TURUN KAUPUNKISEUDUN
KUNTAYHTYMÄ
Yhden toimielimen malli
2.3.2022
PERUSSOPIMUS
SISÄLTÖ
1. LUKU – YLEISET MÄÄRÄYKSET 3
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 3
2 § Kuntayhtymän jäsenkunnat, jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen 3
4 § Seutuhallituksen tehtävät ja toimivalta 3
5 § Jäsenkuntien tehtävät ja toimivalta 4
6 § Jäsenkuntien seutuhallitusedustajat 4
11 § Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot 5
3. LUKU – KUNTAYHTYMÄN TALOUS 5
13 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu 6
14 § Talousarvio ja –suunnitelma 6
16 § Jäsenkuntien laskutus ja maksuosuusennakot 6
18 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen 6
19 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema 7
20 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen 7
22 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys 7
23 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen 7
24 § Sopimuksen voimaantulo ja toiminnan aloittaminen 7
1 § Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka
Kuntayhtymän nimi on TURUN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ja sen koti-
paikka on Turun kaupunki.
2 § Kuntayhtymän jäsenkunnat, jäsenkunnan ottaminen ja eroaminen
Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat:
1. Kaarina
2. Lieto
3. Naantali
4. Raisio
5. Rusko
6. Turku
Uuden jäsenkunnan ottaminen edellyttää kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista kuntalainmukaisesti. Uuden jäsenkunnan jäsenyys kuntayhtymässä alkaa, ellei toisin määrätä, perussopimuksen muutoksen hyväksymistä seuraavan kalenterivuoden alusta.
Tällä perussopimuksella ei siirretä kunnan päätösvaltaa eikä kunnan lakisääteistä järjestämisvastuuta kuntayhtymälle.
Kuntayhtymä huolehtii
1) jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kuntayhtymälle asetetuista tehtävistä
2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä
3) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta
4) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta
5) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan
6) muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä.
4 § Seutuhallituksen tehtävät ja toimivalta
Seutuhallitus käyttää kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa. Seutuhallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset. Kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän seutuhallitus siltä osin, kun sitä ei ole hallintosäännöllä taikka seutuhallituksen päätöksellä siirretty muille viranomaisille.
Seutuhallitus:
1. hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman,
ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta,
2. hyväksyy tarkastussäännön ja hallintosäännön
3. valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja tekee sen puolesta sopimukset,
4. valmistelee ja hyväksyy kuntayhtymän hallinnoimat ohjelmat,
5. valmistelee seutustrategian jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi,
6. hyväksyy strategiaan perustuvien hankkeiden käynnistämisen,
7. tekee esitykset jäsenkunnille yhteistyön ratkaisuiksi,
8. antaa lausuntoja kaupunkiseutua koskeviin suunnitelmiin,
9. perustaa kuntayhtymän virat ja työsopimusperusteiset toimet,
10. ottaa seutujohtajan,
11. hyväksyy seutujohtajan johtajasopimuksen,
12. valitsee seutusihteerin,
13. valmistelee ja hyväksyy kuntayhtymän palkkaryhmittelyn,
14. nimittää kuntajohtajakokouksen ja sen puheenjohtajan,
15. nimittää pysyväisluonteiset seututyöryhmät,
16. valmistelee ja hyväksyy työjärjestyksen pysyväisluonteisille seututyöryhmille,
17. hyväksyy suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet,
18. vastaa lainan ottamisesta,
19. valmistelee ja hyväksyy kuntayhtymän sijoitustoiminnan periaatteet,
20. valmistelee ja hyväksyy hankinta- ja tilausvaltuuksien periaatteet,
21. vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä,
22. myöntää kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudet,
23. vastaa kuntayhtymän viestinnästä ja tiedottamisesta,
24. vastaa kuntayhtymän henkilöstö- ja taloushallinnon järjestämisestä,
25. vastaa, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty eri tehtävissä,
26. kutsuu vuosittain seudun valtuutetut Seutufoorumiin,
27. edistää seutuasioiden etenemistä jäsenkunnissa ja
28. vastaa muista seutustrategian toimeenpanosta seutuhallinnolle määritellyistä tehtävistä.
Seutuhallituksen esittelijänä toimii seutujohtaja. Seutujohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen nimetty.
Seutuhallituksen puheenjohtaja:
1) Johtaa seutustrategian sekä seutuhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä seudun asukkaisiin ja muihin sidosryhmiin,
2) Vastaa seutujohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii seutuhallituksen valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla sekä
3) Vastaa siitä, että seutujohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut.
5 § Jäsenkuntien tehtävät ja toimivalta
Jäsenkuntien tulee:
1. valita jäsenet seutuhallitukseen 6 §:n määräämällä tavalla
2. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä
3. valita kuntayhtymän tarkastuslautakunta
4. valita JHTT-yhteisö tai yksi JHTT-tilintarkastaja ja hänelle varahenkilöksi JHTT-tilintarkastaja
6 § Jäsenkuntien seutuhallitusedustajat
Jäsenkunnat (pl. Turku) nimeävät hallitukseen kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan. Turku nimeää hallitukseen pormestarin sekä kaksi apulaispormestaria. Jäsenkunnat nimeävät nimeämilleen hallituksen jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet.
Turun pormestari toimii seutuhallituksen puheenjohtajana. Seutuhallituksen varapuheenjohtajana toimii muun jäsenkunnan kuin Turun nimeämä jäsen siten, että ensimmäiseksi varapuheenjohtajana toimii Kaarinan nimeämä jäsen ja sen jälkeen varapuheenjohtajuus kiertää nimeämiskuntien aakkosjärjestyksen mukaisesti. Varapuheenjohtajan toimikausi on yksi vuosi.
Seutuhallituksen jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Seutuhallituksen kokouskutsu on vähintään 7 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä
seutuhallituksen jäsenille.
Seutuhallituksen päätösvaltaisuus määräytyy kuntalain (410/2015) 103 § mukaisesti
Esittelystä määrätään 4 §:ssä
Seutuhallituksen on laadittava kultakin kalenterivuodelta toimintakertomus kuntayhtymän hallinnosta. Toimintakertomuksessa on esiteltävä selvitys seutuhallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Kertomus on annettava asianomaisen vuoden tilinpäätöksen yhteydessä.
11 § Allekirjoittaminen ja tiedoksiannot
Kuntayhtymän puolesta tehtävät asiakirjat, sopimukset ja sitoumukset allekirjoitetaan seutuhallituksen määräämällä tavalla.
Seutuhallitus voi valtuuttaa yhden tai useamman henkilön allekirjoittamaan hallituksen puolesta valtuutuksessa määrättyjä kirjeitä, sopimuksia ja kuntayhtymän maksuliikkeen hoidossa tarvittavia asiakirjoja sekä muutoinkin käyttämään seutuhallituksen puhevaltaa.
3. LUKU – KUNTAYHTYMÄN TALOUS
Peruspääoma muodostuu jäsenkuntien pääomasijoituksista. Peruspääomaa voidaan korottaa myös siirrolla oman pääoman muusta erästä. Peruspääoma jakaantuu jäsenkuntaosuuksiin.
Peruspääomaksi muodostetaan 1,00 € jäsenkunnan asukasta kohden. Peruspääoma jakaantuu 31.12.2020 väkiluvun mukaisesti seuraavalla tavalla:
Peruspääoma/€
Kaarina | 34 667 |
Lieto | 20 146 |
Naantali | 19 427 |
Raisio | 24 407 |
Rusko | 6 354 |
Turku | 194 391 |
Yhteensä | 299 392 |
Uuden jäsenkunnan peruspääomasijoituksen määrästä ja suoritusajasta sekä peruspääoman korottamisesta siirrolla muusta omasta pääomasta päättää seutuhallitus.
13 § Jäsenkuntien osuudet ja vastuu
Jäsenkunnan osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomaosuuksien suhteessa.
Kuntayhtymässä on pidettävä rekisteriä jäsenkuntien peruspääomaosuuksista.
14 § Talousarvio ja –suunnitelma
Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi.
Talousarvio ja -suunnitelma kolmelle vuodelle tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja -suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 15.8. mennessä ja hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma 15.1. mennessä.
Tilikauden aikana hyväksyttävien talousarviomuutosten on perustuttava määrärahojen, tuloerien sekä tavoitteiden osalta toiminnan tai palveluiden käytön taikka talouden yleisten perusteiden tilikauden aikana jo tapahtuneisiin tai arvioitaviin muutoksiin.
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet hyväksyy seutuhallitus.
16 § Jäsenkuntien laskutus ja maksuosuusennakot
Vuosittaisista käyttömenoista jäsenkuntia laskutetaan yhdenmukaisesti perustuen viimeisen virallisesti vahvistetun ajankohdan asukaslukujen suhteeseen.
Varainhoitovuoden yhteisten menojen suoritusta varten jäsenkunnilta peritään ennakkoja. Ennakkojen perusteena on varainhoitovuoden hyväksyttyyn talousarvioon sisältyvä yhteismenojen määrä. Maksuosuuksien ennakot maksuunpannaan neljännesvuosittain, jolloin maksuosuutena on neljäsosa (1/4) kuntakohtaisesta vuosiarviosta.
Seutuhallitus voi varainhoitovuoden aikana kuntayhtymän maksuvalmiuden salliessa siirtää ennakkojen maksuunpanon ajankohtaa myöhemmäksi tai jättää ennakot maksuunpanematta.
Vuoden 2022 kustannukset katetaan peruspääomasta.
Seutuyhteistyön rajoissa yhteisesti sovittujen erillishankkeiden rahoituksesta voidaan sopia erikseen.
Maksun viivästyessä ovat jäsenkunta ja kuntayhtymä velvolliset maksamaan viivästyneelle maksusuoritukselleen viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisesti.
18 § Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja hyväksyminen
Tilinpäätöksen allekirjoittavat seutuhallituksen jäsenet ja seutujohtaja.
Hyväksyessään tilinpäätöksen seutuhallitus päättää samalla tilikauden tuloksen käsittelystä ja tarvittavista talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.
19 § Kuntayhtymästä eroavan ja toimintaa jatkavien kuntien asema
Jäsenkunnan, joka haluaa erota kuntayhtymästä, tulee ilmoittaa siitä seutuhallitukselle. Eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnan erotessa kuntayhtymästä suoritetaan jäsenkunnalle jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä sen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta tai osa siitä. Mikäli kuntayhtymän nettovarallisuus on negatiivinen, eroava jäsenkunta on kuntien valtuustojen päätöksellä velvollinen suorittamaan kunnan osuuden negatiivisesta nettovarallisuudesta. Korvaus jäsenkuntaosuudesta ja kunnan korvaus kuntayhtymälle suoritetaan tasasuuruisina erinä neljän vuoden aikana eron voimaantulosta lukien.
20 § Hallinnon ja talouden tarkastaminen
Hallinnon ja talouden tarkastamisessa noudatetaan mitä siitä on säädetty kuntalaissa (410/2015) ja määrätty kuntayhtymän tarkastussäännössä. Tarkastuslautakuntaan kukin jäsenkunta nimeää yhden jäsenen. Turun kaupungin nimeämä jäsen nimetään tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi.
21 § Perussopimuksen muuttaminen
Seutuhallitus tekee jäsenkuntien valtuustoille kuntayhtymäsopimuksen muutosehdotukset.
22 § Kuntayhtymän purkaminen ja loppuselvitys
Kuntayhtymän purkamisesta päättävät jäsenkuntien valtuustot. Jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän purkamisen yksityiskohtia koskevasta sopimuksesta. Kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvolliset suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa.
Jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät loppuselvityksen. Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapaus käsitellään jäsenkuntien valtuustoissa.
23 § Sopimuksesta aiheutuvien erimielisyyksien ratkaiseminen
Yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asioina Turun hallinto-oikeudessa.
24 § Sopimuksen voimaantulo ja toiminnan aloittaminen
Tämä perussopimus tulee voimaan, kun kaikkien jäsenkuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet.
Allekirjoitukset
Kaarina xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kaupunginjohtaja Harri Virta
Lieto xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kunnanjohtaja Mika Ingi
Naantali xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kaupunginjohtaja Laura Leppänen
Raisio xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kaupunginjohtaja Eero Vainio
Rusko xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kunnanjohtaja Kari Lehtinen
Turku xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
pormestari Minna Arve
SAMKOMMUNEN FÖR ÅBO STADSREGION
Modellen med ett organ
2.3.2022
GRUNDAVTAL
INNEHÅLL
KAPITEL 1 – ALLMÄNNA BESTÄMMELSER 3
1 § Samkommunens namn och hemort 3
2 § Samkommunens medlemskommuner, antagning av medlemskommun och medlemskommuns utträde 3
4 § Regionstyrelsens uppgifter och befogenhet 3
5 § Medlemskommunernas uppgifter och befogenheter 4
6 § Medlemskommunernas representanter för regionstyrelsen 5
11 § Undertecknande och delgivningar 5
13 § Medlemskommunernas andelar och ansvar 6
15 § Avskrivningar enligt plan 6
16 § Fakturering av medlemskommuner och betalningsandelar som tas ut i förskott 6
18 § Undertecknande och godkännande av bokslut 7
20 § Granskning av förvaltningen och ekonomin 7
KAPITEL 4 – ÖVRIGA BESTÄMMELSER 7
22 § Upplösning av samkommunen och likvidation 7
23 § Avgörande av meningsskiljaktigheter som gäller avtalet 8
24 § Ikraftträdande och inledande av verksamheten 8
KAPITEL 1 – ALLMÄNNA BESTÄMMELSER
1 § Samkommunens namn och hemort
Samkommunens namn är SAMKOMMUNEN FÖR ÅBO STADSREGION och dess hemort Åbo stad.
2 § Samkommunens medlemskommuner, antagning av medlemskommun och medlemskommuns utträde
Samkommunens medlemskommuner är:
1. S:t Karins
2. Lundo
3. Nådendal
4. Reso
5. Rusko
6. Åbo
Antagning av en ny medlemskommun kräver en ändring i samkommunens grundavtal i enlighet med kommunallagen. Om inget annat bestäms, börjar medlemskapet för en ny medlemskommun vid ingången av det kalenderår som följer efter att ändringen i grundavtalet godkändes.
Genom detta avtal överförs varken kommunens beslutanderätt eller kommunens lagstadgade organiseringsansvar till samkommunen.
Samkommunen sköter
1) uppgifterna som fastställts för samkommunen i regionstrategin som godkänts av medlemskommunernas fullmäktige
2) allmän utveckling av kommunsamarbetet och utveckling av samverkan mellan kommunerna
3) genomförande av gemensamma planerings- och utvecklingsprojekt
4) medlemskommunernas gemensamma intressebevakning
5) genomförande av regionalpolitik för sin del
6) andra gemensamt överenskomna uppgifter gällande det regionala samarbetet
4 § Regionstyrelsens uppgifter och befogenhet
Regionstyrelsen utövar samkommunens högsta beslutanderätt. Regionstyrelsen bevakar samkommunens intressen, representerar samkommunen och ingår avtal för dess räkning. Samkommunens beslutanderätt utövas av samkommunens regionstyrelse till den del det inte överförts till någon myndighet i enlighet med förvaltningsstadgan eller genom regionstyrelsens beslut.
Regionstyrelsen:
1. godkänner i enlighet med kommunallagen samkommunens budget för det följande kalenderåret och i samband med det även ekonomiplanen, samt de av revisionsnämnden föreslagna åtgärder som nämndens beredning och revisionsberättelsen ger anledning till,
2. godkänner revisionsstadgan och förvaltningsstadgan,
3. bevakar samkommunens intressen, representerar samkommunen och ingår avtal för dess räkning,
4. bereder och godkänner program som samkommunen förvaltar,
5. bereder regionstrategin för godkännande i avtalskommunernas fullmäktige,
6. godkänner inledandet av strategiska projekt,
7. föreslår samarbetslösningar för medlemskommunerna,
8. ger utlåtanden om planer gällande stadsregionen,
9. inrättar samkommunens tjänster och arbetsavtalsbaserade befattningar,
10. anställer en regiondirektör,
11. godkänner direktörsavtalet för regiondirektören,
12. utser en regionsekreterare,
13. bereder och godkänner samkommunens lönegruppering,
14. utnämner kommundirektörsmötet och dess ordförande,
15. utnämner regionarbetsgrupper av bestående natur,
16. bereder och godkänner arbetsordningen för regionarbetsgrupperna av bestående natur,
17. godkänner beräkningsgrunderna för avskrivningar enligt plan,
18. svarar för upplåning,
19. bereder och godkänner principerna för samkommunens finansieringsverksamhet,
20. bereder och godkänner principerna för upphandlings- och beställningsbefogenheter,
21. svarar för ordnandet av den övergripande interna kontrollen och riskhanteringen,
22. beviljar rätten att teckna samkommunens namn,
23. svarar för samkommunens kommunikation och information,
24. svarar för ordnandet av samkommunens personal- och ekonomiförvaltning,
25. svarar för att anvisningar, praxis, ansvar och övervakning gällande dokumentförvaltningen har fastställts för de olika uppgifterna,
26. sammankallar regionfullmäktigeledamöter till det regionala forumet Seutufoorumi,
27. främjar framskridandet av regionala ärenden i medlemskommunerna och
28. svarar för andra uppgifter gällande verkställandet av regionstrategin som fastställts för regionstyrelsen.
Föredragande i regionstyrelsen är regiondirektören. Om regiondirektören är frånvarande eller jävig ska den som förordnats till hens ställföreträdare vara föredragande.
Regionstyrelsens ordförande:
1) leder den politiska samverkan som krävs för fullgörandet av regionstrategin och regionstyrelsens uppgifter genom att föra nödvändiga diskussioner med de politiska grupperna och håller på ett lämpligt sätt kontakt med regionens invånare och övriga intressentgrupper,
2) svarar för beredningen av direktörsavtalet för regiondirektören och sköter regionstyrelsens beredningsprocess på ett ändamålsenligt sätt och
3) svarar för att mål- och utvärderingssamtal förs med regiondirektören varje år.
5 § Medlemskommunernas uppgifter och befogenheter
Medlemskommunerna ska:
1. välja ledamöter i regionstyrelsen såsom avses i 6 §
2. fatta beslut om godkännande av bokslutet samt beviljande av ansvarsfrihet
3. välja en revisionsnämnd för samkommunen
4. välja en OFR-sammanslutning eller en OFR-revisor och en OFR-revisor som ersättare
6 § Medlemskommunernas representanter för regionstyrelsen
Medlemskommunerna (bortsett från Åbo) utnämner kommunstyrelsens ordförande och kommunfullmäktiges ordförande till regionstyrelsen. Åbo utnämner borgmästaren och två biträdande borgmästare till regionstyrelsen. Medlemskommunerna utnämner ersättare till de utnämnda styrelseledamöterna.
Åbos borgmästare är ordförande för regionstyrelsen. Vice ordförande för regionstyrelsen är en ledamot som utnämnts av en annan medlemskommun än Åbo, så att första vice ordförande är en ledamot som utnämns av S:t Karins, och efter det cirkulerar vice ordförandeskapet mellan utnämningskommunerna i alfabetisk ordning. Vice ordförandes mandattid är ett år.
Regionstyrelseledamöterna utses för en mandattid på två år.
Kallelsen till regionstyrelsens sammanträde ska skickas minst 7 dygn före sammanträdet till regionstyrelsens ledamöter.
Regionstyrelsens beslutförhet fastställs enligt 103 § i kommunallagen (410/2015).
Bestämmelser om föredragning finns i 4 §.
Regionstyrelsen ska upprätta en verksamhetsberättelse om samkommunens förvaltning för varje kalenderår. I verksamhetsberättelsen ska framställas en utredning om utfallet av regionstyrelsens mål för verksamheten och ekonomin. Verksamhetsberättelsen ska lämnas i samband med bokslutet för året i fråga.
11 § Undertecknande och delgivningar
Handlingar, avtal och förbindelser som uppgörs för samkommunens räkning undertecknas på det sätt som fastställs av regionstyrelsen.
Regionstyrelsen kan befullmäktiga en eller flera personer att för styrelsens räkning underteckna brev, avtal och handlingar som krävs för samkommunens betalningsrörelse samt att i övrigt föra regionstyrelsens talan.
KAPITEL 3 – SAMKOMMUNENS EKONOMI
Grundkapitalet består av medlemskommunernas kapitalplaceringar. Grundkapitalet kan höjas genom överföring från en annan post inom eget kapital. Grundkapitalet delas upp i medlemskommunsandelar.
Grundkapitalet är 1,00 € per invånare i medlemskommunen. Grundkapitalet delas upp enligt invånarantalet 31.12.2020 enligt följande:
Grundkapital/€
S:t Karins | 34 667 |
Lundo | 20 146 |
Nådendal | 19 427 |
Reso | 24 407 |
Rusko | 6 354 |
Åbo | 194 391 |
Totalt | 299 392 |
Regionstyrelsen beslutar om storleken på nya medlemskommuners grundkapitalplaceringar och när de ska betalas samt om höjning av grundkapitalet genom överföring från övrigt eget kapital.
13 § Medlemskommunernas andelar och ansvar
Medlemskommunernas andelar i samkommunens tillgångar samt ansvar för skulder och förpliktelser bestäms i proportion till andelarna i grundkapitalet.
Samkommunen ska föra ett register över medlemskommunernas andelar i grundkapitalet.
När ekonomiplanen bereds ska medlemskommunerna ges tillfälle att ge förslag till hur samkommunens verksamhet kunde utvecklas.
Budgeten och ekonomiplanen för tre år ska för driftsekonomins del specificeras per uppgift och för investeringars del per projekt. En preliminär budget och ekonomiplan för följande kalenderår ska lämnas till medlemskommunerna senast 15.8 och den godkända budgeten och ekonomiplanen senast 15.1.
Budgetändringar som godkänns under räkenskapsperioden ska för anslagens, inkomstposternas och målsättningarnas del grunda sig på ändringar i verksamheten eller användningen av tjänster eller i de allmänna ekonomiska grunderna som redan har inträffat eller som bedöms inträffa under räkenskapsperioden.
15 § Avskrivningar enligt plan
Grunderna för beräkning av avskrivningar enligt plan godkänns av regionstyrelsen.
16 § Fakturering av medlemskommuner och betalningsandelar som tas ut i förskott
Medlemskommunerna faktureras på enahanda grunder för årliga driftsutgifter på basis av proportionen mellan invånarantalen vid den senast bekräftade tidpunkten.
Förskott tas ut av medlemskommunerna för betalning av gemensamma utgifter som uppstått under budgetåret. Förskotten grundar sig på beloppet av sammanlagda utgifter som ingår i den godkända budgeten för budgetåret. Betalningsandelarna som tas ut i förskott betalas ut kvartalsvis, vilket innebär att betalningsandelen uppgår till en fjärdedel (1/4) av den kommunvisa bedömningen för året.
Om samkommunens likviditet tillåter kan regionstyrelsen skjuta upp tidpunkten för utbetalningen av förskott under budgetåret eller låta bli att betala ut förskotten.
Kostnaderna för 2022 täcks genom grundkapitalet.
Om finansieringen av gemensamt överenskomna separata projekt kan separat överenskommas inom ramen för det regionala samarbetet.
På försenade betalningar betalar medlemskommunen och samkommunen en dröjsmålsränta enligt 4 § 3 mom. i räntelagen.
18 § Undertecknande och godkännande av bokslut
Bokslutet undertecknas av regionstyrelsens ledamöter och regiondirektören.
Då den godkänner bokslutet fattar regionstyrelsen samtidigt beslut om behandlingen av räkenskapsperiodens resultat och nödvändiga åtgärder som gäller balansering av ekonomin.
19 § Ställningen för en kommun som utträder ur samkommunen och för de kommuner som fortsätter verksamheten
En medlemskommun som vill utträda ur samkommunen ska meddela detta till regionstyrelsen. Utträdet sker vid utgången av ett kalenderår och ska meddelas minst ett år på förhand.
Till en medlemskommun som utträder ur samkommunen betalas enligt beslut av medlemskommunernas fullmäktige kommunens andel av samkommunens nettoförmögenhet eller en del av den. Om samkommunens nettoförmögenhet är negativ, är den utträdande medlemskommunen enligt beslut av kommunernas fullmäktige skyldig att betala sin andel av den negativa nettoförmögenheten. Ersättningen för medlemskommunens andel och kommunens ersättning till samkommunen betalas i jämna poster under fyra år efter att utträdet trädde i kraft.
20 § Granskning av förvaltningen och ekonomin
I fråga om granskning av förvaltningen och ekonomin iakttas kommunallagen (410/2015) och förvaltningsstadgan för samkommunen. Varje medlemskommun utnämner en ledamot i revisionsnämnden. Ledamoten som utnämns av Åbo stad utnämns till revisionsnämndens ordförande.
KAPITEL 4 – ÖVRIGA BESTÄMMELSER
21 § Ändring av grundavtalet
Regionstyrelsen föreslår ändringar i samkommunsavtalet för medlemskommunernas fullmäktige.
22 § Upplösning av samkommunen och likvidation
Beslut om upplösning av samkommunen fattas av medlemskommunernas fullmäktige. Medlemskommunernas fullmäktige beslutar om ett avtal med detaljer kring upplösningen av samkommunen. Om samkommunen upplöses ska samkommunens styrelse sköta likvidationen, såvida inte medlemskommunerna kommer överens om något annat arrangemang. De tillgångar som inte behövs för att täcka likvidationskostnaderna och för att betala samkommunens skulder eller för att fullgöra dess förbindelser, delas mellan medlemskommunerna i proportion till deras andelar av grundkapitalet. Om det belopp som krävs för att täcka kostnaderna, betala skulderna och fullgöra förpliktelserna är större än tillgångarna, är medlemskommunerna skyldiga att betala mellanskillnaden i proportion till ovannämnda andelar.
Likvidationen godkänns av medlemskommunernas fullmäktige. Det sista bokslutet och ansvarsfriheten behandlas i medlemskommunernas fullmäktige.
23 § Avgörande av meningsskiljaktigheter som gäller avtalet
Meningsskiljaktigheter som gäller samarbetsavtalet avgörs som förvaltningstvistemål i Åbo förvaltningsdomstol.
24 § Ikraftträdande och inledande av verksamheten
Detta grundavtal träder i kraft när alla medlemskommuners fullmäktige har godkänt det.
Underskrifter
S:t Karins xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
stadsdirektör Harri Virta
Lundo xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kommundirektör Mika Ingi
Nådendal xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
stadsdirektör Laura Leppänen
Reso xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
stadsdirektör Eero Vainio
Rusko xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
kommundirektör Kari Lehtinen
Åbo xx.xx.2022
________________________________ ___________________________________
borgmästare Minna Arve