| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Kaupunginhallitus | 493 | 28.11.2022 | 8 | |
| Kaupunginvaltuusto | 249 | 12.12.2022 | 5 | |
13835-2021 (12 04 01, 12 04 02, 02 06 01, 01 01 00)
Liikunnan avustusjärjestelmän ja kunnallisten liikuntatilojen hinnoittelumallin uudistaminen
Tiivistelmä:
Liikuntapaikkaverkon kehittäminen on osa Turun kaupungin pormestariohjelman 2021-2025 Hyvinvoiva Turku -osiota. Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihankkeessa yhtenä osa-alueena on eri ikäisten kuntalaisten liikkumaan aktivointi. Osana kärkihanketta tehtävän Liikkumisen toimenpideohjelman tavoitteena on tarjota kaikille lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia sekä turvata urheilulajien, sukupuolten ja alueiden välinen tasavertaisuus mm. avustusjärjestelmää uudistamalla. Uudistuksen kokonaistavoitteena on kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan nykyistä enemmän sekä hillitä harrastamisen kustannuksia. Uudistuksen linjauksista on pyydetty liikuntalautakunnan lausunto sekä laadittu lapsivaikutusten arviointi. Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se hyväksyy avustusjärjestelmän ja liikuntatilahinnoittelun uudistamisen linjaukset.
Kh § 493
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen ja liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari:
Tausta
Liikkumattomuuden kustannukset ovat Turussa väkilukuun suhteutettuna n. 112–260 miljoonaa euroa vuodessa (Olympiakomitea 2021). Liikkuminen sekä sen mahdollistaminen ja edistäminen on koko kunnan asia. Liikkumisen, liikunnan harrastamisen, urheilun ja fyysisen aktiivisuuden avulla pystytään edistämään kuntalaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, ehkäisemään syrjäytymistä, sekä sitä kautta vähentämään sosiaali- ja terveysmenoja.
Turkulaisten liikuntakäyttäytymisen tilaa kuvaa polarisoituminen: osa kaupunkilaisista on fyysisesti aktiivisia arkiliikkujia, joilla on liikunnallisia harrastuksia, kun taas osa ei liiku arjessaan lainkaan. Turkulaisista 20–54-vuotiaista 29 % harrastaa kuntoliikuntaa tai urheilua useita tunteja viikossa ja vastaavasti 24,4 % ei harrasta vapaa-ajallaan lainkaan liikuntaa. Valtakunnallisten tulosten mukaan lasten ja nuorten liikkumissuosituksen saavuttavien määrä vähenee merkittävästi iän myötä: 7-vuotiaat 58 %, 11-vuotiaat 42 %, 15-vuotiaat 15 % ja 16–20-vuotiaat 8 %.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistuksen toteutuessa kaupungin rooli hyvinvoinnin edistämisessä korostuu. Harrastustoimintaan osallistuminen on osa syrjäytymisen ehkäisyä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpitämisellä ja lisäämisellä on suuri merkitys sairauksien ennaltaehkäisyssä.
Liikuntapaikkaverkon kehittämistyön kokonaistavoitteena on lisätä liikettä luomalla entistä laajempi ja monipuolisempi liikuntapaikkaverkko, jota rakennetaan, päivitetään ja ylläpidetään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Oleellisena osana liikuntapaikkaverkon kokonaiskehittämistä on myös liikuntapaikkojen käytön hinnoittelu sekä liikunnan avustusjärjestelmä. Päämääränä on luoda liikuntapaikkaverkon käyttöä ja kehittämistä tukeva avustamisen ja liikuntatilahinnoittelun malli, jolla kannustetaan lapsia ja nuoria liikkumaan säännöllisesti, ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä, hillitään harrastamisen kustannusten nousua sekä tuetaan liikunta- ja urheiluseuroja heidän toiminnassaan liikkumisen, liikunnan ja urheilun edistämiseksi.
Esitettävän avustusjärjestelmän kärkinä ovat turkulaisille 7–19-vuotiaille annettava ”palveluseteli” eli harrastekortti sekä turkulaisille liikunta- ja urheiluseuroille myönnettävä avustus yksityisten ja seuraomisteisten liikuntatilojen käyttöön. Ajatuksena on, että kaupunki investoi turkulaisten hyvinvointiin tarjoamalla taloudellisen panostuksen liikunnan harrastamiseen liikunta- ja urheiluseuroissa sekä tukee turkulaisia seuroja ja yhdistyksiä tarjoamalla rahallisen avustuksen liikuntapaikkakuluihin.
Uudistamistyö saa inspiraationsa ns. Islannin mallin onnistumisista. Perustan työlle luo tasavertaisuuden edistäminen niin eri lajien harrastajien, sukupuolten kuin asuinalueiden näkökulmista. Kehittämistä tukevat myös syksyllä 2021 toteutetun harrastekyselyn (n = 5.930) tulokset, joiden mukaan mm. noin 25–30 % 7–15-vuotiaiden vanhemmista ja noin 20 % 16–19-vuotiaista vastaajista toivoo 150–300 euron tukea harrastamiseen.
Kaupunginvaltuuston päätös 11.4.2022 § 67 käsittää kuusi liikuntapaikkaverkon kehittämisen periaatelinjausta, joista viides käsittelee liikunnan avustusjärjestelmän uudistamista. Kaupunginhallitus päätti 30.5.2022 § 246 liikuntapaikkaverkon kehittämiseen olennaisesti liittyvät avustusmallin uudistamisen ja liikuntapaikkojenhinnoittelun lähivuosien toimenpiteet. Päätöksen mukaan uudistetuista liikunnan avustamisen ja liikuntapaikkojen hinnoittelun linjauksista päätetään syksyllä 2022. Em. päätöksen mukaisesti kaupunginhallitukselle esitetään, että se pyytää liikuntalautakunnalta lausunnon jäljempänä esitetyistä avustusjärjestelmän ja liikuntatilahinnoittelun uudistuksen linjauksista. Asia tuodaan liikuntalautakunnan lausunnon jälkeen kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston päätettäväksi joulukuussa 2022. Ennen lopullista päätöksentekoa asiasta tehdään lapsivaikutusten arviointi.
Kunnallisten liikuntatilojen hinnoittelu
Liikuntalautakunta on päättänyt kunnallisten liikuntatilojen hinnaston päivityksistä ja hinnastoon liittyvistä periaatteista viimeisimpänä 25.10.2022 § 98. Tällä hetkellä kunnallisten liikuntatilojen käyttö on pääasiallisesti maksutonta alle 20-vuotiaiden säännölliseen liikuntatoimintaan. Poikkeuksen periaatteeseen muodostavat uimalaitokset, joissa alle 20-vuotiaat maksavat kursseista ja kilpailuista, Kupittaan palloiluhalli, jossa alle 20-vuotiaiden ottelut ja tapahtumat ovat maksullisia, sekä jäähallit, joissa alle 20-vuotiaat maksavat jäävuoroista kesäaikaan.
Kunnallisessa liikuntapaikkaverkossa ei kuitenkaan ole liikuntatiloja kaikille lajeille (oheismateriaali 1), mikä aiheuttaa epätasavertaisuutta lajien harrastajien kesken. Koska kaupungin ei ole taloudellisesti mahdollista rakentaa kaikille nykyisille ja tuleville uusille lajeille omia uusia liikuntaolosuhteita, tasavertaisuutta pyritään edistämään hinnoittelun kautta.
Tavoitteena on päivittää kunnallisten liikuntatilojen hinnoittelua niin, että 7–19-vuotiaiden liikuntavuoroille otetaan käyttöön porrastetut tilavuokrat. Esitetyn hinnoittelumallin punaisena lankana on, että laadukkaiden, täysimittaisten liikuntaolosuhteiden tilavuokra on n. 30 % vastaavan liikuntatilan markkinahintaisesti tilavuokrasta. Varustelutasoltaan, kooltaan tai sijainniltaan heikompien liikuntatilojen tilavuokrat porrastetaan matalimmiksi niin, että osa näistä liikuntatiloista säilyy myös edelleen maksuttomina 7–19-vuotiaille. 30 % porrastettu hinnoittelu perustuu ajatukseen, jossa tilavuokrat pysyvät edelleen maltillisina eivätkä nosta kohtuuttomasti harrastamisen kustannuksia.
Yli 20-vuotiaiden liikuntatoiminnan tilavuokrat pysyvät samoina kuin tällä hetkellä tai ne synkronisoidaan 7–19-vuotiaiden vuorojen tilavuokrien kanssa liikuntapaikasta riippuen. Muun kuin liikuntatoiminnan vuorojen tilavuokrat noudattelevat tämänhetkistä hinnastoa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 11.4.2022 § 67 alle 7-vuotiaiden vuorot ovat maksuttomia myös uudessa mallissa. Liikuntatilat, joiden käytöstä ei peritä tilavuokraa, hinnoitellaan sisäänpääsy- tai kausimaksuperusteisesti. Sisäänpääsy- ja kausimaksun taso on linjassa 30 % -hinnoitteluperiaatteen kanssa.
Oheismateriaalissa 1 arvioidaan, miten liikuntatilojen hinnoittelun uudistaminen yhdessä avustusjärjestelmän kanssa vaikuttaisi lajikohtaisiin laskennallisiin harrastajakuluihin. Uudistettu hinnoittelu toisi arvioilta n. 1,5 miljoonaa euroa lisätuloja kaupungille nykytilanteeseen verrattuna vuoden 2021 tilastojen mukaan. On kuitenkin huomioitava, että todellisten lisätulojen määrään vaikuttaa toteutuneiden vuorojen lukumäärä eri liikuntapaikoissa. Liikuntapaikkahinnoittelun muuttuessa myös varattujen vuorojen määrään saattaa tulla muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna.
Liikunnan avustusjärjestelmä
Liikuntalautakunta päättää vuosittain avustamisen periaatteista 28.9.2021 § 76 sekä avustusmäärärahasta 18.1.2022 § 5.Avustuksilla tuetaan turkulaisten liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten järjestämää toimintaa, liikuntapaikkojen käyttökustannuksia, tapahtumien järjestämistä, liikuntapaikkarakentamista sekä kouluttautumista. Lisäksi menestyneitä nuoria urheilijoita tuetaan stipendein.
Nykyinen avustusjärjestelmä painottuu turkulaisten seurojen ja yhdistysten tukemiseen. Uudistuksen myötä taloudellista tukea kohdistettaisiin seurojen ja yhdistysten lisäksi merkittävästi myös suoraan turkulaisille lapsille ja nuorille. Toisin sanoen kaupunki antaisi kuntalaisille vuosittain rahaa liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on luoda lapsille ja nuorille lisää tasavertaisempia mahdollisuuksia osallistua ohjattuun liikuntatoimintaan, hillitä harrastajakohtaista harrastamisen kustannusten nousua, kannustaa säännölliseen liikkumiseen sekä ehkäistä nuorten seuratoiminnasta pois lähtemistä eli ns. drop outia. Lisäksi harrastajan mukanaan tuoma taloudellinen resurssi kannustaisi liikunta- ja urheiluseuroja kehittämään toimintaansa niin, että seura saisi lisää harrastajia ja harrastajat jatkaisivat liikuntaharrastustaan seurassa myös vanhemmissa ikäluokissa.
Nyt esitettävällä uudistuksella pyritään luomaan kaikille entistä tasavertaisemmat mahdollisuudet aloittaa liikunnan harrastaminen sekä jatkaa liikunnan harrastamista ohjatusti ja säännöllisesti läpi nuoruusvuosien. Tavoitteen toteutumisen näkökulmasta päivitettävät avustusmuodot ovat: Avustus harjoitustilavuokrien korvaamiseen, Liikunta- ja urheiluseurojen toiminta-avustus sekä Muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus. Muilta osin avustusmuodot ja niiden pääperiaatteet pysyvät ennallaan. Lisäksi uudeksi avustusmuodoksi esitetään turkulaisille 7–19-vuotiaille suunnattua harrastekorttia.
Harrastekortti – taloudellinen tuki turkulaisille lapsille ja nuorille
Harrastekortti on uudenlainen työkalu vähentää lasten ja nuorten liikkumattomuutta sekä edistää harrastustoiminnan jatkuvuutta. Nykyisten maksuttomien harrastekerhojen lisäksi kaupunki tarjoaisi jokaiselle 7–19-vuotiaalle turkulaiselle vuosittain taloudellisen tuen, joka käytettäisi liikunnan harrastamiseen turkulaisissa seuroissa/yhdistyksissä. Suunnitelmana on, että turkulaiset 7–11-vuotiaat saisivat Turun kaupungilta vuosittain 200 euroa ja 12–19-vuotiaat 300 euroa, jotka käytettäisiin ohjattuun toimintaan turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa. Harrastekorttieurot siirtyvät taholta toiselle digitaalisessa järjestelmässä palvelusetelityyppisesti.
Harrastekortin määrärahat varataan vuosittain talousarvion yhteydessä. Lopullinen harrastekorttiin sijoitettava määräraha vahvistuu vuoden aikana: mitä enemmän lapsia ja nuoria käyttää harrastekortin eli osallistuu seura-/ yhdistystoimintaan, sitä enemmän määrärahaa tarvitaan. Jos kaikki tällä hetkellä turkulaisissa liikunta- ja urheiluseuroissa harrastavat 7–19-vuotiaat turkulaiset käyttäisivät harrastekortin, määrärahaa tarvittaisiin n. 2,87 miljoonaa euroa vuodessa. Oheismateriaalissa 1 arvioidaan, miten muutokset harrastekortin käyttäjämäärissä vaikuttavat määrärahatarpeeseen.
Harrastekortin lisäksi vähävaraisille lapsille ja nuorille suunnataan erillinen taloudellinen tuki, jonka yksityiskohdat päätetään vuoden 2023 aikana, kh 30.5.2022 § 246.
Liikunta- ja urheiluseurojen sekä muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus
Toiminta-avustuksilla on tuettu liikunta- ja urheiluseurojen sekä liikuntaa järjestävien yhdistysten harraste-, valmennus- ja kilpatoimintaa. Osana avustusjärjestelmän uudistusta esitetään, että alle 20-vuotiaiden toimintaan suunnattu avustus päättyy ns. siirtymäajan jälkeen. Jatkossa avustusmäärärahat suunnataan harrastekortin kautta turkulaisiin liikunta- ja urheiluseuroihin sekä liikuntaa järjestäviin yhdistyksiin. Ajatuksena on, että toiminta-avustuksia myönnetään jatkossa vain yli 20-vuotiaiden toimintaan.
Aikataulullisesti alle 20-vuotiaiden toiminta-avustuksen poisjäänti on suunniteltu toteutettavaksi kaksi vuotta harrastekortin käyttöönoton jälkeen. Muutoksen myötä vuosittaisia avustusmäärärahoja säästyisi n. 400.000 euroa. Kahden siirtymävuoden aikana harrastekortin summat olisivat n. 30–40 euroa / henkilö pienemmät, jotta toiminta-avustukseen on riittävästi määrärahoja. Siirtymäajasta on neuvoteltu Turun seuraparlamentin kanssa. Siirtymäajan tarkoitus on varmistaa onnistunut järjestelmämuutos.
Avustus harjoitustilavuokrien korvaamiseen – taloudellinen tuki turkulaisille liikunta- ja urheiluseuroille
Turun kaupunki tukee liikunta- ja urheiluseuroja subventoiduin liikuntatilahinnoin. Alle 20-vuotiaiden liikuntavuorot kaupungin tiloissa ovat pääasiallisesti käyttäjille maksuttomia ja yli 20-vuotiaiden vuorot ovat taloudellisesti kaupungin tukemia. Suhteutettuna liikuntatilojen käyttötuntihintalaskelmat vuorojen määrään saadaan teoreettisiksi euromääräisiksi tilasubventioiksi noin 5 miljoonaa euroa vuodessa alle 20-vuotiaiden ja 1,4 miljoonaa euroa vuodessa yli 20-vuotiaiden liikuntaan (vuosi 2019). Kaupunki ei kuitenkaan pysty tarjoamaan kunnallisesta liikuntapaikkaverkosta tarvittavia lajiharjoitteluolosuhteita kaikille käyttäjille. Tästä johtuen liikunta- ja urheiluseurat sekä yhdistykset hyödyntävät toiminnassaan yksityis- tai yhdistysomisteisia harjoitustiloja.
Avustuksella harjoitustilavuokrien korvaamiseen tuetaan turkulaisten seurojen ja yhdistysten alle 20-vuotiaiden yksityisten ja seuraomisteisten liikuntatilojen kuluja sekä soveltavien liikuntaryhmien allastilakuluja ilman ikärajaa. Avustuksella pyritään siihen, että harjoitustilakustannuksia tukemalla, liikuntatiloista aiheutuvat maksut eivät nostaisi liikkumisen hintaa lajeissa, joiden käyttäjille ei ole tarjota kunnallisia liikuntatiloja tai on kunnallisia liikuntatiloja hyvin puutteellisesti.
Tasavertaisuuden edistämiseksi liikuntalautakunta päätti 19.4.2022 § 34 avustuskategorioiden yhdistämisestä vuodesta 2023 alkaen sekä Turun ulkopuolisten liikuntapaikkojen käytön tukemisesta vuodesta 2022 alkaen, liiklk 27.9.2022 § 82. Vuonna 2023 seurojen sekä yhdistysten harjoitus- ja allastilakuluja tuetaan n. 50 prosentilla toteutuneista kuluista sekä jaettavissa olevasta määrärahasta riippuen.
Jotta kunnallisten ja yksityisten liikuntatilojen käyttö olisi nykyistä tasavertaisempaa käyttäjille, taustalaskelmien perusteella on arvioitu, että harjoitustilavuokratuen avustusosuus tulisi korottaa 70 prosenttiin. Avustuksen jälkeen seurojen ja yhdistysten lopullinen kulu olisi n. 30 % liikuntatilan kustannuksista, mikä on tasavertainen kunnallisten liikuntatilojen esitetyn hinnoittelumallin kanssa. Näin käyttäjän näkökulmasta kunnallisten, yksityisten ja seuraomisteisten liikuntatilakulut olisivat kaikki n. 30 % markkinahintaisista laadukkaista ja täysimittaisista liikuntaolosuhteista. 30/70-malli myös hillitsee harrastamisen kulujen nousua. Lisäksi 70 prosentin avustuksella on todennäköistä, että liikuntapaikkaverkon kehittäminen mahdollistuu yksityisrahoitteisten liikuntapaikkahankkeiden kautta monipuolistaen Turun liikuntapaikkaverkkoa kokonaisuudessaan.
On myös huomioitava, että alhaisempi avustusprosentti tarkoittaisi käyttäjälle korkeampaa omakustanneosuutta yksityisten ja seuraomisteisen liikuntatilojen käytöstä: esim. 60 % avustuksella käyttäjä maksaisi itse 40 % kuluista. Näin ollen tasavertaisuuden nimissä myös kunnallisten liikuntatilojen hinnoittelumallin tulisi olla n. 40 % markkinahinnasta. Kokonaisuuden näkökulmasta tämä todennäköisesti korottaisi harrastuskustannuksia, koska liikuntatilojen käyttömaksut olisivat korkeammat.
Vuoden 2022 harjoitustilavuokrien korvaamisavustuksen 643.000 euron määrärahaan verrattuna ja 30.5.2022 § 246 myönnetty 400.000 euron lisämääräraha huomioiden, 70 prosentin tavoiteavustuksella määrärahoja tarvittaisiin lisää n. 417.000 € vuoden 2021 hakemusten tietoihin peilaten. Oheismateriaalissa 1 arvioidaan, miten avustusprosentin muutos vaikuttaa määrärahatarpeeseen. Laskelmissa on huomioitu, että Turun ulkopuolella sijaitsevien liikuntapaikkojen käyttöön myönnetään avustusta.
Avustusjärjestelmän uudistus – investointi lasten ja nuorten hyvinvointiin
Aktivoidakseen lisää liikkuvia lapsia ja nuoria, harrastekortin tulee olla euromääräisesti riittävän suuri. Kaupungin tulee sitoutua kokonaisuuteen pitkäjänteisesti. Lasten ja nuorten säännöllinen harrastaminen tarkoittaa lisämäärärahan tarvetta, kun lisää lapsia ja nuoria alkaa käyttää harrastekorttia. Harrastekortin yksilökohtaista summaa ei ole tarkoituksenmukaista pienentää, jotta taloudellisen tuen vaikuttavuus ei häviä.
On myös todennäköistä, että harjoitustilavuokrien korvaaminen n. 70 % avustuksella kannustaa uusia tahoja toteuttamaan liikuntapaikkahankkeita ja tätä kautta avustukseen oikeuttavia kuluja tulee lisää. Kulujen kasvaessa avustusprosentti alkaa laskemaan, jos määräraha pysyy samana. Tämä tarkoittaa avustusmäärärahojen korotustarvetta, jotta nousevia kuluja voidaan edelleen tukea n. 70 prosenttisesti.
Toteutuakseen esitetty avustuskokonaisuus tarvitsee nykyhetkeä enemmän määrärahoja, joita seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa kasvatetaan lisätalousarviossa. Esitettävien lisämäärärahojen lisäksi kaupungin liikuntatilojen hinnoittelun uudistamisen kautta saatavat tulot, kaupungin taseesta poistuvien liikuntapaikkojen ylläpito- ja vuokramenojen sekä liikuntapaikkojen uudisrakentamisen ja peruskorjaamisen investointimenojen poistuminen tasapainottavat taloutta tulevina vuosina, oheismateriaali 1.
Turkulaisissa seuroissa ja yhdistyksissä (n = 92) keskiarvioisesti n. 25 % harrastajista asuu naapurikunnissa. Tiettyyn lajiin erikoistuneissa seuroissa ulkopaikkakuntalaisten määrä saattaa olla korkeampi: n. 30–50 %. Vastaavasti myös turkulaisia lapsia ja nuoria harrastaa muiden paikkakuntien liikunta- ja urheiluseuroissa. Harrastekortin laajentaminen seudulliseksi, kuntarajat ylittäväksi tukimuodoksi, on erityisen tärkeä tavoite tulevaisuudessa. Prioriteettina tulee olla lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen liikkumaan kannustamalla ja taloudellisia resursseja lisäämällä. Harrastajan tai harrastuksen tarjoajan kotikunnan ei tulisi olla määrittävänä tekijänä.
Liikuntapaikkaverkon näkökulmasta esitetty uudistus huomioi liikuntapaikkaverkon käyttäjät ja verkon kehittämisen kokonaisuutena, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä luovat mahdollisuuksia olemassa oleville ja uusille lajeille sekä harrastajille. Sen sijaan että kaupunki panostaisi vain olemassa oleviin lajeihin sekä niiden liikuntatilojen peruskorjaamiseen tai uudisrakentamiseen, tavoitteena on palvella nykyistä suurempaa harrastaja- ja lajijoukkoa tarjoamalla monipuoliset ja laadukkaat liikuntaolosuhteet entistä tasavertaisemmin niin harrastajien, lajien, sukupuolien kuin asuinalueiden näkökulmista. Investoimalla nykyisten ratkaisua vaativien liikuntapaikkojen peruskorjaamiseen tai uudisrakentamiseen kaupunki loisi saman verran tilaa samoille lajeille uusilla seinillä ja kalliimmilla ylläpitomenoilla. Muuttamalla avustamisen rakenteita ja liikuntapaikkaverkon kehittämisen käytäntöjä Turun kaupunki luo edelläkävijänä lisää uusia mahdollisuuksia tukea turkulaisia: liikkujia, urheilijoita, liikuttajia sekä liikunnan ja urheilun toteuttajia.
Tehtävät päätökset
Kaupunginhallitus päättää linjauksista liikunnan avustusjärjestelmän ja liikuntatilojen hinnoittelumallin uudistamiselle. Liikuntalautakunta päättää liikuntaan myönnettävien avustusten periaatteista sekä liikuntatilahinnoittelun ja harrastekorttiin liittyvistä yksityiskohdista alla olevien linjausten mukaisesti aiemmin tehtyjä päätöksiä, kv 11.4.2022 § 67 ja kh 30.5.2022 § 246 edistäen. Yksityiskohtiin ja periaatteisiin liittyvät päätökset tehdään kevään 2023 aikana.
1) Turun kaupunki ottaa käyttöön 7–19-vuotiaille turkulaisille suunnatun harrastekortin ja sitoutuu tukemaan turkulaisia lapsia ja nuoria liikuntaharrastamisen kustannuksissa.
2) Alle 20-vuotiaiden toimintaan suunnatut liikunta- ja urheiluseurojen toiminta-avustus sekä muun yhdistystoiminnan toiminta-avustus päättyvät kaksi vuotta harrastekortin käyttöönoton jälkeen. Avustusmäärärahat suunnataan harrastekortin kautta turkulaisiin liikunta- ja urheiluseuroihin sekä liikuntaa järjestäviin yhdistyksiin. Yli 20-vuotiaiden toiminta-avustuksia jatketaan.
3) Harjoitustilavuokrien tavoitteellinen tuki on n. 70 % toteutuneista kuluista.
4) Kunnallisten liikuntatilojen tilavuokrat määräytyvät neljän maksuryhmän mukaan: alle 7-vuotiaat, 7–19-vuotiaat, yli 20-vuotiaat ja muu kuin liikuntatoiminta.
5) Avustusjärjestelmän ja tilahinnoittelun uudistuksen arvioitu lisämäärärahan tarve on n. 1.558.500 euroa. Tämä pitää sisällään arviot harrastekorttiin (n. 2.470.000 €) ja harjoitustilavuokratukeen (n. 417.000 €) budjetoiduista määrärahoista, vähävaraisten lasten erillisestä harrastamistuesta (n. 171.500 €) sekä kunnallisista liikuntatiloista saatavista lisätuloista (n. 1.500.000 €).
Vuodesta 2027 alkaen alle 20-vuotiaille suunnatut nykyiset toiminta-avustusmäärärahat (n. 400.000 €) kohdistetaan harrastekortin budjetointiin, jolloin harrastekortin arvo nousee suunnitellun kaltaiseksi kokonaisbudjetin ollessa n. 2.870.000 euroa.
Kokonaisuuteen vaikuttavat mm. käytettävien harrastekorttien määrä, avustettavien harjoitustilojen määrä ja harjoitustilojen käytön kulut, kaupungin taseessa olevien liikuntapaikkojen määrä, kunnallisten liikuntatilojen määrä ja tilojen käytön volyymi sekä valtakunnallinen taloustilanne. Näin ollen uudistuksen eri osa-alueisiin tarvittavat määrärahat tulee huomioida talousarvioissa lähempänä uudistusten käyttöönottovuosia. Ohjeellisina lukuina määrärahoja päätettäessä ovat harrastekorttien arvot (päätöskohta 1: 160–300 € / henkilö / vuosi) sekä 70 % avustus harjoitustilojen käyttöön (päätöskohta 3).
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen 23.11.2022:
Kaupunginhallituksen päätöksen 7.11.2022 § 464 mukaisesti asiakokonaisuudesta pyydettiin liikuntalautakunnan lausunto. Liikuntalautakunnan lausunto 15.11.2022 § 106 on oheismateriaalina 2. Lisäksi asiakokonaisuudesta on laadittu oheismateriaalina 3 oleva lapsivaikutusten arviointi.
Liikuntalautakunnan lausunnon ja lapsivaikutusten arvioinnin johdosta avustusjärjestelmän ja liikuntatilahinnoittelun uudistuksen linjauksiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia.
Oheismateriaali 1Liikunnan avustusjärjestelmän uudistaminen: Liikuntatilojen hinnoittelun, harjoitustilavuokratuen ja harrastekortin päätöksenteon yksityiskohdat
Oheismateriaali 2Liikuntalautakunta 15.11.2022 § 106 liitteineen
Oheismateriaali 3Avustusjärjestelmän ja liikuntatilojen hinnoittelumallin uudistaminen - Lapsivaikutusten arviointi
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä esitetyt avustusjärjestelmän ja liikuntatilahinnoittelun uudistuksen linjaukset.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Lisäksi kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle, että vähävaraisten perheiden avustusmallin toteutuksessa huomioidaan helppokäyttöisyys, jotta se edistää kaikkien lasten ja nuorten liikuntaharrastamista ja että siirtymäajalla arvioidaan uuden avustusjärjestelmän vaikutuksia lajien toimintaedellytyksiin.”
Päätös lisäyksen osalta tehtiin Arven Muukkosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.
Kv § 249
Oheismateriaali 1Liikunnan avustusjärjestelmän uudistaminen: Liikuntatilojen hinnoittelun, harjoitustilavuokratuen ja harrastekortin päätöksenteon yksityiskohdat
Oheismateriaali 2Liikuntalautakunta 15.11.2022 § 106 liitteineen
Oheismateriaali 3Avustusjärjestelmän ja liikuntatilojen hinnoittelumallin uudistaminen - Lapsivaikutusten arviointi
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä edellä esitetyt avustusjärjestelmän ja liikuntatilahinnoittelun uudistuksen linjaukset.
Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että vähävaraisten perheiden avustusmallin toteutuksessa huomioidaan helppokäyttöisyys, jotta se edistää kaikkien lasten ja nuorten liikuntaharrastamista ja että siirtymäajalla arvioidaan uuden avustusjärjestelmän vaikutuksia lajien toimintaedellytyksiin.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Lisäksi keskustelun aikana Furuholmin Laivorannan kannattamana tekemä ponsi päätettiin saattaa hallintosäännön 157 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen tietoon.
Asian käsittely kokouksessa
Esitetty ponsi
Furuholm Laivorannan kannattamana esitti seuraavan ponnen:
”Uuden avustusjärjestelmän ja liikuntapaikkarakentamiseen liittyvien periaatteiden myötä olisi toivottavaa, että
1) Liikuntaolosuhteiden siirtyessä tulevaisuudessa yhä enemmän yksityisten tahojen rakennettavaksi, olisi tärkeää arvioida ja kehittää myös kaupungin liikuntapaikkarakentamisen avustamista sekä yhteistyötä seurojen kanssa, jotta seuravetoiset hankkeet voisivat toteutua monipuolisesti.
2) Uudistuksen siirtymävaiheen aikana on aktiivisesti seurattava uuden avustusjärjestelmän vaikutuksia harrastamisen kustannuksiin.”
Jakelu
tiedHyvinvointi
tiedKasvatus ja opetus
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tiedKaupunkiympäristö
tiedKaupunkiympäristölautakunta
tiedKeskusvaalilautakunta
tpvKonsernihallinto
tiedKulttuuri- ja nuorisolautakunta
tiedLiikuntalautakunta
tiedLounais-Suomen jätehuoltolautakunta
tiedRakennus- ja lupalautakunta
tiedRevisiotoimisto
tiedTarkastuslautakunta
tiedTurun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta
tiedTyöllisyys
tpvVapaa-aika