Esityslistat/pöytäkirjat

Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se vahvistaisi vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Pormestarin talousarvioesityksessä toiminnan nettomenot ovat -535,0 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 tilikauden ylijäämä on 15,9 miljoonaa euroa. Kaupungin kunnallisveroprosentti on 6,86 ja kiinteistöveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan.

Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 3.11.2022:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Epävakauden aika kysyy ennakointia ja uskallusta

Epävakauden keskellä toimintaympäristön muutosten ennakointi ja uskallus korostuvat. Suurten kaupunkien rooli Suomen talouden vetureina tulee vahvistumaan lähivuosina ja siksi investointeja ei tule kriisienkään keskellä laittaa jäihin. Kaupunkien pitkäjänteisistä ja tulevaisuuteen keskittyvistä investoinneista syntyy BKT:n kasvua ja hyvinvointia, jota Suomi kipeästi tarvitsee tulevinakin vuosina.

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus muuttaa merkittävästi kaupungin tehtäväkenttää, kun uudet hyvinvointialueet ottavat vastaan sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuun. Kaupungin prioriteettina on varmistaa, että vastuun siirto sujuu jouhevasti ja uudet palvelurajat eivät muodostu esteeksi turkulaisten hyvinvoinnille. Erityisen tärkeää on varmistaa, että yhteistyö perheiden sekä lasten ja nuorten palveluiden osalta toimii saumattomasti.

Sote-uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen kohdistuvat erityisesti käyttötalouteen, jossa tulojen ja menojen taso sekä rakenne muuttuvat ensi vuonna huomattavasti. Kaupungin taloutta ja hallintoa myös sopeutetaan uudistusta vastaavien siirtyvien tehtävien verran. Uudistuksen seurauksena talousarvioesityksessä Uuden Turun toiminnan nettomenot ovat ensi vuonna -535,0 miljoonaa euroa. Nettomenot tarkoittavat kaupungin esimerkiksi asiakasmaksuista saatavia tuloja ja henkilökunnan palkkoja sekä palvelujen ja materiaalien ostamisesta syntyviä kuluja. Toiminnan välittömät tulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja, joten niitä katetaan myös verotulojen ja valtionosuuksien avulla.

Vuoden 2023 tilikauden ylijäämä on 15,9 miljoonaa euroa. Soteuudistuksen seurauksena kaupungin kunnallisveroprosentti muuttuu lakisääteisesti, koska jako-osuutta valtion ja kaupungin välillä muutetaan. Verotusaste ei kuitenkaan muutu, joten yksittäiselle veronmaksajalle muutoksella ei ole tämän osalta vaikutusta. Turun kaupungin kunnallisveroprosentti on muutoksen jälkeen 6,86 ja kiinteistöveroprosenttien esitetään pysyvän ennallaan.

Tulevien hyvinvointialueiden talouteen liittyy yhä suuria epävarmuustekijöitä muun muassa rahoituksen riittävyyden suhteen. Kaupunkina pidämme tärkeänä, että sote-alueiden ennakkolaskelmat ylittäviä kustannuksia ei tulevaisuudessa rahoiteta kuntatalouteen kohdistuvilla leikkauksilla.

Sote-uudistuksen myötä Turun koko kaupunkiorganisaatio muuttuu merkittävästi, kun reilu viisi tuhatta kaupungin työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle. Vuoden alussa syntyykin ns. Uusi Turku, joka muodostuu kasvatuksen ja opetuksen, kaupunkiympäristön, vapaa-ajan, työllisyyden ja konsernihallinnon kokonaisuuksista. Tavoitteenamme on kehittää Uudesta Turusta yhä asukas- ja asiakaslähtöisempi toimija, jossa yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti yli palvelurajojen.

Muutoksiin varaudutaan myös työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun osalta, jonka on tarkoitus siirtyä kaupungille 1.1.2025 alkaen. Tulevina vuosina työllisyyspalveluiden toimintaa uudistetaan vastaamaan TE25-uudistuksen tavoitteita. Erityisesti keskitytään eritysryhmien kuten nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistämiseen. Hyvinvointialueiden aloittamisen ja työllisyyspalvelu-uudistuksen jälkeen kaupungin tehtäväkenttä painottuu erityisesti koulutus- ja elinvoimatoimintoihin, joista rakentuu uudistuvan kaupungin sydän.

Kestävää hyvinvointia luodaan tarkalla taloudenpidolla, siksi kaupunki jatkaa vuonna 2019 käynnistettyä talouden sopeuttamisohjelmaa. Sopeuttamista tehdään tietopohjaisesti, muiden kaupunkien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen. Samalla tarkastellaan palveluiden tuottamiskustannusten kuntakohtaisten erojen syitä. Lisäksi käydään läpi kaupungin hankintaprosessit sekä selvitetään digitalisaation vauhdittamisen mahdollisuuksia kaupunkiorganisaatiossa.

Sopeuttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että kaupungin talous on mahdollisten tulevien kriisienkin keskellä vakaalla pohjalla ja Turku pystyy tulevaisuudessakin tarjoamaan asukkailleen laadukkaat peruspalvelut mahdollisimman laajasti ja kustannustehokkaasti.

Turku kasvaa ja kehittyy

Turku muodostaa pääkaupunkiseudun ja Tampereen kanssa vahvan kasvukolmion. Tilastokeskuksen vertailuaineisto osoittaa, että olimme viimeisen vuoden aikana Suomen kolmanneksi muuttovetovoimaisin kunta maan sisäisen muuttoliikkeen perusteella tarkasteltuna. Myös tulevaisuuden näkymät alueellamme näyttävät positiivisilta ja kaupungin työttömyysaste on laskenut 1,4 prosenttiyksikköä viimeisen vuoden aikana.

Turun alueen kasvun tukipilareina ovat kansainvälisesti merkittävät kärkialat, joihin lukeutuvat muun muassa bio- ja lääketeollisuus sekä meriteollisuus. Kuluvan vuoden aikana saatiin päätös Turkuun sijoittuvan Kansallisen Lääkekehityskeskuksen rahoituksesta ja sen toiminta pääsee nyt käynnistymään. Lääkekehityskeskukselta odotamme lisävauhtia alueemme lääketeollisuuden innovaatioihin ja tuotekehitykseen.

Suurten kaupunkiseutujen kasvu perustuu tulevaisuudessa nopeisiin raideyhteyksiin. Turun Tunnin junan toteutus on kansallisista nopeista raidehankkeista pisimmällä. Radan rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä sekä Espoon kaupunkiradan, että Turun päärautatieaseman päädyissä. Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden tuloon varaudutaan seuraavien vuosien aikana esimerkiksi ratapihoja kehittämällä sekä Kupittaan kaksoisraiteen rakennushankkeella.

Kärkihankkeet kehittävät kaupunkia laaja-alaisesti

Turun vuonna 2021 laaditussa pormestariohjelmassa linjattiin kaupunkikehityksen tulevaisuuden kärkihankkeet, joita täydennettiin kuluvan vuoden aikana. Kärkihankkeet ovat tapa viedä yhteistä näkemystä laaja-alaisesti eteenpäin ja reagoida etupainotteisesti maailman muutoksiin.

Turun kaupungilla on viisi kaupunkistrategiasta ja pormestariohjelmasta juontuvaa kärkihanketta: Keskustan kehittäminen, Turun Tiedepuiston kärkihanke, Kulttuurin kärkihanke, Osaamisen kärkihanke sekä Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke.

Kaikilla kärkihankkeilla on kunnianhimoisia tavoitteita, joiden eteen tehdään työtä niin sisäisten kuin ulkoistenkin kumppanien kanssa. Laajoja, useita toimijoita ja toimenpiteitä yhdistäviä kokonaisuuksia ovat mm. Kulttuuriranta (mm. Musiikkitalo, Taiteen talo, Linnanniemen taidekaupunginosa) ja kampusyhteistyö (Teknologiakampus, Terveyskampus ja Kulttuurikampus).

Keskustan kärkihankkeessa vahvistamme sen elinvoimaa ja kehitämme kaupallista keskustaa, Aurajoen kulttuurirantaa ja Vanhaa kaupunkia. Kehittämistyön suunnannäyttäjäksi on laadittu Keskustavisio 2050 ja useita kohdekohtaisia suunnitelmia. Kauppatorin ollessa nyt lähes valmis, siirtyy kärkihankkeen painopiste muun muassa Turun Ratapihan kehittämiseen. Alueelle on suunnitteilla areena- ja elämyskeskus, joka toteutuessaan loisi Turkuun uuden kansainvälisestikin kiinnostavan tapahtumakeskuksen.

Aurajoen itärannalle on rakentumassa moderni Musiikkitalo, joka on osa laajempaa Kulttuuriranta-konseptia. Ensi vuoden aikana avataan myös kansainvälinen arkkitehtikilpailu Linnanniemen alueelle kaupungin 800 - vuotisjuhlavuoden 2029 kunniaksi rakentuvalle Historian- ja tulevaisuuden museolle.

Tiedepuisto on laaja-alainen kaupunkikehityshanke, joka nojaa älykkääseen kasvuun raideyhteyksien varassa. Tunnin juna ja raitiotie ovat osa tätä kestävää kasvua. Kärkihankkeessa kehitämme myös liikkumista ja julkisen kaupunkitilan innovatiivista käyttöä yritysten ja korkeakoulujen kanssa.

Tiedepuiston alueella, Kupittaalla ja Itäharjulla, on myös laaja työpaikka- ja koulutuskeskittymä. Alueella sijaitsee jo yliopistokampus ja AMK-kampus, tulevaisuudessa sinne rakentuu myös ammatillisen koulutuksen kampus sekä uudistuva kansainvälinen koulu. Alueella toimii lisäksi lukuisa joukko yrityksiä, jotka nojaavat yhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Bio- ja lääkealalle tärkeä kumppani on myös yliopistollinen keskussairaala. Alue tuleekin toimimaan alustana ja näyteikkunana monipuoliselle kokeilu-, kehitys- ja tutkimustoiminnalle.

Osaamisen kärkihankkeen tavoitteena on nostaa turkulaisten koulutustasoa sekä vahvistaa Turun alueen osaamis- ja innovaatiokykyä. Hankkeella vastataan työelämän osaajatarpeisiin jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehittämällä. Panostamme myös kansainvälisten osaajien houkutteluun kehittämällä englanninkielistä koulupolkua sekä tukemalla International House Turun toimintaa.

Yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja asuinalueiden tasapainoisen kehityksen kärkihanke pureutuu syrjäytymisen ehkäisyyn, alueiden välisen eriytymiskehityksen kääntämiseen, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen Turussa. Korona-aikana lisääntynyttä nuorten pahoinvointia ja häiriökäyttäytymistä ehkäistään laajalla ja moniammatillisella yhteistyöllä. Lisäksi tavoitteena on liikuttaa kaiken ikäisiä turkulaisia kehittämällä lähiliikuntamahdollisuuksia sekä uudistamalla liikuntaseurojen avustusjärjestelmä entistä tasapuolisemmaksi sekä investointeihin kannustavammaksi.

Turulla on eurooppalaisen kulttuurikaupungin sydän. Kulttuurin kärkihanke tukee kaupunkilaisten hyvinvointia ja alueen elinvoimaa. Se vahvistaa ja edistää taiteen sekä kulttuurin toimintaedellytyksiä Turussa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa niin taiteen vapaan kentän kuin instituutioidenkin kanssa.

Merkittävät panostukset päiväkoteihin ja kouluihin

Kaupungin investointimenot ovat taloussuunnitelmakaudella yhteensä 811 miljoonaa. Valtaosa infrainvestoinneista kohdistuu strategisiin hankkeisiin, kiinteistökehityskohteisiin ja korjausvelkakohteisiin. Toimitilahankkeet taas muodostuvat pääosin kasvatuksen ja opetuksen palveluverkosta sekä uudesta Itsenäisyydenaukiolle rakentuvasta musiikkitalosta.

Turku panostaa taloussuunnitelmakauden aikana merkittävästi päiväkoti- ja koulurakennusten uudistamiseen ja korjaukseen. Tavoitteena on taata lapsille ja nuorille toimivat, turvalliset ja nykyaikaiset tilat. Merkittäviä uudisrakennuskohteita taloussuunnitelmakauden aikana ovat Suikkilan koulu ja Talinkorvantien päiväkoti. Peruskorjauskohteista taloudellisesti merkittävimmät ovat Sirkkalan ja Pääskyvuoren koulujen peruskorjaukset sekä Nummen koulutalon ja Raunistulan koulun peruskorjaukset.

Kestävä Turku

Tulevaisuuden Turku rakentuu sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävin perustein. Kestävä kasvu tarkoittaa lisää tuloja kaupungille, uusia ja uudenlaisia työpaikkoja kaupunkilaisille sekä yleistä taloudellista toimeliaisuutta, joka luo hyvinvointia. Se tarkoittaa myös sosiaalisesti kestävää kasvua, sitä, että hyvinvoinnin edellytykset siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Turku on yksi maailman johtavista ilmastokaupungeista. Yhteisenä tavoitteenamme, jota toteutamme laajassa yhteistyössä kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa, on olla hiilineutraali kaupunkialue vuoteen 2029 mennessä, kun Turku täyttää 800 vuotta ja ilmastopositiivinen siitä eteenpäin. Olemme jo onnistuneet vähentämään alueemme kasvihuonekaasupäästöjä yli 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Talousarvioesitys sisältää laajamittaisen uraa uurtavan ilmastobudjetoinnin, joka keskittyy peruskaupungin ja konserniyhtiöiden ilmastotavoitteisiin sekä ilmastoinvestointeihin. Kaupunkikonsernin ilmastotavoitteita tukevien investointien kokonaisuus on 2023–2026 taloussuunnitelmakaudella reilu 1,2 mrd. euroa. Kaikkien yli miljoonan euron investointien vaikuttavuus on arvioitu EU:n vihreän rahoituksen taksonomian mukaisesti, sisältäen vaikuttavuuden ilmastoon, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sekä sen seurauksena syntynyt energiakriisi jatkavat jo koronapandemiasta alkanutta epävarmuuden aikaa maailmantaloudessa. Vaikka Ukraina ja ukrainalaiset kantavat sodan syvimmät seuraukset, vaikuttaa sodan luoma epävakaus talouden ja kasvun näkymiin maailmanlaajuisesti. Nousevat energiahinnat ja rakennuskustannukset sekä kiihtyvä inflaatio haastavat myös Turun taloutta vuonna 2023.

Taloussuunnitelma

Käyttötalous

Viimeiset vuodet olemme eläneet varsin poikkeuksellista aikaa. Koronapandemian heijasteet ovat pienentyneet ja tämä näkyy myös kaupungin palvelujen käytössä. Koronan kanssa on opittu elämään, vaikka pandemia edelleen jatkuu. Maan hallituksen sitoutuminen koronan aiheuttamien kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen on ollut äärimmäisen tärkeää ja tämä linja on tarpeen säilyttää myös jatkossa.

Venäjän helmikuussa käynnistämä hyökkäyssota on kuitenkin lisännyt merkittävästi epävarmuutta. Aiemmin tunnistetut riskit ovat osittain realisoituneet, mm. inflaation ja korkojen osalta. Kasvuodotukset ovat romahtaneet kuluvan vuoden aikana ja taantumariski on kasvanut merkittävästi. Tämän lisäksi julkisen sektorin merkittävä alijäämä nähdään uhkana kuntataloudelle tulevien vuosien osalta. Taloussuunnitelmassa on varauduttu suhdanneriskeihin 12 miljoonalla eurolla.

Kuluvan vuoden toisen talousennusteen mukaan nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate on ylittymässä toimintakatteen osalta erityisesti kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuudessa, jossa sekä henkilöstömenot että palvelujen ostot ovat kasvaneet oletettua voimakkaammin. Taustalla on niin palvelutarpeen kasvu kuin palkkaratkaisu, joka heijastuu myös muille palvelukokonaisuuksille.

Vuoden kolmannessa ennusteessa tilanne parantuu erityisesti kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudessa, jonne kohdentuu valtion koronaan liittyviä avustuksia. Palvelujen käyttö ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle useissa kaupungin palveluissa ja tämä heijastuu tulo-odotuksiin.

Viimeiset vuodet ovat olleet talouden ennustamisen osalta erittäin haasteellisia ja vertailukelpoisuus vuosien välillä on valitettavan heikko.

Ensi vuosi 2023 on Suomen julkisessa hallinnossa ja myös kuntataloudessa historiallinen vuosi, sillä pitkään valmisteltu sote-uudistus astuu voimaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirretään hyvinvointialueille ja niitä vastaava rahoitus valtiolle. Muutoksessa kuntien tulot ja menot lähes puolittuvat.

Tällä hetkellä käytettävissä olevien arvioiden mukaan Turun kaupungilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle siirtyvien toimintojen nettomenot ovat lähes 730 miljoonaa euroa, mikä on noin 60 prosenttia kaupungin kuluvan vuoden nettomenoista.

Nettomenot tarkoittavat kaupungin esimerkiksi asiakasmaksuista saatavia tuloja ja henkilökunnan palkkoja sekä palvelujen ja materiaalien ostamisesta syntyviä kuluja.

Uudistus tarkoittaa myös sitä, että kaupungin kunnallisverotuotto, yhteisöverotuotto ja valtionosuudet pienenevät saman verran kuin mitä hyvinvointialueelle kaupungilta siirtyy. Käytettävissä on siis paljon vähemmän rahaa kuin aiemmin. Toisaalta suuret kuluja aiheuttavat toiminnot eli hyvinvointipalvelut ja pelastustoimi siirtyvät kaupungilta pois.

Valtion tavoitteena on toteuttaa uudistus koko maan tasolla kustannusneutraalisti, mutta kuntakohtaisia eroja tulee syntymään.

Uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kaupungin tuloihin ja menoihin. Turun kaupungille kohdentuvia lopullisia vaikutuksia ei ole vielä tiedossa, koska tulojen siirtoon vaikuttavat kaikkien kuntien menot. Lopulliset siirtolaskelmat tehdään vuoden 2023 aikana, kunhan kuluvan vuoden 2022 tilinpäätöstiedot ovat kaikkien kuntien osalta valmistuneet.

Turun taloussuunnitelmaa leimaa epävarmuus, joka johtuu kansallisista muutoksista ja globaalista tilanteesta.

Turun kaupunki aloittaa uudenlaisena vuoden 2023 alussa. Kaupunki muodostuu jatkossa kasvatuksen ja opetuksen, vapaa-ajan, kaupunkiympäristön ja työllisyyden palvelukokonaisuuksista sekä konsernihallinnosta.

Talousarvion johtolankana on pyrkiä varmistamaan, että Turun mittavat uudistukset etenevät suunnitellusti.

Turku haluaa turvata kuntalaisten hyvinvoinnin laadukkaiden palvelujen kautta sekä vahvistaa alueen elinvoimaisuutta. Turku tarjoaa runsaasti maakunnallisia palveluja ja vahvistaa koko seutukunnan elinvoimaetua erityisesti kehittymistä kiihdyttävien investointien avulla

Kuntataloudessa vuosi 2023 näyttää talouden tunnuslukujen perusteella vahvalta, sillä sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa. Vaikutukset näkyvät viiveellä ja talouden sopeutuspaine kasvaa suunnitelmakauden loppua kohden.

Ensi vuosi antaa virheellisen kuvan taloudellisesta tilasta ja tästä syystä taloussuunnitelmaa on syytä tarkastella kokonaisuutena.

Taloussuunnitelma sisältää kohdentamattomia taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Toimielimille kohdennetut sopeutustavoitteet ovat kuitenkin maltillisia. Nämä tavoitteet eivät yksin riitä tasapainottamaan kaupungin taloudellista asemaa, ja tästä syystä on päätetty käynnistää vuonna 2019 alkaneen sopeutusohjelma-työn jatkovalmistelu. Työ on tarkoitus saada vauhtiin loppuvuodesta. Tavoitteena on parantaa kaupungin taloudellista asemaa pysyvästi 30 miljoonalla eurolla taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Sopeutusohjelmatyön yksityiskohdat tarkentuvat joulukuun aikana.

Taloussuunnitelman valmistelua on ohjannut pormestariohjelma ja siihen kirjatut tavoitteet. Toimintakatteen keskimääräinen kasvu on 2,3 % ja oikaistu lainakanta / asukas on vuoden 2025 lopussa n. 2900 euroa. Nämä alittavat pormestariohjelmassa asetetut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiukan taloudenpidon lisäksi rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista.

Kaupungilla taloudellinen asema ei mahdollista palvelutuotannon laadun parantamista tai kaupungin rahoitusvastuulla olevien palvelujen lisäämistä.

Verotulot

Koronapandemia on aiheuttanut voimakasta heiluntaa verotulojen kertymään kunnallis- ja yhteisöverojen osalta. Verotulojen ennusteet ovat järjestelmällisesti olleet alimitoitettuja ja kertymät ovat ylittäneet odotukset erityisesti yhteisöverojen osalta.

Kunnallisverojen veroennusteessa on arvioitu, että suurempi osa verovuoden 2021 jäännösveroista kertyisi vasta ensi vuoden alussa ja vastaavasti vähemmän kuluvana vuonna. Arvioiminen on tältä osin hankalaa, kun veronmaksajien maksukäyttäytymistä ei varmuudella tiedetä. Samaa oletusta on kuitenkin sovellettu myös tulevina vuosina.

Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa kansallisesti vajaalla 50 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Tästä vajaa 40 miljoonaa euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista. Lisäksi ennusteessa on huomioitu muutamia vaikutuksiltaan pienehköjä muutoksia veroperusteisiin. Muun muassa matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta kuluvalle vuodelle ehdotetaan jatkettavaksi myös vuonna 2023. Kaikki arvioidut verotulomenetykset huomioidaan verotulojen menetyksien korvauksina. Esitetystä määräaikaisesta sähkövähennyksestä ei ole vielä tarkempia tietoja tässä vaiheessa ja näin ollen tätä ei ole huomioitu veroennusteessa.

Kuluvan vuoden oletettua voimakkaampi positiivinen kehitys nostaa myös tulevien vuosien kunnallisveroennustetta. Eläketulojen ensi vuoden kehitys paranee selvästi huhtikuusta. Eläketulojen vuoden 2023 huomattava 7,5 prosentin kasvu johtuu korkean inflaation vaikutuksista työeläkkeiden tasoon. Työeläkkeitä korotetaan vuosittain taitetulla indeksillä, jossa inflaation painoarvo on 80 % ja palkansaajien ansiotason muutoksen 20 %. Vuodesta 2024 eteenpäin arvioitu palkkasumma kasvaa syksyn kuntatalousohjelman arvioiden mukaisesti ja nostaa näin ollen arvioidun maksettavan kunnallisveron tasoa kyseisille verovuosille. Kunnallisveron tilityksissä tämä positiivinen kehitys näkyy erityisesti vuosina 2025 ja 2026.

Yhteisöveron kuluvan vuoden kehitys on ollut jopa kunnallisveron kehitystäkin parempaa. Valmistuvan verotuksen 2021 ennakkotiedoista käy ilmi, että maksuunpantava yhteisövero olisi kansallisesti jopa yli 200 miljoonaa parempi verrattuna huhtikuun arvioihin. Tämä nostaa verovuoden 2021 verojen kertymäarviota vuonna 2022.

Valmistuvan verotuksen tietojen perusteella Verohallinto on nostanut kuluvan vuoden maksuunpantavia ennakkoveroja aiemmin arvioitua enemmän. Täten kuluvan vuoden ennakkoverojen kertymäarviota on nostettu 100 miljoonaa euroa. Yllä mainituista syistä johtuen kuluvan vuoden yhteisöveron kertymäarvio on jopa reilut 300 miljoonaa euroa parempi verrattuna huhtikuun arvioon.

Yhteisöveron huima nousu heijastuu positiivisesti myös tuleville verovuosille. Vuoden 2022 muutosten seurauksena vuosien 2023 ja 2024 kertymäarviot kuitenkin nousevat kansallisesti noin 100 miljoonalla eurolla.

Kiinteistöveron osalta Verohallinnon arvion mukaan reilut 6 prosenttia verovuoden 2022 kiinteistöveroista arvioidaan kertyvän ensi vuonna.

Kaupungin taloussuunnitelmaan kirjatut arviot pohjautuvat Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan verokehikkoon. Veropohjan kasvuodotuksia on kuitenkin madallettu yhteisöveron osalta erityisesti yleiseen taloustilanteeseen liittyvät epävarmuuden sekä kasvaneen taantumariskin seurauksena.

Vuosien 2023–2026 veroennusteessa on huomioitu soteuudistuksen vaikutukset kunnallisverotuloihin ja yhteisöverotuloihin.

Tuloveroprosentin leikkaus verovuodelle 2023 (% -yksikköä) vuoden 2022 tasosta tehdään samansuuruisesti kaikilta Manner-Suomen kunnilta. Taloussuunnitelmassa on huomioitu keväällä päätetty veroprosentinleikkaus -12,64 % -yksikköä. Nykyistä suurempi osuus verosta tehtävistä vähennyksistä siirtyy valtion verosta tehtäviksi. Tästä johtuen kunnallisverosta vähennettävä osuus pienenee huomattavasti ja samalla kunnallisveron efektiivisyys myös paranee (nimellisen ja efektiivisen veroasteen erotus).

Kunnallisveron tilityksissä kalenterivuosina 2023–2025 on syytä huomioida ennen verovuotta 2023 maksuunpannut kunnallisverot. Ne kertyvät vanhoilla veroperusteilla ja korkeimmilla tuloveroprosenteilla ja nostavat näin ollen veroennusteen tasoa väliaikaisesti, eritysesti muutosvuosina 2023 ja 2024.

Yhteisöveron kuntaryhmän osuutta leikataan uudistuksen myötä kolmanneksella ja näin ollen kuntien osuus yhteisöverosta putoaa melkein 30 % verovuonna 2023. Yhteisöverotilityksissä kalenterivuosina 2023–2025 on syytä huomioida ennen verovuotta 2023 tilitettävät yhteisöverot. Ne kertyvät vanhoilla kuntaryhmän osuuksilla ja nostavat näin ollen veroennusteen tasoa väliaikaisesti, eritysesti muutosvuosina 2023 ja 2024.

Vuoden 2023 kunnallisveroprosenttia ei ole mahdollista muuttaa ja muihin veroprosentteihin ei esitetä muutosta. Tällä halutaan osaltaan turvata kuntalaisten taloudellista asemaa vallitsevassa tilanteessa. Tämän lisäksi halutaan säilyttää kaupungin vetovoima myös verorahoituksen näkökulmasta.

Turun veroprosentit 2022-2023:

	Turku 2022	Turku 2023
Tuloveroprosentti:	19,50	6,86
Kiinteistöveroprosentit:
Yleinen veroprosentti	1,15	1,15
Vakituinen asuinrakennus	0,45	0,45
Rakentamaton rakennuspaikka	4,00	4,00
Muu kuin vakituinen asuinrakennus	1,10	1,10
Yleishyödyllinen yhteisö

Valtionosuudet

Ennakkolaskelma perustuu edellisen varainhoitovuoden (eli vuoden 2022) valtionosuuslaskelmaan, josta on poistettu sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyvät sote-sidonnaiset valtionosuudet (noin 5,36 mrd. €). Lisäksi laskelmassa on huomioitu sote-uudistuksen yhteydessä voimaan tulevat muutokset peruspalveluiden valtionosuudessa. Järjestelmään on lisätty 16 vuotta täyttäneiden ikäryhmä ja väestökasvun sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosat. Lisäksi verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen lisäys- ja vähennysrajoja on muutettu.

Laskelmassa on huomioitu vuoden 2021 väestörakennetilasto (TK) sekä muut päivittyneet määräytymistekijät niiltä osin kuin sellaisia on julkaisuajankohtaan mennessä ollut saatavilla. Kaikki määräytymistekijät ovat tiedossa loppusyksystä 2022, jolloin laskelma päivitetään lopulliseksi.

Perushintoja on päivitetty indeksitarkistuksen (3,8 %) sekä uusien ja laajenevien tehtävien vaikutuksen seurauksena. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, kotikuntakorvausta sekä verotulomenetysten korvauksia on myös tarkennettu uusien tietojen mukaisiksi.

Laskelma sisältää myös sote-uudistuksen talousvaikutuksia tasaavat elementit, jotka perustuvat syyskuussa 2022 päivitettyihin kuntien sote-rahoituslaskelmiin.

Valtio on ilmoittanut, että soteuudistukseen liittyviä laskelmia päivitetään seuraavan kerran vuoden 2023 aikana. Viimeisimpien kuntien ennusteiden mukaan siirtyvien toimintojen kustannukset ovat toteutumassa oletettua suurempina ja tästä syystä valtionosuuksia tultaneen leikkaamaan oletettua voimakkaammin taloussuunnitelmavuosilla 2024-2026. Lopulliset tiedot saadaan vuoden 2023 aikana.

Opetus- ja kulttuuritoimen lopulliseen valtionosuuteen vaikuttavia lopullisia yksikköhintoja ei ole vielä tiedossa.

Rahoituserät

Korkotuottojen ja -menojen sekä rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2023 arvioidaan 33,8 milj. euroa. Rahoituserien nettoluku heikkenee voimakkaasti vuosien 2024-2026 aikana johtuen korollisen lainamäärän voimakkaasta kasvusta sekä yleisen korkotason noususta. Lähtökohtana rahoituskulujen arvioinnissa on käytetty sitä, että puolet ottolainoista nostetaan pitkässä kiinteässä viitekorossa ja puolet lyhyessä viitekorossa (3-6 kk euribor). Tällä oletuksella saadaan lainasalkun suojausaste säilytettyä 50-75 % vaihteluvälillä suunnittelukaudella.

Korkotulot ja korkomenot

Vuoden 2023 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän tytäryhtiöiden antolainoista noin 16,4 milj. euroa. Suurimmat korkotulot tulevat TVT Asunnot Oy:stä, Oy Turku Energiasta, Turun Vesihuolto Oy:stä ja Turun Satama Oy:stä. Tytäryhtiöiden lainojen korkoehdot aiheuttavat epävarmuutta ennusteisiin, koska osaltaan tytäryhtiöiden lainojen korkoihin vaikuttaa tytäryhtiöiden tuloskehitys mm. Turun Sataman osalta. Vahinkorahastosta saatavaa korkotuloa on arvioitu kertyvän 1,7 milj. euroa.

Taloussuunnitelmakauden 2024-2026 osalta korkotulot antolainoista nousevat lievästi, koska merkittävä osa yhtiöiden investoinneista rahoitetaan konsernin sisäisesti. Nostettavien lainojen määrä ja korkoehdot vaikuttavat merkittävästi saatavaan antolainojen korkotuloon.

Vuoden 2023 talousarviossa ulkoisia korkomenoja arvioidaan olevan 6,5 milj. euroa, sisältäen ottolainojen ja korkosuojausten kustannukset. Korkosuojausten osuus korkomenoista on merkittävä. Korkomenot vuonna 2023 ovat vielä maltilliset, mutta ovat kasvussa vuosien 2024-2026 aikana, koska kaupungin rahoitustarve on voimakkaassa kasvussa kyseisenä aikana ja uudet lainat joudutaan nostamaan oleellisesti nousseessa korkotasossa. Lyhyet viitekorot ovat nousseet syksyn 2022 kuluessa noin kahden (2) prosentin tuntumaan ja pitkät viitekorot aina 3,0 %:n tuntumaan. Tämä vaikuttaa ottolainoista maksettavaan korkotasoon sitä mukaa kun vanhoja korkosuojauksia erääntyy ja uusia lainoja joudutaan nostamaan.

Muut rahoitustulot ja rahoitusmenot

Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2023 noin 21,5 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 20 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta. Muiden osinkotulojen saamiseen liittyy suurta epävarmuutta, minkä vuoksi niitä on budjetoitu saatavaksi vain 1,5 milj. euroa vuonna 2023. Lisäksi tuloja voi muodostua rahastojen saamista osingoista ja arvopaperien myyntivoitoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Näitä on budjetoitu vahinkorahaston osalta 0,5 milj. euroa vuodelle 2023.

Vuosien 2024-2026 aikana muiden rahoitustulojen arvioidaan kasvavan vain lievästi, koska suurimman yksittäisen tuloerän eli Turku Energian osingon arvioidaan säilyvän 20 milj. euron tasolla. Muut kaupungin saamat osinkotulot ovat verrattain vähäiset. Vahinkorahaston arvonkehityksen ja tuoton odotetaan olevan maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa.

Muita rahoituskuluja arvioidaan taloussuunnitelmakaudella 2023-2026 olevan noin 0,4 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta.

Vuosikate

Vuoden 2023 vuosikate on 69,9 miljoonaa euroa, joka on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Kaupungin vuosikate heikentyy taloussuunnitelmakauden aikana. Vuosikatteen olisi hyvä kattaa poistot, mutta tästä tasosta jäädään merkittävästi koko taloussuunnitelmakaudella. Tasapainoon pyritään sopeuttamisohjelmatyön avulla.

Satunnaiset erät

Taloussuunnitelma sisältää kohdentamattomia satunnaisia taloudellista asemaa parantavia eriä vuosina 2025-2026. Erät liittyvät sopeuttamisohjelmatyön taloudellisiin tavoitteisiin. Sopeutusohjelmatyö käynnistyy vuoden 2022 lopussa ja taloudellisia tavoitteita tullaan uudelleenkohdistamaan vuoden 2023 aikana.

Tilikauden yli-/alijäämä

Vuoden 2023 tilikauden ylijäämäksi muodostuu 15,9 miljoonaa euroa. Taloudellinen tilanne kääntyy kuitenkin alijäämäiseksi vuosien 2024-2025 aikana. Talouden tasapaino pyritään saavuttamaan taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä.

Investoinnit

Turun kaupungin toimintasuunnitelman mukaisesti bruttoinvestoinnit talousarvio- ja taloussuunnitelmakaudella tulevat olemaan 221,2 milj. euroa vuonna 2023, 241,9 milj. euroa vuonna 2024, 195,2 milj. euroa vuonna 2025 ja 152,8 milj. euroa vuonna 2026. Merkittävin toimintaympäristön muutos on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirto kunnilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle vuoden 2023 alusta.

Toimielinkohtaiset investointimenojen suunnitteluluvut vuosille 2023–2026 päätettiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa (13.6.2022 § 141). Vuoden 2023 infrahankkeiden määrärahoista hyväksyttiin 34,75 milj. euroa kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2022, jotta kyseessä olevien hankkeiden toteutussuunnittelu ja tutkimukset kyettiin käynnistämään kuluvan talousarviovuoden aikana ja rakentamisen kilpailutukset voidaan käynnistää tarvittaessa heti seuraavan vuoden alussa (kv 13.6.2022 § 142).

Kaupungin investointimenojen määrärahat ovat suunnitelmakaudella 2023–2026 yhteensä 811,1 milj. euroa. Investointimenojen rahoitusosuudet ovat suunnitelmakaudella yhteensä 24,1 milj. euroa. Investointien omarahoitusosuudeksi jää yhteensä 787,1 milj. euroa.

Investointiosan pysyvien vastaavien myyntitulojen osuus vuodelle 2023 on 22,0 milj. euroa, josta myyntivoittotavoite on 18,0 milj. euroa. Suunnittelukaudella 2023–2026 luovutustuloja on budjetoitu yhteensä 66,0 milj. euroa ja myyntivoittoja 51,0 milj. euroa. Tonttien myyntien sijaan on kaupungin tavoitteena enenevissä määriin siirtyä tonttien vuokraukseen (Kh 28.3.2022 § 132). Tämä on vaikuttanut arvioon myyntitulojen, ja niistä saatavien myyntivoittojen osuuteen taloussuunnitelmakaudella ja vuokratulojen kasvuodotuksiin pidemmällä aikavälillä.

Taloudellisesti merkittäviä peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteita talousarviovuonna 2023 ovat koulu- ja päiväkotikiinteistöt. Merkittävimmät taloussuunnitelmakauden uudisrakennuskohteet ovat Musiikkitalo ja TAITO-kampus.

Taloudellisesti ja strategisesti merkittäviä infrainvestointikohteita vuonna 2023 ovat muun muassa keskustan kehittämisen kärkihankkeisiin kuuluvat Turun ratapihat ja Kupittaan kaksoisraide -hanke, yleisten alueiden infrainvestoinnit kiinteistökehityskohteisiin kuten Linnakaupunki ja muihin kiinteistökehityskohteisiin sisältyvä Raunistulan silta ja pyörätie -hanke

Yksityiskohtaiset tila- ja infrainvestointiohjelmat löytyvät oheismateriaaleista 1 ja 2.

Rahoitus

Vuoden 2023 aikana jatketaan keskitettyä konsernirahoitusta eli antolainojen myöntämistä kaupungin tytäryhtiöille. Kaikki talousarvioon merkityt rahoitustarpeet ovat luonteeltaan varauksen omaisia ja rahoitustarpeet voivat muuttua merkittävästi periodin aikana.

Kaupungin antolainaus tytäryhtiöille säilyy tulevinakin vuosina korkealla tasolla erityisesti, jos kaupungin suuret kehityshankkeet (mm. raitiotie ja sataman yhteisterminaalihanke) rahoitetaan konsernin sisäisellä antolainauksella tulevina vuosina. Antolainojen myöntäminen tytäryhtiöille aiheuttaa sen, ettei kaupungin nettovelka kasva yhtä nopeasti kuin kaupungin bruttovelka.

Kassavarannon oletetaan olevan 40 - 80 milj. euron tasolla vuoden 2023 alussa, millä tasolla se pyritään myös pitämään vuoden 2023 aikana. Kaupunki saa kassavaroilleen maltillista sijoitustuottoa, joka alittaa kuitenkin vieraan pääoman kustannuksen, minkä vuoksi ylimääräisiä kassavaroja ei ole tarkoituksenmukaista pitää. Kuntatodistuksia käytetään aktiivisesti kassanhallinnan välineinä ja ne ovat kaupungille yhä edullinen rahoituskanava.

Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2023 alussa noin 800 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja 620 milj. euroa, lyhtyaikaisia lainoja (kuntatodistuksia) enintään 30 milj. euroa, ja yhtiöiden talletuksia noin 150 milj. euroa. Vuonna 2023 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa enintään 190 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa enintään 30 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 54 milj. euroa vuoden 2023 aikana.

Pitkäaikaisen kokonaisvelan arvioidaan kasvavan vuosina 2023-2026 yhteensä enintään 584 milj. euroa. Korollisen velan määrä arvioidaan olevan 1,38 miljardia euroa vuoden 2026 lopulla, Kokonaisvelan kasvuun liittyy huomattavaa epävarmuutta, koska kaupunkikonsernin suurten investointihankkeiden ajalliseen etenemiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia.

Koko taloussuunnitelmakaudella eli vuosien 2023-2026 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan säilyvän hyvänä ja kaupunki saa markkinoilta velkarahoitusta kustannustehokkaasti, vaikkakin yleinen korkotaso on noussut ja nousemaan päin inflaation yhä kiihtyessä.

Henkilöstö

Henkilöstöstrategia uudistettiin uudistetun kaupunkistrategian pohjalta. Lähtökohtana on se, että Turku, kuten muukin julkissektori, on suurien muutosten edessä hyvinvointialueiden muodostuessa 2023. Jotta tämä muutos on hallittua, tulee johtamisen ja osaamisen päivittyä jatkuvasti vastaamaan ympäristön, organisaation monimuotoisuuden ja henkilöstön tarpeita.

Turulla on suurena työnantajana vastuu siitä, että sen toiminta on vastuullista ja että se tukee kestävän kehityksen tavoitteita, oli se sitten sosiaalista, taloudellista tai ekologista. Tämän saavuttamiseksi Turun tulee etsiä tapoja mahdollistaa yksilölliset tarpeet huomiovia työskentelymalleja ja hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia joustavasti työolosuhteiden parantamiseksi. Inhimillinen työnantaja huomioi yksilöt ja mahdollistaa oman elämän ja työn joustavan yhteensovittamisen. Tämä on julkissektorin mahdollisuus arvojen muutoksessa. Palkitsemis- ja kannustinjärjestelmämme toimivuutta tarkastellaan ja kehitetään, jotta se pysyy muutosten ja sopimusten mukana.

Työnantajana Turku pyrkii olemaan herkkä tapahtuville muutoksille ja tukitarpeille, ja tämän varmistamiseksi isojen vuosittaisten kyselyiden rinnalla kehitetään ja aktiivisesti hyödynnetään kuumemittarimaisia pienkyselyitä osana työhyvinvoinnin edistämistä tiedon avulla.

Turku on sekä veto- että pitovoimainen työnantaja, jonka palveluksessa jokainen pystyy saavuttamaan oman potentiaalinsa ja kokee tulevansa arvostetuksi.

Henkilöstöstrategiassa on 3 painopistettä, joita edistämme keskitetyin sekä palvelukokonaisuuksien kohdistetuin toimin:

Työ lisää hyvinvointia
Osaaminen ja uudistuminen
Parempi johtaminen

Henkilöstöstrategian toteutumisen raportointi tapahtuu keskitetysti henkilöstöraportin osana kaupunkitasoisesti.

Pormestarin esittämät muutokset kansliapäällikön talousarvioluonnokseen:

Pormestarin talousarviovalmistelun lähtökohtana on ollut lokakuun alussa julkaistu toimielinten ehdotuksiin vahvasti pohjautunut kansliapäällikön talousarvioluonnos. Toimielimet antoivat toimintasuunnitelman käsittelyn yhteydessä ehdotuksia talousarviolausekkeista ja nämä ehdotukset on nyt huomioitu valmistelussa. Pormestarin talousarvioesityksessä lisätyt talousarviolausekkeet ovat osa palvelukokonaisuuksien toiminnan tavoitteita.

Pormestarin talousarvioesityksessä toimielinten taloudelliset tavoitteet hyväksyttiin kansliapäällikön talousarvioluonnoksen mukaan.

Pormestarin talousarvioesitykseen sisältyvät täydennykset on eritelty kaupungin toimintasuunnitelmassa, mutta ne löytyvät myös oheismateriaalista 6.

Toiminnan suunnittelu – toiminta- ja palvelusuunnitelmien valmistelu

Kaikki palvelukokonaisuudet ovat valmistelleet toimintasuunnitelman, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnan tavoitteet lautakuntien syyskuussa antamien talousarvioehdotusten mukaan.

Kaupunginvaltuuston päättämän talousarvion sekä mahdollisten kaupunginhallituksen tarkennusten mukaan tehdään tarvittavat muutokset toimintasuunnitelmiin, jonka jälkeen viimeistellään palvelusuunnitelmat. Toimielinten tulee hyväksyä mahdolliset tarkennukset toimintasuunnitelmiin ja palvelusuunnitelmiin 16.12.2022 mennessä.

Kansliapäällikkö antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio

Liite 1Turun kaupungin toimintasuunnitelma, vuoden 2023 talousarvio ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelma

Oheismateriaali 1Tilainvestointiohjelma 2023-2026

Oheismateriaali 2Infrainvestointiohjelma 2023-2026

Oheismateriaali 3Konserniyhteisöjen tuloskortit

Oheismateriaali 4 Talousarvion noudattamista koskevat määräykset

Oheismateriaali 5Talousarvion esitysmateriaali

Oheismateriaali 6Talousarviolausekkeet

Oheismateriaali 7Kärkihankkeiden esitysmateriaali

Oheismateriaali 8Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää määrätä Turun kaupungin vuoden 2023

tuloveroprosentiksi 6,86 %
yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15 %
vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi 0,45 %
muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,10 %
rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,00 %.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että

toimielinten vuoden 2023 talousarvio ja vuosien 2023-2026 taloussuunnitelman toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti.

Turun kaupunki	§	Kokouspvm	Asia	1
Kaupunginhallitus	458	07.11.2022	4
Kaupunginvaltuusto	232	14.11.2022	7