistamisen ja uusien parempien toimenpiteiden valmistelun ja käynnistämisen. Turun ilmastotyötä kehitettiin avoimena kaikkien osallistumiselle ja uusille ilmastotoimille.

Ilmastoraportti 2022 on järjestyksessä viides valtuustolle esitettävä​ vuosittainen​ ilmastosuunnitelman raportti. Raportti painottuu pääkohtiin​ vuoden 2022 aikana​ saavutetusta kehityksestä sekä tarkastelee esiin tulleita haasteita. Raportti ei kata​ kaikkia ilmastosuunnitelman osa-alueita​ yksityiskohtaisesti.

Oheismateriaali 1Turun ilmastoraportti 2022​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee Turun ilmastoraportin 2022 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Turun ilmastoraportti 2022​ ​ ​ ​ ​ ​ ​ ​

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee Turun ilmastoraportin 2022 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.