Kaupunginjohtaja Minna Arve, johtaja Jukka Laiho, controller Valtteri Mikkola 28.5.2018:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.11.2017 § 221 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2018-2021. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2021 mennessä.

Verotulojen maltillisen kehityksen sekä voimakkaasti heikentyvien valtionosuuksien johdosta talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja.

Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on erittäin maltillisella tasolla.

Voimassa olevan taloussuunnitelman arviointi

Vuosi 2017 toteutui oletettua paremmin. Kaupungin toimialat ovat tehneet hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi. Palvelutasosta on pidetty kiinni tiukasta taloudenpidosta huolimatta. Toimialojen toimenpiteillä on pysyvä vaikutus kaupungin menopohjaan. Tästä syystä on tärkeää priorisoida tuottavuutta lisääviä kehittämishankkeita.

Verorahoitus ja rahoitustuotot toteutuivat viime vuonna ennakoitua paremmin. Kyse oli kuitenkin osittain kertaluontoisista eristä, joten vastaavaa taloudellista asemaa parantavaa vaikutusta ei ole saavutettavissa kuluvalle vuodelle.

Helmikuussa valmisteltiin ensimmäinen uuden taloussuunnitelman simulointi, jossa arvioitiin mahdollisia muutostarpeita myös kuluvalle vuodelle. Hyvinvointitoimialalla omaan toimintaan liittyvien toimenpiteiden arvioidaan pienentävän taloudellista painetta, mutta huoleksi koettiin palvelutarpeen kasvun lisäksi sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitys. Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen asiakasmääriin ennakoidaan kasvua eräiden ikäluokkien osallistumisasteen kasvun seurauksena. Kaupunkiympäristötoimialan tuloihin arvioitiin sisältyvän pienoista riskiä.

Simuloinnin seurauksena tavoitteita ei esitetty muutettavaksi. Vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus on osoittanut simuloinnissa tehdyt arviot oikeansuuntaisiksi. Talouden näkökulmasta suurimpana huolena on sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitys, joka on kiihtynyt sekä siirtoviivepäivien että käytön kasvun seurauksena. Verorahoituksen parantunut ennuste lieventää painetta.

SOTE- ja maakuntauudistus

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen vaikutuksista kuntien, valtion ja maakuntien välisiin rahavirtoihin on tuotettu julkiseen käyttöön toistaiseksi hyvin vähän laskelmia. Lopulliset siirtolaskelmat tultaneen tekemään loppuvuonna 2019 vuosien 2017 ja 2018 keskimääräisten kustannusten perusteella.

Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistus siirtää 2020 alussa yli puolet kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja käyttötalouden kustannuksista maakunnille. Samalla siirtyviä kustannuksia vastaava määrä verorahoitusta siirtyy kunnista maakunnille. Tässä yhteydessä maakuntiin siirtyvät myös vastaavaan toimintaan liittyvät asiakasmaksut. Kunnilta vähennettävät tuloerät muodostuvat kuntien yhteisöverosta, siirtyviä tehtäviä vastaavasta valtionosuudesta ja kunnallisverosta. Vähennettävien erien suuruus täsmentyy jatkuvasti.

Kuntaliitto on julkistanut työkalun, jota kutsutaan jakoavaimeksi. Jakoavain on excel-työkirja, joka auttaa kuntia arvioimaan maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä taseen eriin vuonna 2020. Edellä kuvatun työkalun lisäksi Kuntaliitto on huomioinut uudistuksen vaikutukset omissa veroennusteissaan.

Muutoksen ennakoidaan kasvattavan siirtyvien palvelujen yksikkökustannuksia, vähintään väliaikaisesti, jolloin kunnille jää huoli kuntien maksuosuuksiin kohdennettavista leikkauksista (esim. verorahoitus sekä harkinnanvaraiset tuet ja avustukset). Muutoksessa ei ole tällä hetkellä huomioitu riittävästi sote-palvelujen hallinto- ja tukipalveluita, joista osa jäänee väistämättä peruskuntaan.

Julkistettujen laskelmien mukaan muutos on vaikuttamassa negatiivisesti kaupungin talouteen. Kaupungille muodostumassa oleva sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmälle organisaatiolle, mikä tarkoittaa tarpeita entistä voimakkaimmille sopeutus- sekä säästötoimenpiteille. Muutoksen yksityiskohtia työstetään edelleen, joten talouteen liittyviin laskelmiin saattaa tulla muutoksia.

Uudistusta ei ole huomioitu suunnitteluluvuissa, joten uudistuksen toteutuessa taloussuunnitelmavuosien tavoitteet tulee tarkistaa.

Verorahoituksen kehitys

Kuluvan vuoden ensimmäisen osavuosikatsaukseen sisältyneen ennusteen jälkeen on saatu käyttöön toukokuun verotilityksen tiedot sekä päivitetty Kuntaliiton veroennuste, jota on perinteisesti käytetty kaupungin ennusteiden pohjana.

Kuntaliiton ennuste perustuu pääosin valtiovarainministeriön kasvuennusteisiin sekä verohallinnon tilitystietoihin. Päivitetyssä ennusteessa arvioidaan kuluvalle vuodelle merkittävästi syksyllä ennakoitua voimakkaampaa kasvua.

Kunnallisverotulot

Kaupungin verotuloista 80 % koostuu kunnallisveroista. Ansiotulot kehittyivät jo viime vuonna ennakoitua positiivisemmin ja tänä vuonna uudet työehtosopimukset tulevat kasvattamaan verotettavaa tuloa. Tämän lisäksi työllisyyden parantuminen vaikuttaa positiivisesti verotulojen kertymään. Osavuosikatsauksen ennusteessa kunnallisveroja arvioitiin kertyvän alkuperäistä arviota enemmän. Uusien tietojen perusteella ennustetta on syytä korottaa, minkä seurauksena kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna 619 miljoonaa euroa.

Päivitetty ennuste muuttaa suunnitelmakauden pohjaa. Työttömyyden vähentymisen arvioidaan jatkuvan ja uudet työehtosopimukset sisältävät korotuksia myös tulevina vuosina. On siis perusteltua käyttää tulevienkin vuosien osalta Kuntaliiton ennustetta, minkä seurauksena vuosien 2019-2022 ennusteita on syytä korottaa.

Yhteisöverotulot

Verotuloista n. 12 % koostuu yhteisöveroista. Valtiovarainministeriö on arvioinut yhteisöverotulojen perusteena olevaan verotettavaan tuloon erittäin voimakasta kasvua. Yhteisöverojen osalta on syytä muistaa, että viime vuoden tilityksiin sisältyi ennakoimaton n. 10 miljoonan suuruinen kertaluontoinen erä. Kyseinen erä perustui vuoden 2016 verotukseen ja vaikuttaa siten vuosien 2018 sekä 2019 kuntien jako-osuuksiin. Käytännössä edellä mainittu erä kasvattaa Helsingin kaupungin jako-osuutta ja vastaavasti laskee kaikkien muiden kuntien jako-osuutta. Vuoteen 2016 sisältyi toki muitakin eriä ja kokonaisuutena Turun kaupungin jako-osuus jopa hieman kasvoi kuluvalle vuodelle. Tämän lisäksi koko kuntaryhmän jako-osuutta kasvatettiin hieman, mikä tulee vaikuttamaan positiivisesti yhteisöverokertymään.

Valtiovarainministeriön arvion seurauksena Kuntaliiton ennusteessa kuluvan vuoden yhteisöverotulojen ennakoidaan kasvavan viime vuodesta jopa 20,3 %, jos viime vuoden tilityksistä oikaistaan edellä mainittu kertaluontoinen erä. Kuluvan vuoden toukokuun tilitykset osoittivat 13,1 % kasvua viime vuoteen nähden. VM:n arviota ja Kuntaliiton ennustetta voi näillä tiedoin pitää hyvinkin ylimitoitettuna. Päivitettyjen tietojen valossa tehtyä ennustetta on syytä tarkistaa alaspäin, minkä seurauksena yhteisöverotuloja arvioidaan kertyvän tänä vuonna 95 miljoonaa euroa.

Kuntaliiton ennusteessa on arvioitu voimakasta kasvua vielä vuodelle 2019, mutta tämän jälkeen kasvun ennakoidaan laantuvan. Vuoden 2020 kuntien jako-osuuksissa tullee tapahtumaan muutoksia, kun em. kertaluontoisen erän vaikutus poistuu. Muutosta kyetään arvioimaan aikaisintaan loppuvuodesta, kun vuoden 2017 verotus valmistuu.

Verohallinnon tilastojen mukaan Turkua verotuskuntanaan pitäviä yhteisöjä on lähes 12.000, mutta merkittävimpiä yhteisöveron maksajia on muutamia kymmeniä. Vuonna 2016 yhteisöjen verotettava tulo kasvoi merkittävästi, mutta summaan sisältyi kertaluontoisia eriä. Yhteisöjen verotettavan tulos kehitystä on vaikea ennakoida ja voimakkaasti keskittyneessä tilanteessa yksittäisten yhteisöjen ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen.

Kuluvan vuoden tilitykset huomioiden, voidaan valtiovarainministeriön ennustetta pitää ylimitoitettuna. Tästä syystä kaupungin yhteisöverotulojen ennusteessa suunnitelmavuosille ei ole käytetty Kuntaliiton tekemää ennustetta, vaan vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu 4,0 %. Arviota tulee tarkistaa, mikäli tilitykset tai tiedot osoittavat sen vääräksi.

Kiinteistöverotulot

Verotuloista n. 8 % koostuu kiinteistöveroista. Kiinteistöverot maksetaan pääosin vasta syksyllä, joten alkuvuoden tilityksistä ei voi vetää johtopäätöksiä. Tarkennetut veroperusteet huomioiden tehtyä ennustetta on syytä korottaa, minkä seurauksena kiinteistöverotuloja arvioidaan kertyvän 56,2 miljoonaa euroa.

Rakentaminen on kiihtynyt voimakkaasti, joten on perusteltua odottaa kiinteistöverotulojen kasvavan maltillisesti taloussuunnitelmakaudella. Simuloitu taloussuunnitelma sisältää 1,5 miljoonan euron vuotuisen kasvuodotuksen.

Valtionosuudet

Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat toteutuneet viime vuoden tasoisesti. Valtionosuuksien ennustetta ei ole tässä vaiheessa syytä muuttaa kuluvan vuoden osalta. Kuntaliiton toukokuussa julkaisemat ennakolliset valtionosuuslaskelmat ennakoivat Turulle n. 10 miljoonan laskua. Kehitys johtunee pääosin perustoimeentulotuen maksujen kasvusta, josta puolet kohdistetaan leikkauksena kunnan valtionosuuteen.

Lopulliset valtionosuuslaskelmat saadaan vasta loppuvuodesta, joten käytettävissä olevat arviot saattavat muuttua. Perinteisesti valtio on päättänyt valtionosuuksiin esitettävistä muutoksista alkusyksyn budjettiriihessä.

Toimintaympäristön avaintunnuslukujen kehitys

Osana kaupunkistrategian seurantaa toteutettiin toimintaympäristöanalyysin päivitys, joka antaa tukea myös toiminnan suunnittelulle.

Kaupunkistrategian toteutumisen mittareina käytetään indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole saatavilla vuoden 2017 tietoja.

Turun väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 hieman runsaalla 2 200 uudella kuntalaisella väestömäärän ollessa vuoden lopussa 189 794. Väestönlisäys koostui pääasiassa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta.

Merkittävin positiivinen muutos indikaattoreiden valossa oli jatkunut voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Työttömyysluvuissa nähtiin erittäin positiivisia muutoksia kokonaistyöttömyyden laskiessa 2,9-prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja oli joulukuun lopussa 13,9 %. Lisäksi nuorisotyöttömien määrä laski lähes neljänneksen ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes viidenneksen. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus laski noin 1 milj €.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana.

Kaupungin asettama Hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä –tavoite eteni suunnitelmien mukaan ja Turku on edellä asettamaansa tavoiteuraa. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on parantunut.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna Turussa yli miljoonalla matkalla. Myös lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo toista vuotta ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2017 alussa. Turun lentoaseman rahtimäärät puolestaan kääntyivät viime laskuun.

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi. T&K-menojen osuus parantui kuitenkin hieman edellisestä mittausvuodesta.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on pysynyt melko paikallaan noin 90 %:ssa. Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010.

Asuinalueiden eriytymisessä on tapahtunut positiivisia muutoksia yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Alueiden väliset erot työttömyydessä ovat kaventuneet selvästi. Vieraskielisen väestön jakaantuminen selvästi tietyille alueille on puolestaan voimistunut viime vuosina. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden aikuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Turku Energia Oy ja Turun Satama Oy

Turku Energia Oy: Kaukolämmön uusi hinnoittelurakenne otetaan käyttöön maaliskuussa 2018. Hinnoittelurakenne uudistettiin vastaamaan uudistuvaa tuotantorakennetta sekä todellisia tuotantokustannuksia. Uuden kausihinnoitteluun perustuvan hinnoittelurakenteen tavoitteena on myös kannustaa asiakkaita energiatehokkuuteen ja kiinnittämään huomiota kulutuksen tehohuippuihin. Sähkön markkinahinnan arvioidaan pysyvän lähivuodet alhaisella nykytasolla, mitä ennakoi myös tulevien vuosien sähköjohdannaisten hintataso. Sähköntuotanto-osuuksien kannattavuutta rasittaa tulevien vuosien sähköjohdannaisten ennakoima alhainen pohjoismainen markkinahinta. Turku Energia – konsernin liiketoiminnan tuloksen arvioidaan vuonna 2018 olevan edelleen hyvällä tasolla.

Turun Satama Oy: Yhtiö arvioi vuoden 2018 liikevaihdon kasvavan hieman vuoden 2017 tasosta. Yhtiö on aloittanut merkittävän Next Gen Link investointihankkeen matkustajaliikenteen kehittämiseksi.

Tuotantoyhtiö (Kuntec Oy, Arkea Oy ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy)

Yhtiöiden kilpailutilanne säilyy kireänä ja molempien yhtiöiden liikevaihdon ja liikevoiton ennustetaan laskevan hieman edellisestä vuodesta. Liikevoittojen ja tilikauden tulosten ennustetaan säilyvän kuitenkin positiivisina. Maakuntauudistukseen liittyvä epävarmuus rasittaa erityisesti Arkean liiketoimintaa ja sen kasvattamismahdollisuuksia. Arkean jakaantuminen kahdeksi yhtiöksi (sidosyksikkönä ja markkinoilla toimiva yhtiö) toteutunee vuoden vaihteessa 2018 -2019. Rakennustekniikan liiketoiminta lopetettaneen vuoden 2018 kuluessa ja kaikki työntekijät on irtisanottu.

Asuntoyhteisöt (TVT Asunnot, Vaso Oy ja Turun Ylioppilaskyläsäätiö)

Asuntoyhtiöiden käyttöasteet pysyvät korkealla tasolla, mikä vaikuttaa positiivisesti yhtiöiden tuloksiin (tulos ennen  varauksia) ja vahvistaa edelleen yhtiöiden tasetta. Myös hyvin alhainen korkotaso vaikuttaa positiivisesti yhtiöiden talouteen, koska niiden taseet ovat perinteisesti melko velkaisia ja rahoituskustannuksilla on suuri merkitys yhtiöiden tuloksessa. Yhtiöillä on vaikeuksia toteuttaa asuntotuotantotavoitteitaan, koska seudulla on pula rakennuskelpoisista tonteista.

Vesiyhtiöt (Turun Seudun Puhdistamo Oy, Turun Seudun Vesi Oy ja Turun Vesihuolto Oy)

Turun Seudun Puhdistamo Oy ja Turun Seudun Vesi Oy eli tukkuvesiyhtiöt toimivat omakustannusperiaatteella ja niiden toiminnallinen tulos sekä tehokkuus ovat hyviä. Molemmilla yhtiöillä on meneillään merkittäviä runkoputki-investointeja. Turun Vesihuolto Oy toiminta ja talous ovat vakaalla pohjalla ja yhtiön tulos on ylittänyt tavoitteet johtuen liittymismaksutulojen suuresta kasvusta.

Muut strategiset yhteisöt

Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun Kaupunginteatterin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutumassa hyvin ja ennakoidusti. Muiden yhteisöjen toiminta ja talous vastaa myös suunniteltua ja yhteisöjen tuloskorteissa tavoiteltua tasoa ja näiden yhteisöjen merkitys kaupunkikonsernin tuloksen muodostumisessa on melko vähäinen, koska suuri osa yhteisöistä toimii omakustannusperiaatteella eivätkä jaa osinkoa tai niillä ei ole antolainoja kaupungilta.

Turku Science Park Oy: Hankerahoituksen hankintaan sekä uusien kansainvälisten ja kansallisten kumppanuuksien rakentamiseen on panostettu voimakkaasti. Tämä onkin tuonut tulosta ja hankerahoituksen volyymi on kasvanut merkittävästi vuoden 2017 aikana. Tämä on osaltaan lisännyt myös palvelujen laatua. Asiakastyytyväisyyden odotetaan kasvavan, kun ensimmäisen luukun periaate saadaan palveluissa paremmin toteutettua. Kiihdyttämöohjelmien sekä kasvuteemojen kuten Health Turku, Smart chemistry Park ja Turku Future Technologies osalta olemme pitkäjänteiseesti yritysten kehittämiskumppaneita.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Turun kaupunki on onnistunut hillitsemään oman toiminnan kustannuskehitystä mallikkaasti viimeisten vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttavina tekijöinä on ollut tiukan talouskurin lisäksi aktiivinen toiminnan ja talouden seuranta sekä onnistuneet palvelujen tuottamiseen liittyneet kehittämishankkeet. Samanlainen kustannusten maltillinen kasvu on jatkunut kaupungin oman toiminnan osalta vuoden 2018 aikana. Valmisteilla olevan vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsauksen mukaan vertailukelpoiset toteutuneet oman toiminnan kustannukset ovat olleet hieman viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Toisaalta ennuste Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuudesta on lähes 10 miljoonaa euroa suurempi, mitä Turku on talousarviossaan budjetoinut.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taseessa 31.12.2017 kumulatiivinen ylijäämä oli 6,4 M€. Vuoden 2018 talousarvio on kuitenkin laadittu jo 4,4 M€ alijäämäiseksi ja kaupunki katsookin, että taseeseen jäävä 2,0 M€:n ylijäämä tulee purkaa jo vuoden 2018 tilinpäätöksessä hintojen alennuksena. Odotettavaa on myös, että Turun psykiatrian liikkeenluovutuksen tulisi näkyä toiminnan tehostumisena vuoden 2018 aikana ja näin ollen Turun maksurasituksen hillitseminä. Lisäksi Turun kaupunki on edellyttänyt, että Psykiatrian toimialueella tehtävä palkkaharmonisointi ei heijastu kokonaiskustannuksiin vaan toimintaa sopeutetaan nousseiden henkilöstökustannusten verran.

Palvelujen käytön kehitykseen vaikuttavat tekijät tulee analysoida tarkkaan ja käytön kehitys tulee budjetoida maltillisesti. Tämä tarkoittaa kasvavaa talouden sopeuttamisen painetta palvelujen yksikköhintoihin. Sairaanhoitopiiriltä on pyydetty selvitystä toimenpiteistä, joilla palvelujen yksikköhintoja kyetään laskemaan. Toimenpiteiden määrittäminen ja edistäminen edellyttänee yhteistyötä kuntien kanssa ja siihen kaikki osapuolet lienevät valmiita.

Kaupunki on esittänyt, että sairaanhoitopiirin tulee tarkistaa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa siten, että palvelujen yksikköhintoja lasketaan merkittävästi. Vuoden 2018 yksikköhintoja tulee laskea purkamalla taseeseen kertyneet ylijäämät kokonaisuudessaan. Kestävän taloussuunnittelun lähtökohtana tulee huomioida julkisen sektorin talouden sopeutuspaine, jonka seurauksena palvelujen yksikköhintoja on kyettävä laskemaan. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin tulee ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asiakasmaksujen tarkistamisesta asiakasmaksuasetuksen enimmäistaksojen tasolle, jotta kuntien kantokyky säilyy.

Organisaatiomuutokset

Käynnissä olevaa hallinnon uudistusta valmistellaan poikkihallinnollisesti ja mahdolliset muutosesitykset tuodaan syksyn talousarviokäsittelyyn.

Vuosien 2019-2022 taloussuunnitelma

Yleisen taloustilanteen suhdannenäkymät

Suomen talouden kasvu jatkuu yli kahden prosentin vuosivauhdilla tulevina vuosina, mutta hidastuu alle 1½ prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Talouden nopea toipuminen ja vahvana jatkuva talouskasvu nostavat työvoiman kysyntää ja työllisyys kasvaa nopeammin kuin vuosiin. Työllisyysaste nousee jo 72,5 prosenttiin v. 2020. Vaikka avoimena olevien työpaikkojen määrä kasvaa, työttömyys alenee hitaasti.

Talouden kasvua tukevat sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Vaikka yksityisten investointien kasvu jää hitaammaksi kuin v. 2017, investoinnit nousevat 20 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi ja nettoviennin kasvua tukeva vaikutus pienenee.

Julkisen talouden alijäämät pienenevät ja julkinen talous kääntyy vuosikymmenen vaihteessa ylijäämäiseksi. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu silti hyvästä talouskasvusta huolimatta edelleen 2020-luvulle tultaessa.

Talouskasvu ja työllisyystilanteen paraneminen vahvistavat julkista taloutta lähivuosina. Myös menojen kasvua hillitsevät ja julkista palvelutuotantoa tehostavat toimet kohentavat julkisen talouden tilaa. Julkinen talous tasapainottuu ja kääntyy hieman ylijäämäiseksi yli kymmenen vuotta jatkuneen epätasapainon jälkeen vuosikymmenen vaihteessa. Valtiontalouden menot ovat kuluvana vuonna vielä selväsi tuloja suuremmat, mutta myös valtiontalouden epätasapaino pienenee vähitellen.

Bruttokansantuotteen kasvu ja sopeutustoimet alentavat julkisyhteisöjen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu silti edelleen 2020-luvun alkuvuosina.

Julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet eivät ole olennaisesti muuttuneet. Suhdanteen tasaannuttua talouskasvu hidastuu selvästi, eikä riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi nopeasti kasvavia julkisia menoja. Väestön ikääntyminen kasvattaa hoito- ja hoivamenoja ja heikentää julkista taloutta 2030-luvulle saakka, jos menojen kasvua ei kyetä hillitsemään rakenteellisin uudistuksin.

Turun kaupungin taloustilanne

Kaupungin toimintakatteen kehitys on ollut viime vuosina maltillinen. Kertaluontoiset erät ovat jonkin verran parantaneet toimintakatetta, mutta jatkuvan toiminnan kehitys on kyetty pitämään kiitettävän alhaisena. Tämän tilanteen on jatkuttava myös tulevina vuosina, jotta kaupungin investointikykyä kyetään parantamaan.

Työttömyyden vähentymisellä on merkittävä vaikutus kunnan menoihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mutta viime vuoden aikana kasvu on onnistuttu taittamaan. Tällä hetkellä työllisyyden hoitamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia n. 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntia koskevat uuden työehtosopimukset päätettiin vuoden 2018 alussa. Uudet sopimukset sisältävät sopimuskorotukset tehdään vuonna 2018 ja vuonna 2019. Korotuksen on huomioitu suunnitteluluvuissa. Henkilöstön käytön seurannassa on havaittu haasteita ja tarkennetut tavoitetasot tuodaan päätöksentekoon viimeistään elokuussa.

Yleisen taloustilanteen kehityksen seurauksena inflaatio on pysynyt matalana. Vuonna 2017 inflaatio oli +0,7 %, mutta seuraavina vuosina inflaation ennakoidaan kiihtyvän reiluun prosenttiin. Korkotaso on myös pysytellyt hyvin matalana, eikä tilanteeseen ennusteta lähivuosina merkittävää muutosta. Edellä mainituilla tekijöillä on ollut positiivinen vaikutus kaupungin taloustilanteeseen.

Palvelujen kysynnän tuoman kustannusten kasvupaineen lisäksi valtionosuuksien kehitys haastaa kaupungin taloutta tulevina vuosina. Tästä syystä kaupungin taloudellinen kantokyky ei kestä toiminnan kasvattamista tai laadun parantamista. Normaaliin väestöperusteiseen kysynnän kasvuun vastaaminenkin edellyttää nykyisten toimintamallien uudelleenarviointia.

Palvelutuotannon tuottavuutta tulee lisätä parantamalla kustannustehokkuutta sekä löytämällä uusia kustannustehokkaita, mutta tarpeeseen vastaavia palvelutuotantotapoja. Taloussuunnitelmakaudella käynnissä olevien kehittämistoimenpiteiden edistäminen on ensisijaisen tärkeää, mutta samalla tulee etsiä ja arvioida vaihtoehtoisia toimintamalleja. Palvelujen laadun parantamiseen ei tällä hetkellä ole varaa.

Taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu SOTE/maakunta –uudistuksen vaikutusta. Uudistuksesta saataneen linjauksia kesäkuussa, joten mahdolliset muutostarpeet sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Kaupungin taloudellinen asema tullaan arvioimaan kattavammin syksyllä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Tämänhetkiset arviot tulevat lisäämään kaupungin velkaantumista taloussuunnitelmakaudella noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Osana kaupungin taloudellisen aseman analyysiä tulee myös arvioida kaupungin rahoituksen riittävyys suhteessa taloussuunnitelmakauden investointeihin.

Suunnitteluluvut toimielimittäin

Suunnittelulukujen lähtökohtana on voimassa oleva taloussuunnitelma. Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus osoitti tarkennetun arvion jälkeen nettomenojen ennusteen olevan 14,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suuremmat. Toimialojen on siis tehtävä suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi ja ennustetun ylityksen poistamiseksi.

Suunnittelukauden erikseen huomioitavina riskeinä ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuskehitys sekä uusien toimitilojen aiheuttamat kustannuskasvut. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että lautakuntien nyt hyväksyttäviin suunnittelulukuihin saatetaan joutua tekemään muutoksia syksyn talousarviokäsittelyssä. Riskien vaikutukset vuoden 2019 talousarvioon ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelmaan tullaan esittämään syksyllä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut on johdettu koko kaupungin taloussuunnitelmasta ja niissä on huomioitu tiedossa olevat toiminnalliset muutokset. Käyttötalouden suunnitteluluvut löytyvät liitteestä 1.

Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut on johdettu voimassa olevasta taloussuunnitelmasta. Talousarvion laadinnan yhteydessä tullaan tarkentamaan taloussuunnitelman mahdollistavat investointitasot. Investointien suunnitteluluvut löytyvät liitteestä 2.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Taloussuunnitelmaa ja toimintaan liittyviä tarpeita on käsitelty kevään aikana sekä kaupunginjohtajan kutsumissa neuvotteluissa toimialojen kanssa että kaupunginhallituksen puheenjohtajan kutsumissa neuvotteluissa lautakuntien puheenjohtajiston kanssa.

Kaupunginvaltuuston päättämien suunnittelulukujen mukaan valmistellaan strategiset sopimukset, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Operatiivisissa sopimuksissa tullaan jalkauttamaan strategiset tavoitteet käytännön tekemiseen ja konkreettisempiin tavoitteisiin.

Operatiivisten sopimusten valmistelun yhteydessä saattaa ilmentyä tarpeita tehdä sisällöllisiä täsmennyksiä strategisiin sopimuksiin. Lauta- ja johtokuntien tulee hyväksyä operatiiviset sopimukset ja mahdolliset tarkennukset strategisiin sopimuksiin 21.9.2018 mennessä.

Toimintasuunnitelman jatkovalmistelun aikataulu

•      Kh          04.06.2018        Suunnitteluluvut

•      Kv          11.06.2018        Suunnitteluluvut

•      Ltk         21.09.2018*       Strategisten sopimusten mahdolliset tarkennukset

•      Ltk         21.09.2018*       Operatiivisten sopimusten hyväksyminen

•      Kj           15.10.2018        Talousarvioesitys

•      Kh          22.10.2018        1. Talousarviokäsittely

•      Kh          05.11.2018        2. Talousarviokäsittely

•      Kv          12.11.2018        Talousarviokäsittely

•      Ltk         13.12.2018*       Talousarvion täytäntöönpano valmis

•      Kh          17.12.2018        Talousarvion täytäntöönpano valmis

*) Tähän mennessä

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.

Liite 1Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut 2019-2022

Liite 2Toimielinkohtaiset investointien suunnitteluluvut 2019-2022

Oheismateriaali 1Suunnittelulukujen 2019-202 esittelymateriaali

Kaupunginjohtaja Minna Arve

EhdotusKaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle

• että lauta- ja johtokuntien vuosien 2019-2022 käyttötalouden suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti
• että lauta- ja johtokuntien vuosien 2019-2022 investointien suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 2 mukaisesti

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä johtaja Jukka Laiho.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut 2019-2022

Liite 2Toimielinkohtaiset investointien suunnitteluluvut 2019-2022

Oheismateriaali 1Suunnittelulukujen 2019-202 esittelymateriaali

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

• että lauta- ja johtokuntien vuosien 2019-2022 käyttötalouden suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 1 mukaisesti ja
• että lauta- ja johtokuntien vuosien 2019-2022 investointien suunnitteluluvut vahvistetaan liitteen 2 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.