Kaupunkiympäristö, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää 31.1.2023:​

​Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje kuvaa infrahankkeiden tarveselvityksen ja hankesuunnitelman sisällön sekä laadintaprosessien periaatteet, vastuut ja menettelytavat. Voimassa oleva tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.9.2019 § 139. Ohje koskee kaikkia Turun kaupungin infrahankkeita.​

​Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen päivityksestä on vastannut kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpään valmisteluryhmä, jonka ovat muodostuneet konsernihallinnon tilapalvelujen sekä kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden kaupunkirakentamisen edustajat. Lisäksi näkemyksiä on saatu kaupunkisuunnittelu ja maaomaisuus -palvelualueen asiantuntijoilta.

Turun kaupunkistrategiassa on nostettu esiin kaupunkikehittämisen painopistealueina kärkihankkeiksi nimettyjä hankekokonaisuuksia. Osa kärkihankkeista, kuten Keskustan kehittäminen, painottuu toimenpiteidensä osalta vahvasti maankäytön linjauksiin. Kärkihankkeet ovat kuitenkin monialaisina kaupunkikehitystä linjaavina kokonaisuuksina sellaisia, että niiden asettamispäätöksissä ei voida suoraa soveltaa yksin infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjetta. Maankäyttöön painottuvaa kärkihanketta asetettaessa on kuitenkin otettava soveltuvin osin huomioon ko. ohjeen tarveselvitysosiossa mainittuja seikkoja.

Varsinaiset infrastruktuurin investointihankkeet voidaan jakaa syntyperusteensa mukaisesti. Ohjetta on tältä osin hiukan tarkennettu ja päivitetty jaottelu on seuraava:

1.​​​Maankäytön strateginen hanke tai kärkihanke

2.​​​Kiinteistökehityshanke

3.​​​Perusinvestointihanke, yksittäinen tai jatkuva

4.​​​Kehittämisohjelmahanke

Hankkeiden jaottelu määrittää niiden valmisteluprosessin ja päätösvallan rajat.

Hankkeiden laajuus porrastetaan investointisumman perusteella pieniin, keskisuuriin ja suuriin yksittäisiin infrainvestointeihin. Näiden kohdalla päätösvaltarajoja on esitetty korotettavaksi alla olevan mukaisiksi:​

1.​​​​ Pienet, kustannusarvioltaan 50.000 € tai alle, kunnossapitoluonteiset hankkeet eivät ole investointeja eli ne toteutetaan kunnossapidon budjetista ja ne hyväksyy infran kunnossapitopäällikkö. Voimassa olevassa ohjeessa rajaa ei oltu määritelty.​​

2.​​​​ Pienistä erillisistä perusinvestointihankkeista, jotka ovat kustannusarvioiltaan yli 0,05 M€ ja alle 3 miljoonaa euroa, laaditaan hankekortti, jonka hyväksyy kaupunkiympäristöjohtaja. Voimassa oleva hyväksymisraja on alle 1 miljoonaa euroa.

3.​​​​ Keskisuurista investointihankkeista, jotka ovat kustannusarvioltaan vähintään 3 miljoona euroa ja enintään 10 miljoonaa euroa, laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksyy kaupunginhallitus. Voimassa oleva raja on vähintään 1 miljoonaa euroa ja enintään 3 miljoonaa euroa.​​

4.​​​​ Suurista investointihankkeista, jotka ovat kustannusarvioltaan yli 10 miljoonaa euroa, laaditaan hankesuunnitelma, jonka hyväksyy kaupunginvaltuusto.​Voimassa oleva raja on yli 3 miljoonaa euroa.

5.​​​​ Toimintoja tukevia, korjausvelkaa alentavia, liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta, parantavia tai asukasviihtyisyyttä parantavia sekä kehittämisohjelman mukaisia kustannusarvioltaan yli 50.000 euron investointeja toteutetaan hankelistojen perusteella, jotka hyväksyy kaupunkiympäristöjohtaja päätöspöytäkirjalla.

Luokitusraja on arvonlisäveroton investointikustannus (alv 0 %), joka ei sisällä Turun Vesihuolto Oy:lle kohdistuvia vesihuollon kustannuksia yhteishankkeissa. Pienten, keskisuurten ja suurten hankkeiden menettelytapaohjeistus koskee luokittelun mukaisesti kaikkia infrainvestointihankkeita.

Kuten voimassa olevassakin ohjeessa laadittavia selvityksiä ja muodostuvia asiakirjoja ovat edelleen seuraavat:

1.​​Tarveselvitys

2.​​​Hankesuunnitelma

3.​​​Esiselvitys

4.​​​Hankekortti

5.​​​Hankelista

Tarveselvityksen hyväksyy kaupunginhallitus. Tarveselvityksestä ei tehdä varsinaista kustannusarviota vaan kustannukset tarkastellaan karkealla tasolla. Tarveselvitys sisältää myös alustavan aikataulun.

Uutena asiana hankesuunnitelman ja hankekortin osalta on se, että kustannusarvion sijaan esitetään myös kustannusten vaihteluväli, joka määräytyy sen hetkisen hanketiedon määrän perusteella. Kustannushaarukan suuruuteen vaikuttaa mm. hankkeen kompleksisuus, tutkimusten ja selvitysten määrä ja laatu sekä teknisten ratkaisujen tarkkuustaso. Taloussuunnittelun investointiohjelmassa määrärahalukuna käytetään hankesuunnitelmavaiheen kustannusarvion vaihteluvälin keskiarvoa pyöristettynä seuraavaan ylempään 100.000 euroon, joka myös määrittää kustannusarvion toimivaltaisen hyväksyjän:

• ​​​​​​Kaupunginvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman, kun infrahankkeen kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo ylittää 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä raja on 3 miljoonaa euroa.
• ​​​​​​Kaupunginhallitus hyväksyy hankesuunnitelman, kun infrahankkeen kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo on vähintään 3 miljoona ja enintään 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä vastaavat rajat ovat vähintään 1 miljoona ja enintään 3 miljoonaa euroa.
• ​​​​​​Kaupunkiympäristöjohtaja hyväksyy hankekortin päätöspöytäkirjalla, kun infrahankkeen kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo on alle 3 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä raja on 1 miljoona euroa.

Esiselvityspäätösten ja hankelistojen hyväksymiseen ei esitetä muutoksia.

Vastaavaa infran kustannusarvion vaihteluväliä esitetään käytettäväksi myös kaavoitusta edellyttävissä maankäytön hankkeissa. Mikäli hanketiedon määrä on vähäinen ja asemakaavan infran kustannusarvio perustuu hankeosalaskentaan, hyväksytään asemakaavan yhteydessä infran kustannusarvion vaihteluväli. Mikäli asemakaavasuunnittelun yhteydessä on laadittu toteutussuunnitteluun perustuva tarkka rakennusosatasoinen kustannusarvio, hyväksytään tämä kustannusarvio asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.​

Asemakaavan yhteydessä hyväksyttävän infran kustannusarvion esitetään hyväksyttäväksi kustannusarvion suuruuden perusteella seuraavasti:

• ​​​​Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan hyväksymisen yhteydessä kaava-alueen infran kustannusarvion, kun infran kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo pyöristettynä lähimpään ylempään 100.000 euroon ylittää 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan hyväksymisen yhteydessä kaavan infran kustannusarviot riippumatta sen arvosta.
• ​​​​​​Kaupunginhallitus hyväksyy kaava-alueen infran kustannusarvion, kun kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo pyöristettynä lähimpään ylempään 100.000 euroon on vähintään 3 miljoona ja enintään 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kaupunginhallitukselle ei ole määritelty toimivaltaa hyväksyä asemakaavan infran kustannuksia.
• ​​​​​​Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy asemakaavan käsittelyn tai hyväksymisen yhteydessä kaava-alueen infran kustannusarvion, kun kustannusarvio tai sen vaihteluvälin keskiarvo pyöristettynä lähimpään ylempään 100.000 euroon on alle 3 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä lautakunta hyväksyy muiden kuin vaikutuksiltaan merkittävien asemaavojen hyväksymisen yhteydessä kaavan infran kustannusarviot riippumatta sen arvosta.

​Katu- ja muiden yleisten alueiden suunnitelmat voidaan hyväksyä lautakunnassa, mikäli kustannusarvio on hyväksytyn vaihteluvälin sisällä. Mikäli kustannusarvio ylittää hyväksytyn vaihteluvälin, tulee uusi kustannusarvio hyväksyttää toimivaltaisella toimielimellä ennen suunnitelman hyväksymistä. Hankintapäätöstä tehtäessä käytettävissä on oltava tarkka kokonaiskustannusarvio kustannusarvio hankevarauksineen.

Kustannuslaskennassa käytettäviin hankevarausten suuruusluokkiin ei esitetä muutoksia.

Infran tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeeseen on sisällytetty uusina osioina:

• ​​​​​määrittely ja menettelytavat Integroidusta projektitoimituksesta (mm. allianssimalli)
• ​​​​​​​määrittely ja menettelytavat hybridihankkeesta, jolla tarkoitetaan yhteishankkeena toteutettavaa infra- ja tilahanketta ​
• ​​​​​​​akuutti infrahanke​
• ​​​​​​​viestintä ja viestintäsuunnittelu
• ​​​​​​​ilmasto ja energianäkökulmien huomioiminen hankkeissa

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus vastaa infrainvestointiohjelman laadinnasta, kuten tähänkin asti, kaupunginhallituksen priorisoidessa investointeja.

Esitetyn uuden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen edellyttämät hallintosääntömuutokset tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi erikseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1​Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohje​

Oheismateriaali 1​​Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohje (kv 23.9.2019 § 139).

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen siten, että ohje korvaa 23.9.2019 § 139 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen kokonaisuudessaan.

Liite 1​Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohje​

Oheismateriaali 1​Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnittelun menettelyohje (kv 23.9.2019 § 139).

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Kaupunginhallituksen ehdotus​

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen siten, että ohje korvaa 23.9.2019 § 139 kaupunginvaltuustossa hyväksytyn Infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen kokonaisuudessaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

​Tehty palautusehdotus ja sen käsittely

​Girs Lampin kannattamana teki seuraavansisältöisen palautusehdotuksen:

​”Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että infrahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen päivitys tuodaan käsiteltäväksi kuntavaalien jälkeen kaupunginvaltuustoon.

​Perustelut:

​Emme tiedä, miten rahat riittävät nykyisen valtuustokauden loppupuolella ja kuinka paljon soteuudistuksella on lopulta vaikutusta kaupungin talouteen. Tästä johtuen katsomme, että olisi parempi pitäytyä vanhoissa hyväksymisrajoissa, jotta päätöksenteon demokraattisuus ja läpinäkyvyys säilyisi mahdollisimman hyvänä.”

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Girsin palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.​

Suoritetussa koneäänestyksessä 56 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 10 valtuutettua kannatti Girsin tekemää palautusehdotusta, 1 poissa, joten asian käsittely jatkui.

​Tehty muutosehdotus ja sen käsittely

Yrttiaho Sandelinin kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

​”Pidetään voimassa nykyiset euromääräiset päätösvaltarajat eli alle 1 miljoonan euron hankkeista päättää viranhaltija, 1 miljoonaa euroa ylittävistä päättää kaupunginhallitus, 3 miljoonaa ylittävistä päättää valtuusto.

Mikäli hankkeen kustannukset nousevat 5% tai enemmän, muutetun kustannusarvion hyväksyminen tuodaan päätöksen tehneelle toimielimelle. Samoin toimitaan aina kun kustannusten nousu on 0,5 miljoonaa euroa tai enemmän.

Perustelut:

Pohjaesitys vähentää valtuuston valtaa ja nostaa päätösvaltarajoja niin, että varsin isotkin jopa 3-10 miljoonan euron suuruiset hankkeet voidaan päättää jatkossa kaupunginhallituksessa suljettujen ovien takana. Viranhaltijoiden päätösvaltaa lisätään pohjaesityksessä koskemaan jopa 3 miljoonan euron hankkeita.

Kustannusarvioiden muutos tuotaisiin hyväksyttäväksi vasta 10 % kustannusnousun jälkeen. Uusi ohje mahdollistaisi todella isoille hankkeille erittäin mittavat useiden miljoonien kustannusnousut ilman velvollisuutta uuteen käsittelyyn.

Pohjaesitys heikentäisi hankkeiden kustannusten demokraattista ja avointa valvontaa ja siten johtaisi aiempaakin todennäköisemmin kustannusarvioiden aiempaakin suurempiin ylityksiin.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Yrttiahon tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

​Suoritetussa koneäänestyksessä 56 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 6 valtuutettua kannatti Yrttiahon tekemää muutosehdotusta, 4 tyhjää ja 1 poissa, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 2​Äänestyslistat