Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja konsernilaskennanpäällikkö Merja Vuorinen 9.9.2021:

Toinen osavuosikatsaus laaditaan poikkeuksellisesti raportoinnin toteutumajaksolta 1.1.-31.5.2021 kaupunginvaltuuston 17.5.2021 § 101 päätöksen mukaisesti.

Kuntien koronasta aiheutuviin kustannuksiin tänä vuonna haettavissa olevat valtion korona-avustukset ovat haussa syksyn kuluessa ja niitä ei ole vielä pystytty huomioimaan palvelualueiden ennusteissa. Koronasta valtiolta saatavia avustuksia on sisällytetty keskitetysti konsernihallinnon ennusteeseen 10 miljoonaa euroa. Kohdennetut valtionavustukset kirjataan tuotoksi tai menon siirroksi silloin, kun lopullinen oikeus (päätös) niihin on syntynyt. Nyt tehtyyn ennusteeseen on sisällytetty mukaan koronasta aiheutuvia kuluja, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole otettu huomioon ja joihin siis tullaan hakemaan valtiolta tukea.

Tilikauden tulosennuste on huolestuttava

Vuoden 2021 toisen talousennusteen mukaan Turun kaupungin vuosikate 4,6 miljoonaa euroa yltää niukasti positiiviseksi. Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta noin - 25,7 miljoonaa euroa, joten toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

Tilikauden alijäämäksi muodostuisi nyt tehdyn ennusteen mukaisesti 47 miljoonaa euroa. Talousarviossa hyväksyttiin alijäämäksi 25,5 miljoonaa euroa, joten talousarviopoikkeamaksi muodostuisi - 21,3 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna alijäämää muodostuisi 57,2 miljoonaa euroa enemmän.

Raportti toiminnan ja talouden osavuosikatsauksesta on oheismateriaalina 1.

Toimintatuottojen ja -kulujen toteutuminen

Toimintakatetta toteutuisi ennusteen mukaan -1 208,8 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate toteutuisi 67,9 miljoonaa euroa (6,0 %) talousarviota heikommin. Edelliseen vuoteen verrattua toimintakate heikkenisi 90,0 miljoonaa euroa (8,0 %).

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 455,5 miljoonaa euroa, mikä on 18,9 miljoonaa euroa (4,3 %) enemmän kuin vuoden 2020 tilinpäätöksen toteutuma.  Ennusteen mukaan talousarvio ylittyisi 8,4 miljoonaa euroa (7,0 %).

Toimintakulut oikaistuna valmistuksella omaan käyttöön ovat ennusteen mukaan 1.664,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 108,8 miljoonaa euroa (7,0 %). Talousarvio ylittyisi 76,3 miljoonaa euroa (4,8 %).

Toimintakatteen (nettokäyttömenojen) suurimmat poikkeamat toimielimittäin (talousarvio/ennuste 2/2021):

Nettopoikkeama:

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteessa nettomenojen ylitys on 72,0 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 2,4 miljoonaa euroa ja toimintakulut ylittyvät 69,6 miljoonaa euroa. Hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden ennusteen mukaan koronapandemian nettovaikutus ylitysennusteeseen olisi noin 32 miljoonaa euroa. Koronapandemian kustannukset eivät sisältyneet talousarvioon. Talousarvioon sisältyneet toiminnalliset kustannukset ovat ennusteen mukaan ylittymässä noin 25 miljoonalla eurolla. Pandemian myötä Turun kaupungille on syntynyt huomattava määrä uusia tehtäviä, tartuntojen jäljittäminen ja rajavalvonta sekä väestön rokottaminen. Tähän liittyen on tarvittu henkilöstöä, toimitiloja ja työvälineitä. Näyttävimpänä korona-bussi, joka toimii koronanäytteenottojen liikkuvana toimipisteenä. Lisäksi Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin talousarvio on ylittymässä noin 20 miljoonalla eurolla, mitä selittää mm. kardiologian ja reumatologian liikkeen luovutukset, siirtoviiveet, Covid-19 infektiovastaan­otot, psykiatrisen hoidon tarve, päivystys sekä sairaalapalvelujen lisäosto­palvelut erikoissairaanhoidosta.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 5,9 miljoonaa euroa.  Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Toisaalta tukia ja avustuksia saadaan ennakoitua enemmän liittyen esi- ja perusopetuksen tasa-arvorahoitukseen sekä 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen esiopetuksen maksuttomuuskokeiluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet ja avustukset rahoituksina koronasta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten kompensointiin lisäsivät toimintatuottoja vuosille 2020-2021 noin 5,6 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2021 kohdentuu noin 4,4 miljoonaa euroa. Nämä tuet ja avustukset kohdentuvat konsernihallinnon hanketoiminnalle, jonne näihin liittyvät henkilöstömenot kohdentuvat, eivätkä ne sisälly sivistystoimialan talousarvioon eikä toteutumiin.

Kasvatuksen ja opetuksen toimintamenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 5,8 miljoonaa euroa. Toimintamenojen puolella suurimpana yksittäisenä poikkeamana on henkilöstökulujen ylitys 5,2 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu talousarvioon sisältymättömät palkankorotukset noin 3,8 miljoonaa euroa. Palkankorotuksiin on alkuperäisessä talousarviossa varattu määräraha keskitetysti konsernihallinnon talousarvioon.

Kaupunginhallituksen yhteisten toimintojen nettotulot ylittyvät 8,4 miljoonaa euroa. Tulojen ylitys johtuu pääosin koronakustannuksiin syksyllä haettavista valtionavustuksista, joita on sisällytetty hyvinvoinnin palvelukokonaisuuden sijaan, keskitetysti konsernihallinnon ennusteeseen 10 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriössä oltaisiin nyt elokuun loppuun asti lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa korvaustasoa laskemassa aikaisemmin luvatusta täydestä korvaustasosta.

Henkilötyövoiman käyttö ja henkilöstökulujen toteutuminen

Työvoiman käytön ennustetaan ylittävän työvoimatavoitteen yhteensä 39,5 henkilötyövuodella. Merkittävimpiä poikkeamia työvoiman käytön ennus­­­teeseen liittyen ovat kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuteen ­korona -erillisrahoituksella palkatun henkilöstön määrä sekä pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä henkilöstön rakenteeseen ja sijoittumiseen vaikuttava palvelukokonaisuuksien hallintojen keskittäminen konsernihallinnon yhteisiin palveluihin. Tämä näkyy erityisesti konsernihallinnossa työvoimankäytön kasvuna ja vastaavasti toimialoilla työvoimankäytön laskuna.

Koko vuoden henkilöstökulut (kaikki palvelussuhteet) tulevat ennusteen mukaan olemaan noin 559,5 miljoonaa euroa ja palkat ja palkkiot 447,4 miljoonaa euroa (oikaistuna sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja muilla henkilöstömenojen korjauserillä yhteensä 441,5 miljoonaa euroa). Nousua henkilöstökulujen osalta talousarvioon kokonaisuudessaan tulisi olemaan yhteensä 8,4 miljoonaa euroa, joista palkkojen ja palkkioiden osuus kaupunkitasoisesti olisi 8,9 miljoonaa euroa.

Kunta-alan palkankorotusten sopimuskauden 1.4.2020-28.2.2022 kustannusvaikutus kokonaisuudessaan vuodelle 2021 on keskimäärin 2,11 % eli noin 9,2 miljoona euroa.

Verotulojen ja valtionosuustulojen ennuste

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymäksi elokuun lopussa on arvioitu 1 186,1 miljoonaa euroa, mikä on 42 miljoonaa euroa talousarvioon asetettua tavoitetta enemmän.

Kunnan tuloveroennuste 663,8 miljoonaa euroa toteutunee 11,7 miljoonaa euroa talousarvioon kirjattua tavoitetta paremmin.

Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän 68,4 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä enemmän. Kiinteistöveron suuri 16 miljoonan euron muutos edellisen vuoden tilinpäätökseen nähden johtuu vuoden 2020 tilitysuudistuksesta, jonka seurauksena edellisen vuoden kiinteistöveron kertymästä osa tilitetään vasta seuraavan vuoden tammi-helmikuussa.

Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 %:n määräaikainen korottaminen jatkuu ja ennustettu kertymä kasvaisi 149,3 miljoonaan euroon. Ennuste ylittää talousarviotavoitteen 19,7 miljoonaa euroa.

Valtionosuuskertymä ylittäisi talousarvion noin 8 miljoonalla eurolla.

Rahoituserien toteutuminen

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste toteutuisi talousarvion mukaisesti +27,3 miljoonaa euroa. Suurimpina rahoitustuottoina ennusteessa on huomioitu Turku Energian osinkotulo 20 milj. euroa sekä vahinkorahaston nettotulo 1,5 milj. euroa. Rahoituskulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 9,5 milj. euroa. Ennuste sisältää sekä ottolainojen korkokustannukset että lainasalkun suojauskustannukset.

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulojen toteutuminen

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 147,6 miljoonaa euroa. Ennuste alittaa muutetun talousarvion (TAM 160,3 milj. euroa) investointi­menot 12,6 miljoonalla eurolla.

Investointimenojen toteutumisennusteessa ei ole mukana Viking Line Abp:n satamaterminaali­rakennuksen lunastushintaa, jonka määrärahan korotuksesta toisen osavuosikatsauksen yhteydessä päätettiin kaupungin­valtuus­­tossa 14.6.2021 § 151. Edellä mainitulla erällä oikaistuna investointi­menojen toteutumisennuste on 165,5 miljoonaa euroa, joka ylittäisi 5,2 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion.

Toiminnan ja investointien rahoitus

Toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan 136,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Ennuste on 13,4 miljoonaa euroa talousarviota heikompi, mikä johtuu toiminnan tulorahoituksen heikosta toteutumisesta.

Antolainasaamiset lisääntyvät

Vuoden toisen ennusteen mukaan antolainakanta olisi vuoden lopussa enintään 569 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen olisi noin 86,3 miljoonaa euroa. Vuoden aikana uusia antolainoja myönnetään talousarvion mukaisesti enintään 90,5 milj. euroa konserniyhteisöille. Antolainoja lyhennetään 4,2 miljoonaa euroa velkakirjaehtojen mukaisesti.

Lainakannan muutos

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan enintään 839 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli 713 miljoonaa euroa. Ennusteessa on mukana myös lyhytaikaisiin lainoihin kuuluvia kuntatodistuksia, joita on ennustettu laskettavan liikkeelle enintään 30 milj. euroa vuoden lopussa. Kuntatodistusten tarve vaihtelee voimakkaasti kassatilanteen ja likviditeetin hallinnan mukaisesti.

Lainakannan kasvu, noin 126 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, johtuu kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamisesta. Pitkäaikaisia lainoja nostetaan vuoden aikana enintään 150 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen 7.12.2020 § 554 hyväksymän lainannostosuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Lainoja nostetaan kuitenkin aina todellisen tarpeen mukaan ja kassavaranto pyritään pitämään alhaisena pankkien asettamien negatiivisten talletuskorojen takia. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään suunnitelman mukaisesti noin 54 milj. euroa.

Vuoden 2020 lopussa konsernin korollinen kokonaisvelka eli lainakanta oli 1 437 miljoonaa euroa ja kaupungin antolainaus huomioiden sen ennustetaan kasvavan noin 1 550 miljoonaa euroon.

Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Toimielimille talousarviossa asetetut, strategisiin sopimuksiin kirjatut toiminnalliset tavoitteet näyttävät ennusteen mukaan toteutuvan toimialoilla pääosin tavoitteen mukaisesti. Samoin kuin vuonna 2020, koronapandemia hidastaa laajasti strategisten tavoitteiden toteutumista.

Olennaisia poikkeamia tavoitteista ennustetaan seuraavasti:

Konsernihallinnon strategisiin tavoitteisiin sisältyy kaupungin kärkihankkeet Turun tiedepuisto-, Keskustan kehittäminen- sekä Smart and Wise, joiden toteutuksessa ennustetaan viivästymistä osassa toimenpiteitä. Myös merkittävien kaupunkikehityskohteiden hankkeet etenevät, mutta ennusteen mukaan tavoitetta hitaammassa aikataulussa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan toisen vuosiennusteen mukaan tavoitteiden mittareista jää saavuttamatta mm. siirtoviivepäivien määrä, korotetun maksun osuus siirtoviivepäivistä, perhehoitoon sijoitettujen lasten osuus huostassa olevista lapsista, säännöllisten palveluiden piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden määrän muutos ja tilapäishoidon hoitojaksojen määrä. Terveyskeskusten kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusajan ja suun terveydenhuollon hoitoon pääsyajan tavoitteita ei myöskään saavuteta.

Sivistys- ja opetuslautakunnan tavoitteista palveluverkon tarkastelu ja positiivisen rakennemuutoksen tuki koulutuksen keinoin saavutetaan pääosin.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuuden lautakunnan osalta ennustetaan jäätävän vapaa-aikapalveluiden kävijöiden, osallistujien ja harrastajamäärien tavoitteista, jotka jäävät ennusteen mukaan toteutumatta koronapandemian rajoituksista johtuen.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden lautakuntien osalta koronapandemian seurauksena tavoitteet jää saavuttamatta jalankulun ja pyöräilyn liikennemäärissä sekä erityisesti seudullisen joukkoliikenteen matkamäärissä.

Palvelukokonaisuuksien johtajien selvitykset keskeisistä muutostekijöistä talousarvion laatimisen jälkeen sekä selvitykset olennaisista poikkeamista vuoden 2021 talousarvioon sekä selvitykset toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta sisältyvät osavuosikatsaus – raportin kohtaan Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kohta 8. Selvityksiin sisältyy myös ennuste työvoimatavoitteiden toteutumisesta. Kaupungin kolmen kärkihankkeen seurantaraportit ovat esityslistan liitteenä 4.

Keskeisimpien strategisten yhteisöjen tavoitteiden ja investointien toteutuminen

Covid -19 epidemia on vaikuttanut merkittävästi useiden yhteisöjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Turun Satama Oy:n matkustajaliikenne on jäämässä 1,6 miljoonaan henkilöön suunnitellun 3,1 miljoonan sijaan. Turun Aikuiskoulutussäätiön omatoiminen tuottojäämä (liikevoittoa vastaava erä) on jäämässä 0,15 miljoonaan euroon tavoitteen ollessa 0,5 miljoonaa euroa. Arkea Oy:n tilikauden tulos on jäämässä 0,24 miljoonaan euroon suunnitellun 0,45 miljoonan euron sijaan. Turun Kaupunginteatterin liiketoiminnan tuotot ovat vuonna 2021 ennusteen mukaan 1,5 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 3,9 miljoonaa euroa, katsojamäärä on jäämässä noin 50 000 katsojaan tavoitellun 100 000 katsojan sijaan.

Turun Satama Oy:n bruttoinvestoinnit ovat 4,8 miljoonaa euroa suunnitellun 36,7 miljoonan euron sijaan Ferry Terminal -projektin viivästymisen vuoksi. Turun Teknologiakiinteistöt Oy tulee ennusteen mukaan ylittämään bruttoinvestointitavoitteensa (29,1 miljoonaa euroa) ennusteen ollessa 50 miljoonaa euroa. Syynä tähän ovat EduCityn urakkamaksujen kassavirrallinen viivästyminen ja 2021 päätetyt uudet investoinnit (ParkCity ja Wärtsilä). Turun Seudun Vesi Oy:n bruttoinvestoinnit ovat ennusteen mukaan 1 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 3,3 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2021 oli budjetoitu Rusko-Masku-Nousiainen-Mynämäki siirtolinjan rakentamista, mikä ei kuitenkaan toteudu vuoden 2021 aikana.

Muut käsittelyyn tuotavat asiat

Sopeuttamisohjelman eteneminen ja taloudellisen vaikutuksen ennuste

Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2019 § 108, että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet. Sopeuttamisohjelmaan valmisteltiin kaikkiaan 95 toimenpidettä taloussuunnitelmakaudelle 2020-2023. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden etenemisestä raportoitiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Vuoden 2020 syksyllä todettiin tarve tiheämmälle raportointisyklille. Etenemisestä raportoidaan vakiomuotoisella raportilla jokaisen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Palvelukokonaisuuksien tilannekatsaus sopeuttamisohjelman toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

Vuoden 2021 talousarviolausekkeet

Vuoden 2021 talousarvioon sisältyvien lausekkeiden seurantaraportti on oheismateriaalina 3.

I Kaupunginhallitukselle esitettävät määrärahamuutokset ja -siirrot

Keskitetyn palkkavarausmäärärahan siirtäminen toimielimille

Talousarvion 2021 yhteydessä kaupunginhallituksen talousarvioon budjetoitiin palkankorotuksia varten keskitettyä palkkavarausmäärärahaa. Varaus ehdotetaan jaettavaksi toisen osavuosikatsauksen yhteydessä toimialoille ennustettujen henkilöstökulujen suhteessa. Liitteenä 1 on taulukko palkkavarausmäärärahan siirrosta toimielimittäin.

Toimitila- ja infrainvestointien vuositason rahoituksen ylitykset

Osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan ja tuodaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi tarvittavat infrainvestointi- ja toimitilainvestointihankkeiden kustannusarvio- ja aikataulumuutokset sekä vaikutukset vuositason rahoitukseen. Samalla tuodaan tiedoksi kaupunkiympäristötoimialajohtajan ja tilapalvelujohtajan päättämät investointiohjelmaan lisätyt tai poistetut alle miljoonan euron investointihankkeet. Kaupunkiympäristölautakunta raportoi ja esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi liitteiden 2 ja 3 mukaiset kohdekohtaiset kustannusarvio-, hanke ja aikataulumuutokset sekä vuosittaisen rahankäytön muutokset perusteluineen.

II Kaupunginvaltuustolle esitettävät talousarvion määräraha- ja tuloerien muutokset sekä muutokset henkilötyövuositavoitteisiin

Kaupunginhallitus esittää, että koska Viking Line Abp:n terminaalien lunastukseen (kv 14.6.2021 § 151) ei ole vuoden 2021 talousarviossa varauduttu tulee rakennusten investointimäärärahaa korottaa 17 895 192 eurolla. Talousarviomuutos katetaan osittain siirtämällä osakkeisiin ja osuuksiin varattua määrärahaa arvioidun 7,9 säästön määrä ja tästä syystä investointien määrärahaa on tarpeen korottaa 10 miljoonalla eurolla. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen mukaisesti kauppakirjan ja takaisinvuokrauksen 30.8.2021 § 392.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 1.9.2021 § 286 esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että palvelukokonaisuuden tuloerää lasketaan 2 420 544 euroa ja menoerää korotetaan 69 813 180 euroa eli nettomääräisesti 72 233 724 euroa.

Kaupunkiympäristölautakunta 31.8.2021 § 323 on päättänyt, esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle 0,6 miljoonan euron rahoituksen lisäystä lumitilanteen johdosta kaupunkiympäristön kustannus­paikalle 40126.

Konsernihallinnon strateginen talousohjausyksikkö lähettää vuoden 2021 toisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen 9.9.2021:

Kaupungin talousennuste on tarkentunut oman toiminnan sekä verorahoituksen osalta toisessa osavuosikatsauksessa. Ennusteen mukaisilla oletuksilla toimintakate ylittäisi vajaalla 68 miljoonalla eurolla muutetun talousarvion ja vuosikatetta kertyisi vain 4,6 miljoonaa euroa.

Valtion vuoden 2021 kuntatalousohjelmassa on kuluvalle vuodelle kertaluonteisia tukitoimia kuntien peruspalveluihin.  Kuntien yhteisöveron 10 % määräaikainen jako-osuuden korotus jatkuu, peruspalveluiden valtionosuutta korotettiin kertaluonteisesti tukemaan kuntien verotulojen menetystä ja harkinnanvaraista valtionosuuden määrää korotettiin.

Viime vuoden budjettiriihessä hallitus on luvannut korvata kunnille ja kunta­yhtymille koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuteen liittyvät kustan­nuk­set kokonaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä oltaisiin nyt elokuun lop­puun asti lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa korvaustasoa kuitenkin laskemassa. Korvaustason laskulla olisi suuri vaikutus, koska merkittävä osa kuntien tukipaketista koostuu välittömästi koronavirus­tilan­teeseen liittyvien kustannusten korvaamisesta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille.

Korona vaikutuksineen ei ole ohi. Muuntovirusten leviämisestä johtuen poikkeustoimia on jouduttu ottamaan viime aikoina uudestaan käyttöön. Panostusta akuutin vaiheen ja pitkäaikaisvaikutusten hoidossa tarvitaan jatkossakin. Vaikka kansantalous ja verotulot kasvavat juuri nyt nopeasti, kuntatalouden näkymää jo vuodelle 2022 haastavat hidastuva talouskasvu, väistyvät koronatuet, valtionosuusrahoitukseen kohdistuvat leikkaukset, laajenevat julkisen sektorin tehtävät sekä paheneva työvoimapula. Väestön ikääntyminen, korjausvelka sekä korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka lisäävät sekä käyttötalouden että investointien menotarpeita tulevina vuosina.

Julkisen sektorin rakenne muuttuu rajusti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään vuonna 2023 kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Sote-uudistus poistaa kunnilta voimakkaasti kasvaneen kustannuserän, mutta se ei korjaa rakenteellista tulojen ja menojen epätasapainoa. Lisäksi sen vaikutukset kuntien tulevaan veropohjaan ja menopaineisiin ovat hyvin epävarmat. Tulevaisuutta varjostaakin paitsi menojen kasvun hallinta toimintaympäristössä, jossa palvelutarpeen kasvu on jatkuvaa myös talouden suunnittelun ja sen ennustettavuuden vaikeutuminen.

Talouden ennuste on valmisteltu käytettävissä olevin tiedoin, mutta talouteen heijastuu valitettavan voimakasta epävarmuutta. Erityisesti koronatilanteen vaikutukset tulevat vaikuttamaan tilikauden tulokseen. Valtion tukitoimenpiteistä ei ole käytettävissä yksityiskohtia ja ennusteessa huomioitu arvio kaupungille annettavasta tuesta tulee tarkentumaan. Tämän lisäksi vaikutusarviot palvelutuotantoon tarkentuvat loppuvuoden aikana.

Kaupungin talousennuste tulee tarkentumaan niin oman toiminnan, verorahoituksen kuin valtion toimenpiteiden osalta vuoden kolmannessa osavuosikatsauksessa. Eräät lautakunnat ovat tehneet talousarvion muutosesityksiä, mutta edellä kuvatuin perustein niitä on tarkoituksenmukaista käsitellä tarvittaessa vasta kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymään pormestariohjelmaan on kirjattu talouteen liittyviä reunaehtoja. Tarve erillisille taloudellista asemaa parantaville toimenpiteille syntyy, mikäli toteumaennusteen mukainen vuosikate painuu negatiiviseksi tai kertyneet ylijäämät laskevat alle 80 miljoonaan euroon. Viimeisimmän ennusteen mukaan vuosikate on 4,6 positiivinen ja kertyneitä ylijäämiä olisi 135,1 miljoonaa euroa. Näiden perusteella erillisiä sopeutustoimenpiteitä ei tarvitse käynnistää, mutta talouden tasapainottamisen kuluvan vuoden aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kaupungin taloudellisen aseman parantamiseksi kaikkien palvelukokonaisuuksien tulee käyttää tiukkaa tarveharkintaa muun kuin koronaan liittyvien pakollisten sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa. Tämän lisäksi loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ja koronan hoidossa ehdottomasti tarvittaviin ja palvelukokonaisuuksien tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia.