Strategian ja kehittämisen vastuualue, strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira ja kehittämispäällikkö Oskari Heinämäki 21.3.2019:

Kaupunkistrategian mittarit ovat indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan ti-lanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena. Vertailemalla voidaan myös eliminoida suhdanteiden aiheuttamat muutokset mittaustuloksissa. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole vielä saatavilla vuoden 2018 tietoja.

Strategisten ohjelmien toimeenpanon mittarit syntyvät sopimusohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista. Linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa toimenpiteiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Näistä edelliset laaditaan kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä ja jälkimmäiset lautakuntien ja toimialojen välillä. Samalla toimenpiteille sovitaan niiden edistymistä kuvaavat mittarit tavoitearvoineen. Strategisten ohjelmien toteutumisen arviointi tapahtuu käytännössä toimialojen strategisten sopimusten toteutumista seuraamalla sekä strategisten ohjelmien linjauksiin kytkettyjen hankkeiden ja projektien etenemistä arvioimalla.

Kaupunkistrategian seuranta 2018

Kaupunkistrategian toteutumisen mittareina käytetään indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole saatavilla vuoden 2018 tietoja.

Turun väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2018 noin 2 000 uudella kuntalaisella väestömäärän ollessa vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 191 664. Väestönlisäys koostui kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta.

Merkittävin positiivinen muutos indikaattoreiden valossa oli jatkunut voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Työttömyysluvuissa nähtiin erittäin positiivisia muutoksia koko-naistyöttömyyden laskiessa edelleen voimakkaasti 1,7-prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja oli joulukuun lopussa 12,2 %. Lisäksi nuorisotyöttömien määrä laski 7,5% ja pitkäaikaistyöttömien määrä hieman yli viidenneksen. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus laski noin 2 milj. €.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000-30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana.

Kaupunkikonsernin toimenpiteet Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet onnistuneita. 2018 aikana valmisteltiin ja tuotiin päätöksentekoon Turun ilmastosuunnitelma 2029. Ilmastosuunnitelma antaa vastauksia Hiilineutraali Turku tavoitteiden saavuttamiseksi. Useita ilmastosuunnitelmaa toteuttavia ulkoisen rahoituksen hankkeita on käynnistetty vuoden aikana.

Lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo kolmatta vuotta, kansainvälisten matkustajamäärien kasvaessa lähes 16%. 

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi. T&K-menojen osuus parantui kuitenkin hieman edellisestä mittausvuodesta.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on pysynyt melko paikallaan noin 91 %:ssa. Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendin-omaisesti vuodesta 2010.

Asuinalueiden eriytymisessä on tapahtunut positiivisia muutoksia yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Alueiden väliset erot työttömyydessä ovat kaventuneet selvästi. Vieraskielisen väestön jakaantuminen selvästi tietyille alueille on puolestaan voimistunut viime vuosina. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden aikuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Hyvinvointi ja aktiivisuus – ohjelman eteneminen 2018

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ohjelman linjauksiin on määritelty sopimuksissa mittarit tavoitetasoineen sekä toteutettu toimenpiteitä. Kaikki teemat ovat edenneet tavoitteiden suuntaisesti.

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman toimeenpanoa tukee poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ohjausryhmä, jossa on johtotason edustus kaikilta toimialoilta sekä konsernihallinnosta. Ohjausryhmä linjasi sopimuksiin merkittävät hyvinvointia edistävät teemat.

1. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi

2. Terveiden elämäntapojen edistäminen

3. Vanhemmuuden tuki

4. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen

Ehkäisevän työn merkitys tulee edelleen kasvamaan ja tarve hyvinvoinnin puitteiden luomiselle poikkihallinnollisella yhteistyöllä (ympäristö ja palvelut) korostuu ohjelmatyössä tulevan SoTe-ja maakuntauudistuksen takia. Kunta-laisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakiluonnoksissa kirjattu sekä maakunnan että kuntien tehtäväksi. Turku on ollut aktiivisesti mukana sekä kansallisessa että alueellisessa valmistelussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta.

Terve ja hyvinvoiva turkulainen

Kaupungin toiminnan päämääränä on turkulaisten hyvinvointi. Hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista ja poikkihallinnollista työtä, joka edellyttää kaikkien kaupungin toimialojen sekä myös muiden toimijoiden (esim. järjestöt) yhteistyötä sekä yhteisten tavoitteiden eteen työskentelyä.

Palvelurakenteen muutoksia on toteutettu laajasti. Erityisesti on onnistuttu eräiden raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa, kuten vanhus- ja vammaispalveluiden laitoshoidon purkamisessa, jossa eteneminen on ollut osittain tavoitetasoa nopeampaa. Rakennemuutos on edennyt myös lastensuojelun sisällä. Avohuollon ja sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen saatavuus on parantunut. Myös perheille kotiin annettavia tukitoimia on lisätty. Panostukset ovat näkyneet uusien huostaanottojen vähenemisenä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kehittämistyötä on tehty sekä kaupungin omien palveluiden sisällä että laajasti myös alueellisissa hankkeissa (mm. kärkihankkeet I&O/KomPAssi ja LAPE/Lupa auttaa). Haasteena linjauksen etenemisen osalta on TYKS:n siirtoviivepäivien lisääntyminen. Asian korjaamiseksi on käynnistetty lukuisia välittömiä toimenpiteitä sekä pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Kokonaisuutena teeman linjaus 2.1.3. on toteutunut vuonna 2018 hyvin ja tähän liittyvä kehitystyö jatkuu edelleen.

Painopisteen siirtämisessä ehkäisevään työhön 2.1.2. on tapahtunut joitakin merkittäviä parannuksia. Lastensuojelussa painopistettä on pystytty siirtämään avohuollon puolelle. Perhe-ja sosiaalipalveluissa läpivietiin mittava organisaatio- ja toimintamalliuudistus. Muutoksilla vahvistetaan lapsi- ja perhesosiaalityötä ja viedään eteenpäin perhekeskusmallin käyttöönottamista (pilotit Syvälahdessa ja Ypsilonissa käynnistivät toimintansa).

Suunterveydenhuollossa on kehitetty uusia toimintamalleja, joilla edistetään esim. alle kouluikäisten lasten suun terveyttä ja väestön omahoidon tasoa.

Ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota lukuisten kehittämishankkeiden (mm. Voimaa vanhuuteen, Taidekori, Kulttuurisote, Liikkuva resurssikeskus, KomPAssi) kautta.

Hyvinvoinnin puitteiden luomisessa (teeman linjaus 2.1.1.) hyvinvoinnin ohjausryhmällä on kaupunkitasoisesti keskeinen rooli. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii yhteisiä poikkihallinnollisia teemoja toimeenpanevat alatyöryhmät. Alatyöryhmien tehtävänä on hakea konkreettisia toimenpiteitä, joilla kaupunkitasoisia yhteisiä tavoitteita saadaan edistetyksi ja toimialojen välistä yhteistyötä lisätyksi.

Jotta painopistettä voitaisiin selvästi laajemmin siirtää ehkäisevään työhön sekä hyvinvoinnin puitteiden luomiseen, täytyy kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä edelleen kehittää. Hyvinvoinnin ohjausryhmä on luonut tälle kehittämiselle toimivan ylärakenteen. Poikkihallinnollisuuden lisäämisellä on liitetty fyysinen ympäristö ja palvelut paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarve palveluiden nivomiseen (esim. SoTe ja vapaa-aikapalvelut) entistä paremmin osaksi yhteistä ketjua korostuu tulevan SoTe-uudistuksen takia. SoTe-uudistukseen liittyvää valmistelua on tehty useilla tasoilla: alueellisesta näkökulmasta valmistelua on toteuttanut seudullinen maku- ja sote-uudistuksen hyte-työryhmä. Turun edustajat ovat olleet kattavasti mukana hyte-työryhmän ja sen alatyöryhmien työskentelyssä. Työryhmissä on kuvattu mm. SoTen ja kunnan yhdyspintaan liittyviä palveluita.

Teeman toteutuksesta ja seurannasta vastaa Hyvinvoinnin ohjausryhmä.

Osaava ja oppiva turkulainen

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toteuttaminen ovat kaupungin perustehtäviä ja kilpailukyvyn edellytys. Koulutuksen vastaaminen yksilöiden erilaisiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, globaalin talouden murrokseen liittyviin työelämän muutoksiin, teknologian murrokseen ja elinikäiseen oppimiseen kuuluvat asiat ovat esimerkkejä toimintaympäristöön kuuluvista haasteista. Haasteisiin vastaamien edellyttää kykyä jatkuvaan uudistumiseen, jonka perustana ovat erilaiset yhteistyöverkostot ja uuden teknologian tuomat toimintamahdollisuudet. Maahanmuuttajien koulutukselliset tarpeet tulee ottaa vahvasti huomioon kotoutumisen tukemisessa.

Turku aloitti 5-vuotiaiden lasten osittaisen maksuttoman varhaiskasvatuskokeilun. Kokeilu alkoi elokuussa 2018.

Perusopetuksessa oppilasmäärät kasvavat edelleen. Vuonna 2018 määrä kasvoi 360 oppilaalla. Heti 2020-luvun alussa opiskelijamäärä kasvaa myös nuorisoasteen koulutuksessa.

Uudet tai korvaavat päiväkotihankkeet etenivät suunnitellusti Kastussa, Talli-mäessä ja Yli-Maariassa. Syvälahden monitoimitalo, jossa on päiväkodin ja koulun lisäksi toimijoita vapaa-ajan ja hyvinvoinnin toimialueilta, aloitti 1.8.2018.

Vapaa-aikatoimialan kanssa yhdessä 2016 käynnistynyt Turun Liikkuva kouluprojekti jatkui AVI:lta saadun rahoituksen avulla myös lukuvuonna 2018/2019. Liikuntaseurojen kanssa yhteistyössä on kaikilla kouluilla kerhoja oppilaiden liikuntavalmiuksien kehittymiseksi. Lisäksi kerhotoiminnan kehittämisen kautta kouluilla on myös muuta kerhotoimintaa, jolla halutaan lisätä lasten ja nuorten osallisuutta.

Nuorisotakuu edellyttää, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Turku toteuttaa nuorisotakuuta myös erityisen vaativan tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohdalla takaamalla jatko-opiskelu- tai työpaikan myös fyysisen tai psyykkisen toimintarajoitteen omaaville nuorille. Sivistystoimiala huolehtii osaltaan koulutustakuun toteuttamisesta siten, että kaikille opinhaluisille tarjotaan opiskelupaikka.

Turku haluaa vahvistaa teknologia- ja luonnontieteiden osaamista laajasti eri kouluasteilla. Erityisesti tarvetta alueella on tekniikan alan osaajista, ja yhtenä pitkän tähtäimen toimenpiteenä on käynnistetty STEAM Turku -konsepti, jonka tavoitteena lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta matematiikan ja luonnontieteiden oppimiseen. STEAM Turku toteutetaan kaikilla toimialan palvelualueilla.

Ammatillisen koulutuksen reformi toteutui suunnitelmien mukaan ja nyt am-matillinen koulutus valmistautuu vuosityöaikaan siirtymiseen.

Teeman toteutuksesta ja seurannasta vastaa Hyvinvoinnin ohjausryhmä.

Aktiivinen turkulainen

Aktiivinen turkulainen -teeman kaikkia linjauksia edistettiin vuoden 2018 aikana.

Turkulaisten suosituimmat vapaa-ajan harrastukset olivat lukeminen, käsitytöt ja valokuvaus. Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä aikuisväestössä kasvoi edelleen (2016:41%, 2017:49% ja 2018:53%). Vapaa-aikatoimialan palveluissa oli lähes viisi miljoonaa käyntiä vuonna 2018. Orkesterin omien tuotantojen kävijämäärä kasvoi 2000-luvun ennätykseen ollen 58 001 kävijää, ja kaupunginteatterissa kävi ennätysmäiset 138 298 katsojaa. Kaupunkilaisista 84 % oli sitä mieltä, että kirjastopalvelut on hyvin hoidettu. Museopalveluissa sekä asiakastyytyväisyys että pääsylipputulot kasvoivat. Nuorten käyntikertoja nuorisopalvelujen omassa toiminnassa oli lähes 200 000. Kaupunkipalvelututkimuksen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen (FCG) perusteella vapaa-aikatoimialan palveluihin ollaan pääasiassa hyvin tyytyväisiä.

Nuorisopalveluissa toteutettiin osallistuvaa budjetointia niin että mukana ovat nyt lähes kaikki aluenuorisotalot. Liikkuva kouluhanke saavutti kaikki turkulaiset peruskouluikäiset lapset.

Esteettömyys- ja viestintäraadit aloittivat toimintansa. Aluefoorumit ja kaupunkitoimijoiden kokoontuvat kahdeksalla suuralueella. Keväällä otettiin käyttöön kaupunkipyöräjärjestelmä ja syyskaudella aloitettiin talvipyöräilyn reittikokeilu.  

Historian museon valmistelu jatkui ja Apteekkimuseon ja Qwenselin talon onnistunut uudistus valmistui. Liikuntapalveluissa edistettiin Turku Future Sport kokonaisuutta. Nuorisopalvelujen e-sports toiminta sai valtakunnallisen Allianssin kunniamaininnan ja palloiluhalli palkittiin vuoden liikuntapaikkana. Kirjas-toissa järjestettiin digitaalisten palveluiden ja laitteiden opastuksia sekä käynnistettiin aikuisten lukuharrastuksen tukemiseksi kirjallisuuspodcastit.

Uusissa monitoimitaloissa (Syvälahti ja Ypsilon) päästiin poikkihalllinnollisessa toiminnassa, monitoimitila-ajattelussa ja -kehittämisessä hyvään alkuun.

Teeman toteutuksesta ja seurannasta vastaa Hyvinvoinnin ohjausryhmä

Kilpailukyky ja kestävä kasvu - ohjelman eteneminen 2018

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma eteni vuonna 2018 pääsääntöisesti hyvin. Ohjelman teemojen toimeenpanoa tukevat poikkihallinnolliset ohjausryhmät, joista Kilpailukyvyn ohjausryhmä vastaa Yrittävä ja osaava kaupunki –teemasta, kaupungin johtoryhmä Vaikuttava ja uudistuva kaupunki –teemasta ja Maankäytön ohjausryhmä Rakentuva kaupunki ja ympäristö –teemasta.

Yrittävä ja osaava Turku

Turun ja Lounais-Suomen elinkeinoelämä on edelleen voimakkaassa nosteessa. Näkymät eteenpäin ovat lupaavat, mikä luo positiivisia odotuksia työllisyyden kehitykselle ja veropohjan kasvulle. Voimakas kasvuvaihe on myös haaste, joka on huomioitava läpileikkaavasti kaupungin elinkeinopolitiikassa ja erityisesti koulutus-, yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittämisessä. Yritysten kilpailukyvyn edellyttämä huippuosaaminen on turvattava Turussa pitkäjänteisesti, myös nähtävissä olevan vahvan kasvuvaiheen yli.

Blue Industry Park -hanketta edistämään päätettiin perustaa hankeyhtiö, johon toiminnot ja ohjaus siirretään. Hankkeen johtajaksi nimettiin Janne Alho. Vuoden 2018 aikana alueen infraa toteutettiin kaupungin toimesta.

Turkulaista tekniikan alan innovaatioekosysteemiä vahvistettiin edelleen vuon-na 2018 mm. Turku Future Technologies -yhteistyöalustaa kehittämällä. TFT Competence Factory –rakenne korvautui Teknologiakampus Turku -sopimuksella. Konseptin tavoitteena on yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen elinkeinoelämän kanssa toteuttaa toimenpiteitä, joilla yhtäältä vahvistetaan elinkeinoelämälle tarjottavia TKI-palveluita, toisaalta parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja kolmanneksi edistetään tavoitetta teknillisen korkeakoulutuksen laajentamiseksi Turussa. Myös mm. STEAM -kokonaisuus, Työ-elämälehtori -hanke sekä Merilukio nivoutuvat Teknologiakampuksen alle yhtenäiseksi temaattiseksi kokonaisuudeksi.

Alueellista innovaatioekosysteemiä tekniikan alan koulutuksessa ja T&K -toiminnassa pyritään osaltaan vahvistamaan myös tiiviimmän kansainvälisen verkostoyhteistyön avulla, linkittyen Teknologiakampuksen kokonaisuuteen.

Uusia yhteistyöavauksia toteutetaan mm. Strathclyden yliopistoon (UK) ja Fraunhofer-säätiöön (D), tiiviissä yhteistyössä Turun alueen teollisuuden kanssa.

Pore-asiantuntijaryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmän tarkoituksena on tukea yrityksiä käytännön kasvuhaasteiden nopeassa ratkaisemisessa liittyen esimerkiksi asumiseen, työmatkaliikenteeseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, toimitila-asioihin tai kaupungin palveluihin.

Mittava kaupunkia ja sen palveluita esittelevä Muuta Turkuun –kampanjan jatko-osa toteutettiin 2018. Kampanjan tarkoituksena oli houkutella uusia asukkaita vastaamaan alueen yritysten nopeaan kasvuun ja työvoimatarpeeseen. Kaupungissa käynnistettiin myös kansainvälisten osaajien houkutteluun tähtäävä toimenpidekokonaisuus ja verkosto, Talent Turku.

Vaikuttava ja uudistuva Turku

Yksi keskeisimpiä vaikuttavan ja uudistuvan kaupunki –teeman tavoitteita vuodella 2018 oli strategia päivityksen toteuttaminen. Strategia päivityksen yhteydessä päivitystarpeita haettiin niin sisäisiltä kuin ulkoisiltakin sidosryhmiltä ja lisäksi päivitettiin hieman myös strategian seurannan indikaattoreita.

Turun strategiakokonaisuus täyttää kuntalain vaatimukset sekä sisältöjen että toimeenpanon näkökulmasta. Strategian toimeenpanon varmistamiseksi kaupunkiin on vuodesta 2013 lähtien kehitetty strategiaprosessia, joka nivoutuu saumattomasti vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Suomen Laatukeskus Oy suoritti helmikuussa 2018 eurooppalaiseen EFQM-laatujärjestelmään perustuvan arvioinnin, jonka mukaan Turun kaupungin strategiaprosessi yltää Committed to Excellence-tasolle. Koko kaupungissa käytössä oleva strategian toimeenpanoa tukeva kehittämismalli sai EFQM Committed to Excellence–laatutunnustuksen toukokuussa 2017 ensimmäisenä virtuaaliorganisaationa Euroopassa. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Turussa valittu strategisen johtamisen malli on toimiva ja laadukas.

Kaupunginhallitus päätti 18.9.2017 § 397, että strategiapäivityksessä päähuomio kohdistetaan sisällöllisiin kysymyksiin. Strategiarakenne sekä strategian sisällöstä riippumattomat johtamisen elementit pidetään ennallaan ja strategiaprosessin mukaisen toiminnan juurruttamista osaksi kaupungin johtamista jatketaan. Strategian päivittämisessä huomioitavista sisällöllisistä kysymyksistä kaupunginhallitus nosti esille erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet:

• positiivisen rakennemuutoksen tukeminen ja kasvun jatkumisen varmistaminen,
• alueellisen eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy,
• sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen.

Yleiskaavan luonnos hyväksyttiin Turun kaupunginhallituksessa 5.11.2018. Yleiskaava on suunnitelma, jolla ohjataan yleispiirteisesti kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmien kehittämistä ja sijoittumista. Tavoitteena on toimiva, taloudellinen ja eheä yhdyskuntarakenne. Yleiskaavan valmistelua ohjaa Turun ja naapurikuntien hyväksymä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035. Kauppatorin kehittäminen aloitettiin vuoden 2018 aikana. Vuoden 2018 tekemisiin sisältyivät kaivaus- ja purkutyöt. Toriparkin rakentamisen ensimmäiset vaiheet alkavat vuoden 2019 aikana.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2018 omistajapolitiikan päivityksen, jossa linjattiin, että kaupunki perustaa uuden yhtiön vastamaan jalostetun datan liiketaloudellisesta hyödyntämisestä ja edelleen jalostamisesta. Tähän liittyen kaupunginhallitus hyväksyi Turku City Data Oy:n perustamisen 4.2.2019.

Kaupunkilaisille suunnattuun turvallisuuskyselyyn tuli noin 1600 vastausta. Kaupunkilaiset voivat jatkossa ilmoittaa turvallisuuteen liittyviä havaintoja kaupungin palautepalvelun yhteyteen avattuun palautekanavaan. Syrjäytymisen ehkäisemiselle on laadittu erillinen toimenpidesuunnitelma.

Datan hyödyntämisen osalta kaupunki otti ison askeleen eteenpäin ennakoi-van analytiikan kannalta. Kaupungin omaa väestöennustetta on hyödynnetty palveluverkkosuunniteluissa palveluiden kysynnän alueellisen ennakoinnin näkökulmasta.

Yhteistyössä Me-säätiön kanssa toteutettua syrjäytymisen analyysia on hyödynnetty syrjäytymisen ehkäisemisen toimenpidesuunnitelman valmistelussa. Suunnitelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä vuodelle 2019 ja myöhemmin tarkentuvia pidemmän aikavälin tavoitteita ja keinoja. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus- ja valtuusto saavat suunnitelman käsiteltäväkseen tammikuussa 2019.

Velkaneuvontatoimisto valtiollistettiin vuoden 2019 alusta. Kunnalliset työterveyshuollot piti yhtiöittää 1.1.2019 mennessä, mikäli yrityksille tarjotaan myös sairaanhoidon palveluja. Turun työterveyshuollon osalta yhtiöitettiin vuoden 2019 alusta se osa, joka tarjoaa palveluja kaupungin ulkopuolisille toimijoille. Kaupungille palveluja tarjoava osa jatkaa ennallaan. Työllisyyspalvelukeskuksen vuosi 2018 kului työllisyydenhoidon kuntakokeilun merkeissä, joka päättyi 31.12.2018. Työllisyyspalvelukeskus käytti noin puolet palkkatukityöllistämisen rahasta työmarkkinatuella oleviin henkilöihin. Tämä toimenpide yhdessä kuntouttavan työtoiminnan kanssa auttoi osaltaan vuoden 2018 aikana työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöihin. Vuonna 2018 maksukertymä (21,4 M€) oli 2,1 M€ pienempi, kuin vuonna 2017.  Vuosi 2018 oli tilapalvelukeskuksen ensimmäinen toimintavuosi ja sen aikana käynnistettiin yksikön toimintamallin ja organisoinnin uudistaminen. Mm. sisäilma-asioiden käsittelymalli uudistettiin niiden aiheuttamien ongelmien ja kustannusten hallitsemiseksi.

Rakentuva Turku ja ympäristö

Turun alueen positiivinen rakennemuutos on toteutunut rakentamisen sektorilla vahvasti koko vuoden ajan. Kaupunkirakentaminen ja asuntorakentaminen on ollut Turussa erittäin voimakasta. Haasteena on turvata asuntorakentamisen monipuolisuus sekä vanhojen alueiden mahdollinen täydennysrakentaminen. Voimakkain kysyntä kohdistuu edelleen pieniin keskusta-asuntoihin.

MAL-sopimusta on toteutettu sopimuksen mukaisesti vuoden 2018 aikana ja seudullista yhteistyötä on jatkettu kuntien kesken.

Keskustan kehittäminen on lähtenyt voimakkaasti liikkeelle toriparkin rakentamisen käynnistyttyä. Toria ympäröivät kiinteistönomistajat ovat toriparkin rakentamisen myötä julkistaneet useita investointi ja kehityshankkeita alueella. Investoinneilla ja hankkeilla tuetaan osaltaan keskusta-alueen kehittymistä.

Turun saavutettavuuden kannalta merkittävä hanke Turun yhteissataman kehittäminen (Ferry terminaali) käynnistyi toimijoiden ja kaupungin välisellä yhteistyöllä. Sataman yhteisterminaalijärjestelyiden kautta avautui koko Linnan-niemen alueen kehittäminen osana Turun keskustan kehittämisen kärkihanketta. Alue on kokonaisuudessaan erittäin merkittävä tulevaisuuden merellinen näyteikkuna Turulle.

Turun ratapihan elämyskeskuksen arkkitehtikilpailu saatiin hankekehittäjän kanssa yhteistyössä toteutettua ja voittaja valittua (Luoto). Parkin kentän kumppanuushanke käynnistettiin huomioiden lähtökohtana kaupungin poikkihallinnolliset tavoitteet.

Kaupungilla on omakotitontti tarjontaa Yli-Maariasta aina saarille ja tontteja on ollut runsaasti sekä tarjouskierroksilla, että vapaan haun listalla. Tontteja löytyy tällä hetkellä Haarlasta, Jäkärlästä, Kohmosta, Kärsämäestä, Mälikkälästä ja Yli-Maariasta.

Yhtiömuotoisen asuntorakentamisen tonttivaranto on ollut edelleen heikko. Ti-lannetta on helpottanut mm. Linnakaupungin alueen asemakaavojen vahvistumiset, joiden kautta on kilpailumenettelyillä ja kumppanuusmallien kautta luovutettu tontteja rakentajille. Vapaan haun listalla kohteita löytyy tällä hetkellä Moisiosta, Pansiosta ja Yli-Maariasta.

Elinkeinotontteja on ollut ja on edelleen tarjolla vapaan haun listalla. Elinkeinotoimintaa palvelevien tonttien asemakaavamääräyksiä tulisi jatkossa kehittää siten, että tonttikohtainen hankkeen räätälöinti olisi mahdollista.

Liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden suunnittelutyöt ja toteutukset etenevät osana yleiskaavoitusta sekä Raitiotie/Superbussi selvityksiä. Tunnin-Juna hanketta on edistetty valtakunnallisissa foorumeissa sekä Turun ratapihan kehittämistoimenpiteiden suunnittelulla yhteistyössä valtion väyläyhtiön kanssa.

Kaupunkikonsernin toimenpiteet Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet onnistuneita. 2018 aikana valmisteltiin ja tuotiin päätöksentekoon Turun ilmastosuunnitelma 2029. Ilmastosuunnitelma antaa vastauksia Hiilineutraali Turku tavoitteiden saavuttamiseksi. Useita ilmastosuunnitelmaa toteuttavia ulkoisen rahoituksen hankkeita on käynnistetty vuoden aikana.

Turun kaupungin henkilöstöraportti 2018

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 21.3.2019:

Turun kaupungin vuoden 2018 henkilöstöraporttia laadittaessa on huomioitu Henkilöstö voimavarana -ohjelma ja Kuntatyönantajien raportointisuositukset.

Uudistetulla henkilöstö voimavarana- ohjelmalla on pyritty löytämään tavoitteitta ja mittareita sille, miten voimme pitää huolen siitä, että työ lisää hyvinvointia, varmistetaan mahdollisuudet muutosten rakentavaan ja hallittuun vastaanottoon sekä paremmalla johtamisella tuemme jokaisen perustehtävän mielekästä toteuttamista.

Kunta 10 -tutkimuksessa nousi esille, että Turussa näkyvät samat ilmiöt kuin muissakin tutkimuksessa mukana olleissa kaupungeissa: työpaineiden lisääntyminen, asiakasväkivallan, epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän kokemuksen kasvu. Hyvinä asioina tutkimuksesta nousi esille koulutukseen panostaminen, kehityskeskusteluiden hyödyllisyyden parantuminen ja muutokset töissä koet-tiin aiempaa useammin myönteisiksi.

Henkilötyövuosien määrä on noussut vuonna 2018. Kaupungin palveluksessa oli 31.12.2018 kaikkiaan 11 521 henkilöä. Henkilötyövuosina mitattuna työvoiman käyttö vuonna 2018 oli 10 037,8 htv. Organisaatiomuutokset huomioiden henkilötyövuodet nousivat 137,7 henkilötyövuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyövuosissa ei ole mukana työllistettyjä, joita kaupunki omin aktiivisin toimin työllisti 973 (v. 2017 971).

Vuonna 2017 sairauspoissaolot kääntyivät hienoiseen nousuun, sairauspoissaoloprosentti oli 4,3 (v. 2017 4,1).

Kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2018 oli 46,3 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 215 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 32 henkilöä (v. 2017 24). Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2018 62,9 vuotta.

Vuonna 2018 rekrytoinneissa hakijoita keskimäärin avointa työpaikkaa kohden oli 10,25. Avoinna olleita työpaikkoja vuoden aikana oli yhteensä 1714, joista suurin osa työsuhteisia.

Henkilöstökoulutuksiin osallistui 83,9% koko henkilöstöstä. Koulutuspäiviä oli vuonna 2018 4,8 päivää / työntekijä. Vuoden 2018 kehityskeskusteluiden käymisprosentti oli 69,3 % ja 45,2 % henkilöstöstä koki ne hyödylliseksi.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2018

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2018                   

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira ja henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2018

Oheismateriaali 2Henkilöstöraportti 2018                   

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee raportoinnin tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.