Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Tero Lehtonen 18.10.2019:

Kaupunkiympäristötoimialan kaavoituksessa on laadittu 20.5.2019 päivätty ja 18.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Kirstinpuisto.

Alueen pinta-ala on n. 16,2 ha ja etäisyys Kauppatorilta noin 1,5 km. Noin 70 % alueesta on kaupungin omistuksessa.

Nykytilannetta ja kaavatilannetta kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 3. Lähtökohdat.

Asemakaavaehdotuksen kuvaus

Kirstinpuiston uusi kaupunkirakenne perustuu kahteen keskeiseen elementtiin; alueen halkaisevaan puistoakseliin sekä Artturinkadun asemaan uutena pääkatuna. Näiden risteyskohtaan syntyy luontevasti alueen toiminnallinen sydän, jonka ympärille sijoittuvat keskeisimmät palvelut.

Uuden kaupunkirakenteen perusyksikkönä on noin 65 x 65 m kokoinen joustava ”mallikortteli”.

Alue on osoitettu pääosin asuinkerrostalojen (AK, AKR, AL) korttelialueiksi. Lisäksi on liikerakennusten (KL) ja toimitilarakennusten (KTY) korttelialueet sekä pysäköinnille varattuja LPA-alueita, puistoja (VP), Satamaraiteen muodostamaa rautatiealuetta (LR) sekä katualueita.

Kaavaehdotuksen yhteenlaskettu kerrosala on 199112 k-m², mikä sisältää myös olevat ja säilytettäviksi esitetyt rakennukset. Alueen asukasmäärä tulee olemaan arviolta n. 3400 henkilöä ja työpaikkoja alueelle voi sijoittua arviolta 400-500 kpl.

Turun Saippuan keskeiset vanhat teollisuusrakennukset (ns. Saippua-Center) sekä korttelin 28 puutalokokonaisuus suojellaan asemakaavassa.

Alueen halki lounaasta koilliseen johdetaan Linnakaupungin osayleiskaavan mukainen puistoakseli (Kirstinpuisto), johon sijoittuu varaus raitiotielle sekä jalakulun ja pyöräilyn pääyhteys.

Artturinkadusta muodostetaan alueen uusi keskuskatu Akselintieltä Tukholmankadulle asti, johon se kytketään uudella valo-ohjatulla liittymällä. Ruissalontien liittymä Tukholmankadulle (sekä tasoristeys Satamaraiteen kanssa) korvataan jatkamalla Iso-Heikkiläntie Tukholmankadulle asti.

Koko kaava-alueelle laaditaan yhtenäinen, viivytykseen perustuva maanpäällinen hulevesijärjestelmä. Asemakaavassa on asetettu viherkertoimet eri korttelialueille (ks. selostuksen kohta 5.1).

Kaavaprosessin vaiheet

Asemakaavamuutos laaditaan Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen ja yksityisten kiinteistönomistajien aloitteesta. Kaavamuutoksen laatimisesta on allekirjoitettu yhteistyösopimus Turun kaupungin ja NCC Rakennus Oy:n (nykyään Bonava Suomi Oy) välillä 23.9.2015.

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Kaavoituskatsauksessa 2013 ja vireilläolosta 2014-2019.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi tiedoksi 7.5.2013 (§ 122) 19.4.2013 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, josta jätettiin yksi mielipide. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin 16.2.2016 (§ 54 KSYLK).

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta suoritti katselmuksen kaava-alueelle 14.2.2017.

Asemakaavaa ja sen tavoitteita käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 17.2.2016.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 6.2.2017 päivätyn asemakaavaluonnoksen 28.2.2017 (§ 60) sillä tavalla muutettuna, että vireillä ollut Aakenkadun asemakaavanmuutos (A27/2014) liitettiin mukaan Kirstinpuiston asemakaavanmuutokseen.

20.5.2019 päivätty asemakaavanmuutosehdotus oli viranomaisten lausuntokierroksella ja julkisesti nähtävillä kesällä 2019. Kaavaehdotuksesta jätettiin seitsemän lausuntoa ja neljä muistutusta.

Kaavaehdotusta esittelevä yleisötilaisuus pidettiin kaupungin auditoriossa 12.6.2019.

Lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin vuorovaikutusraportissa (selostuksen liite 4). Lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtyjen vähäisten muutosten johdosta ei ole tarpeen asettaa kaavaehdotusta uudelleen nähtäville.

Seuraava vaihe

Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn, kun tarvittavat maankäyttösopimukset kaupungin ja yksityisten maanomistajien välillä on allekirjoitettu.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 50 §, 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Kartta Kirstinpuisto

Oheismateriaali 1Selostus Kirstinpuisto

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kirstinpuisto

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 18.10.2019

Oheismateriaali 4Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 5Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset (4 kpl)

Laaditut selvitykset ja raportit, www.turku.fi/kaavahaku

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkiympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 20.5.2019 päivätty ja 18.10.2019 lausuntojen perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus Kirstinpuisto esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset ISO-HEIKKILÄ -2.-26-31, -3.-3-6, -30.-4 ja 5, -45.-4-8.

PäätösAsia pantiin pöydälle Lintusen Laukkasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 22.10.2019 § 411.

PäätösEhdotus hyväksyttiin äänin 11-2.

Ennen päätöksentekoa esittelijä tarkensi kaavakartan yleisten määräysten kohtaa ”Autopaikat ja pysäköinti” seuraavasti:

Polkupyörien pysäköintiä ja säilytystä varten on varattava tilaa seuraavasti:

2 pyöräpaikkaa/asunto sekä liike-, palvelu- ja toimistotilojen osalta vähintään 1 pyöräpaikka/150 k-m² tai toiminnan edellyttämä määrä.

Samoin esittelijä lisäsi selostuksen sivulle 34 viidennen kohdan:

5. Viherrakenteen kytkeytyneisyys ja monitoiminnallisuus Kaikkia edellä mainittuja tavoitteita voidaan edistää panostamalla viherrakenteeseen, jonka osat muodostavat monitoiminnallisen verkoston.

Liite 2Kartta Kirstinpuisto muutettu 5.11.2019 (Kylk § 417)

Oheismateriaali 6Selostus Kirstinpuisto muutettu 5.11.2019 (Kylk § 417)

Päätös asiassa tehtiin yhden äänestyksen jälkeen.

Äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän muutettu pohjaehdotus ja Sandelinin Lähteenmäen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen muutosehdotus:

”Korttelin 64 (AL-5) muutetaan puistoalueeksi (VP)”.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän muutetun pohjaehdotuksen puolesta äänestivät Hellsten, Lintunen, Anttila, Muurinen, Laukkanen, van Ooik, Kevo, Lindell, Euro, Kontu ja Manni.

Sandelinin muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Esittelijän muutettu pohjaehdotus tuli päätökseksi äänin 11-2.

Lisäksi lautakunta päätti Laukkasen Lintusen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle huomioitavaksi alueen tulevia tontinluovutuksia tehtäessä, että perheasuntojen osuuden tulee olla vähintään 20 % asuntotuotannosta (ei koske erityisasumista). Perheasunnoksi katsotaan vähintään kahden makuuhuoneen asunto. Asuntojen keskipinta-alan tulee ylittää 45 h-m2.

Sandelinin muutosehdotuksen perustelut:

"Asemakaava on kokonaisuudessaan hyvin tiivis ja tehokas. Viheralueet kaavassa ovat riittämättömät. Aakenpuiston laajentaminen mahdollistaisi myös nykyisen skeittipuisto säilyttämisen. Kaavassa esitetty korttelin 64 AL-5 eli asuin-, liike- ja toimistotilojen korttelialue ei toteuta hyvää kaupunkikuvaa ja meluisa kortteli rautatien ja Tukholmankadun välissä soveltuu huonosti asumiseen ja korttelin piha-alueet ovat riittämättömät."

Laukkasen ehdotuksen perustelut:

”Alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti Kirstinpuistosta on haluttu kehittää osa toiminnallisesti monipuolista ja sekoittunutta, keskustaan kytkeytyvää Linnakaupunkia. Tällä lisäyksellä on mahdollisuus monipuolistaa uuden asuinalueen asukasrakennetta. Isojen asuntojen rakentaminen alueelle helpottaa perheiden asuntopulaa ja asukasrakenteen monipuolisuus parantaa asuinalueen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Lisäys on valmisteilla olevan asunto- ja maapolitiikan periaatteiden mukainen.”

Kaupunginsihteeri Pia Bergström 26.2.2020:

Asemakaavanmuutosehdotus "Kirstinpuisto" on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa 5.11.2019 § 417 ja Kirstinpuiston maankäyttösopimukset on hyväksytty kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostossa 13.1.2020 § 4. Maankäyttösopimukset (6kpl) osapuolten välillä on allekirjoitettu 12.-14.2.2020.

Liite 1Kartta Kirstinpuisto

Oheismateriaali 1Selostus Kirstinpuisto

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kirstinpuisto

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 18.10.2019

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 20.5.2019 päivätyn, 18.10.2019 lausuntojen perusteella muutetun ja 5.11.2019 kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Kirstinpuisto. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset ISO-HEIKKILÄ -2.-26-31, -3.-3-6, -30.-4 ja 5, -45.-4-8.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 11-2, poissa 1.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä keskustelun jatkamisen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Sundqvist, Hassan, Ruohonen, Aaltonen, Perho ja Vornanen.

Linforsin seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lundén:

"Kortteli 64 (AL-5) muutetaan puistoalueeksi (VP).

Perustelut:

”Asemakaava on kokonaisuudessaan hyvin tiivis ja tehokas. Viheralueet kaavassa ovat riittämättömät. Aakenpuiston laajentaminen mahdollistaisi myös nykyisen skeittipuisto säilyttämisen. Kaavassa esitetty korttelin 64 AL-5 eli asuin-, liike- ja toimistotilojen korttelialue ei toteuta hyvää kaupunkikuvaa ja meluisa kortteli rautatien ja Tukholmankadun välissä soveltuu huonosti asumiseen ja korttelin piha-alueet ovat riittämättömät.”

Kattelus ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi Vornanen.

Liite 1Kartta Kirstinpuisto

Oheismateriaali 1Selostus Kirstinpuisto

Oheismateriaali 2Tilastolomake Kirstinpuisto

Oheismateriaali 3Vuorovaikutusraportti 18.10.2019

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 20.5.2019 päivätyn, 18.10.2019 lausuntojen perusteella muutetun ja 5.11.2019 kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Kirstinpuisto. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset ISO-HEIKKILÄ -2.-26-31, -3.-3-6, -30.-4 ja 5, -45.-4-8.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Ryhdyttäessä käsittelemään asiaa puheenjohtaja toiminut kaupunginvaltuuston 4. varapuheenjohtaja Ulla Achrén ilmoitti hallintosäännön 145 §:n nojalla rajoittavansa tässä asiassa pidettävien puheenvuorojen pituuden puhujakorokkeelta enintään 5 minuuttiin.

Kattelus ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Tehty pöydällepanoehdotus ja sen käsittely

Rinne Sandelinin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja ilmoitti, että hallintosäännön 147 §:n mukaan asian ollessa ensimmäisen kerran valtuuston käsittelyssä, asian pöydällepano edellyttää 17 valtuutetun kannatuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" saa vähintään 17 ääntä, on Rinteen tekemä pöydällepanoehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 53 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 12 valtuutettua kannatti Rinteen tekemää pöydällepanoehdotusta, 2 poissa, joten asian käsittely jatkui.

Tehty muutosehdotus ja sen käsittely

Sandelin Lindforsin kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

"Kortteli 64 (AL-5) muutetaan puistoalueeksi (VP).

Perustelut:

Asemakaava on kokonaisuudessaan hyvin tiivis ja tehokas. Viheralueet kaavassa ovat riittämättömät. Aakenpuiston laajentaminen mahdollistaisi myös nykyisen skeittipuisto säilyttämisen. Kaavassa esitetty korttelin 64 AL-5 eli asuin-, liike- ja toimistotilojen korttelialue ei toteuta hyvää kaupunkikuvaa ja meluisa kortteli rautatien ja Tukholmankadun välissä soveltuu huonosti asumiseen ja korttelin piha-alueet ovat riittämättömät.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Sandelinin tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 53 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 11 valtuutettua kannatti Sandelinin tekemää muutosehdotusta, 3 poissa, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 2Äänestyslistat