Vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila ja kehittämispäällikkö Anu Parantainen 24.3.2021:

Kaupunginvaltuusto linjasi 14.10.2019 § 151, että kaupunki jatkaa seuraavat vaalikaudet strategiamallia, joka tähtää määrittämään vuoden 2029 Turkua ja että strategiarakenne säilytetään siten, että siinä on kaksi pääohjelmaa: Hyvinvointi ja aktiivisuus sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu.

Vuoden 2020 kaupunkistrategian seuranta on toteutettu pääsääntöisesti edellisien vuosien tapaan. Raportoinnissa on keskitytty pääohjelmiin ja niiden teemoihin. Arviointi tapahtuu käytännössä toimialojen strategisten ja operatiivisten sopimusten toteutumista seuraamalla. Strategisten ohjelmien toimeenpanon mittarit eivät sisälly tähän dokumenttiin, vaan ne laaditaan ja raportoidaan toimialojen strategisten sopimusten pohjalta vuosittaisen talousarvioprosessin yhteydessä.

Strategisten ohjelmien linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa tavoitteiksi, mittareiksi ja arviointikriteereiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Strategiset sopimukset laaditaan ja päivitetään vuosittain toimialoilla kaupunginhallitukseen nähden sitovina. Operatiiviset sopimukset tarkentavat tavoitteita lautakuntatasolle. Strategisten ohjelmien toteutumisessa arvioidaan myös strategisten ohjelmien linjauksiin kytkettyjen hankkeiden ja projektien etenemistä. Kaupungin kärkihankkeilla on tässä merkittävä rooli. Strategiaraporttiin on liitetty strategiakokonaisuuteen kuuluvia kaupungin kärkihankkeita koskeva erillinen osuus.

Strategiaraportin tukena ovat kaupunkistrategian indikaattorit ja sovittujen toimenpiteiden etenemistä kuvaavat mittarit ohjelmatasolla. Kaupunkistrategian indikaattorit kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Niille ei pääsääntöisesti ole asetettu tavoitteita. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan tilanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena.

Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole saatavilla vuoden 2020 tietoja. Indikaattorien päivittämistä on automatisoitu ja digitalisoitu viime vuoden aikana hallinnollisen työn vähentämiseksi. Ajantasaiset kaupunkistrategian indikaattorit löytyvät kaupungin www-sivuilta, osoitteessa www.turku.fi/2029/seuranta.

Vuosi 2020 muistetaan erityisenä vuotena, jolloin koronapandemian aiheuttamat poikkeamat vaikuttivat laajasti koko kaupungin toimintaan. Monissa lyhyen aikavälin indikaattoreissa onkin nähtävissä epidemian vaikutukset. Yleisörajoitukset vaikuttivat kirjastojen, museoiden, konserttien ja sisäliikuntatilojen kävijämääriin. Joukkoliikenteen ja lentoliikenteen matkustajamäärät vähenivät selkeästi koko vuoden ajalta. Lisäksi korona vahvisti väestön eriarvoistumista.

Vaikka koronaepidemia katkaisi pitkään jatkuneen hyvän työllisyyskehityksen, niin varsin monia positiivisia asioita ehti tapahtua vuoden aikana: rakentaminen pysyi hyvällä tasolla, toriparkki valmistui ja diplomi-insinöörikoulutus laajeni. Lisäksi Pormestarien Turku -johtamisjärjestelmän ensimmäisiä muutoksia alettiin toteuttaa keskittämällä kaupunkilaajuisia tukitoimintoja yhteisten palvelujen palvelualueelle.

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman eteneminen 2020

Kaupungin toiminnan päämääränä on turkulaisten hyvinvointi. Hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista ja poikkihallinnollista työtä, joka edellyttää kaikkien kaupungin toimialojen sekä myös muiden toimijoiden (esimerkiksi järjestöjen) yhteistyötä sekä yhteisten tavoitteiden eteen työskentelyä. Vuoden 2020 aikana maaliskuusta eteenpäin koronaepidemia on määritellyt hyvin pitkälle palveluiden toimintaympäristöä ja tuonut uusia haasteita sekä vauhdittanut toimintojen kehittämistä.

Kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa seurattiin ja toimia kohdennettiin poikkeuksellisen vuoden aikana sekä jatkuvana seurantana että kattavampien hyvinvointitiedon koontien kautta. Laaja hyvinvointikertomus korosti tarvetta panostaa väestön ikääntymisen vaikutuksiin sekä kaikkia ikäryhmiä koskeviin mielenterveyden, toimintakyvyn ja alueellisen epätasa-arvon haasteisiin. Korona on vahvistanut väestön eriarvoistumiskehitystä. Koronakriisin negatiiviset vaikutukset kohdistuvat selvitysten valossa erityisesti henkilöihin, joilla on jo ennen kriisiä ollut suuri tarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille tai muille tukitoimille.

Kaupunki vastasi koronan aiheuttamaan kuntalaisten palvelutarpeeseen muokkaamalla palveluja, täydentämällä palveluvalikoimaa sekä levittämällä monikanavaisesti tietoa kaupungin ja järjestöjen tarjoamista palveluista ja psykososiaalisen tuen mahdollisuuksista. Erityistä huomiota kiinnitettiin haastavaksi tunnistettuun heikoimmassa asemassa olevien tavoittamiseen sekä monikieliseen viestintään.

Ohjelman toteutumista on seurattu teemojen Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, Osaava ja oppiva kaupunkilainen sekä Aktiivinen kaupunkilainen. Nämä tarkemmin strategiaraportissa.

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelman eteneminen 2020

Yrittävä ja osaava -teeman toiminta keskittyy elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Turussa. Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta muodostaa uuden resurssin alueen teknologiakehitykselle, tutkimukselle ja opetukselle. Teknologiakampus Turku -sopimuksen myötä kehitetään alueen TKI-toimintaa.

Pohjoinen kasvuvyöhyke on vuonna 2020 strategisena yhteistyöverkostona toteuttanut tavoitteidensa mukaisia projekteja ja verkkotilaisuuksia sekä laatinut yhteisiä kannanottoja ja osallistunut kansallisiin ohjelmavalmisteluihin, joissa vaikutetaan tulevien politiikka- ja rahoitusohjelmien sisältöihin.

Korona aiheutti shokin kaupungin työllisyystilanteeseen. Sen voidaan todeta aiheuttaen pelkästään kunnan työmarkkinatuen maksuosuuden kautta lähes 4 miljoonan euron lisäkulun vuonna 2020. Koronapandemian vaikutus tapahtuma- ja matkailualaan on myöskin ollut merkittävä. Matkailun osalta 2020 Turussa kirjattiin 537 000 yöpymistä (-36,8 %). Turun lentoaseman matkustajamäärä laski 75,1 prosenttia. 

Vuonna 2020 Opiskelijakaupunki Turku -verkoston toimintaa on toteutettu yhteistyössä Turun kaupungin, alueen kuuden korkeakoulun ja näiden opiskelijajärjestöjen sekä sidosryhmäverkoston kesken.

Rakentuva ja uudistuva kaupunki -teema keskittyy kaupunkirakenteen kehittämiseen. Turun alueella rakentaminen on edennyt pandemiasta huolimatta positiivisesti ja koronavirus on vaikuttanut rakentamisen sektoriin odotettua vähemmän. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista 8.10.2020. Kaupungilla on omakotitonttitarjontaa vapaan haun listalla Yli-Maariasta Hirvensaloon. Yhtiömuotoisen asuntorakentamisen tonttivaranto on ollut edelleen rajallinen.  Elinkeinotontteja on ollut ja on edelleen tarjolla vapaan haun listalla. Yleiskaavan valmistelu on edennyt kohti päätöksentekoa. Kaupunkirakenteen kehittämistoimenpiteisiin on kasvavassa määrin lisätty ilmastotavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä ja ko. kehittämistä on tehty useilla hankkeilla.

Vaikuttava ja uudistuva Turku -teema keskittyy kaupungin oman toiminnan, johtamisen ja rakenteiden uudistamiseen. Uudistumisen lähtökohtana ovat toiminnan läpinäkyvyys ja tietoon perustuva johtaminen, jota tuetaan ajanmukaisilla tietojärjestelmillä ja data-analytiikkaa hyödyntämällä. Asukkaille ja asiakkaille tämä tarkoittaa aikaisempaa parempia mahdollisuuksia käyttää kaupungin palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelujen ja toimintojen digitalisointi mahdollistaa organisaatio- ja kustannusrakenteen keventämisen ja henkilöstön ajankäytön kohdentamisen vaativampiin tehtäviin.

Digitalisaation strateginen kehittäminen sai lisäpontta Covid-19-viruksen myötä, kun fyysisiä palveluita jouduttiin sulkemaan ja monet palvelut siirtyivät joko osin tai kokonaan digitaalisten kanavien kautta käytettäviksi.

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2020

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 12.3.2021:

Turun kaupungin vuoden 2020 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu Henkilöstö voimavarana -ohjelma ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset.

Henkilöstö voimavarana -ohjelma on osa kaupungin strategiahierarkiaa. Ohjelma pyrkii selkiyttämään työnantajan ja koko henkilöstön vastuita siitä, minkälainen työpaikka Turun kaupunki on. Henkilöstö voimavarana -ohjelmalla on pyritty löytämään tavoitteita ja mittareita sille, miten voimme pitää huolen siitä, että työ lisää hyvinvointia, varmistetaan mahdollisuudet muutosten rakentavaan ja hallittuun vastaanottoon sekä paremmalla johtamisella tuemme jokaisen perustehtävän mielekästä toteuttamista.

Henkilöstö voimavarana -ohjelmassa on paljon mittareita, jotka ovat sidoksissa Kunta 10 -tutkimukseen, joka toteutettiinkin taas välivuoden jälkeen vuonna 2020. Vertaamalla Kunta 10-tuloksia viime vuoden työhyvinvoinnin välikyselyn tuloksiin, voimme tarkastella työhyvinvoinnin eri osa-alueiden muutostrendejä. Kunta 10-tutkimus kertoo, että kehitys on monessa mittarissa ollut poikkeuksellisen kuormittavaan vuoteen nähden positiivinen. Muun muassa työyhteisötaidot ovat kehittyneet ja kokemus työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä kasvanut. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi työpaineiden ja työmäärän koetaan kasvaneen, joten kehitettävää vielä löytyy.

Työvoiman käytön kasvu oli hillittyä vuonna 2020. Työvoiman käytön määrä oli yhteensä 10 156,9 (HTV ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Koko henkilöstön osalta henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2020 yhteensä 10 489,4. Työvoiman käyttö kasvoi konsernihallinnon ja palvelukeskusten, sivistystoimialan ja Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen osalta. Organisaatiomuutokset huomioiden työvoiman käyttö ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita nousi 23,3 henkilötyövuodella (+0,23%) edeltävään vuoteen verrattuna.

Sairauspoissaoloissa oli nousua kaupunkitasoisesti ja sairauspoissaoloprosentti oli 4,8 (v. 2019 4,5). Vuonna 2020 sairauspoissaoloja oli keskimäärin 17,2 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöiden määrä, joilla ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja, oli myös kasvanut edelleen vuoteen 2019 nähden. Sairauspoissaoloissa näkyy näin ollen erityisesti pitkien sairauslomien vaikutus.

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2020 oli 46,1 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 214 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 31 henkilöä (v. 2019 24). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2020 63,5 vuotta.

Vuonna 2020 Turun kaupungilla rekrytoinnit kasvoivat noin 17 % ja avoimien työpaikkojen määrä noin 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Avoinna olleita työpaikkoja vuoden aikana oli yhteensä 2734, joista suurin osa työsuhteisia.

Henkilöstökoulutusten osalta vuosi oli haastava, mikä johtuu suurelta osin pandemian aiheuttamista toiminnan muutoksista. Henkilöstön osaaminen ylittää keskimäärin työtehtävässä vaaditun osaamisen tason, mutta henkilöstökoulutuksiin osallistuneiden määrä kuitenkin vähentyi. Kehityskeskusteluiden käyntimäärä on noussut vuodesta 2019.

Oheismateriaali 1                       Strategiaraportti 2020

Oheismateriaali 2                       Henkilöstöraportti 2020

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat etäyhteydellä selvittämässä vs. strategia- ja kehittämisjohtaja Rami Savila ja henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Ryhdyttäessä käsittelemään asiaa puheenjohtaja Rantanen ilmoitti hallintosäännön 145 §:n nojalla rajoittavansa tässä asiassa pidettävien puheenvuorojen pituuden enintään 5 minuuttiin.