Strategian ja kehittämisen vastuualue, strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira ja kehittämispäällikkö Oskari Heinämäki 20.3.2018:

Kaupunkistrategian mittarit ovat indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan tilanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena. Vertailemalla voidaan myös eliminoida suhdanteiden aiheuttamat muutokset mittaustuloksissa. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole vielä saatavilla vuoden 2017 tietoja.

Strategisten ohjelmien toimeenpanon mittarit syntyvät sopimusohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista. Linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa toimenpiteiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa. Näistä edelliset laaditaan kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä ja jälkimmäiset lautakuntien ja toimialojen välillä. Samalla toimenpiteille sovitaan niiden edistymistä kuvaavat mittarit tavoitearvoineen. Strategisten ohjelmien toteutumisen arviointi tapahtuu käytännössä toimialojen strategisten sopimusten toteutumista seuraamalla sekä strategisten ohjelmien linjauksiin kytkettyjen hankkeiden ja projektien etenemistä arvioimalla.

Kaupunkistrategian seuranta 2017

Kaupunkistrategian toteutumisen mittareina käytetään indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattoreiden päivitysvälit vaihtelevat, joten kaikista indikaattoreista ei ole saatavilla vuoden 2017 tietoja.

Turun väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2017 hieman runsaalla 2 200 uudella kuntalaisella väestömäärän ollessa vuoden lopussa 189 794. Väestönlisäys koostui pääasiassa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta.

Merkittävin positiivinen muutos indikaattoreiden valossa oli jatkunut voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Työttömyysluvuissa nähtiin erittäin positiivisia muutoksia kokonaistyöttömyyden laskiessa 2,9-prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja oli joulukuun lopussa 13,9 %. Lisäksi nuorisotyöttömien määrä laski lähes neljänneksen ja pitkäaikaistyöttömien määrä lähes viidenneksen. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus laski noin 1 milj €.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana.

Kaupungin asettama Hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä –tavoite eteni suunnitelmien mukaan ja Turku on edellä asettamaansa tavoiteuraa. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on parantunut.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna Turussa yli miljoonalla matkalla. Myös lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo toista vuotta ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2017 alussa. Turun lentoaseman rahtimäärät puolestaan kääntyivät viime laskuun.

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi. T&K-menojen osuus parantui kuitenkin hieman edellisestä mittausvuodesta.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus on pysynyt melko paikallaan noin 90 %:ssa. Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010.

Asuinalueiden eriytymisessä on tapahtunut positiivisia muutoksia yleisen taloudellisen tilanteen parantuessa. Alueiden väliset erot työttömyydessä ovat kaventuneet selvästi. Vieraskielisen väestön jakaantuminen selvästi tietyille alueille on puolestaan voimistunut viime vuosina. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden aikuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Hyvinvointi ja aktiivisuus – ohjelman eteneminen 2017

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ohjelman linjauksiin on määritelty sopimuksissa mittarit tavoitetasoineen sekä toteutettu toimenpiteitä. Kaikki teemat ovat edenneet tavoitteiden suuntaisesti.

Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelman toimeenpanoa tukee poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ohjausryhmä, jossa on johtotason edustus kaikilta toimialoilta sekä konsernihallinnosta. Ohjausryhmä linjasi sopimuksiin merkittävät hyvinvointia edistävät teemat.

1. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi

2. Terveiden elämäntapojen edistäminen

3. Vanhemmuuden tuki

4. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden vähentäminen

Ehkäisevän työn merkitys tulee edelleen kasvamaan ja tarve hyvinvoinnin puitteiden luomiselle poikkihallinnollisella yhteistyöllä (ympäristö ja palvelut) korostuu ohjelmatyössä tulevan SoTe-ja maakuntauudistuksen takia. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on lakiluonnoksissa kirjattu sekä maakunnan että kuntien tehtäväksi. Turku on ollut aktiivisesti mukana sekä kansallisessa että alueellisessa valmistelussa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta.

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Kaupungin toiminnan päämääränä on turkulaisten kestävä hyvinvointi. Turkulaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilaa on arvioitu ja analysoitu kehittäen tiedolla johtamisen kautta (mm. kaupunkitutkimusohjelma, Smart and Wise City -valmistelu) entistä parempia välineitä sekä analyysiä, joiden pohjalta palveluita ja toimintaa voidaan kohdentaa ja toimintatapoja kehittää.

Palvelurakenteen muutoksia on toteutettu laajasti. Erityisesti on onnistuttu eräiden raskaampien palveluiden sisäisissä rakennemuutoksissa, kuten vanhus- ja vammaispalveluiden laitoshoidon purkamisessa ja lasten sijaishuollon muuttamisessa perhehoitoon painottuvaksi. Palveluiden saatavuutta on parannettu esim. aukioloaikojen laajennusten sekä sähköisen asioinnin lisäämisen kautta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kehittämistyötä on tehty sekä kaupungin omien palveluiden sisällä että laajasti myös alueellisissa hankkeissa (kärkihankkeet I&O/KomPAssi ja LAPE/Lupa auttaa). Teeman linjaus 2.1.3. on toteutunut vuonna 2017 hyvin ja tähän liittyvä kehitystyö edelleen jatkuu.

Painopisteen siirtämisessä ehkäisevään työhön 2.1.2. on tapahtunut joitakin merkittäviä parannuksia. Lastensuojelussa painopistettä on pystytty siirtämään avohuollon puolelle ja käynnissä on lukuisia kehittämishankkeita, joilla työtä jatketaan. Perhe-ja sosiaalipalveluissa käynnistetyllä organisaatio- ja toimintatavan muutoksilla pyritään vahvistamaan lapsi- ja perhesosiaalityötä ja perhekeskusmallin toimeenpanoa.

Terveysasemien ja suunterveydenhuollossa on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta (mm. aukiolojen laajennus, sähköinen yhteydenotto) ja kohdentuvuutta. Sähköiset hyvinvointipalvelut (ODA) pilotit  on käynnistetty.

Ikäihmisten  toimintakyvyn tukemiseen on kiinnitetty erityistä huomiota lukuisten kehittämishankkeiden  (Voimaa vanhuuteen, Gerokoutsi, Taidekori, KomPAssi) kautta.

Hyvinvoinnin puitteiden luomisessa 2.1.1.hyvinvoinnin ohjausryhmällä oli kaupunkitasoisesti keskeinen rooli. Ohjausryhmän alaisuudessa toimii yhteisiä poikkihallinnollisia teemoja toimeenpanevat alatyöryhmät. Alatyöryhmien tehtävänä on hakea konkreettisia toimenpiteitä, joilla kaupunkitasoisia yhteisiä tavoitteita saadaan edistetyksi ja toimialojen välistä yhteistyötä lisätyksi.

Jotta painopistettä voitaisiin selvästi laajemmin siirtää ehkäisevään työhön sekä hyvinvoinnin puitteiden luomiseen, täytyy kaupungin poikkihallinnollista yhteistyötä edelleen kehittää. Hyvinvoinnin ohjausryhmä on luonut tälle kehittämiselle toimivan ylärakenteen. Poikkihallinnollisuuden lisäämisellä on liitetty fyysinen ympäristö ja palvelut paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarve palveluiden nivomiseen (esim. SoTe ja vapaa-aikapalvelut) entistä paremmin osaksi yhteistä ketjua korostuu tulevan SoTe-uudistuksen takia. SoTe-uudistukseen liittyvää valmistelua on tehty useilla tasoilla: alueellisesta näkökulmasta valmistelua toteuttaa seudullinen maku- ja sote-uudistuksen hyte-työryhmä. Turun edustajat ovat kattavasti mukana hyte-työryhmän ja sen alatyöryhmien työskentelyssä. Työryhmissä kuvataan mm. SoTen ja kunnan yhdyspintaan liittyviä palveluita.

Osaava ja oppiva kaupunkilainen

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toteuttaminen ovat kaupungin perustehtäviä ja kilpailukyvyn edellytys. Koulutuksen vastaaminen yksilöiden erilaisiin henkilökohtaisiin tarpeisiin, globaalin talouden murrokseen liittyviin työelämän muutoksiin, teknologian murrokseen ja elinikäiseen oppimiseen kuuluvat asiat ovat esimerkkejä toimintaympäristöön kuuluvista haasteista. Haasteisiin vastaamien edellyttää kykyä jatkuvaan uudistumiseen, jonka perustana ovat erilaiset yhteistyöverkostot ja uuden teknologian tuomat toimintamahdollisuudet. Maahanmuuttajien koulutukselliset tarpeet tulee ottaa vahvasti huomioon kotoutumisen tukemisessa.

Kaupunki ei lähtenyt toteuttamaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista eikä kasvattanut ryhmäkokoja. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa lasten kokonaismäärä on kasvanut maltillisesti, vieraskielisten lasten osuus voimakkaasti. Uudet tai korvaavat päiväkotihankkeet etenevä suunnitellusti Syvälahdessa, Kastussa, Tallimäessä ja Yli-Maariassa.

Perusopetuksessa lähikouluperiaatteen mukainen toiminta jatkui. Kielivalikoima on Turussa edelleen laajaa ja erikoisluokkien toiminta jatkui. Oppilasmäärä alakouluissa on kasvanut kolmena vuonna peräkkäin noin 200 oppilaalla/vuosi. Uuden Syvälahden koulun toteutus allianssimallilla etenee aikataulussa ja Yli-Maarian koulun suunnittelu käynnistyi. Vapaa-aikatoimialan kanssa yhdessä 2016 käynnistynyt Turun Liikkuva koulu-projekti jatkui AVI:lta saadun rahoituksen avulla myös lukuvuonna 2017/2018. Liikuntaseurojen kanssa yhteistyössä on kaikilla kouluilla kerhoja oppilaiden liikuntavalmiuksien kehittymiseksi. Projektia on tarkoitus jatkaa myös seuraavana lukuvuotena.

Kaupungin Nuorisotakuun ohjausryhmä ohjaa Nuorisotakuu 2017 vision toteutumista, jonka mukaisesti toimenpideohjelma jakautui neljään teemaan: jatkuva toiminta, kehittämistä vaativa toiminta, radikaalit innovaatiot ja nuorisotakuun esteiden poisto Perusopetuksesta valmistuneista n 99 % sijoittui toiselle asteelle ja toisen asteen läpäisy on edelleen pysynyt valtakunnan keskiarvon yläpuolella.

Toimialalle palkattiin syksyllä 2017 nk. työelämälehtori, koska matematiikan- ja luonnontieteiden opiskelu ei kiinnosta nuoria. Työelämälehtorin työn tavoitteena on kehittää koulun ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Turku haluaa vahvistaa teknologia- ja luonnontieteiden osaamista laajasti eri kouluasteilla.

Ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti aloitettiin ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen palvelualueiden yhdistymiseen johtava suunnittelu ja toimenpiteet.

Aktiivinen kaupunkilainen

Aktiivinen kaupunkilainen –teeman kaikkia linjauksia edistettiin vuoden 2017 aikana.

Aktiivisesti liikuntaa harrastavien määrä aikuisväestössä kasvoi (41 % à 49 %) edelliseen vuoteen verrattuna samoin Aktiivisesti jonkin järjestön  tai muiden yhteisöjen toimintaan osallistuneiden määrä laski (32 %à 27 %). Orkesterin kävijämäärät kasvoivat ja yleisömäärä oli 2000-luvun seurannan korkein. Kirjastoa käytti 74 % kaupunkilaisista ja tyytyväisyys kirjastopalveluihin oli korkea. Elämyspolun kautta kirjastossa tavoitettiin yli 7 000 peruskoululaista ja museokäynnit nousivat 25 %. Nuorten käyntikertoja nuorisopalvelujen omassa toiminnassa oli yli 200 000. Kaupunkipalvelututkimuksen ja asiakastyytyväisyyskyselyjen perusteella vapaa-aikatoimialan palveluihin ollaan pääasiassa hyvin tyytyväisiä.

Liikkuva koulu-hanke saavutti kaikki turkulaiset peruskouluikäiset lapset. Fyysistä aktiivisuutta lisättiin ottamalla käyttöön pidennettyjä välitunteja, kouluttamalla opettajia toiminnallisiin opetusmenetelmiin ja hankkimalla lapsia ja nuoria osallistamalla liikuntavälineitä kouluihin. Liikunnallista elämätapaa edistettiin myös nuorisopalvelujen  #mäliikun-projektissa panostamalla innostavan ja toiminnallisen elinympäristön edistämiseen hankkimalla liikuteltavat skeitti- ja parkour-välineet. Hankinnat tehtiin ja niiden sijoituspaikat valittiin nuoria kuunnellen ja osallistaen.

Turun vaikuttajaryhmillä; lasten parlamentilla, nuorisovaltuustolla, monikulttuurisuusneuvostolla, vammaisneuvostolla ja vanhusneuvostolla oli vuonna 2017 yhteisenä teemana, lasten osallisuuden lisääminen. Nuorisopalveluissa nuoret otettiin uudella tavalla mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon OBU eli osallistuvan budjetoinnin kehittämisprojektissa.

Päätös Historian museo -hankkeen toteuttamisesta ja hankesuunnittelun käynnistämisestä tehtiin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa. Kesällä käynnistettiin hankkeen jatkovalmisteluvaihe. Wäinö Aaltosen museon 50-vuotisjuhlavuosi toteutui erinomaisesti. Kaupunginorkesteri toteutti vuoden aikana useita kulttuurisesti merkittäviä suurtuotantoja, esimerkiksi Die Kalewainen in Pochjola –ooppera oli taiteellinen ja musiikkihistoriallinen onnistuminen.

Nuorisopalvelujen järjestämä tavoitteellinen digipelaaminen (e-sports) sai omat tilat, jonka myötä alkoi kuuden uuden peliryhmän/-joukkueen toiminta. Digitaalisuus näkyi kirjastossa E-kirjojen ja -lehtien käytön huomattavalla kasvulla.

Uusi palloiluhalli valmistui vuoden aikana, Turun Kaupunginteatteri otti käyttöön peruskorjatun teatteritalon ja  liikuntapalvelut Samppalinnan maauimalan.

Hyvinvointi ja aktiivisuus ohjelman teemojen päivitystarpeet: syrjäytymisen ehkäisy lisätään jokaisen teeman alle.

Kilpailukyky ja kestävä kasvu ohjelman eteneminen 2017

Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelma eteni vuonna 2017 pääsääntöisesti hyvin. Ohjelman teemojen toimeenpanoa tukevat poikkihallinnolliset ohjausryhmät, joista Kilpailukyvyn ohjausryhmä vastaa Yrittävä ja osaava kaupunki –teemasta, kaupungin johtoryhmä Vaikuttava ja uudistuva kaupunki –teemasta ja Maankäytön ohjausryhmä Rakentuva kaupunki ja ympäristö –teemasta.

Yrittävä ja osaava kaupunki

Turun ja Lounais-Suomen elinkeinoelämä on nosteessa. Meri-, lääke- ja valmistavan teollisuuden vahvat kasvunäkymät ovat lisänneet luottamusta kasvun jatkumiseen ja vahvistumiseen vuosiksi eteenpäin. Uusia kansainvälisiä yrityksiä haluaa sijoittua Turkuun. Näkymät eteenpäin ovat lupaavat, mikä luo positiivisia odotuksia työllisyyden kehitykselle ja veropohjan kasvulle. Kehitys tuo myös haasteita ratkottavaksi. Turun seudun talouskasvu ja väestönkehitys ovat olleet viime vuosina nopeampaa kuin on ennakoitu ja se tulee vaikuttamaan myös kaupungin tuottamien julkisten palvelujen kysyntään.

Blue Industry Parkin toimintakonsepti valmistui joulukuussa 2017. Blue Industry Parkista tavoitellaan Euroopan mittakaavassa johtavaa meri- ja valmistavan teollisuuden tuotanto- ja innovaatiokeskittymää.

Turku Future Technologies –yhteistyötä on toteutettu yhteistyösopimuksen mukaisesti, ja yritysten kiinnostus palvelua kohtaan on ollut suurta. Marraskuussa 2017 yhteistyöverkosto laajentui, kun kaupunginhallitus osaltaan hyväksyi sopimusosapuoliksi Salon, Uudenkaupungin ja Forssan kaupungit.

Syyskuussa 2017 Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Novia-ammattikorkeakoulu, Turku Science Park Oy ja Turun kaupunki sopivat tekniikan alan yhteistyön tiivistämisestä solmimalla Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) –yhteistyösopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on tehostaa osaamisen ja koulutuksen laaja-alaista kehittämistä alueen elinkeinoelämän ja korkeakoulujen rajapinnassa. Edellä mainittu TFT-yhteistyö sekä vuonna 2017 teknillisten yliopistojen kesken Turussa käynnistynyt FiTech-koulutusyhteistyö edellyttävät alueen tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfrastruktuurin merkittävää vahvistamista. Tähän vastataan ensi vaiheessa TFT CF –yhteistyön avulla.

Vuonna 2017 kaupunki kokosi pysyvän asiantuntijaryhmän palvelemaan alueella toimivia ja Turkuun sijoittuvia yrityksiä. Ryhmän tarkoituksena on tukea yrityksiä käytännön kasvuhaasteiden nopeassa ratkaisemisessa liittyen esimerkiksi asumiseen, työmatkaliikenteeseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, toimitila-asioihin tai kaupungin palveluihin.

Keväällä 2017 kaupunki toteutti mittavan kaupunkia ja sen palveluita esittelevän Muuta Turkuun –kampanjan. Kampanjan tarkoituksena oli houkutella uusia asukkaita vastaamaan alueen yritysten nopeaan kasvuun ja työvoimatarpeeseen. Kampanjan jatko-osa toteutetaan vuonna 2018.

Työllisyyden hoidon kuntakokeilu käynnistyi elokuussa 2017 ja järjestäytyminen vaikutti asiakastyön sujuvuuteen. Raporttia kirjoitettaessa ajankohtainen tieto on, että työllisyyskokeilu päättyy vuonna 2018.

Turun kaupungin kokoama laaja-alainen ehdotus positiivisen rakennemuutoksen edellyttämästä koulutusreformista vaikutti ratkaisevasti siihen, että 2017 alussa opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi selvityshenkilö Jari Jokisen tarkastelemaan Turun ja Lounais-Suomen alueen koulutusjärjestelmän muutostarpeita. Jokisen raportissa koulutuksen kehittämiseen esitettiin useita toimia ja niihin yhteensä n. 20 miljoonan euron lisärahoitusta, joka pääosin on realisoitumassa. Suurin osuus (12 miljoonaa euroa) osoitettiin verkostoyliopisto FiTechin perustamiseen.

Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

Vuosi 2017 oli vaikuttavan uudistuva kaupunki -teeman kannalta erittäin mielenkiintoinen vuosi. Keskustan kehittäminen –kärkihanke julkaisi keskustavisio 2050 suunnitelman syksyllä 2017. Keskustavisio 2050 tulee toimimaan keskustan kehittämisen lyhyen-, keskipitkän- ja pitkän aikavälin strategisen- ja operatiivisen suunnittelun ja toteutuksen ohjausasiakirjana. Lisäksi Turun kampus ja tiedopuisto –kärkihanke niin ikään julkaisi Kampus ja tiedepuiston kehittämisvisio sekä masterplan suunnitelman tavoitteen mukaisesti syksyllä 2017. Kärkihankkeen menestymistä tulevat osoittamaan alueelle kohdistuvat investoinnit, hankkeen avulla kehittyvä liiketoiminta ja syntyvät työpaikat sekä aluebrändin kansallinen ja kansainvälinen tunnistettavuus. Kaupunginhallitus päätti 18.9.2017 uuden Smart and Wise Turku -kärkihankkeen asettamisesta. Kärkihankkeessa yhdistyvät  strateginen tavoite seudullisesta hiilineutraaliudesta vuonna 2040 ja Smart City -konsepti. Konseptilla kaupunki luo uudenlaisia toimintamalleja. Niiden avulla kaupunkilaiset, yritykset ja muut toimijat tuottavat ja hyödyntävät dataa sekä toimivat yhteistyössä keskenään. Datan kiertotalous parantaa kestävällä tavalla kaupungin tarjoamia palveluita ja luo uutta liiketoimintaa.  Hankkeessa on viisi painopistealuetta, jotka ovat hiilineutraalius ja resurssiviisaus, palvelujen ohjaus ja digitaaliset palvelut, turvallisuus, kaupunkisuunnittelu sekä liikenne ja liikkuminen.  Digitaalisten palvelujen kehittämisen ja Palveluohjauksen uudistamisen kärkihankkeet sisällytettiin Smart and Wise Turku –kärkihankkeeseen.

Toukokuussa 2017 toteutettiin Kehittämismalliin ulkoinen laatuarviointi. Kaupungin saama Committed to Excellence –tunnustus kertoo sitoutumisesta systemaattiseen toiminnan parantamiseen. Vuoden 2017 aikana ovat salkunhallinnan edellytykset parantuneet lisääntyneen hankejohtamisen myötä. Lisäksi kehittämissalkuissa olevat projektit ja hankkeet toteuttavat yhä paremmin strategisten ja operatiivisten sopimusten tavoitteita ja salkkujen johtaminen on siten yhä kiinteämmin yhteydessä kaupungin vuosijohtamiseen.

Vuonna 2017 valmistui kaupungin toimitila- ja työskentelykonsepti Byråbo 20 ja sillä on kaupungin johtoryhmän hyväksyntä. Konseptia on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää kaikessa toimistotilasuunnittelussa ja isossa mittakaavassa se konkretisoituu 2020 –luvulla, kun toimistoverkkoa kehitetään ja keskitetään Byråbo -hankkeen kautta. Konseptin pohjalta on aloitettu tilatarveselvitystyöskentely, jota ohjataan konseptin mukaisesti tulevan toimistoverkon keskittämisen ratkaisua haettaessa. Vuoden 2018 aikana Tilapalvelukeskuksella on tavoitteena laajentaa konseptointia muihinkin tilatyyppeihin kuin toimistoihin.

Kaupungin perustoimintaa tuetaan parantamalla tukipalvelujen laatua ja kustannustehokkuutta. Tämän asian edistämiseksi IT-palveluiden osalta merkittävä uudistus oli keväällä 2017 voimaan tullut uusi tietohallintostrategia. Tietohallintostrategia täsmentää ja vauhdittaa IT-palveluiden palvelun laadun kehittämistä sisäisesti sekä kumppaneiden suuntaan. Kaupungille toteutettiin vuoden 2017 aikana Innovatiivisten hankintojen edistämiseksi niiden tunnistamista, valikoitumista, vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista tukemaan innovatiivisten hankintojen tiekartta. Tiekartta toimii innovatiivisten hankintojen toiminnan johtamisen ja suunnittelun tukena. Sen avulla innovatiiviset hankinnat tunnistetaan osana sopimuksiin kirjattavaa kehittämissuunnitelmaa ja valmistelua tuetaan kehittämismallin avulla.

Rakentuva kaupunki ja ympäristö

Alueen positiivinen rakennemuutos asettaa rakennetun ympäristön kokonaisuudelle haasteita, mutta toisaalta mahdollistaa nopeamman rakenteen kehittämisen. Lisäksi rakentuva kaupunki- ja ympäristö teemaan on positiivisen rakennemuutoksen avulla liitettävissä erityyppisten kumppanuuksia kautta lisäresursseja, joilla tuetaan kaupungin omaa kehittämistoimintaa.

MAL-sopimusta on toteutettu sopimuksen mukaisesti vuoden 2017 aikana ja seudullista yhteistyötä on jatkettu kuntien kesken.

Kaupunkirakenteen kehittämiseen voimakkaasti sidoksissa olevat kärkihankkeet Keskustan kehittäminen sekä Turun kampus- ja tiedepuisto ovat visio / masterplan vaiheen osalta valmistuneet. Palaute on ollut erittäin positiivista ja valmisteluprosessi on ollut osallistava. Työt antavat hyvän lähtökohdan kokonaisuuksien hankkeistamiseksi. Positiiviseksi on tunnistettu yhteisen tahtotilan muodostaminen ja sen selkeä tavoitteiden viestintä. Tämä houkuttelee osaltaan myös investoreita, kehittäjiä ja tutkimusorganisaatioita osallistumaan jatkossa kehittämistoimenpiteisiin. Suurien kokonaisuuksien julkistukset ovat herättäneet kiinnostusta kansallisella tasolla ja tuoneet positiivista näkyvyyttä koko seutukunnalle. Tiedepuiston kokonaisuudella tuetaan osaltaan merkittävästi Tunnin Junan tavoitteistoa.

Asuntorakentaminen on ollut edelleen vahvassa vireessä ja voimakkaasti kasvava työllistävä sektori. Ongelmana on tosin turvata asuntorakentamisen monipuolisuus sekä vanhojen alueiden mahdollinen täydennysrakentaminen. Voimakkain kysyntä kohdistuu pieniin keskusta-asuntoihin.

Kaupungilla on omakotitonttitarjontaa Yli-Maariasta aina saarille. Vapaasti haettavalla listalla on ollut keskimäärin 100 tonttia. Yhtiömuotoisen asuntorakentamisen tonttivaranto meni 2017 aikana vähiin ja kaupungin tonttivaranto on heikko. Haaste on tunnistettu ja kumppanuushankkeiden kautta saadaan lähitulevaisuudessa yhtiömuotoista tonttireserviä kasvatettua keskustan laajentumisalueilla (mm. Linnakaupunki).

Elinkeinotontteja on ollut ja on edelleen tarjolla vapaan haun listalla. Elinkeinotoimintaa palvelevien tonttien asemakaavamääräyksiä tulisi jatkossa kehittää siten, että tonttikohtainen hankkeen räätälöinti olisi mahdollista.

Liikkuminen palveluna -ajattelu on lisääntynyt tehtyjen kehittämistoimenpiteiden myötä. Esimerkkinä toimii Eccentric hankekokonaisuus, joka etenee suunnitellusti. Matkaketjujen yhdistämisen käytännön toimenpiteenä voidaan tunnistaa kaupunkipyöräjärjestelmä, jonka käyttöönotto tapahtuu 2018 keväällä.

Kaupunkikonsernin toimenpiteet Ilmastopolitiikan toteuttamiseksi ovat olleet onnistuneita. Merkittävin toimenpidekokonaisuus ovat energiainvestoinnit, joita kohdistetaan konserniyhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden toimesta 300 miljoonaa euroa Turun seudun energiajärjestelmän uudistamiseen vuosina 2014 – 2017. Investointien tuloksena vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus tuotannossa muodostuu vallitsevaksi (vähintään 50 prosenttia lämmöstä ja sähköstä tuotetaan uusiutuvista energialähteistä) ja energiajärjestelmässä saavutetaan tekninen valmius hiilineutraaliin tuotantoon sekä lämmön että sähkön osalta.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2017

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee Turun kaupungin strategiaraportin 2017 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira.

Oheismateriaali 1Strategiaraportti 2017

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee Turun kaupungin strategiaraportin 2017 tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.