Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 7.2.2020:

Kaupunginhallitus hyväksyi 13.1.2020 § 5 äänestyksen jälkeen äänin 7 - 7 puheenjohtaja Lauri Katteluksen äänen ratkaistessa seuraavan päätösehdotuksen:

”Kaupunginhallitus hyväksyi liitteenä 2 olevan Tori Energia Oy:n kanssa solmittavan ”Palvelusopimus Turun kauppatorin alueen liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmästä” –sopimuksen (päivitetty 18.12.2019) siten, että kaupunki maksaa investoinnin vuosittaisen 255.000 euron pääomamaksun kertakorvauksena erillisen maksuerätaulukon mukaisesti vuosina 2020 - 2021 sekä

oikeuttaa kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtajan tekemään sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkennuksia ja allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Turun kaupunki julkaisee hankinnasta hankintalain 58 §:n 2 momentin mukaisen suorahankintailmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä ja,

että arviokirja tulee ottaa huomioon ja täytäntöönpanopäätöksellä hyväksyttävien sopimusten kohdalla tulee varmistua siitä, etteivät järjestelyt saa sisältää laitonta valtiontukea.

Sopimus ei synny tällä päätöksellä vaan erikseen tehtävällä sopimuksella, joka voidaan allekirjoittaa vasta, kun 14 päivää on kulunut suorahankintailmoituksen julkaisemisesta.”

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 27.1.2020 jättivät 33 kaupunginvaltuutettua allekirjoittamansa esityksen Turun Kauppatorin ja sitä ympäröivien katualueiden liukkaudentorjuntaratkaisun käsittelemiseksi Turun kaupunginvaltuustossa.

Esityksen allekirjoittajien määrä ja hallintosäännön määräykset huomioon ottaen kaupunginvaltuusto päätti 27.1.2020 § 11 kohdalla lähettää esityksen kiireellisenä valmisteltavaksi. Asia tulisi käsitellä koko kauppatorihankkeen projektiaikataulun ja kustannusten hallinnan kannalta kiireellisenä kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.2.2020.

Palvelusopimuksen sisältöä on tarkennettu kaupunginhallituksen hyväksymästä sopimuksesta siten, että kaupunki maksaa kulutuksen mukaan aurinkokeräimellä tuotetusta energiasta 95 % vastaavan ajankohdan kaukolämmön paluulämmön hinnasta. Mikäli kaukolämmön paluulämmön hinta kuitenkin alittaa aurinkoenergialla tuotetun lämmön hinnan, kaupunki maksaa aina käyttämästään energiasta enintään paluulämmön hintatason mukaisesti.

Lisäksi aiemmin sovitusta poiketen kaupunki ei enää siirtäisi sen kustannusvastuulla olevien torin pintarakenteiden hankintavastuuta edelleen vaan kilpailuttaisi itse kyseiset urakat ja materiaalit noudattaen lakia julkisista hankinnoista. Kyseisellä menettelyllä kaupunki varmistaa hankinnan markkinahintaisuuden, mutta toisaalta ottaa vastuun kyseisen rakenteen laadusta ja rakentamisaikataulusta.

Varsinaisen sulanapitojärjestelmän kilpailuttaminen julkisena hankintana olisi tässä vaiheessa riskialtista. Aurinkokeräimeen ja kaukolämmön paluulämpöön perustuvan hybridijärjestelmän osittain yhteiskäytössä olevien rakenneosien erittely ja niiden kilpailutuksen jakaminen kaupungin ja Tori Energia Oy:n välillä olisi teknisesti erittäin haastavaa ja vaatisi järjestelmän osalta uuden suunnittelun. Lisäksi kilpailutettavat rakenneosat sijaitsevat osittain Turun Toriparkki Oy:n tiloissa ja laitoksen rakenteiden sisällä, mikä vaikeuttaisi entisestään kilpailutuksen toteuttamista. Sama ongelma liittyisi myös pelkän kaukolämmön paluulämpöön perustuvan ja kaupungin omistukseen tulevan järjestelmän kilpailuttamista.

Rakentamisen ja materiaalien oikea hintataso on pyritty varmistamaan kustannusarvion osalta perinteiseen kaukolämmön paluulämpöön perustuva yksinkaupungin käyttöön toteutettavan järjestelmän rakenneosin yksikköhintataulukolla ja tarvittavien rakenteiden kuvauksella. Kyseisen kustannustason oikeellisuudesta on pyydetty ulkopuoliset lausunnot, jotta voidaan varmistaa, ettei hankinta pidä sisällään laitonta valtiontukea.

Projektijohtaja Janne Laine ja kiinteistökehitysjohtaja Jouko Turto 7.2.2020: 

Lähtökohdat hankinnalle 

Kaupunginvaltuusto on kokouksessa 18.6.2012 päättänyt hyväksyä asemakaavamuutosehdotuksen Kauppatori -nimiselle yleiselle alueelle sekä Eerikinkadun, Aurakadun, Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun osille VI kaupunginosassa. Asemakaavan tavoitteena on ollut vahvistaa Turun keskustan kaupallista vetovoimaa kilpailussa keskustan ulkopuolisten kaupallisten keskittymien kanssa. Kauppatorin sekavaa yleisilmettä ja esteettömyyttä on ollut tarve kohentaa. Siirtämällä pysäköinti maan alle on voitu suunnitella ratkaisuja, jotka parantavat kevyen liikenteen edellytyksiä ja luovat viihtyisää kävelypainotteista kaupunkiympäristöä. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on ollut parantaa jalankulun esteettömyyttä torin ympäristössä, joka on myös kaupungin joukkoliikenteen solmukohta.

Kauppatorin asemakaavaselostuksessa on todettu, että torin pinta voidaan varustaa lämmityksellä. Esteettömyyden lisäksi torin pinnan sulanapitämistä on pidetty tärkeänä ympäristöterveydenhuollon lausunnossa ilmanlaadun kannalta.

Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen katusuunnittelu on aloitettu vuonna 2015. Torin yleisten alueiden suunnitelman ja katusuunnitelmien lähtökohtana on pidetty asemakaavoituksen yhteydessä asetetun tavoitteen mukaisesti sulanapitojärjestelmän toteuttamista. Suunnittelutyön yhteydessä järjestelmän laajuutta on kasvatettu siten, että se kattaa myös Kauppiaskadun pihakatuosuuden torin kohdalla.

Kaupunginvaltuusto on 30.5.2016 § 94 hyväksyessään Kauppatorin ja sitä ympäröivien katualueiden tori- ja katusuunnitelmat päättänyt, että kyseisen alueen liukkauden torjunta toteutetaan katu- ja torialueiden sulanpitojärjestelmällä. Ratkaisulla taataan parhaiten ympärivuotisesti turvallinen, viihtyisä, miellyttävä ja korkeatasoinen ympäristö. 

Yleisen alueen suunnitelman ja katusuunnitelman sitovuus

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 41 §:n mukaan katusuunnitelmassa tulee esittää katualueen käyttäminen eri tarkoituksiin sekä kadun sopeutuminen ympäristöön ja vaikutukset ympäristökuvaan, jos se alueen tai rakentamistoimenpiteen luonteen vuoksi on tarpeen. Katusuunnitelmasta tulee käydä ilmi kadun liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus ja sadevesien johtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutukset ja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet.

Kauppatoria koskevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 46 §:n mukaan puiston tai muun yleisen alueen suunnitelmassa tulee esittää alueen rakentamisen ja käytön periaatteet. Lisäksi jos yleisen alueen suunnitelmalla on erityistä merkitystä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajien tai haltijoiden, alueen käyttäjien tai ympäristökuvan kannalta, aluetta koskevan suunnitelman valmistelussa on noudatettava soveltuvin osin katusuunnitelman vastaavaa menettelyä.

Mikäli Kauppatorin sulanapitojärjestelmä päätetään jättää toteuttamatta, aiheuttaa se muutoksia katusuunnitelmiin. Päällystemateriaalien sekä kuivatusratkaisujen lähtökohtana on ollut sulanapitojärjestelmän toteuttaminen alueelle. Katulämmitys on esitetty torin yleisen alueen suunnitelmassa sekä katusuunnitelmissa ja pysyväisluonteisena rakennelmana se on tullut hyväksytyksi osana suunnitelmia.

Sulanapitojärjestelmän esittäminen katusuunnitelmissa on perusteltua, koska se rajoittaa pinnan ja rakennekerroksien käyttöä tulevaisuudessa sekä aiheuttaa johto- ja laiteomistajille korkeampia kustannuksia kunnossapitotöihin liittyen. Sulanapitojärjestelmä on saattanut olla usean alueen toimijan viime aikojen investointien lähtötietona ja odotusarvona. Sulanapito vähentää kiinteistöihin kulkeutuvan hiekoitushiekan määrää. Hiekoitushiekan kulkeutuessa sisälle kiinteistöihin lisää se merkittävästi varsinkin kauppojen ym. julkisten tilojen lattiapintojen, ovimekanismien sekä hissien ja rullaportaiden huolto- ja kunnostamistarvetta.

Sulanapidon jäädessä toteuttamatta poikkeaa ratkaisu yleisen alueen suunnitelmasta, katusuunnitelmasta sekä asemakaavan tavoitteesta. Koska ratkaisu vaikuttaa suoraan ympäröivien kiinteistöjen siisteyteen sekä ylläpito- ja kunnossapitokustannusten suuruuteen, saattaa poisjättäminen aiheuttaa valituksia tai mahdollisia korvausvaatimuksia.

Päätösesitys muutettujen katusuunnitelmien hyväksymisestä voidaan tuoda nopeastikin uudelleen päätettäväksi. Katusuunnitelmien muuttamiseen, nähtävillä-oloon ja päätöksenteon valmisteluun arvioidaan kuluvan noin 4 kuukautta. Asianosaisten valittaessa uusista suunnitelmista voi uusien suunnitelmien lainvoimaistuminen kuitenkin viedä nykyisin voimassa olevan katusuunnitelman lainvoimaistumisen aikaa vastaavasti 1 - 2 vuotta. Käynnissä olevan projektin lähtötietojen muuttaminen tai epävarmuus toteutettavasta ratkaisusta on koko Kauppatorin investointihankkeen etenemisen kannalta kestämätön. 

Kaupungin käyttöön tulevan sulanapitojärjestelmän hinnan muodostuminen

Ensimmäiset kustannusarviot sulanapitojärjestelmän yleissuunnitelman mukaisesta toteutuksesta laadittiin asemakaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman mukaisella laajuudella 17.900 m² sulanapitojärjestelmän kokonaiskustannuksen arvioitiin tuolloin olevan yhteensä noin 3.1 M€. Kustannusarvion mukainen yksikköhinta 162 €/m² sisälsi kivien asentamisen. Pelkän sulanapitojärjestelmän yksikköhinta oli 145 €/m².

Katusuunnitteluvaiheessa järjestelmän laajuudeksi vahvistui tällä hetkellä pinta-alan laskentaperusteena käytettäväksi kokonaisuudeksi 24.472 m² ja järjestelmän yksikköhinnaksi muodostui 175 €/m². Asemakaava- ja katusuunnitteluvaiheen torialueen kustannusarvioita ovat laatineet Rapal Oy, Ramboll Finland Oy sekä WSP Finland Oy osana tilattuja suunnittelutöitä. Sulanapitojärjestelmä on sisältynyt kaikissa vaiheissa hankkeen kokonaiskustannusarvioon.

Kaupunki on vuonna 2015 teettänyt geo-energiatutkimuksia keskustan alueella liittyen maanalaisen kaavan valmisteluun. Tutkimustöiden yhteydessä on ideoitu myös energiapaalujen käyttöä ja siitä saatavan energian hyödyntämistä sulanapitojärjestelmän lämmönlähteenä. Energiapaalujen käyttö olisi kuitenkin edellyttänyt kaupungin osallistumista Toriparkin paalutusratkaisuun siten, että pysäköintilaitoksen perustuspaalujen sisään olisi porattu energiapaaluja syvälle kallioon. Asiantuntija-arvioiden mukaan lämpökaivoja olisi tarvittu vähintään 350 kappaletta, joten investointikustannukset olisivat muodostuneet moninkertaisiksi verrattuna pelkästään kaukolämmön paluuenergialla toimivaan ratkaisuun. Toisaalta paksu savikerros olisi heikentänyt energiapaalujen hyötysuhdetta.

Turun kaupunkiympäristötoimiala on käynnistänyt Kauppatorin alueen rakennussuunnitelmien laadinnan syyskuussa 2018. Aloituskokouksessa 12.9.2018 on keskusteltu katulämmityksestä sekä todettu, että kaupunki selvittää energiapaalujen käyttämistä kaukolämpöenergian sijaan.

Turun Toriparkki Oy ja NollaE ovat lähestyneet kaupunkia 27.11.2018 esittämällä ehdotuksen ns. aurinkoenergiaan perustuvasta hybridijärjestelmästä. Järjestelmän toiminnan kannalta oli ehdotonta, että se suunnitellaan kokonaisuutena, joten pelkän sulanapitojärjestelmän suunnittelun eteenpäin vieminen koettiin resurssien hukkaamiseksi.

Ehdotuksen mukaisesti liukkaudentorjunta toteutuu ns. perinteisen sulanpitojärjestelmän avulla, joka sijoittuu torin pintakivetyksen alapuolelle. Kyseessä on ns. hybridijärjestelmä, jossa pintaputkisto kerää kesällä energiaa maaperään ja talvella saman putkiston kautta lämmitetään torin pintaa.

Järjestelmä hyödyntää maaperään varastoitua aurinkoenergiaa sekä kaukolämmön paluupuolen lämpöenergiaa. Järjestelmä on kytketty kaukolämpöverkkoon lisäksi sen vuoksi, että myös kaukolämmön paluuenergiaa olisi mahdollista varastoida maaperään. Tuotantotavasta riippumatta, lämpöenergia johdetaan maaperään teräsputkipaalujen sisään sijoitettavien koontiputkien kautta. Putket luovuttavat lämpöenergiaa paalujen välittömässä läheisyydessä (1,4 m) olevaan saveen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tiedotteessaan 7.12.2018 ilmoittanut myöntäneensä 1,3 M€ energiatukea aurinkolämpöjärjestelmän ja varaston rakentamiseen Turun Kauppatorin uuden maanalaisen pysäköintihallin yhteyteen.

Suunnittelukokouksessa 14.12.2018 kaupunki on keskeyttänyt torin rakennussuunnittelun yhteydessä laadittavaksi aiotun sulanapitojärjestelmän suunnittelun. Tori Energia Oy on toimittanut ensimmäisen esityksen palvelusopimuksen sisällöstä ja periaatteista 26.2.2019. Sopimusneuvottelujen tuloksena syntyi palvelusopimus vasta syksyllä ja oli ensimmäisen kerran kaupunginhallituksen käsiteltävänä 21.10.2019 samanaikaisesti muiden kauppatorihanketta koskevien päätösten kanssa.

Tori Energia Oy ja Turku Energia Oy ovat toteuttamassa yhteisen konsortion avulla edistyksellisen uusiutuvaan energiaan perustuvan energiajärjestelmän palvelemaan uudistuvan Kauppatorin alueen tarpeita. Kauppatorin pinnalle on tarkoitus toteuttaa maailman suurin aurinkoenergian keräysjärjestelmä, jonka tuottama energia varastoidaan ns. lämpöakkuun, joka on toteutettu pysäköintitilojen alla olevaan savimaahan.

Tori Energia Oy hallinnoi järjestelmää sekä tuottaa, varastoi ja jakelee lämpöenergiaa. Konsortiosopimus sisältää kaukolämmön paluulämpöä hyödyntävän ostosopimuksen ja mahdollistaa Turku Energialle kaukolämmön paluulämmön varastoinnin lämpöakkuun.

Tori Energia Oy yhdistää aurinkoenergian ja kaukolämmön paluulämmön varastoinnin sekä tuottaa lämpöenergiaa näiden yhdistelmänä pysäköintitilojen, paviljonkirakennusten ja maanalaisten liiketilojen lämmitykseen. Järjestelmää hyödynnetään samalla Kauppatorin liukkauden torjuntaan tori- ja katualueilla pois lukien Aurakadun ja Eerikinkadun ajoneuvojen ajoradat.

Edellä mainittu ratkaisumalli toteuttaa erinomaisesti kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista. Aurinkoenergia on täysin päästötöntä ja uusiutuvilla polttoaineilla tuotetun kaukolämmön paluulämmön varastointi lämpöakkuun parantaa kaukolämpöjärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi lumenpoistoon tai liukkauden torjuntaan ei tarvita tulevaisuudessa raskasta polttomoottorikalustoa.

Tori Energia Oy:n ja Turku Energia Oy:n konsortiona toteuttaman energian kaksisuuntaisen keräysjärjestelmän ansioista kaupungin ei tarvitse investoida erikseen liukkaudentorjuntajärjestelmään vaan tori- ja katualueiden sulanapito hankitaan konsortiolta palveluna. Palvelusopimus sisältää järjestelmän suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen ja käytön.

Kaupunki suorittaa osana järjestelmän investointikustannuksia pääomaosuuden, joka vastaa suuruudeltaan kaukolämmön paluuenergiaan perustuvan sulanapitojärjestelmän kustannusta. Sopimuksen avulla Tori Energia Oy pystyy hyödyntämään lämmitysputkistoa myös energian keräämiseen ja kaupunki saa vastaavasti liukkauden torjunnassa käytettävän energian 5 % edullisemmin, kun se on tuotettu kaukolämmön sijasta aurinkoenergialla.

Sopimuksen pääomaosuuden 4,13 M€:n lähtökohtana on joka tapauksessa kaupungin investointikuluksi tuleva summa, mikä muodostuisi yksin kaukolämmön paluuenergialla toimivan sulanapitojärjestelmän toteuttamisesta. Pääomamaksun määrittelyssä on käytetty yksikköhintaa 178 €/m² sekä sopimuksen mukaista pinta-alaa 23.250 m².

Hybridijärjestelmän toteutuksesta

Itse aurinkoenergian keräys toteutetaan yhdistetyllä liukkaudentorjuntaputkistolla ja aurinkoenergian keräimellä. Mikäli putkisto toimisi pelkästään toisessa em. käyttötarkoituksessa, se suunniteltaisiin ja toteutettaisiin yksityiskohtien osalta eri tavalla. Sulanapidossa lähtökohtana on tasaisen lämmön tuottaminen tarkkaan säädetyissä olosuhteissa koko alueelle, jotta liukkaus voidaan torjuta luotettavasti.

Aurinkoenergiaa kerätään enemmän alueilta, joissa sitä siirtyy enemmän pintakiveyksen kautta putkistoon. Järjestelmän kaksisuuntaisen toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että asiaa tarkastellaan kokonaisuutena, jossa putkistojen koolla, määrällä sekä ohjelmoinnilla ja säätölaitteilla tehtävä optimointi tehostaa energiankäytön hyötysuhteeltaan parhaaksi.

Liukkaudentorjuntajärjestelmään kuuluu ns. pintaputkiston lisäksi jakokaivot ja jakotukit säätö ja sulkuventtiileineen, runkoputket ja jakoputket, kiertovesipumput, holvin läpiviennit, lämmönjakokeskus, lämmönvaihtimet, paisunta- ja­paineenpitojärjestelmä sekä säätöjärjestelmä. Osa edellä mainituista laitteista sijoitetaan pysäköintilaitoksen yhteydessä oleviin teknisiin tiloihin, jotka rakennetaan erikseen järjestelmää varten. Tori Energia Oy on sopinut Tori Parkki Oy:n kanssa siitä, että integroidun järjestelmän tapauksessa Tori Energia Oy investoi teknisiin tiloihin.

Paikoituslaitoksen kattoholvin ja toripinnan välisen tilan ahtauden vuoksi myös jakotukit, jakoputket ja runkoputket on sijoitettavapysäköintilaitoksen tiloihin. Muut ratkaisut olisivat teknisesti lähes mahdottomia toteuttaa. Ne lisäisivät kokonaiskustannuksia merkittävästi ja pidentäisivät torin pinnan rakennusaikaa. Järjestelmän rakentaminen edellyttää kymmeniä läpivientejä vesieristeen läpi ja järjestelmän rakentajalle siirtyy luonnollisesti vastuu myös pysäköintilaitoksen ja kaupallisten tilojen kannen ja katon vesitiiveydestä.

Pintaputkisto tulee voida toteuttaa vaiheittain rakentaen esimerkiksi jakoputkialueittain. Kannen päällä työskenneltäessä järjestelmä on rakennettava vaiheittain, jotta kulkeminen alueella on mahdollista. Koneellinen työskentely suoraan kannen vedeneristyksen päällä ei ole mahdollista vaan työtä pitää tehdä jo valmiin suojabetonilaatan päältä.

Runkoputkien, jakotukkien sekä jakoputkien sijaitessa osittain pysäköintilaitoksen sisäpuolella ja rakenteissa tulee pintaputkiston rakentaminen tehdä samanaikaisesti laitoksen kansirakenteen kanssa siten, että läpiviennit on tehty ennen vedeneristyksen toteuttamista. Suunnittelun ja töiden yhteensovittamisen ollessa kahden eri tilaajan ja urakoitsijan vastuulla riski aikataulun pitävyydestä ja toteutuksen teknisestä laadusta on suuri.

Järjestelmän tehokas toiminta riippuu yksityiskohtien suunnittelusta, toteutuksesta sekä järjestelmän ”ajamisesta” siten, että sen tekniset rakenneosat tukevat kokonaisuutta. Toimiakseen koko järjestelmän suunnittelu ja toteutus tulee olla yksissä käsissä, jolloin vastuu toimivuudesta on selvä. Toisistaan irrallaan toteutetut järjestelmät eivät todennäköisesti muodosta toimivaa kokonaisuutta.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt maanvuokrasopimuksen yhteydessä, että pysäköintilaitoksen yläpohjan vesieristeen yläpuolella olevat tilat jäävät kaupungin hallintaan ja rakenteet ovat kaupungin vastuulla. Palvelusopimuksen mukaan vesieristeen yläpuolella olevat tilat jäävätkin edelleen kaupungin omistukseen ja hallintaan siten, että kaupunki antaa vain suostumuksensa järjestelmän edellyttämien teknisten laitteistojen sijoittamiselle.

Sulanapitojärjestelmän teknisen rakenteen omistus olisi palvelusopimuksen myötä jatkossa Tori Energia Oy:llä. Kyseinen ratkaisu alentaisi oleellisesti kaupungin vastuita järjestelmän riskirakenteiden mahdollisesti aiheuttamien vuotojen tai muiden ongelmien osalta parantaen siten kaupungin asemaa maanvuokrasopimuksessa todetusta. Palvelusopimuksen hyväksymisen jälkeen tulee kyseisestä asiasta tehdä tarvittavat täsmennykset Turun Toriparkki Oy:n ja kaupungin väliseen vastuunjakotaulukkoon. 

Sulanapidon hinnanmuodostus

Tori Energia Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa on saavutettu neuvottelutulos palvelusopimuksen hinnoittelumallista siten, että sopimuksen vuosikustannus koostuu sulanapitojärjestelmän investoinnin pääomakustannuksesta, vuosittaisesta mittaukseen perustuvasta energialähdeperustaisesta energiakustannuksesta sekä järjestelmän hoito- ja ylläpitokustannuksesta.

Pääomakustannuksen 4,13 M€:n osuus maksetaan rahoituskulujen välttämiseksi sopimuskauden 25 vuoden annuiteetin sijasta etupainotteisesti erillisen maksuerätaulukon mukaisesti vuosina 2020 – 2021.

Kaupunki maksaa sulanapitoon käytetystä lämpöenergiasta Tori Energia Oy:lle mittauksiin perustuvan energiamaksun, joka muodostuu kahdesta komponentista:

Järjestelmän arvioidaan toimivan normaalina vuotena noin 700 - 900 tuntia ja sen toiminta lämpötilat ovat +5 °C ja -15 °C:n välillä. Pinnan lämmittämiseen vaadittava teho on noin 300 W/m2. Järjestelmän käyttö perustuu lämmönsäätökäyriin ja automaattiseen säätöön eikä em. käyttölämpötilat ja tehon tarve tarkoita sen olevan koko ajan päällä täydellä teholla.

Vuosittaisen energiamaksun on arvioitu olevan noin 335.000 € perustuen vuoden 2017 säätiloihin. Energiamaksun suuruus vaihtelee vuosittain sen mukaisesti, miten paljon lämmitystä on käytetty ja miten paljon sen tuottamiseen on käytetty kaukolämpö- tai aurinkoenergiaa. Sulanapitoon kuluvan energia määrään ei vaikuta sen tuotantotapa. Palvelusopimus antaa mahdollisuuden hyödyntää vain ympäristöystävällistä ja edullisempaa aurinkoenergiaa.

Toteutettujen sulanapitojärjestelmien hoitokustannusten perusteella järjestelmän vuosittaiset hoitokulut ovat 3,00 €/m2 (alv 0 %) sidottuna elinkustannusindeksiin eli koko alueelta tällä hetkellä noin 70.000 euroa.

Uusiutuvissa hiilineutraaleissa energiamuodoissa, kuten tuuli- ja aurinkoenergiassa, tuotantokustannus on näennäisesti pieni, mutta sitä vastoin investointikustannus suuri. Aurinkoenergialla ladattavasta lämpöakusta saatavan energian hinta muodostuu seuraavista tekijöistä, joista suurimpana on investointiin liittyvät kulut;

Mekaaninen talvikunnossapito

Sulanapidon vaihtoehtona olleen mekaanisen talvikunnossapidon vuosikustannus on noin 210.000 euroa. Hinta perustuu keskustan talvikunnossapidosta huolehtivan urakoitsijan tarjoukseen. Hinta pitää sisällään torin ja sitä ympäröivien katujen liukkauden torjunnan hiekoittamalla ja suolaamalla. Lisäksi hinnassa on mukana lumen auraus, kuormaaminen ja poiskuljetus, hiekoitushiekan pois kerääminen sekä torialueen lisääntyvä pesemisen ja linjakuivatuskaivojen huoltotarve.

Vuosikustannus on sopimuskausittain lähtökohtaisesti kiinteä riippumatta vuosittaisten säätilavaihteluiden aiheuttamasta talvikunnossapidon tarpeesta.

Sulanapitojärjestelmä irrallaan aurinkokeräimestä omana hankinta

Mikäli kaupunki päätyy toteuttamaan torin ja sitä ympäröivien katujen sulanapitojärjestelmän omana hankintana, tulee järjestelmästä laatia uudet rakennussuunnitelmat. Oman sulanapitojärjestelmän toteuttaminen sulkee lisäksi pois aurinkokeräinjärjestelmän toteuttamisen ja siten kaukolämmön paluulämpöä alhaisemman lämpöenergian hinnan. Vuosikustannus lämmitysenergian kulutuksen osalta on vähintään sama kuin palvelusopimuksen kautta hankittavan lämmön kustannus ja laskennallinen investointikustannus sama kuin palvelusopimuksen pääomakustannus.

Koska kaupunki ei ole laatinut omaa rakennussuunnitelmaa sulanapitojärjestelmän osalta, sen hinnoitteluun ei ole ollut käytettävissä tarkempaa rakennusosalaskentaa. Kustannusarvioissa esitetty yksikköhinta 175 €/m² pitää kuitenkin sisällään koko sulanapitojärjestelmän suunnittelun ja rakentamisen kaikkine hankintoineen ja asennuksineen. Taulukossa 1 on esitetty arvio yksikköhinnan muodostumisesta. Arvio perustuu sulanapitojärjestelmän putkistomääriin sekä niiden vaatimiin tiloihin ja laitteistoihin.

Pintaputkistona käytetään PEX 25x2,3 happidiffuusiosuojattua putkea. Putkea tarvitaan 5 metriä jokaista lämmitettävää neliötä (1mx1m) kohden, joten pintaputkiston kokonaismäärä on yhteensä 116 kilometriä.

Lämpöenergia jaetaan pintaputkistoon tasaisesti noin 35 jakotukin kautta. Jokaisessa jakotukissa on kiinni 2 kappaletta 24 pintaputkiston lenkkiä. Yhden pintaputkistolenkin kattaessa noin 15 m² alueen, on yhden lämmityspiirin kokonaispinta ala noin 350 m². Lämmityspiirien pinta-alat vaihtelevat sijoittumisen mukaan, jotta alueet ovat hallittavissa paremmin kokonaisuuksina. Esimerkiksi vesiaiheen ja luistelulle tarkoitettujen alueiden lämmityspiirien oletetaan kattavan vain ko. alueet, jolloin niiden toiminta-aikoja voidaan säätää paremmin.

Jakotukit ja jakoputkistot toteutetaan haponkestävästä teräksestä (DN65). Yhden kaksiputkisen jakotukin pituus on noin 11 metriä ja siihen hitsataan yhteensä 96 kappaletta 10 cm pitkiä putkinippoja putkilenkkien lähtöjä ja tuloja varten. Jokainen jakotukki varustetaan haponkestävillä DN65 sulkuventtiileillä (4 kpl), joiden avulla lämmityspiirejä voidaan sulkea tai niiden virtaamaan ohjata tarvittaessa. Lisäksi jakoputkiston tuleviin ja lähteviin puoliin asennetaan DN25 venttiilit putkiliittimillä järjestelmän ilmaamista ja täyttöä varten. Molempia venttiilejä tarvitaan 140 kpl. Yksistään DN65 venttiilien materiaalikustannus jakoputkistojen hinnassa on noin 50.000 euroa ja DN25 venttiilien noin 14.000 euroa.

Sulku- ja ilmausventtiilit sijoitetaan jakotukkien ja runkoputkien liitoskohtiin. Jotta venttiilien säätäminen ja käyttö on mahdollista, tulee näihin kohtiin olla pääsy kaikissa tilanteissa.  Tilan tarve ns. huoltokaivolle on noin 4 m² / jakotukki. Maanvaraisella alueella huoltokaivot toteutetaan betonirakenteisina kaivoina ja muilla alueilla maanalaisiin tiloihin.

Lämmitysenergia siirretään lämmönvaihtimien avulla runkoputkistoon, joka johtaa jokaiselle jakotukille. Mikäli lämmönjakohuoneita toteutetaan 4 kappaletta, tulee jokaiselta lämmönjakohuoneelta runkoputki 9 huoltokaivolle. Lämmönjakohuoneiden sijoittuessa optimaalisiin sijainteihin on runkoputkiston pituus noin 2000 metriä. Käytännössä tiloja joudutaan sijoittamaan niiden muiden käyttötarkoitusten ja toteutuslaajuuden ehdoilla. Runkoputket toteutetaan teräksisenä ja eristettynä maanalaisten tilojen sisällä sekä maanvaraisilla alueilla eristettynä muoviputkena. Putkikoko on DN65-DN75. Laitteistojen vaatiman tilan hinnoittelussa on käytetty kaupungin aikaisemman päätöksen mukaista varastotilojen neliöhintaa 2.500 €/m2.

Rakennussuunnittelun arvioidaan vievän 2 - 3 kuukautta. Suunnittelun suurimpana haasteena on kaikkien lähtötietojen saaminen. Suunnittelun aloittamiseksi tulee saada tieto rakennettavien tai vuokrattavien maanalaisten tilojen sijainnista. Lisäksi runkoputkistojen sijoittaminen maanalaisiin tiloihin tulee neuvoteltavaksi Turun Toriparkki Oy:n kanssa omana asiakokonaisuutena. Rakennussuunnittelu voidaan aloittaa, kun em. tieto putkien, laitteiden ja lämmönvaihtimien sijoittumisesta sekä kaukolämpöliittymistä on olemassa. Näiden neuvottelujen arvioidaan vievän 2 - 3 kuukautta.

Rakentaminen on mahdollista kilpailuttaa suunnittelun jälkeen. Töiden yhteensovittamisen kannalta vaihtoehtona voisi olla alistettu sivu-urakka, jossa kaupungin urakoitsija toimii alistettuna alueen pääurakoitsijalle. Ongelmana on, että pääurakoitsijalla ei ole tällä hetkellä sopimuksessaan mainintaa tähän liittyvistä päätoteuttajan velvollisuuksista ja sopimusmallin toteutuessa se edellyttäneen korvausta myös pääurakoitsijalle. Näiden kustannusten osalta selkein tapa on joko tuntilaskutus tai omakustannehinta.

Urakkamuodosta riippumatta hankinnan kilpailutus tulee viemään 2 - 3 kuukautta. Neuvottelujen ja suunnittelun toteutuessa osittain samanaikaisesti sekä hyödyntämällä kilpailutuksessa ennakkoilmoituksen mahdollisuutta voidaan kokonaishankinta-aika tiivistää noin 4 - 6 kuukauteen. Tämä tarkoittaa, että mikäli suunnittelu päätetään käynnistää maaliskuun alussa 2020 voi urakoitsija aloittaa työt kohteessa urakoitsijan valinnan tultua lainvoimaiseksi 4 - 6 kuukauden kuluttua eli kesällä 2020.

Pysäköintilaitoksen valmistumisen tavoiteaikataulu on tällä hetkellä marraskuussa 2020. Turun Toriparkki Oy on arvioinut, että sulanapitojärjestelmän kilpailuttamisen kaupungin omana hankkeena estäisi laitoksen ottamisen käyttöön hyväksytyssä urakka-aikataulussa ja saattaisi aiheuttaa riippuen viivästymisen kokonaiskestosta jopa 2,4 – 6 M€:n ylimääräisen kustannuksen.

Kyseiset viivästymiskustannukset saattavat aiheuttaa vastaavasti kaupungille korvausvelvollisuuden.

Vaikka mahdollisen korvausvaatimuksen perusteena olevan viivästysajan lyhentäminen olisi mahdollista suunnittelua nopeuttamalla ja urakka-aikoja kiristämällä, liian tiukan toteutusaikataulun määrittäminen urakkakilpailutuksessa tai työmaan tarpeeton ryntäyttäminen aiheuttavat urakkakustannusten nousua huomattavasti.

Pintarakenteiden hankintavastuut

Kaupunginhallituksen aiemmin hyväksymän periaatteen mukaan kaupunki kilpailuttaa ja toimittaa työmaalle pintakiveysmateriaalit asennustarvikkeineen. Osana järjestelmän asentamistyötä Tori Energia Oy vastaavasti kilpailuttaa ja rakennuttaa paikalleen kaikki kaupungin kustannusvastuulla olevat vesieristeen yläpuoliset rakenteet ml. pintakiveyksen kaupungin laatimien torin ja katujen rakennussuunnitelmien mukaisesti.

Tori Energia Oy sitoutunut osoittamaan osana kyseistä menettelyä Turun kaupungille tarjoukset niistä hankeosista, jotka tulevat kaupungin maksettavaksi ja kaupungin tulee hyväksyä kustannusosuus ennen töiden tilaamista. Elleivät osapuolet pääse yhteisymmärrykseen järjestelyn ehdoista ja kustannuksista, voi kaupunki halutessaan kilpailuttaa ja toteuttaa kustannusvastuullaan olevat rakenteet itse valitsemallaan tavalla.

Mikäli kyseistä aiemmin hyväksyttyä menettelyä ei voi pitää riittävänä kaupungin vastuulla olevien rakenteiden kustannusvastuiden hallitsemiseksi, kaupungin on mahdollista kilpailuttaa itse vastaavien rakenteiden toteutus. Tällöin tulee huolehtia siitä, että kilpailutettavien rakenteiden toteutus voidaan integroida osaksi kauppatorityömaan kokonaisuutta. Kokonaishallinta on välttämätöntä rakenteiden laadun varmistamiseksi ja rakentamisen elinkaarivastuiden näkökulmasta. Sillä on lisäksi keskeinen merkitys rakentamisen aikataulujen ja kustannusten hallinnan kannalta.

Mikäli päädyttäisiin siihen, että kaupunki toimii julkisena hankintayksikkönä torin pintarakenteiden osalta, kaupunki voi kilpailuttaa kaupungin vastuulle kuuluvat vesieristeen yläpuoliset torin pintarakenteet yksikköhintaurakoina. Urakat toteutetaan alistettuina sivu-urakoina alueen maanalaisia rakenteita ja aurinkoenergiajärjestelmiä toteuttaviin pääurakoihin.

Päätoteuttajan vastuiden lisääntymisestä aiheutuvista korvauksista tulee tuolloin neuvotella pääurakoitsijoiden kanssa ennen tarjouskilpailun käynnistämistä. Toimiessaan hankintayksikkönä ja hankkeeseen ryhtyjänä vastuu hankkeen aikataulusta ja teknisen laadun toteutumisesta on kaupungilla. Ennen hankintailmoituksen julkaisemista hankinnan käynnistämisestä päätettäisiin kaupunkiympäristölautakunnassa.

Vaihtoehtoisesti kaupunki voi hakea ilmoittautumismenettelyllä ehdokkaat kaupungin kustannusvastuulla olevien vesieristyksen yläpuolisten rakenteiden toteuttajaksi. Ilmoittautuneiden joukosta valitaan 3 - 5 toimijaa neuvottelumenettelyyn. Valintaperusteena käytetään toimijoiden referenssejä, taloudellista tilannetta ja henkilöstön pätevyyksiä. Mikäli soveltuvuusvaatimukset täyttäviä ehdokkaita on alle kolme, pyydetään kaikilta alustava tarjoutuminen. Urakkamuotona on tuolloin yksikköhintaurakka.

Neuvottelumenettelyn käyttö olisi perusteltua etenkin hankinnan luonteen, monimutkaisuuden ja riskien vuoksi. Neuvottelumenettelyllä voidaan varmistua parhaiten töiden yhteensovittamisesta, urakkarajoista sekä aikataulutuksesta. Päätoteuttajan vastuut voidaan ratkaista neuvottelumenettelyjen aikana. Aikatauluvastuu jää kuitenkin kaupungille.

Ennen hankintailmoituksen julkaisemista hankinnan käynnistämisestä päätettäisiin kaupunkiympäristölautakunnassa.

Johtaja Tuomas Heikkinen 7.2.2020:

Kauppatorin ja sitä ympäröivien katualueiden sulanapito hankitaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiseen tekniseen syyhyn liittyvänä suorahankintana. Edellä esitettyä sulanapitoratkaisua ei ole mahdollista toteuttaa muulla järkevällä tai korvaavalla ratkaisulla, jonka ympäristövaikutukset olisivat vastaavia tai samansuuntaisia kuin esitetyssä vaihtoehdossa.

Aurinkoenergialla toteutettava lämmitys vähentää merkittävästi CO2-päästöjä verrattuna fossiilisilla polttoaineilla toteutettuun sulanapitojärjestelmään. Aurinkoenergiaan ja savirakenteeseen perustuva lämmitys yhdistettynä kaukolämmön paluulämmön varastointiin on sulanapitovarmuudeltaan tehokas, mikä vähentää olennaisesti riskiä liukastumisiin sekä esine- ja henkilövahinkoihin.

Teknisenä esteenä muiden sulanapitojärjestelmien osalta on myös asemakaavan korkeusaseman määräyksestä johtuva ylimmän betonikerroksen ohuus, jolloin tavanomaisten putkistojen tai muiden sulanapitojärjestelmien asentamista voidaan pitää lähes mahdottomana.

Koska teknisesti paikallista lämmöntuotantojärjestelmää maanvuokrasopimuksen perusteella hallitseva Tori Energia Oy ja alueellisen kaukolämpöverkon omistama Turku Energia Oy ovat solmineet lämpöenergian toimitusta ja varastointia koskevan konsortiosopimuksen Kauppatorin alueeseen liittyen, ei tori- ja katupinnan sulanapitopalveluun liittyvää lämpöenergian toimitusta voida käytännössä hankkia muilta toimittajilta.

Koska kaupunginvaltuuston päättämänä tavoitteena on kaupungin hiilineutraalisuus vuoteen 2029 mennessä ja Kauppatorin tekninen ympäristö on ydinkeskustassa erittäin haasteellinen, ei hankinnan kohdetta ole myöskään keinotekoisesti rajoitettu hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan tarkoittamalla tavalla.

Vaikka selvityksen mukaan muuta innovatiivista tai muutenkaan mahdollista ja järkevää toteutustapaa sulanapitojärjestelmälle ei ole huomioiden kaupungin ympäristötavoitteet, järjestelmätekniset ominaisuudet, Kauppatorin muu tekninen ympäristö ja lämpöenergian toimittajien rajallisuus, on kaupungin tarkoituksenmukaista julkaista hankinnasta hankintalain 58 §:n 2 momentin mukainen suorahankintailmoitus ennen hankintasopimuksen tekemistä.

Asian valmistelussa on ollut tarkoituksena varmistua siitä, että järjestelyt eivät sisällä valtiontukea. Tätä tarkoitusta varten on pyydetty arviolausunto Granlund Oy:ltä ja Rapal Oy:ltä kaupungin pääomamaksulla katettavan järjestelmän kustannuksista.

Liite 1Palvelusopimus Turun kauppatorin alueen liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmästä

Oheismateriaali 1Energiajärjestelmän tekninen kuvaus

Oheismateriaali 2Granlund Oy:n ja Rapal Oy:n arviolausunnot kaupungin pääomamaksulla katettavan järjestelmän kustannuksista

Oheismateriaali 3Turun Toriparkki Oy:n kirjelmä

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että kaupungin vastuulla olevien torin pintarakenteiden kilpailutus kaupungin toimesta valmistellaan viipymättä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaupunkiympäristölautakunnalle hankinnan käynnistämistä varten.

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Tori Energia Oy:n kanssa solmittavan ”Palvelusopimus Turun kauppatorin alueen liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmästä” –sopimuksen siten, että kaupunki maksaa investoinnin 4,13 M€:n pääomamaksun erillisen maksuerätaulukon mukaisesti vuosina 2020 - 2021 sekä

oikeuttaa kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtajan tekemään sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkennuksia ja allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Turun kaupunki julkaisee hankinnasta hankintalain 58 §:n 2 momentin mukaisen suorahankintailmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä ja,

että täytäntöönpanopäätöksellä hyväksyttävien sopimusten kohdalla tulee ottaa huomioon esitetyt arviolausunnot ja varmistua siitä, etteivät järjestelyt saa sisältää laitonta valtiontukea.

Sopimus ei synny tällä päätöksellä vaan erikseen tehtävällä sopimuksella, joka voidaan allekirjoittaa vasta, kun 14 päivää on kulunut suorahankintailmoituksen julkaisemisesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Achrén ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä projektijohtaja Janne Laine.

Liite 1Palvelusopimus Turun kauppatorin alueen liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmästä

Oheismateriaali 1Energiajärjestelmän tekninen kuvaus

Oheismateriaali 2Granlund Oy:n ja Rapal Oy:n arviolausunnot kaupungin pääomamaksulla katettavan järjestelmän kustannuksista

Oheismateriaali 3Turun Toriparkki Oy:n kirjelmä

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Tori Energia Oy:n kanssa solmittavan ”Palvelusopimus Turun kauppatorin alueen liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmästä” –sopimuksen siten, että kaupunki maksaa investoinnin 4,13 M€:n pääomamaksun erillisen maksuerätaulukon mukaisesti vuosina 2020 - 2021 sekä

oikeuttaa kaupunkiympäristötoimialan toimialajohtajan tekemään sopimukseen mahdollisia vähäisiä tarkennuksia ja allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että Turun kaupunki julkaisee hankinnasta hankintalain 58 §:n 2 momentin mukaisen suorahankintailmoituksen ennen hankintasopimuksen tekemistä ja,

että täytäntöönpanopäätöksellä hyväksyttävien sopimusten kohdalla tulee ottaa huomioon esitetyt arviolausunnot ja varmistua siitä, etteivät järjestelyt saa sisältää laitonta valtiontukea.

Sopimus ei synny tällä päätöksellä vaan erikseen tehtävällä sopimuksella, joka voidaan allekirjoittaa vasta, kun 14 päivää on kulunut suorahankintailmoituksen julkaisemisesta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Ryhdyttäessä käsittelemään asiaa puheenjohtaja Rantanen ilmoitti hallintosäännön 145 §:n nojalla rajoittavansa tässä asiassa pidettävien puheenvuorojen pituuden puhujakorokkeelta enintään 5 minuuttiin.

Tehty palautusehdotus ja sen käsittely

Lumme Laivorannan kannattamana teki seuraavansisältöisen palautusehdotuksen:

”Valtuusto päättää palauttaa sopimuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavin vaatimuksin:

1.    Investointihinta (nyk. 4,13M€) lasketaan markkinahintaa vastaavalle tasolle ja lämpöakulla tuotettavan energian suhdetta paluulämmön hintaan (tällä hetkellä 95 %) tarkistetaan alaspäin.

2.    Kustannukset teknisistä tiloista jaetaan puoliksi kaupungin ja TOE:n kesken. Mikäli mahdollista, kaupungin osuus sisällytetään niihin tiloihin, joista kaupunki on jo sitoutunut vuokraamaan Turun Metro Oy:ltä.

3.    Sopimuksen vastuunjakoa tarkennetaan niiltä osin, että TOE sitoutuu vastaamaan omalla kustannuksellaan sen toiminnasta johtuvista poikkeuksista sekä tarvittavista vaihtoehtoisista ratkaisuista riskeineen.

4.    Uusi sopimus tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mahdollisimman pian.

Lisäksi valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitukselle raportoidaan säännöllisesti hankkeen etenemisestä.”

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Lumpeen palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 34 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 31 valtuutettua kannatti Lumpeen tekemää palautusehdotusta, 2 tyhjää, joten asian käsittely jatkui.

Tehty muutosehdotus ja sen käsittely

Yrttiaho Oksasen kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Kaupunginvaltuusto päättää, että sulanapitojärjestelmä toteutetaan kaupungin omana hankkeena kaukolämpöön perustuen.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Yrttiahon tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 34 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 12 valtuutettua kannatti Yrttiahon tekemää muutosehdotusta, 21 tyhjää, joten kaupunginhallituksen ehdotus voitti tässä äänestyksessä.

Tehty hylkyehdotus ja sen käsittely

Anttila Miikkolan kannattamana ehdotti, että esitys hylätään.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Anttilan tekemä hylkyehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 34 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 18 valtuutettua kannatti Anttilan tekemää hylkyehdotusta, 15 tyhjää, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Eriävät mielipiteet

Kossila, Laakso, Miikkola, Oksanen, Sandelin ja Yrttiaho pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa.

Liite 2Äänestyslistat