Kaupunginlakimies Jukka Vanto 22.2.2018:

Vaalit toimitetaan järjestämällä ennakkoäänestys ja vaalipäivän äänestys. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen järjestämisestä kotimaassa vastaa kunta. Äänioikeutetut saavat äänestää ennakolta tai vaalipäivänä. Vaalipäivän äänestys toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Vaalipäivänä äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestysalueessa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen.

Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestys-alueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätös äänestysalueista tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta, jos päätös tehdään ja päätöksestä ilmoitetaan maistraatille sen määräämällä tavalla viimeistään saman vuoden huhtikuussa. Myöhemmin tehty tai maistraatille ilmoitettu päätös tulee voimaan 15. päivänä lokakuuta seuraavana vuonna.

Keskeisin asia, jolla kunta pystyy itse vaikuttamaan vaaleista sille aiheutuviin kustannuksiin, on kunnassa olevien äänestysalueiden määrä. Laissa ei ole säännöksiä äänestysalueen sopivasta koosta tai äänioikeutettujen määrästä. Valtuusto päättää äänestysalueiden määrästä. Jokaiselle äänestysalueelle on varattava vaalipäivän äänestyspaikka, asianmukainen äänestystila, tarvittava kalusto, vaalimateriaali ja laitteet.  Äänestyksen järjestämisestä kullakin äänestysalueella huolehtii vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Lisäksi vaalipäivän äänestystä varten nimetään kullekin äänestysalueelle yksi, useammin kaksi, vaaliavustajaa. Luottamushenkilöille maksetaan palkkioita ja työntekijöille palkkoja. Äänestykseen soveltuvia tiloja on rajallinen määrä. Äänestyspaikkojen varustelu vaatii huolellista suunnittelua ja työtä sekä aiheuttaa moninaisia muun muassa kuljetuksiin, varastointiin sekä kulunvalvontaan liittyviä kustannuksia.

Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi (HE 15/2017 vp) on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Esitykseen sisältyy ehdotus siitä, että maakuntien ylin päättävä toimielin olisi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Tämänhetkisen tiedon mukaan ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa sunnuntaina 28. lokakuuta 2018. Keväällä 2019 on sekä eduskunta- että europarlamenttivaalit.

Ennakkoäänestyksen lisääntyminen on vähentänyt äänestämistä vaalipäivänä äänestysalueiden äänestyspaikoissa. Kuluvan vuoden 2018 presidentinvaalissa Turussa äänestettiin huomattavasti enemmän ennakkoon kuin varsinaisena vaalipäivänä, äänestäneistä ennakkoon äänestäneitä oli 58 prosenttia (koko maassa 53 prosenttia). Tämä johtunee osaltaan siitä, että Turussa on ollut verrattain runsaasti helposti saavutettavissa olevia ennakkoäänestyspaikkoja.

Vaalilain muutosta 361/2016 sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2017 kuntavaaleissa. Vaalilakia muutettiin muun muassa siten, että ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä tai varajäsenenä, vaalitoimitsijana eikä vaaliavustajana. Vaalityypistä (vrt. esim. kuntavaalit ja valtiolliset vaalit sekä mahdolliset maakuntavaalit) riippuen tiukentuneet esteellisyyssäännökset voivat jossain määrin vaikeuttaa esteettömien luottamushenkilöiden löytämistä ja työntekijöiden rekrytointia.

Turun kaupungissa on tällä hetkellä 50 äänestysaluetta. Kaupunginosia Turussa on 87, eivätkä eri äänestysalueiden väliset rajat useilta osin seuraa esimerkiksi eri kaupunginosien välisiä rajoja. Jäljempänä esitetyt maininnat eri kaupunginosista ovatkin siten vain viitteellisiä.

Vuoden 2018 presidentinvaalissa Turun äänestysalueiden keskimääräinen äänioikeutettujen määrä on ollut noin 3 200 äänioikeutettua/äänestysalue. Äänestysalueita, joilla äänioikeutettujen määrä on jäänyt alle 2 000 äänioikeutetun, olivat äänestysalueet 20 (Pitkämäen läntiset osat, äänestyspaikkana Suikkilan koulutalo), 37 (Satavan kaupunginosa, äänestyspaikkana Haarlan koulutalo), 38 (Pahaniemen eteläiset osat, äänestyspaikkana Aunelan koulu), 47 (Runosmäen keskellä alueen pohjoisosassa, äänestyspaikana Runosmäen nuorisotalo), 55 (Paattinen, äänestyspaikkana Paattisten koulu) ja 59 (alueen kaakkoisosassa Oriketo, itäosassa Metsämäki ja Haaga, luoteisosassa Saramäki, pohjoisosassa Paimalan eteläisiä osia, koillisosassa Taston eteläisiä osia, äänestyspaikkana Kristillinen opisto).

Pelkästään äänioikeutettujen määrää tarkastelemalla voisi olla perusteltua yhdistää äänestysalue 20 sen lounaispuolella olevaan äänestysalueeseen 38. Alueiden 20 ja 38 äänestyspaikat ovat kuitenkin lähes kolmen kilometrin ajo-matkan etäisyydellä toisistaan. Lisäksi näiden alueiden välissä on sekä Naantalin pikatie että Rauman valtatie. Äänestysalueeseen 20 sopisikin paremmin yhdistettäväksi sen pohjoispuolella oleva äänestysalue 41 (Ruohonpää, äänestyspaikkana Teräsrautelan koulutalo), jonka äänioikeutettujen määrä oli vain hieman yli 2 100 vuoden 2018 presidentinvaalissa ja jonka äänestyspaikan etäisyys äänestysalueen 20 äänestyspaikasta on alle 1,5 kilometriä. Äänestysalueilla 20 (63,7 %) ja 41 (63,1 %) ennakkoon äänestäminen on ollut jopa suositumpaa kuin Turussa keskimäärin. Äänestysalueet 20 ja 41 olisi tarkoituksenmukaista yhdistää toisiinsa. Sen sijaan äänestysalueella 38 ennakkoon on viime presidentinvaalissa äänestänyt ennakkoon vain alle puolet (48,5 %) äänestäneistä eikä alueen läheisyydessä ole sellaista äänestysaluetta, johon sitä olisi tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa yhdistää.

Presidentinvaalissa ja monissa muissa vaaleissa äänestysalueiden 37 ja 58 (alueen eteläosassa Friskalan eteläiset osat, pohjoisosassa Moikoinen, lounaisosassa Haarlan itäinen osa, kaakkoisosassa Papinsaari ja alueen keskellä Kaistarniemi) äänestyspaikkana on toiminut Haarlan koulutalo. Näillä äänestysalueilla on presidentinvaalissa ollut yhteensä 3 929 äänioikeutettua. Äänestysalueilla 37 (61 %) ja 58 (60,9 %) ennakkoon äänestäminen on ollut jopa suositumpaa kuin Turussa keskimäärin. Äänestysalueet 37 ja 58 olisi tarkoituksenmukaista yhdistää toisiinsa.

Presidentinvaalissa ja monissa muissa vaaleissa äänestysalueiden 47 ja 48 (Runosmäen keskellä alueen pohjoisosassa) äänestyspaikkana on toiminut Runosmäen nuorisotalo. Näillä äänestysalueilla on presidentinvaalissa ollut yhteensä 5 393 äänioikeutettua. Äänestysalueilla 47 (63,1 %) ja 48 (63,6 %) ennakkoon äänestäminen on ollut huomattavan suosittua. Alueiden äänioikeutettujen määrästä huolimatta äänestysalueet 47 ja 48 olisi tarkoituksenmukaista yhdistää toisiinsa.

Äänestysalue 55 on pinta-alaltaan suuri äänestysalue ja se rajoittuu sekä lännessä, pohjoisessa että idässä muihin kuntiin. Äänestysalueella 55 ennakkoon äänestäminen (presidentinvaalissa 51,6 %) ei ole ollut niin suosittua kuin Turussa keskimäärin. Äänestysalueen 55 eteläpuolella ei ole sellaista äänestys-aluetta, johon sitä olisi tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa yhdistää.

Äänestysalue 59 olisi tarkoituksenmukaista yhdistää sen eteläpuolella olevaan äänestysalueeseen 50 (Halinen, äänestyspaikkana Halisten koulutalo), jonka äänioikeutettujen määrä oli hieman yli 2 400 vuoden 2018 presidentinvaalissa ja jonka äänestyspaikan etäisyys äänestysalueen 59 äänestyspaikasta on noin 1,6 kilometriä. Äänestysalueella 59 (58,6 %) ennakkoon äänestäminen on ollut suositumpaa kuin Turussa keskimäärin, äänestysalueella 50 enemmän kuin puolet (51,3 %) äänestäneistä äänestivät ennakkoon.

Edellä esitettyjen muutosten voimaantulon jälkeen Turussa olisi 46 äänestysaluetta.

Liite 1Äänestysaluejakoehdotus

Oheismateriaali 1Turun äänestysaluekartta (esillä kokouksessa)

Oheismateriaali 2Presidentinvaalissa 2018 äänioikeutetut äänestysalueittain (esillä kokouksessa)

Oheismateriaali 3Presidentinvaalissa 2018 äänestäneet äänestysalueittain (esillä kokouksessa)

EhdotusKeskusvaalilautakunta päättää esittää kaupunginvaltuuston päättämän äänestysaluejaon muuttamista siten, että äänestysalueet 20 ja 41, äänestysalueet 37 ja 58, äänestysalueet 47 ja 48 sekä äänestysalueet 50 ja 59 yhdistetään toisiinsa liitteen 1 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunginlakimies Jukka Vanto.

Liite 1Äänestysaluejako

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää äänestysaluejaon muuttamisesta siten, että äänestysalueet 20 ja 41, äänestysalueet 37 ja 58, äänestysalueet 47 ja 48 sekä äänestysalueet 50 ja 59 yhdistetään toisiinsa liitteen 1 mukaisesti.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Katteluksen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 12.3.2018 § 102

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Yrttiahon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 26.3.2018 § 108

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Schauman, Ratilainen, Weber, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Perho ja Kattelus.

Yrttiahon seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Rinne:

”Asia palautetaan valmisteluun. Äänestyspaikkojen saavutettavuuden parantaminen ja äänestysaktiivisuuden lisääminen tulee asettaa valmistelun lähtökohdaksi. Nyt lähtökohdaksi on asetettu taloudellisten säästöjen saavuttaminen eikä se ole perusteena asianmukainen.”

Tämän jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaupunginlakimies, keskusvaalilautakunnan sihteeri Jukka Vanto.

Liite 1Äänestysaluejako

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää äänestysaluejaon muuttamisesta siten, että äänestysalueet 20 ja 41, äänestysalueet 37 ja 58, äänestysalueet 47 ja 48 sekä äänestysalueet 50 ja 59 yhdistetään toisiinsa liitteen 1 mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Lähteenmäki Sandelinin kannattamana ehdotti päätösehdotuksen hylkäämistä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Lähteenmäen tekemä hylkyehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 53 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 12 valtuutettua kannatti Lähteenmäen tekemää hylkyehdotusta, 2 poissa, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 2Äänestyslista