Esityslistat/pöytäkirjat

Pormestari Minna Arve ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 4.11.2021:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 188 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2021-2024. Voimassa oleva taloussuunnitelma ja kesäkuussa päätetyt suunnitteluluvut ovat toimineet talousarvioesityksen lähtökohtana.

Vuodesta 2020 olemme eläneet varsin poikkeuksellista aikaa. Kuluvaan vuoteen lähdettäessä arvioitiin koronapandemian helpottavan kevään aikana. Tilanne on kuitenkin muuttunut vuoden aikana useaan otteeseen. Rajoituksia on kuitenkin ryhdytty purkamaan kuluvan syksyn aikana.

Tilannekuva on selkeytynyt vuoden aikana ja pandemian välittömiä vaikutuksia kyetään arvioimaan aiempaa paremmin. Välillisten vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeaa. Maan hallituksen sitoutuminen koronan aiheuttamien kustannusten täysimääräiseen korvaamiseen on ollut äärimmäisen tärkeää ja tämä linja on tarpeen säilyttää myös jatkossa.

Vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä laaditun ennusteen mukaan kaupungin alijäämä uhkasi kasvaa jopa -47 milj. euroon. Kuluvan vuoden aikana verotulot ovat kehittyneet oletettua positiivisemmin, mutta hyvinvoinnin palvelukokonaisuuteen kohdistuvat koronavaikutusten arvioitiin heikentävän taloutta n. 30 milj. eurolla. Valtion toimenpiteistä ei ollut tuolloin vielä päätöksiä.

Vuoden kolmannessa ennusteessa on tilanne parantumassa merkittävästi ja tämä johtuu pääosin valtion koronaan liittyvistä tukitoimista sekä oletettua suuremmista rakentamiseen liittyvistä maksu- ja myyntituotoista. Alijäämäennuste on kuluvalle vuodelle -9,1 milj. euroa.

Oletettua positiivisemmasta ennusteesta huolimatta kaupungin taloustilanteen arvioidaan säilyvän taloussuunnitelmakaudella alijäämäisenä. Taloutta pyritään tasapainottamaan ensisijaisesti käynnissä olevien ja suunniteltujen sopeuttamistoimenpiteiden toteuttamisella.

Koronapandemian vaikutukset palvelutuotantoon ovat kuluvan vuoden aikana aiempaa vähäisemmät. Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka nopeasti tilanne palautuu ja asiakkaat palaavat käyttämään palveluja totuttuun tapaan. On myös mahdollista, että koronan seurauksena asiakkaiden käyttäytyminen muuttuu ja palvelutarpeet muuttuvat pysyvästi.

Tästä syystä on tärkeää pyrkiä tunnistamaan asiakkaiden palvelutarpeita ja tarvittaessa mukauttaa palvelutuotantoa vastaamaan niitä. Tilanne edellyttää ketteryyttä ja mahdollisesti toiminnan tavoitteiden uudelleenarviointia taloussuunnitelmakaudella.

Toimintasuunnitelma ja siihen perustuva taloussuunnitelma on laadittu nykyisiin toimintaa ohjaaviin tavoitetasoihin perustuen.

Palvelujen järjestämisen tavoitteet

Järjestämistoiminnon kuvaus ja tavoitteet

Kunta järjestäjänä vastaa kunnan elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisetä sekä kaikkien sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden ohjauksesta ja valvonnasta.

Turun kaupungin järjestämistoiminto vastaa kaupungin palvelujen järjestämistehtävästä. Järjestämistoiminto edistää väestön hyvinvointia sekä kehittää kaupungin toimintaympäristöä, mikä tukee hyvinvointitavoitteiden saavuttamista. Järjestämistoiminto ohjaa niin omaa kuin muuta järjestämisvastuullaan olevaa tuotantoa seuraavilla keinoilla: tieto, pehmeät ohjauskeinot, resurssit ja toimivalta. Järjestämistoiminnossa vahvistetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja varmistetaan, että kaupunki toimii kokonaisuudessaan tietoon perustuen asiakkaiden tarpeet huomioiden. Kaupungin järjestämistoiminto tukee valmistelua ja johtamista kaikkien ulkoisille asiakkaille tarjottavien palveluiden järjestämisen osalta.

Järjestämistoiminnon tavoitteena on vakiinnuttaa järjestämisjohtamisen osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää huomioiden sote-uudistuksen vaikutukset. Järjestämistoiminto edistää digitalisaation edistäminen mm. Kaupungintasoisen asiakastilin käyttöönotolla ja digitaalisten palvelujen käyttöönotolla nuorison palveluissa ja työikäisten palveluissa.

Järjestämistoiminnon kautta lisätään kaupungissa tietojohtamisen kyvykkyyttä tietoaltaan perustamisella. Tietoaltaalla mahdollistetaan mm. ennakoivan tietojohtamisen toteuttaminen.

Järjestämistoiminto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisvaltaisen toimintamallin laadinnasta kaupungissa huomioiden sote-uudistuksen vaikutukset.

Järjestämistoiminto toimeenpanee keskitetysti koordinoidun kotouttamisohjelman toimeenpano kaikilla kaupungin palvelukokonaisuuksilla

Järjestämistoiminto tuotteistaa kaikkien palvelukokonaisuuksien palvelut vuoden 2022 aikana. Tuotteistettujen palvelujen avulla edistetään palvelujen dynaamista ohjausta, joka perustuu mm. tuotteistettujen palvelujen käytön seurantaan.

Järjestämistoiminnossa laaditaan tilastrategian laadinta palveluverkkosuunnittelun tueksi. Palveluverkkotyöskentely kohdentuu vuonna 2022 erityisesti koulu- ja päiväkotiverkon sekä liikuntapaikkaverkon päivittämiseen.

Järjestämistoiminta vastaa siitä, että asiakasohjauksen ekosysteemin ensimmäinen versio toiminnassa 2022 nuorten asiakassegmentissä. Samoin järjestämistoiminnossa pilotoidaan toiminnanohjausta nuorten asiakassegmentissä valituilla käytettävissä olevilla talous-, henkilöstö-, asiakas ym. tiedoilla. Toiminnanohjaus sisällytetään pilotissa osaksi järjestämisen johtamismallia.

Järjestämistoiminto toteuttaa vuoden 2022 aikana palvelustrategian laadinnan huomioiden muut kuin hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus

Toimintaympäristön muutokset

Palvelukokonaisuus on keväästä 2020 alkaen joutunut muokkaamaan toimintaansa voimakkaasti koronaepidemian vuoksi. Vaikutukset toimintaan jatkuvat edelleen.

Epidemian vaikutukset heijastuvat toimintaan asiakastarpeiden muutoksina epidemiasta johtuvan palvelutarpeen kasvun ja epidemian myötä syntyneen hoito- ja palveluvelan seurauksena.

Koronaepidemian lisäksi vaikuttavat toiminnan suunnitteluun erityisesti seuraavat seikat:

Sote-uudistus ja palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille 2023 alusta lukien
Haastava taloustilanne, joka heijastuu paineena palvelutuotantoon. Tätä painetta lisää koronan mukanaan tuoma hoito- ja palveluvelka
Kehittämisresurssien turvaaminen (koronaepidemian hoito ja sote-exitin valmistelu sitoo resurssin
Lainsäädäntömuutokset, joilla vaikutuksia esim. henkilöstömitoituksiin ja sitä kautta toimintaan sekä talouteen
Sote-henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet

Muut toimintaympäristöön vaikuttavat hyvinvointihaasteet on kuvattu varsin kattavasti alkukeväällä 2020 laaditussa laajassa hyvinvointikertomuksessa. Suurimmiksi hyvinvointihaasteiksi on tunnistettu ikärakenteen muutos, mielen voimavarat, työ- ja toimintakyky sekä tasapuolinen aluekehitys.

Hyvinvoinnin palvelukokonaisuus on antanut asiakkailleen palvelulupauksen:

Lupaamme palvella asiakkaita niin, että he tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja kohdatuiksi.
Lupaamme kehittää palveluita asiakkaidemme kanssa tasavertaisina.
Lupaamme luoda asiakkaidemme kanssa yhdessä palveluita, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan.

Palvelulupaus pyritään lunastamaan varmistamalla kehittämistyössä, että kuntalaisten palvelutarpeisiin vastataan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti ja että palvelut tuotetaan tehokkaasti.

Strategisina painopisteinä ovat painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön sekä korjaavien palveluiden tuottavuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen.

Pormestariohjelmassa todetun mukaisesti on palvelukokonaisuuden tärkeimpänä tavoitteena sosiaali- ja terveyspalvelujen hallittu siirtäminen hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien.

Kaikessa kehittämistyössä huomioidaan sekä se, miten työ vaikuttaa kaupungin perustoimintaan, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, että se, miten kehittämistyötä voidaan hyödyntää tulevassa uudessa rakenteessa.

Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus

Vuonna 2022 toimintaympäristö muuttuu kasvatuksen osalta kolmella tavalla:

Erilaiset lakisääteiset muutokset:

Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen pieneneminen vaikuttaa suoraan kaupungin saamiin maksutuloihin, mutta vaikuttaa samanaikaisesti myös palvelusetelimenoihin, koska kaupungin tulee kompensoida maksutulojen väheneminen palveluntuottajille. Varhaiskasvatuksessa on arvioitu, että asiakasmaksutulot pienenevät 1,8 milj. euroa ja palvelusetelikustannukset kasvavat 0,8 milj. euroa ensi vuonna. Nettokustannusvaikutus on 2,6 milj. euroa.

Maksuton toinen aste laajenee vuonna 2022 yhdellä ikäluokalla. Kokonaiskustannus kasvaa 2.025.000 euroon (ruotsinkielinen lukio 105.000, suomenkieliset lukiot 1.200.000, TAI 720.000). Lisääntyviä kustannuksia toki kompensoidaan valtionosuustulona kaupungille, mutta ne eivät näy palvelukokonaisuuden tuloissa.

Maan hallitus on lisäksi uudistamassa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia. Tällä on erityistä vaikutusta kuraattoritoimintaan. Kaupungilla on paineita lisätä 13 kuraattoria, joka tarkoittaa noin kolmanneksen kasvua toimintaan. Asiaan liittyen on saatu valtion rahoitusta. Rahoituksen ehtona on 30 %:n omarahoitusosuus. Koska kuraattoritoiminta on joka tapauksessa siirtymässä vuoden 2023 alusta hyvinvointialueille, on jo alustavasti linjattu, että kuraattoripalvelut voisivat siirtyä jo vuoden 2022 alusta kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jossa muut oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut jo ovat.

Kysynnän kasvu:

Kysynnän kasvun taustalla on oppilas- ja opiskelijamäärien muutos perusasteella ja ammatillisessa koulutuksessa. Kasvu näkyy sekä yleisessä määrällisessä kasvussa että erityisen tuen tarvitsijoiden määrän kasvuna.

Muita huomioita:

Muita talouteen liittyviä tekijöitä ovat varhaiskasvatuksen varahenkilöstön määrän lisääminen ja 5-vuotiaiden esiopetus. Kaupungin tilainvestointiohjelma sisältää pääosin kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden kohteita. Kouluverkkoon kohdistuva investointipaine on merkittävä. Muutokset aiheuttavat väistötarpeita ja sen myötä haittaa toiminnalle. Investointien valmistuminen vaikuttaa myös tilavuokriin.

Vapaa-aika-palvelukokonaisuus

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten aktiivisuuden sekä kaupungin vetovoiman lisääminen liikunta-, kulttuuri-, matkailu- ja nuorisopalvelujen avulla. Palvelukokonaisuuden perustehtävänä on tarjota turkulaisten arkeen ja juhlaan iloa, elämyksiä, liikettä, tietoa ja taitoa. Tahtotilana on hyvän elämän Turku.

Toimintaympäristön muutoksista vapaa-ajan palvelukokonaisuudelle nousee kolme keskeistä haastetta: eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja ilmastonmuutos. Toiminnan tavoitteet linkittyvät pormestariohjelman vapaa-ajan palvelukokonaisuudelle kohdistuviin mm. turkulaisten mahdollisuuksiin osallistua kulttuuriin, taiteiden taloon, liikuntapaikkaverkostoon sekä liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen kaikenikäisille. Nuorisotyötä kehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa ja digitaalisesti

Palvelukokonaisuuden strategiset tavoitteet ovat (a) aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi, (b) kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti, (c) mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset ja vuorovaikutteiset palvelut, (d) edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja kestävää kehitystä sekä (d) vahvistetaan kaupungin vetovoimaa.

Sekä pormestariohjelmaa että palvelukokonaisuuden strategisia tavoitteita toteuttavat palvelukokonaisuuden kolme yhteistä kehittämishanketta: (a) Harrastamisen tukeminen, (b) Kulttuurin, taiteen ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen (kulttuurin kärkihanke) ja (c) Asiakaslähtöisen tiedolla johtamisen kehittäminen.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus

Vuonna 2020 alkanut maailmanlaajuinen koronakriisi on vaikuttanut myös kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden toimintaympäristöön. Korona toi työmarkkinoille suuren muutoksen, toimistotyön etätyötrendin, joka tullee jäämään pysyväksi ilmiöksi. Korona-aikana työmatkat ja työhön liittyvä asiointi on vähentynyt merkittävästi ja se on vaikuttanut joukkoliikenteen matkamääriin. Samaan aikaan pyöräilyn ja luonnossa liikkumisen suosio on kasvanut. Lisääntyneet etätyöt ovat luoneet tarvetta vaihtaa asuntoa uuteen tilanteeseen sopivammaksi. Halu lisätä asumisväljyyttä on heijastunut suurempien kerrostaloasuntojen ja pientalojen kysyntään. Keskuspankkien elvyttävät toimenpiteet ovat pitäneet korkotason matalalla, joka on osaltaan vaikuttanut siihen, että investointitaso on pysynyt korkealla. Rakentamisen suhdannetilanne on erinomainen, ennusteen mukaan rakentamisen suhdanne jatkuu positiivisena myös vuonna 2022. Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus toimii aktiivisesti käynnissä olevassa muutoksessa. Tavoitteena on luoda hyvän elämän mahdollisuuksia ja kasvua niin yrityksille kuin kansalaisillekin.

Kaupunki tavoittelee kasvua. Kasvulla on vaikutuksia maankäytön suunnitteluun, palveluverkkoon, liikkumiseen, infrastruktuurin ja tilojen rakennuttamiseen, ylläpitoon ja valvontaan. Kaupunkirakenteen toimivuutta ja kaupungin elinvoimaa vahvistetaan suurilla aluekehityshankkeilla ja täydennysrakentamisella. Kaupungin kasvun painotus suunnataan keskustaan ja sitä kehystäville kaupunkiuudistusalueille ja joukkoliikenteen kehityskäytäville. Rakennetulla ympäristöllä on huomattava vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Hyvinvoinnin edistämiseksi monimuotoisuudessaan ainutlaatuisen luonnonympäristön säilymistä tuetaan ja luonnon kokemisen mahdollisuuksia edistetään kestävin tavoin.

Monipuoliset ja vetovoimaiset asumisvaihtoehdot ovat työpaikkojen rinnalla keskeinen kilpailukykytekijä houkuteltaessa osaajia ja asukkaita kaupunkiin. Asemakaavoituksella ja infran toteutuksella varmistutaan monipuolisesta ja riittävästä tonttivarannosta, jolla turvataan riittävä ja kohtuuhintainen vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntotuotanto kerrostaloissa ja pientaloissa. Tiivistyvässä kaupungissa panostetaan monipuolisiin ja viihtyisiin julkisiin kaupunkitiloihin sekä viherrakentamiseen.

Kaupungin investoinnit toteutetaan kestävästi. Kaupungin tilainvestoinnit perustuvat hyväksyttyihin palveluverkkosuunnitelmiin. Investointien aikatauluttaminen tehdään kokonaisarviointien pohjalta, joissa huomioidaan tehokkuus, kannattavuus, välttämättömyys, käyttötalous ja kasvun mahdollisuudet. Kehittämällä kaupungin käytöstä vapautuvia kiinteistöjä ja maaomaisuutta tavoitellaan tulopohjan kasvattamista. Kaikessa rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus ja kestävät ratkaisut.

Kaupungin liikenteen kehittämisessä painopisteet ovat kävelyssä, pyöräilyssä, joukkoliikenteessä ja uusien ympäristö- ja ilmastoystävällisten teknologioiden käytön laajentumisen tukemisessa. Näillä tavoittelemme muutosta kulkutapajakaumaan. Huolehdimme, että kaupungissa liikkuminen on sujuvaa asukkaan elämäntilanteesta riippumatta ja että keskusta säilyy saavutettavana kaikilla liikennemuodoilla.

Hyödynnämme digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia toiminnan kehittämisessä. Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta.

Työllisyyden palvelukokonaisuus

Työllisyyden palvelukokonaisuuden käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -36 600 000 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 7,4 prosenttia. Menojen kasvu selittyy työmarkkinatuen kuntaosuuteen varatun määrärahan nousupaineella, sillä koronapandemia on nostanut pitkäaikaistyöttömien määrää ja vuoden 2021 talousarvio budjetoitiin erittäin tavoitteelliseksi sopeuttamisohjelman mukaisesti ja oletuksella, että koronapandemia hellittää syksyn 2020 jälkeen.

Työllisyyden palvelukokonaisuuden tehtävänä on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia työllistymistä tukevien palveluiden ja toimenpiteiden avulla. Tavoitteena on myös hillitä työttömyydestä yhteiskunnalle, niin kaupungille kuin valtiollekin, aiheutuvia kustannuksia. Työllisyyspalveluissa on tapahtunut ja lähivuosina tapahtuu muutoksia. Kaupungin organisaatiouudistuksessa konsernihallinnon työllisyyspalvelukeskuksesta muodostettiin työllisyyden palvelukokonaisuus.

Covid-19 –epidemian vaikutus työttömyyteen

Turussa työttömyys on ennen covid 19 –epidemiaa ollut laskusuuntainen ja pitkäaikaistyöttömyyskin väheni. Epidemian myötä yhteiskunta lähes suljettiin, mikä muutti kehityksen suuntaa lisäten työttömien ja lomautettujen määrää. Tarve tukityöllistämiseen ja kuntouttaviin palveluihin onkin kasvava. Koronan kustannusvaikutukset Turun kaupungille näkyivät työllisyysmäärärahan käytön hidastumisena ja työmarkkinatuen kuntaosuuden nousuna. Henkilöt, joiden työssäoloehto ei ehtinyt täyttymään tai joiden palvelu loppui, siirtyivät Kela-listalle kuten myös työmarkkinatukea aiemmin saaneet yrittäjät, joiden päätoiminen yritystoiminta on päättynyt koronaepidemian seurauksena. Vuonna 2020 koronan vaikutukset työmarkkinatuen nousuun olivat noin 2 milj. euron luokkaa edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2021 arvioidaan työmarkkinatukimaksujen nousevan vielä noin 1 milj. eurolla. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa nousua vielä jonkin aikaa, mikä lisää kaupungin työmarkkinatukimenoja. Samanaikaisesti työllistämisen keinoja, kuten kuntouttava työtoimintaa ja tukityöllistämistä pystyttiin käyttämään aiempaa vähemmän. Kokonaisuudessaan työllisyyspalvelut on pysynyt talousarviossa. Vuoden 2022 talousarviossa on varauduttu muutoksiin, työmarkkinatukimenojen nousuun ja keskeisten työllistämiskeinojen rahoittamiseen työmarkkinatukimenojen hillitsemiseksi.

Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu ja pohjoismainen palvelumalli

Työllisyyden palvelurakennetta uudistetaan osana hallitusohjelmaa. Maaliskuussa alkanut työllisyyden edistämisen kuntakokeilu valmistaa työllisyyspalveluiden järjestämisvastuun siirtoon kuntiin. Tämä tapahtuu kolmivaiheisesti: työllisyyden kuntakokeilut, pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee voimaan vapun jälkeen 2022, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolta kunnille syksyllä 2024.

Työllisyyskokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet.

Kuntakokeilu on kasvattanut työllisyyspalveluiden asiakasmäärää. Vaikeasti työllistyvien asiakasmäärän kasvaessa myös palvelutarve kasvaa. Taloudellinen tavoite on pienentää työmarkkinatuen kuntaosuutta ja kannustaa työttömiä työllistymään ja/tai siirtymään työllistymistä edistäviin palveluihin ennen varsinaista työllistymistä. Toimenpiteillä on positiivinen vaikutus turkulaisten hyvinvointiin, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisy, osallisuuden lisääminen, sote-palveluiden tarpeen vähentäminen. Vaikutus näkyy myös verotulojen kasvuna. Varaudutaan työllisyyspalveluiden kokonaisvastuun siirtämiseen kaupungille. Muutosjohtamista ja ohjausta vahvistetaan.

Konsernihallinto

Kaupunginhallituksen käyttötalouden talousarvioehdotuksen toimintakate (nettomeno) on -27 594 351 euroa. Verrattuna kuluvan talousarvioon, kasvua toimintakatteessa on 1,5 prosenttia. 1.6. voimaan tulleen uuden organisaation myötä konsernihallintoon siirrettiin toimialoilta henkilöstöä yhteisiin palveluihin. Henkilöiden osalta palkkamäärärahat siirrettiin vain loppuvuoden osalta, joten talousarvio 2021 ei ole täysin vertailukelpoinen ensi vuoden talousarvioesitykseen.

Merkittävimpiä muutoksia ovat järjestämistoiminnon palvelualueen käynnistyminen. Järjestämistoiminto tukee palvelukokonaisuuksien valmistelua palveluiden järjestämisessä. Järjestämistoiminnon tehtävänä on huolehtia kaupungin palvelujen kehittämisestä ja kaupunkitasoisista linjauksista tehtäväalueellaan.

Yhteisten palvelujen osalta kustannukset kasvavat erityisesti tilapalveluissa, missä koulujen ja päiväkotien väistötilakohteiden johdosta määrärahatarve kasvaa. Myös teknisen huollon toimintayksikön siirtyminen hyvinvoinnin palvelukokonaisuudesta nostaa kustannuksia 2,1 milj. euroa. It-palveluiden osalta kustannukset kasvavat SAP-järjestelmävaihdoksen johdosta, koska vanhasta järjestelmää ei saada lisenssejä irtisanottua ennen kuin kuluvan vuoden tilinpäätös on valmistunut. Myös etätyön mahdollistavien Microsoft 365-lisenssien kustannusten siirtyminen investoinneista käyttötalouteen nostaa kustannustasoa vuoden 2021 tasosta.

Talouspalvelujen osalta kustannukset kasvavat Sarastian ostopalveluiden myötä. Ostoprosessin tehostaminen on viivästynyt järjestelmävaihtoon liittyneiden ongelmien myötä ja siihen liittyen kustannukset tulevat kasvamaan.

Henkilöstöpalvelujen osalta nettotulos heikkenee vuoden 2021 tasosta. Muutos johtuu sisäisen laskutuksen muutosten myötä ja tulot tullaan kirjaamaan vasta talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä.

Toiminnan tavoitteiden osalta toimintasuunnitelman sisältö noudattaa syksyllä hyväksyttyä pormestariohjelmaa. Toimintasuunnitelma sisältää toimenpiteet konsernihallinnon toimintaa koskevien pormestariohjelman tavoitteiden osalta. Pormestariohjelman toimeenpanon suunnittelua jatketaan syksyn 2021 aikana ja tavoitteena on päivittää toimeenpano pormestarin talousarvioesityksen yhteyteen. Kärkihankkeiden toimintasuunnitelmat ovat konsernihallinnon toimintasuunnitelman liitteenä.
Kaupunginhallituksen bruttoinvestointeja on yhteensä 10 150 000 euroa. Investoinneista 1,5 milj. euroa liittyy It-palvelukehitykseen, 3,6 milj. euroa tukiprosessien kehittämiseen, 1,6 milj. euroa digitaalisten palvelujen kehittämiseen, 1,2 milj. euroa järjestämistoiminnon investointeihin sekä 2,0 milj. euroa palvelukokonaisuuksien it-investointeihin.

Taloussuunnitelma

Käyttötalous