MAANKÄYTTÖSOPIMUS PIHLAJANIEMI
Sopijapuolet
Turun kaupunki (jäljempänä Kaupunki)
Y-tunnus 0204819-8
PL 355
20100 Turku
Suomen valtio (jäljempänä Senaatti)
Y-tunnus 1503388-4
Senaatti-kiinteistöt
Lintulahdenkatu 5 A
00530 Helsinki
Kaupungin päätökset
Turun kaupunginvaltuuston päätös xx.xx.20xx § xx
päätös on tullut lainvoimaiseksi xx.xx.20xx
1. Sopimuksen kohde
Sopimuksen kohteena on Senaatin omistama Heikkilän kasarmialueen viereinen alue, joka on ollut aiemmin puolustusvoimien käytössä. Sopimusalue koostuu Senaatin omistamista alueista Pihlajaniemen asemakaavan alueella. Sopimusalue (jäljempänä Sopimusalue, liite 1) muodostuu Turun kaupungin Vähäheikkilän kylän Vähäheikkilä 1:4 (853-521-1-4) tilasta ja Vähäheikkilän kylän Korppolainen 6:2 tilan määräalasta M607 (853-521-6-2-M607).
2. Sopimuksen tarkoitus
Tällä maankäyttösopimuksella Kaupunki ja Senaatti sopivat maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) 12 a luvun mukaisesti Senaatin osallistumisesta asemakaava-alueen yhdyskuntarakentamisesta kaupungille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen, Pihlajaniemen kiinteistökaupan esisopimuksesta (kaupungille luovutettavat maa-alueet kaava-alueelta, Latokarin alueen kiinteistökaupan esisopimuksesta ja muista Pihlajaniemen asemakaavaehdotuksen edellyttämistä toimenpiteistä sopimuksen kohteena olevalla alueella.
Sopijaosapuolet toteavat yhteisesti, että tämä maankäyttösopimus ei syrjäytä kaavoitukselle laissa asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia.
Sopimusalueella vireillä oleva asemakaavanmuutos ”Pihlajaniemi” 26/2018 koskee aiemmin Puolustusvoimien käytössä ollutta Heikkilän kasarmialueen viereistä aluetta. Asemakaavan muutosehdotus 26/2018 on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa dd.mm.yyyy (jäljempänä Asemakaavaehdotus). Asemakaavaehdotus mahdollistaa rakentamisen Hirvensalon puistotien itäpuoleisella rakentamattomalla entisellä kasarmialueella.
Asemakaavaehdotuksen mukainen yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 183200 k-m2.
Asemakaava on laadittu Senaatin aloitteesta ja sopijaosapuolet toteavat yhteisesti, että sopimusneuvottelut on käyty asemakaavanmuutoksen sisällön tultua ratkaistuksi.
4. Osallistuminen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin
Asemakaavamuutoksen johdosta tulee rakennettavaksi mm. seuraavia yhdyskuntarakenneinvestointeja:
-Lippueenkatu
-Viirikönkuja
-Vetehisen kuja
-Pohjoinen kanavaranta
-Eteläinen kanavaranta
-Pihlajaniemen aukio
-Sotilaskodinpolku
-Tursonkuja
-Tuiskukuja
-Soittokunnanpolku
-Sotilaskodinpolku
-Jurmonkuja
-Tuimakuja
-Tyrskykuja
-Tuulikuja
-Esikunnankatu
-Koululaivankuja
-Korvetinkatu
-Lippulaivankuja
-Katanpäänpuisto hulevesirakenteineen
-Saattueenpuisto
-Rykmentintien ja Vähäheikkiläntien parantaminen
-Pihlajanimen asemakaava-alueelle johtavien liikenneyhteyksien parantaminen
Senaatti osallistuu asemakaavan toteuttamisen edellyttämien yhdyskuntarakentamiskustannuksiin suorittamalla kaupungille kolmenkymmenenmiljoonan kahdeksansadankuudenkymmenkolmentuhannen kahdensadankuudenkymmenenkahden euron (30.863.262) suuruisen korvauksen osin maa-alueiden luovutuksena ja osin rahakorvauksena. Senaatti suorittaa tämän maankäyttösopimuskorvauksen kaupungille tämän sopimuksen kohdan 5 mukaisesti.
5. Maankäyttösopimuskorvauksen maksutapa ja erääntyminen
Osana maankäyttösopimuskorvausta Senaatti luovuttaa Kaupungille alla kohdissa 5.1 ja 5.2 todetut alueet, joiden arvo on yhteensä 4.325.219 euroa, ja joista allekirjoitetaan tämän maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä liitteiden mukaiset esisopimukset (kaksi erillistä esisopimusta). Loppuosa maankäyttösopimuskorvauksesta 26.538.043 euroa (Sopimuskorvaus) suoritetaan rahana, ja se erääntyy maksettavaksi alla kohdassa 5.3 todetun aikataulun mukaisesti.
5.1 Pihlajaniemen asemakaavaehdotusalueen maa-alueluovutukset
Luovutuksen arvo on 2.325.219 euroa.
Luovutettavat määräalat on osoitettu tämän maankäyttösopimuksen liitekartassa M 493/ 1.11.2021.
5.2 Latokarin maa-alueluovutus
Senaatti luovuttaa kaupungille osana maankäyttösopimuskorvausta noin 5 ha suuruisen määräalan Turun kaupungin Arolan kylän Lauttaranta 1:72 tilasta. Määräalasta allekirjoitetaan tämän maankäyttösopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä sopimuksen liitteenä 5 oleva kiinteistökaupan esisopimus (kaupunginvaltuuston päätöksen liite 4).
Määräala on tarkoitus luovuttaa ensisijaisesti osana maankäyttösopimuskorvausta, mutta esisopimuksen ja kauppakirjan ehtojen mukaisesti Kaupunki tulee vaihtoehtoisesti maksamaan ko. kaupan kauppahinnan Senaatille rahana. Esisopimuksen voimaantulon, Asemakaavaehdotuksen lainvoimaisuuden sekä esisopimuksessa ja kauppakirjassa sovittujen ehtojen perusteella osapuolet sopivat toimittavan seuraavien ehtojen mukaan:
1. Mikäli liitteen 5 mukaisen esisopimuksen kohdan 6 mukainen lopullisen kaupan tekemisen ehto (Ennakkoehto) täyttyy viimeistään 1.12.2022 ja lopullinen kauppakirja allekirjoitetaan:
a) Asemakaavaehdotus tulee lainvoimaiseksi 31.12.2024 mennessä: Määräala luovutetaan osana maankäyttösopimuskorvausta siten, että luovutuksen arvo on 2 milj. euroa.
b) Mikäli Asemakaavaehdotus ei ole saanut lainvoimaa 31.12.2024 mennessä: kauppakirjan ehtojen mukaisesti Kaupunki maksaa 2 milj. euron kauppahinnan Senaatille viimeistään 30.4.2025. Kauppahinnalle lasketaan kauppakirjan allekirjoituspäivästä alkaen 2 % suuruista vuotuista korkoa (ei korkoa korolle) maksupäivään saakka.
Mikäli Kaupunki maksaa em. ehtojen mukaisesti Latokarin kauppahinnan rahana ja tämä maankäyttösopimus tulee voimaantuloehtonsa perusteella voimaan 31.12.2024 jälkeen, Senaatin maankäyttösopimuskorvauksesta rahana maksaman Sopimuskorvauksen määrä nousee 2 milj. eurolla ja ko. lisäys 2 milj. euroa maksetaan ensimmäisessä maksuerässä Kaupungille (ensimmäinen maksuerä tällöin 12 000 000 euroa). Ko. 2 milj. euron lisäykselle maksetaan 2 % vuotuista korkoa Asemakaavaehdotuksen lainvoimaiseksi tulosta lukien, kuten Sopimuskorvauksen korosta on kohdassa 5.3 sanottu.
2. Mikäli liitteen 5 mukaisen esisopimuksen kohdan 6 mukainen lopullisen kaupan tekemisen ehto (Ennakkoehto) ei täyty viimeistään 1.12.2022, ko. esisopimus päättyy eikä lopullista kauppakirjaa allekirjoiteta.
Jos esisopimuksen päättymisen jälkeen tämä maankäyttösopimus tulee voimaantuloehtojensa mukaan voimaan, sovitaan maankäyttösopimuskorvauksen maksusta seuraavaa: Senaatin maankäyttösopimuskorvauksesta rahana maksaman Sopimuskorvauksen määrä nousee 2 milj. eurolla ja ko. lisäys 2 milj. euroa maksetaan ensimmäisessä maksuerässä Kaupungille (ensimmäinen maksuerä tällöin 12 000 000 euroa.) Ko. 2 milj. euron lisäykselle maksetaan 2 % vuotuista korkoa Asemakaavaehdotuksen lainvoimaiseksi tulosta lukien, kuten Sopimuskorvauksen korosta on kohdassa 5.3 sanottu.
Luovutettava alue on osoitettu tämän maankäyttösopimuksen liitekartassa M 413/26.8.2021.
5.3 Sopimuskorvauksen erääntyminen
Maankäyttösopimuskorvauksesta erääntyy 26.538.043 euron osuus (edellä ja jäljempänä Sopimuskorvaus) maksettavaksi neljänä eränä seuraavasti:
-Ensimmäinen erä 10 milj. euroa erääntyy maksettavaksi kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun Asemakaavaehdotus on saanut lainvoiman.
-Toinen erä 10 milj. euroa erääntyy maksettavaksi, kun Lippueenkatu, Viirikönkuja, Vetehisenkuja, Vesihiidenkuja, Pohjoinen kanavaranta, ja Rykmentintie Pohjoiseen kanavarantaan asti ovat Liikennöitävässä kunnossa jäljempänä kohdassa 6.1 määritellyllä tavalla.
-Kolmas erä 5 milj. euroa erääntyy maksettavaksi, kun Asemakaavaehdotuksen kortteliin 19 tai 21 on myönnetty ensimmäiselle uudisrakennushankkeelle lainvoimainen rakennuslupa.
-Neljäs erä 1 538 043 euroa erääntyy maksettavaksi, kun Sopimusalueen kaikki kadut ja puistot on viimeistelty katu- ja puistosuunnitelmien mukaiseen tasoon ja Sopimusalueen ulkopuolinen kohdassa 6.2. tarkoitettu rantareitti on otettu käyttöön.
Sopimuskorvaus tai se osuus, joka siitä on mahdollisesti maksamatta, tulee kuitenkin suorittaa kokonaisuudessaan korkoineen viimeistään kahdentoista (12) vuoden kuluttua siitä, kun Asemakaavaehdotus tulee lainvoimaiseksi.
Jos kunnallistekniikan rakentaminen Senaatista riippumattomista syistä viivästyy jäljempänä mainitusta tavoiteaikataulusta, pyritään osapuolten kesken neuvottelemalla löytämään ratkaisu, jossa kaupunki myöntää lykkäystä vastaavasti edellä mainittuun 12 vuoden määräaikaan.
Senaatilla on oikeus suorittaa Sopimuskorvaus kokonaan tai osittain ennen edellä mainittuja eräpäiviä.
Sopimuskorvauksen kulloinkin jäljellä olevalle pääomalle lasketaan Asemakaavaehdotuksen lainvoimaiseksi tulemisesta alkaen 2 % suuruista vuotuista korkoa (ei korkoa korolle) kunkin erän maksupäivään saakka.
Suorituksen viivästyessä sovitusta eräpäivästä maksetaan sille korkolain (633/1982) mukaista viivästyskorkoa maksupäivään saakka. Viivästyskorko on korkolain tarkoittama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
Turun kaupunki lähettää Senaatille erilliset laskut Sopimuskorvauksen ja korkojen erääntyessä maksettavaksi.
6. Kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen
Sopimusaluetta palvelevien yleisten alueiden, kuten katujen ja puistojen sekä kunnan rakennettavaksi tulevan kunnallistekniikan, kuten vesi- ja viemärijohtojen, ja katuvalaistuksen sekä kaapelointien (kunnallistekniikka) suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Kaupunki.
Masu Planning on laatinut yleisten alueiden suunnittelua koskevat seuraavat dokumentit, joissa osoitetaan alueelle toteutettavien katujen, aukioiden ja virkistysalueiden tavoitteellinen laatutaso:
- Katanpäänpuiston yleissuunnitelmaselvitys 12.4.2021, ja
- yleisten alueiden ja katujen maisemasuunnitelma (Pihlajaniemi street design manual 31.3.2021)
Alueen kunnallistekniikan suunnittelu jatkuu Masu Planningin laatiman ohjeiston pohjalta.
6.1 Kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen aikataulu
Kaupunki asettaa Sopimusalueen katu- ja puistosuunnitelmat julkisesti nähtäville viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen.
Kaupunki sitoutuu käsittelemään ja viemään Sopimusaluetta koskevat em. katu- ja puistosuunnitelmat Kaupungin päätöksentekoprosessiin viimeistään 3 kuukauden kuluttua suunnitelmien nähtävillä olon jälkeen, mikäli asemakaavaehdotus on saanut lainvoiman.
Kaupunki sitoutuu toteuttamaan ”Pihlajaniemi” Asemakaavaehdotuksen mukaista yhdyskuntarakentamista seuraavassa tavoiteaikataulussa (liitekartta 6):
-kortteleita 10, 11, 13 ja 14 rajaavat seuraavat kadut Lippueenkatu, Viirikönkuja, Vetehisenkuja, Vesihiidenkuja, Pohjoinen kanavaranta ja osa Rykmentintiestä Pohjoiseen kanavarantaan asti ovat Liikennöitävässä kunnossa 18 kk kuluttua siitä, kun katusuunnitelmat ovat tulleet lainvoimaiseksi (liite 6, vaihe 1),
-kortteleita 16, 18, 20 ja 23 rajaavat seuraavat kadut Eteläinen kanavaranta, Sotilaskodinpolku, Tuiskukuja, Tuulikuja, Tyrskykuja, Tuimakuja sekä Esikunnankatu kokonaisuudessaan ovat Liikennöitävässä kunnossa kolmen vuoden kuluttua siitä, kun katusuunnitelmat ovat tulleet lainvoimaiseksi (liite 6, vaihe 2),
-kaupungin tavoitteena on mahdollistaa vaiheen 2 alueella sijaitsevan LPA-1 korttelin Pihlajaniemi-18 käyttöönotto samanaikaisesti AK-kortteleiden Pihlajaniemi-11,13 ja 14 kanssa,
-Katanpäänpuisto toteutetaan pääosin valmiiksi kolmen vuoden kuluessa sitä koskevan puistosuunnitelman lainvoimaiseksi tulemisesta. Kokonaisuudessaan puisto on valmis viimeistään neljän vuoden kuluessa sitä koskevan puistosuunnitelman lainvoimaiseksi tulemisesta,
-korttelia 25 rajaavat kadut Koululaivankuja ja Korvetinkatu ovat Liikennöitävässä kunnossa neljän vuoden kuluttua siitä, kun katusuunnitelmat ovat tulleet lainvoimaiseksi (liite 6, vaihe 3),
-kortteleita 12, 15, 19 ja 21 rajaavat seuraavat kadut Iku-Tursonkuja, Jurmonkuja, Soittokunnanpolku ja Laivueenkatu ovat Liikennöitävässä kunnossa viiden vuoden kuluttua siitä, kun katusuunnitelmat ovat tulleet lainvoimaiseksi (liite 6, vaihe 4), ja
-Pihlajaniemenaukio rakennetaan valmiiksi viimeistään vuoden kuluttua aukioon rajautuvien AL-korttelin rakennusten käyttöönotosta.
Tässä sopimuksessa kadun ”Liikennöitävä kunto ” sisältää kadun liikennöitävän kunnon lisäksi ko. katualueille toteutettavan kortteleita palvelevan kunnallisteknisen valmiuden (vesi-, sähkö- ja viemäriliittymät) siten, että kyseisiin katuihin rajautuvat korttelien tontit ovat liitettävissä kunnallisteknisiin järjestelmiin.
6.2 Pihlajaniemenpuiston rantareitin kevyenliikenteenyhteys
Kaupunki käynnistää Sopimusalueen ulkopuolella sijaitsevan Pihlajaniemenpuistoon (44P) osoitetun ulkoilureitin (rantareitti) suunnittelun Majakkarannasta Pihlajaniemen alueelle ja ulkoilureitti toteutetaan osana Pihlajaniemen yhdyskuntarakentamista.
Laajan Sopimusalueen pitkäkestoisen uudisrakentamisen kannalta Senaatille on tärkeää, että infran suunnittelu ja rakentaminen voidaan toteuttaa rakentamisen edellyttämässä aikataulussa ja siten, ettei se viivästytä Sopimusalueen uudisrakentamisen aloitusta ja loppuunsaattamista.
Osapuolet perustavat neljä jäsenisen projektiryhmän ohjaamaan ja aikatauluttamaan Sopimusalueen katujen ja puistojen sekä muun kunnallistekniikan suunnittelua, rakentamista, sekä yhteensovittamaan niiden rakentamista alueen uudisrakentamisen aikatauluihin. Kaupunki nimeää ryhmään kaksi jäsentä ja Senaatti kaksi jäsentä yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun Asemakaavaehdotus on tullut hyväksytyksi kaupunkiympäristölautakunnassa. Jäsenillä on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita.
Projektiryhmä ohjaa kunnallistekniikan suunnittelua ja rakentamisen aikataulua siten, että se sopeutuu alueen laadullisiin tavoitteisiin ja uudisrakentamisen aikatauluihin. Projektiryhmä käsittelee kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät suunnitelmat, kuten katusuunnitelman ennen kuin se pannaan julkisesti nähtäville tai viedään muutoin päätettäväksi.
8. ARA-tuotanto ja sopimussakko
Senaatti sitoutuu luovuttamaan 12 vuoden kuluessa Asemakaavaehdotuksen lainvoimaiseksi tulosta Asemakaavaehdotuksen alueelta asuntorakennusoikeutta vähintään 30 000 k-m2 hintasäädeltyyn asuntotuotantoon, jolla tarkoitetaan tässä ARAn hyväksymää valtion tukemaa pitkäaikaisella korkotuella toteutettavaa vuokra-asuntotuotantoa tai asumisoikeustuotantoa tai ARAn tukemaa eritysasumista kuten opiskelija-asuntotuotantoa ja palveluasuntotuotantoa (kaikki edellä tarkoitetut tuotantomuodot jäljempänä ”Hintasäädelty Asuntotuotanto”). Hintasäädeltyyn Asuntotuotantoon luovuttamisen tulee kohdistua vähintään seitsemään kortteliin.
Senaatin luovutusvelvoitteen täyttyminen
Luovutusvelvoite katsotaan täytetyksi ko. kauppakirjassa sovitun Hintasäädellyn Asuntotuotannon rakennusoikeuden määrän/vähimmäismäärän (mikäli sovitaan vähimmäismäärä) osalta, kun
-Senaatti on allekirjoittanut ostajan kanssa kauppakirjan, jolla ostaja sitoutuu Hintasäädellyn Asuntotuotannon toteuttamiseen ko. kaupan kohteelle, ja
-ostaja sitoutuu kauppakirjassa suorittamaan kaupungille sopimussakon, mikäli kauppakirjassa ko. kaupan kohteelle sovittua Hintasäädellyn Asuntotuotannon rakennusoikeuden määrää/vähimmäismäärää toteutetaan muuna asuinrakentamisena kuin Hintasäädeltynä Asuntotuotantona.
Em. ostajan sopimussakon määrä on 500 euroa kerrottuna sillä k-m2-määrällä, joka kaupan kohteelle kauppakirjassa sovitusta Hintasäädellyn Asuntotuotannon rakennusoikeuden määrästä/vähimmäismäärästä on toteutettu muuna asuinrakentamisena kuin kauppakirjassa sovittuna Hintasäädeltynä Asuntotuotantona. Selvyyden vuoksi todetaan, että Senaatin osalta luovutusvelvoite katsotaan täytetyksi em. mukaisen kauppakirjan allekirjoittamisella eikä Senaatti siten vastaa Kaupungille sopimussakosta, joka liittyy kaupan kohteen toteuttamiseen Hintasäädeltynä Asuntotuotantona.
Maankäyttösopimuksen allekirjoitushetkellä Senaatti on jo allekirjoittanut esisopimukset seuraavista Hintasäädeltyyn Asuntotuotantoon luovutettavista Asemakaavaehdotuksen mukaisista tonteista: korttelin 11 tontti 1, korttelin 13 tontti 5 ja korttelin 14 tontti 3. Ko. tonttien/niiden rakennusoikeuden osalta Senaatin luovutusvelvoite katsotaan edellä sovitusta poiketen täytetyksi kauppakirjan allekirjoituksella, vaikka kauppakirjassa ostaja ei sitoutuisi maksamaan sopimussakkoa kaupungille. Tässä tilanteessa Senaatti vastaa poikkeuksellisesti Kaupungille ko. kolmen tontin osalta em. mukaisesta Hintasäädellyn Asuntotuotannon toteuttamiseen liittyvästä ostajan sopimussakosta ko. tonttien Hintasäädeltyyn Asuntotuotantoon sovitun rakennusoikeuden osalta (yhteensä enintään Asemakaavaehdotuksen mukainen 9440 k-m2). Senaatti ei kuitenkaan vastaa em. toteuttamiseen liittyvästä sopimussakosta, mikäli ko. tontin/tonttien lopullisissa kauppakirjoissa saadaan sovittua, että ostaja vastaa ko. sopimussakosta suoraan Kaupungille.
Mikäli edellä mainitut ARA:n tukemat tuotantomuodot muuttuvat toisiksi tai Hintasäädellyn Asuntotuotannon järjestelmä muuten muuttuu ennen kuin Senaatti on täyttänyt tämän sopimuksen mukaisen luovutusvelvoitteensa, lasketaan tässä sopimuksessa tarkoitetuksi Hintasäädellyksi Asuntotuotannoksi myös muut vastaavat tuotantomuodot.
Senaatin luovutusvelvoitteen sopimussakko
Mikäli Senaatin em. luovutusvelvoite Hintasäädeltyyn Asuntotuotantoon ei ole täyttynyt mainitussa ajassa, Senaatti on velvollinen maksamaan sopimussakkoa, jonka määrä on 500 euroa kerrottuna sillä määrällä, jolla Hintasäädeltyyn Asuntotuotantoon luovutettujen k-m2 määrä alittaa edellä sanotun luovutusvelvoitteen 30 000 k-m2-määrän. Sopimussakko on ainoa seuraamus luovutusvelvoitteen täyttymättä jäämisestä, eikä Senaattia voida velvoittaa ensimmäisessä kappaleessa sanotun velvoitteen täyttämiseen.
Kaupungin tulee esittää sopimussakkoa koskeva vaatimus vuoden kuluessa siitä, kun em. luovutusvelvoitteen määräaika päättyi.
Mikäli em. luovutusvelvoitteen täyttymisen viivästyminen johtuu Senaatista riippumattomasta perustellusta syystä (esimerkiksi alueen kunnallistekniikan rakentamisen viivästyminen tai markkina-/suhdannetilanne), pyritään osapuolten kesken neuvottelemalla löytämään ratkaisu, jossa kaupunki myöntää lykkäystä vastaavasti edellä mainittuun määräaikaan.
9. Liittymismaksut
Kaupungilla on oikeus periä toteuttamisajankohdan tontinomistajalta normaalit taksojen mukaiset kunnallisteknisten verkostojen liittymis- ja käyttömaksut, kun alueelle toteutettavat uudisrakennukset liitetään ko. verkostoihin näitä varten hankittavilla uusilla liittymillä.
Asemakaavaehdotuksen alueella Senaatin/Senaatin ostajan toteuttamien rakennushankkeiden mahdollisesti edellyttämistä eri verkostojen siirroista Senaatti ja kunkin verkoston omistaja sopivat keskenään. Mikäli verkoston siirtotarve johtuu tämän sopimuksen yhteydessä allekirjoitettavan kohdassa 5.1 todetun kiinteistökaupan esisopimuksen mukaisten kaupungille luovutettavien katu- puisto- tai korttelialueiden toteuttamisesta, sopii verkoston siirrosta Kaupunki kunkin verkoston omistajan kanssa keskenään. Mikäli verkoston siirtotarve johtuu osittain kaupungin vastuulle kuuluvien alueiden toteuttamisesta ja osittain Senaatin/Senaatin ostajan toteuttamista rakennushankkeista, sopivat Kaupunki ja Senaatti erikseen siirtokulujen jakautumisesta.
10. Muuntamot
Senaatti on velvollinen luovuttamaan Oy Turku Energia Ab:n käyttöön yleiseen sähkönjakeluun tarvittavat maan ja rakennustilojen käyttöoikeudet jakelumuuntamoita, kaapelikaappeja yms. laitteita ja johtoja varten. Muuntamon tarvitseman maan ja rakennustilojen käytöstä Oy Turku Energia Ab maksaa laskelmiensa mukaisen yhtenäisen korvauksen, jonka tulee vastata käypää korvausta.
11. Edelleen luovutus
Senaatin luovuttaessa maansa tai osan siitä kolmannelle, Senaatti vastaa luovutettujen alueiden osalta velvoitteiden suorittamisesta ja muista sopimusehdoista niin kauan, kunnes Senaatti on toimittanut kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudelle tämän sopimuksen perään tehdyn tai muun hyväksyttävän merkinnän (esim. kauppakirja) siitä, että luovutuksensaaja vastaa kulloinkin kyseessä olevan luovutetun alueen osalta tämän sopimuksen mukaisten ehtojen ja velvoitteiden suorittamisesta.
12. Erimielisyydet
Mahdolliset ehtojen tulkinnasta ja korvauksista johtuvat erimielisyydet ratkaisee Varsinais-Suomen käräjäoikeus.
13. Sopimuksen voimaantulo ja raukeaminen
Tämä sopimus on ehdollinen siten, että sopimus tulee voimaan Sopimusaluetta koskevan edellä mainitun Asemakaavaehdotuksen saadessa lainvoiman kaupunkiympäristölautakunnassa dd.mm.yy hyväksytyn mukaisena. Tämä sopimus raukeaa, mikäli Asemakaavaehdotus ei ole tullut lainvoimaiseksi 1.12.2026.
14. Liitteet:
Liite 1: Sopimusalue, kartta
Liite 2: Kaupungille luovutettavat alueet Pihlajaniemen alueelta, kartta
Liite 3: Kaupungille luovutettava alue Latokarin alueelta, kartta
Liite 4: Pihlajaniemen kiinteistökaupan esisopimus
Liite 5: Latokarin kiinteistökaupan esisopimus
Liite 6: Kunnallistekniikan toteuttaminen, kartta
15. sopimuskappaleet ja Allekirjoitukset
Tätä maankäyttösopimusta ja luovutuskirjaa on tehty kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle ja yksi julkiselle kaupanvahvistajalle.
Turussa xx. päivänä xxxkuuta 2022
TURUN KAUPUNKI
Turun kaupungin puolesta:
Tämän maankäyttösopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sen ehdot täyttämään. Paikka ja aika edellä mainitut.
SUOMEN VALTION puolesta
Senaatti-kiinteistöt
JULKISEN KAUPANVAHVISTAJAN TODISTUS
Julkisena kaupanvahvistajana todistan, että Turun kaupungin xxxx xxx xxx ja xxxx xxx xxx sekä xxxx xxx xxx ovat allekirjoittaneet tämän maankäyttösopimuksen ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä sopimusta vahvistettaessa.
Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että sopimus on tehty maakaaren 2 luvun 1 pykälässä säädetyllä tavalla.
Turussa xx. päivänä xxxkuuta 2022
xxx xxx
xxxx
tunnus 8532/xx
Kaupanvahvistajan palkkio __________ €.
Kuitataan tässä _______ osuudelta (______ €)
