Lukiokoulutuksen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen palvelualuejohtaja Jussi Paavola 7.4.2022:

Valtuutettu Laura Rantanen ym. ovat tehneet kaupunginvaltuustossa 14.2.2022 § 36 aloitteen skeittilinjan perustamisesta lukioon tai ammattikouluun ja Turun skeittausolosuhteiden pikaisesta parantamisesta.

Aloitteessa esitetään, että Turun lukiokoulutukseen tai ammattikoulutukseen perustettaisiin erillinen linja skeittareille. Ajatuksena olisi, että skeittilinjalla opiskeltaisiin Tampereen mallin mukaisesti ympärivuotisen lajiharjoittelun lisäksi viestintää, kaupunkikulttuuria ja kansainvälisyyttä. Tampereen skeittilinjan mallin mukaisesti skeittilinjalaiset opiskelisivat lukioaikana vähintään 16 opintopistettä skeittilinjan opetussuunnitelman mukaisia opintoja. Näihin opintoihin kuuluisi valo- ja videokuvausta, media- ja tapahtumatuotantoa sekä skeittiympäristöjen suunnittelua ja toteuttamista. Kilpaurheilu-uralle tähtäävä skeittilinjalainen voisi halutessaan hakeutua opintojensa aikana urheilulinjalle. Harjoittelu järjestettäisiin yhteistyössä paikallisten skeittiyhdistysten kanssa ja opettajina toimisivat alan ammattilaiset.

Turun lukiokoulutuksessa toimii kuusi päivälukiota (viisi suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen), joista viidellä on valtakunnallinen erityistehtävä ja joista säädetään lukiolain 6 §:ssä. Turun kaupungin päivälukioilla on järjestämislupa seuraaviin erityisiin koulutustehtäviin:

• musiikkipainotteinen opetus Puolalanmäen lukiossa,
• urheilupainotteinen opetus Kerttulin lukiossa,
• ilmaisupainotteinen (taideviestintä) opetus Turun klassillisessa lukiossa,
• luonnontiedepainotteinen opetus Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa ja
• luonnontiedepainotteinen opetus (ICT-painotteinen opetus) Kerttulin lukiossa.

Lisäksi TSYK:n lukiolla on paikallinen erityistehtävä eli merilinja.

Valtakunnallisen erityisen koulutustehtävän myöntämisen edellytyksistä säädetään lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:ssä. Näitä ovat esimerkiksi:

1) valtakunnallinen koulutustarve edistää erityistä osaamista ja vahvistaa kansallista osaamisvarantoa;

2) valtakunnallinen ja alueellinen koulutukseen hakeutuminen, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja;

3) erityisen koulutustehtävän mukainen opetustarjonta, hakijan yhteistyöverkostot ja toiminnan vaikuttavuus;

4) henkilöstön kelpoisuus, erityinen osaaminen ja riittävyys, tilojen, välineiden ja opetussuunnitelmien soveltuvuus, toiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä sekä hakijan valmius suunnata voimavaroja erityisestä koulutustehtävästä huolehtimiseen;

5) muut mahdolliset haettavan erityisen koulutustehtävän kannalta oleelliset seikat.

Jos erityiseen koulutustehtävään sisältyy valtakunnallinen kehittämistehtävä, otetaan tehtävää myönnettäessä lisäksi huomioon:

1) erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuspainotuksen valtakunnallinen kehittämistarve;

2) hakijan edellytykset ja valmiudet toimia valtakunnallisena opetuspainotuksensa kehittäjänä;

3) kehittämistoiminnan valtakunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus sekä saavutettavuus;

4) muut kehittämisen kannalta merkitykselliset seikat.

Lukiokoulutuksen oppimäärästä ja sisällöistä säädetään puolestaan lukiolain 10 ja 11 §:issä. Erityistehtävälinjalla opiskeleva nuori on oikeutettu rakentamaan lukio-opintojensa oppimäärän toisin kuin yleislinjalla opiskelevat. Kyseiset nuoret voivat jättää opiskelematta tietyn määrän valtakunnallisia pakollisia opintojaksoja vastineeksi siitä, että opiskelevat oman erityistehtävän mukaisia opintoja vaikkapa musiikkipainotteisessa lukiossa.

Sen lisäksi, että koulutuksen järjestäjä voi hakea valtakunnallista erityistä koulutustehtävää, koulutuksen järjestäjä voi rakentaa paikallisesti omia painotuslinjojaan. Tällainen on esimerkiksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion merilinja, joka on perustettu v. 2007. Merilukion valmistelutyöryhmä nimettiin syyskuussa 2006 Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen toimesta. Työryhmän tehtäväksi annettiin tuolloin merilukiokonseptin sisällöllinen ja toiminnallinen suunnittelu mukaan lukien lukiohankkeessa tarvittava sidosryhmäyhteistyö valmisteluvaiheessa. Valmisteluprosessista vastaavaksi tahoksi määrättiin Turun opetustoimi. Valmisteluprosessin osana syntyi työryhmän laatima raportti 31.1.2007, joka puolsi merilinjan perustamista osaksi Turun lukiokoulutusta. Merilinjan perustamista puolsi työryhmän raportissa mm. meriteollisuuden tärkeys alueen työllisyydelle ja elinkeinoelämälle. Merilinjan avulla Turun kaupunki pyrkii vastaamaan lukiokoulutuksen kautta juurikin alueen meriteollisuuden työntekijä- ja osaamistarpeeseen pitkällä aikavälillä.

Valtakunnallisen erityisen koulutustehtävän tai paikallisesti päätetyn koulutuksen järjestäjän oman painotuslinjan taustalla ovat siis valtakunnalliset ja alueelliset tarpeet. Paikallinen painotuslinja voidaan perusta erityisen painavasta syystä, mikä skeittilinjan kohdalla ei täyty. Tällainen linja on perustettu esimerkiksi Tampereelle Sammon lukioon, jonka vuosittainen aloituspaikkamäärä on ollut 20. Yhteishaussa aloituspaikat eivät ole täyttyneet kertaakaan linjan perustamisen jälkeen v. 2017.

Erillisen skeittilinjan perustaminen Turun lukiokoulutukseen ei ole perusteltua myöskään seuraavista syistä: Turun päivälukioiden sisäänoton ulkopuolelle jää tällä hetkellä yhteishaun yhteydessä noin 200 nuorta tilapulan vuoksi. Hakijat karsiutuvat niin yleis- kuin erityislinjoilta. Uuden skeittilinjan perustaminen söisi näitä aloituspaikkoja entisestään, koska tilapulan vuoksi erikoislinjan aloituspaikkojen lisäys kohdentuisi vähennyksenä yleislinjojen aloituspaikkoihin. Toisekseen skeittilinjalle ehdotettu malli on toteutettavissa jo nykyisellään yhdistettynä Kerttulin urheilulinjaan. Tämä edellyttäisi kuitenkin skeittaukselle otollisten harjoittelumahdollisuuksien parantamista sekä toimivan valmentajaverkoston ja yhteistyön lajiliiton kanssa, kuten muidenkin Kerttulin urheilulinjan lajien kohdalla on tilanne. Tampereen mallin mukainen linja olisi siis toteutettavissa jo nykyisellään, koska opiskelijat pystyisivät kokoamaan Turun päivälukioista jo nykyisellään samansuuntaiset sisällöt oppimääräänsä. Kerttulin urheilulinjalle valitaan vuosittain 70 nuorta pääsykoemenettelyn kautta. Lisäksi on huomattava, että erillisen yhteen urheilulajiin painottuvan linjan perustaminen asettaisi paikalliset urheilulajit ja -seurat eriarvoiseen asemaan.

Ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen 5.5.2022:

Turun ammatti-instituutissa opiskellaan 27 eri ammatillisessa perustutkinnossa, joista kaksi on ruotsinkielisiä. Turun ammatti-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä urheilijoiden koulutuksessa, joka toteutetaan yhteistyössä Turun Seudun Urheiluakatemian kanssa. Mikäli ammatti-instituuttiin hakeutuu yhteishaun kautta skeittaukseen suuntautunut nuori, hän opiskelee normaalia ammatillista perustutkintoa, ja mikäli hän täyttää oman lajiliittonsa kriteerit, hänellä on selkeä valmennussuhde ja harjoittelu on tavoitteellista, on hänen mahdollista yhdistää opiskelun ja harjoittelun kaksoisura yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa.

Ammatillisen koulutuksen oppimäärästä ja sisällöistä säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta 531/2017 mukaisesti.

Aloitteessa ehdotettu malli on toteutettavissa jo nykyisellään kaksoisurana yhteistyössä Urheiluakatemian kanssa. Tämä edellyttäisi kuitenkin skeittaukselle otollisia harjoittelumahdollisuuksia, suunnitelmallista ja tavoitteellista harjoittelua selkeässä valmennussuhteessa sekä toimivan valmentajaverkoston ja yhteistyötä lajiliiton kanssa, kuten muidenkin lajien osalta kaksoisura toteutetaan.

Alueellisen nuorisotyön toiminnanjohtaja Jani Äijälä ja liikuntasuunnittelija Nea Fagerlund 16.5.2022:

Valtuustoaloitetta käsiteltiin harrastajien edustajien kanssa kaupungin skeittityöryhmän kokouksessa 29.3.2022. Skeittityöryhmän eri lajien järjestöedustajien mielestä aloite skeittilinjan perustamisesta on positiivinen sekä kannatettava ajatus ja skeittilinja toteutuessaan edistäisi lajikulttuurin kehittymistä. Skeittilinjan perustamisen selvittäminen ei kuitenkaan lajien edustajien kommenteissa vaikuttanut yhtä merkitykselliseltä kuin aloitteen osuus skeittausolosuhteiden pikaisesta parantamisesta. Harrastajien edustajat kokevat, että harrastuspaikat eivät ole kaupungissa riittäviä tai tarkoituksenmukaisia, ja toivovat olosuhteisiin huomattavaa parannusta.

Nuorisopalvelut tunnistaa nuorten, skeittiharrastajien sekä skeittityöryhmän harrastajien edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta tarpeen skeittausolosuhteiden kehittämiselle. Harrastajia on paljon, mutta harrastuspaikkoja ei kuitenkaan riittävästi, ja olemassa olevien paikkojen kunto ei kaikilta osin vastaa harrastajien tarpeita. Skeittihalli Cubessa on eri lajien vuoroja jokaisena viikonpäivänä ja kyselyitä tulee säännöllisesti ulkopuolisille varauksillekin.

Nuorisopalvelut on huomioinut, että Skeittihalli Cube ei kaupunkikehityksen edetessä voi nykyisessä sijainnissaan jatkaa loputtomiin ja toisaalta halli ei tälläkään hetkellä, varsinaisten suorituspaikkojen lisäksi, täytä kaikkia nykyaikaisen harrastuspaikan vaatimuksia. Vastaavalle hallille on kuitenkin jatkossakin ilmiselvästi suurta tarvetta, ja nuorisopalvelut on valmistellut esiselvityksen vastaavan skeittihallin tarpeesta ja tulevien tilojen olosuhdevaatimuksista. Esiselvitys on käsitelty vapaa-aikatoimialan johtoryhmässä, ja tilapalvelut on ottanut selvittääkseen tarkoituksenmukaisten tilojen saatavuutta.

Liikuntapalvelut on tunnistanut tarpeen kehittää Turun skeittausolosuhteita. Turun ulkoliikuntapaikkaverkosto on kuitenkin hyvin laaja käsittäen noin 300 ulkoliikuntapaikkaa, mikä vaikuttaa osaltaan siihen, että liikuntapaikkojen peruskorjaaminen on mietittävä tarkasti ja aikataulutettava monien vuosien päähän. Vuoden 2022 aikana valmistuu kevytelementein toteutettava Ylikylänpuiston skeittipaikka Hirvensaloon, minkä lisäksi kesän aikana tullaan tekemään pieniä korjaustöitä nykyisillä skeittipaikoilla. Asukasbudjetin kautta toteutukseen äänestettiin uusien skeittielementtien lisääminen Pansion skeittipaikalle, mikä tullaan toteuttamaan vuoden 2023 aikana. Tarve skeittausolosuhteiden kehittämiselle näkyy myös liikuntalautakunnan hyväksymässä ulkoliikuntapaikkainvestointilistassa vuosille 2023–2026, joka pitää sisällään Lausteen skeittipaikan peruskorjauksen sekä uuden skeittipaikan rakentamisen Turkuun.

Oheismateriaali 1Valtuutettu Laura Rantasen ym. aloite

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan vastauksen tiedoksi ja aloitteen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Valtuutettu Laura Rantasen ym. aloite

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee edellä olevan vastauksen tiedoksi ja aloitteen käsitellyksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.