Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström 7.12.2017:

Asemakaavanmuutos laaditaan 9. (IX) kaupunginosan korttelin 5 tonteille 23 ja 25 sekä Amiraalistonkadun ja LInnankadun katualueille (osa).

Alueen pinta-ala on 2,85 ha.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavanmuutoksella parannetaan korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, tuodaan lisää asuntoja keskustan läheisyyteen sekä eheytetään kaupunkikuvaa täydennysrakentamisella. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa vanhojen voimalarakennusten innovatiivinen uusiokäyttö yhdistetään uusien asuinrakennusten rakentamiseen. Energiajakelun turvaamiseksi alueella jatketaan nykylaajuudessa kaukolämmön vara- ja huipputuotantoa sekä sähkönjakelua sähköaseman muodossa.

Alueen käyttötarkoitus muuttuu ja arvokkaat rakennukset suojellaan.

Kaavaprosessin vaiheet

Kaavanmuutos valmistellaan kaupungin aloitteesta, yhteistyössä nykyisen maanvuokralaisen Turku Energian sekä TVT Asunnot Oy:n kanssa. Turun kaupunginhallitus on 19.1.2015 (23 §) hyväksynyt Turun kaupungin, TVT Asunnot Oy:n sekä Turku Energian välisen yhteistyösopimuksen korttelin kehittämiseksi.

Kaavoitus käynnistettiin 2015. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 21.4.2015 § 135.

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2015. Kaavahankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus 26.5.2015 Turku Energian tiloissa, suunnittelualueella. Yleisötilaisuudessa keskusteltiin kaavahankkeen lähtökohdista ja tavoitteista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yksi mielipide.

Osapuolet ovat järjestäneet alueelle suunnittelukilpailun asemakaavatyön pohjaksi. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto Sigge Oy ehdotuksellaan ”Rasteri”.

Suunnitelmia on kilpailuvaiheen jälkeen jatkojalostettu ja kaavaluonnos on laadittu tämän suunnitelman pohjalta.

Kaavaluonnos valmistui 21.10.2016. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen 8.11.2016 § 285.

15.6.2017 päivätystä asemakaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta, Kiinteistöliikelaitokselta, Turun Vesihuolto Oy:ltä, Turku Energia Oy:ltä, Telia Finland Oyj:ltä, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Turun museokeskukselta, Turun vanhusneuvostolta sekä Ympäristötoimialan rakennusvalvonnalta ja ympäristönsuojelulta.

Asemakaavanmuutosehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella selostusta ja kaavakarttaa on muutettu 22.9.2017, jolloin kaavamääräyksiin tehtiin pieniä muutoksia ja tarkennuksia. Yhteenveto lausuntojen sisällöstä sekä vastineet niihin on kuvattu selostuksessa, liite 1.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi kaavanmuutosehdotuksen pienin muutoksin 17.10.2017 § 309.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.10. – 28.11.2017.

Kaavanmuutosehdotuksesta tehtiin yksi muistutus, jonka pohjalta kaavamääräyksiin on tehty muutoksia 30.11.2017. TVT Asunnot Oy esitti muistutuksessaan, että kaavaan lisätty viherkattomääräys tulee kohtuuhintaisen, valtion pitkäaikaisella korkotuella toteutettavan kaupungin vuokra-asuntotuotannon osalta poistaa, ja esitti määräyksen muuttamista suositukseksi.

Kaupunkisuunnittelu esittää, että määräys muutetaan suositukseksi AL-1-korttelialueella. LPA-alueen viherkattomääräys pysyy muuttumattomana. Talousrakennusten kaavamääräykseen lisätään viherkattomääräys.

Kaupungin johtoryhmä on kokouksessaan 24.11.2017 esittänyt, että raitiovaunuhallien osalta tulee varmistaa sen monipuolinen uusiokäyttö kaavassa, sekä edistää sr-7-alueen asuntojen toteutumista. Kaavaan lisätään määräys, jossa yhden toiminnon käytössä oleva kerrosala raitiovaunuhalleissa rajataan 2000 k-m²:iin. Lisäksi poistetaan vaatimus jossa sr-7-alueen toisen kerroksen asunnot tulee olla yhteydessä pohjakerroksen työtiloihin. Määräys muutetaan muotoon: ”rakennukseen saa sijoittaa asuntoja”.

Seuraava vaihe

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus esitetään kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Turku Energia"

Liite 2Tilastolomake "Turku Energia"

Liite 3Kartta "Turku Energia"

Oheismateriaali 1TVT Asunnot Oy:n muistutus 24.11.2017

Laaditut selvitykset ja raportit, kaavahaku (www.turku.fi/kaavahaku)

Toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 15.6.2017 päivätty ja 22.9.2017 muutettu (lausunnot), 17.10.2017 § 309 (Ksylk) muutettu sekä 30.11.2017 (muistutus) muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Turku Energia” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että suositus viherkatoista AL-1-korttelialueella muutetaan määräykseksi toteuttaa vähintään 50% uudisrakennusten kattopinta-alasta viherkattona. 

Perustelu:

Hyvin toteutetun viherkaton edut ovat moninaiset. Viherkaton rakentaminen tukee monin tavoin viihtyisän elinympäristön rakentamista ja hyvää hulevesien hallintaa. Viherkattojen hyviä puolia myös mm. kaupunkiluonnon sekä sen monimuotoisuuden lisääminen ja sitä myötä myös ihmisille koituvat myönteiset terveysvaikutukset. Mahdollisten tavallista kattoa korkeampien rakennuskustannusten vastapainoksi katon käyttöaikana on odotettavissa säästöä sähkönkulutuksessa ja pidempi katon käyttöikä. Kustannukset viherkatoista eivät tule yksin TVT Asuntojen kannettaviksi, sillä kaavamääräys koskee koko aluetta. Matalien rakennuskustannusten tavoittelu ei saisi olla ykköstavoite vuokra-asuntorakentamisessakaan, vaan viihtyisän ja toimivan asuinympäristön luominen.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Liite 4Selostus "Turku Energia" muutettu 12.12.2017 (KSYLK § 400)

Liite 5Kartta "Turku Energia" muutettu 12.12.2017 (KSYLK § 400)

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Laukkasen Ilvessalon kannattamana tekemän päätökseksi tullen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Lintunen, Sandelin ja Van Ooik.

Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Anttila, Euro, Muurinen, Palmunen ja Vierimaa.

Lautakunnan muutosehdotus hyväksyttiin tässä vaiheessa äänin 5-5 puheenjohtaja äänen ratkaistessa.

Peltonen oli poissa kokouksesta.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta, lisättynä ensimmäisessä äänestyksessä hyväksytyllä muutoksella, äänestivät Anttila, Euro, Ilvessalo, Laukkanen, Lintunen, Muurinen, Palmunen, Van Ooik ja Vierimaa.

Sandelin muutosehdotusta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lähteenmäki.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-2

Peltonen oli poissa kokouksesta.

Manni ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Sandelinin muutosehdotus oli seuraava:

Asemakaavanmuutosehdotus; "Turku Energia", (IX) 9. kaupunginosa (os. Linnankatu) (1/2015) (Ks) hyväksytään siten muutettuna, että LPA-1 autopaikkojen korttelialueelle sijoitettavaa pysäköintilaitosta madalletaan kuudesta kerroksesta kolmeen kerrokseen. Loput tarvittavat autopaikat sijoitetaan korttelin sisään maan tai pihakannen alle.

Entisen turbiinihallin korotustaso poistetaan ja hallin korkeus ja perusmuoto ja korkeusasema säilytetään nykyisellään.

Perustelut:

Amiraalistonkadun varteen sijoitettava 6-kerroksinen pysäköintilaitos ei toteuta hyvää kaupunkikuvaa ja asumisympäristöä, joten korttelin parkkipaikkajärjestelyjä on parannettava.

Turbiinihallin tunnusomainen kattomuoto on osa Linnankadulle avautuvaa teollisten rakennusten mittakaavallisesti vaihtelevaa kokonaisuutta, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaasti määriteltyyn rakennettuun kulttuuriympäristöön. Turbiinihallin korotus hämärtäisi katveeseen jäävän kattilahallin asemaa kaupunkikuvassa, joka tärvelee Linnankadun katunäkymän teollisuushistoriaan perustuva ominaisluonnetta.

Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.1.2018:

15.6.2017 päivätyssä ja 22.9.2017 lausuntojen johdosta muutetussa Turku Energian asemakaavanmuutoksessa suositellaan AL-1-korttelialueen kaavamääräyksissä viherkattoja. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 17.10.2017 § 309 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen siten muutettuna, että suositus on muutettu määräykseksi: ”Kullakin tontilla vähintään puolet uudisrakennusten kattopinta-alasta tulee toteuttaa viherkattona.”.  Kaavaehdotus oli nähtävillä lautakunnan hyväksymässä muodossa 30.10.-28.11.2017 välisenä aikana, jona aikana siitä jätettiin yksi muistutus. TVT Asunnot Oy:n muistutuksen johdosta kaavaehdotuksen määräys muutettiin takaisin suositukseksi 30.11.2017. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti 12.12.2017 § 400 palauttaa AL-1-korttelialueen kaavamääräys ”Kullakin tontilla vähintään puolet uudisrakennusten kattopinta-alasta tulee toteuttaa viherkattona.”. Kaupunginhallitus on 18.12.2017 § 563 päättänyt ottaa käsiteltäväkseen lautakunnan päätöksen 12.12.2017 § 400.

Viherkattojen eduksi luetaan useita näkökohtia: Sitä pidetään kauniina, se sitoo merkittävästi sadevettä, suojaa kattorakenteita ja pidentää katon käyttöikää, eristää lämpöä talvella ja viilentää kesällä, vaimentaa ääntä, parantaa kaupunki-ilmaa ja toimii hiilinieluna. Toisaalta tulee myös huomioida asuinrakennusten rakennus- ja ylläpitokustannukset, varsinkin kun kaavan yhtenä tavoitteena on ollut luoda edellytykset kohtuuhintaiselle asumiselle. Viherkattojen toteuttaminen saattaa aiheuttaa ARA-hinnan ylityksen ja kohtuuhintaisen asumisen kuten TVT Asunnot Oy:n kohteisiin niihin tulee tästä syystä suhtautua varauksella. Moneen eurooppalaiseen maahan verrattuna Suomeen on toistaiseksi rakennettu hyvin vähän viherkattoja.

Helsingin kaupunki on 2016 päättänyt jatkossa rakentaa viherkattoja uusiin kouluihin ja päiväkoteihin ja omaan asuntotuotantoonsa, silloin kun viherkatto on kokonaisarvioinnin perusteella hyvä ratkaisu. Helsingin kaupungin kaupunginhallitus on 19.12.2016 hyväksynyt viherkattolinjauksen noudatettavaksi ohjeellisesti kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-013805/khs-2016-45/ . Valtuustoaloitteesta liikkeelle lähtenyttä Helsingin viherkattolinjausta on valmisteltu useita vuosia.

Turussa on jonkin verran käytetty suositusluontoisia viherkattomääräyksiä, ja esim. vireillä olevassa Herttuankulman kaavassa pihakannet, I-kerroksiset rakennusosat sekä LPA-alueiden katot on toteutettava niin, että kattopinta-alasta vähintään 2/3 on hulevesiä pidättävää viherkattorakennetta. Muut kattopinnat suositellaan rakennettavaksi viherkattoisina siten, että ne toimivat hulevesijärjestelmän viivytysalueina.

Kaupunki voi omin toimin edistää viherkattojen rakentamista tonttien luovutusvaiheessa. Huomioitavaa on, että kun hulevesien viivyttämiseksi tarvitaan määräyksiä, joilla määritellään viivytystaso, viherkatot ovat vain yksi tekninen ratkaisu muiden joukossa. Viherkattoja voidaan määrätä myös muista (esim. esteettisistä) syistä.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle, että AL-1-korttelin kaavamääräyksessä suositellaan viherkattoja.

Liite 1Kartta "Turku Energia"

Oheismateriaali 1Selostus "Turku Energia"

Oheismateriaali 2Tilastolomake "Turku Energia"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 15.6.2017 päivätyn ja 22.9.2017, 17.10.2017 sekä 30.11.2017 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Turku Energia”.

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Vornasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Eklundin tilalla asian käsittelyyn osallistui Raaska.

Pöydältä 15.1.2018 § 18

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että 15.6.2017 päivätty ja 22.9.2017, 17.10.2017 sekä 30.11.2017 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Turku Energia” hyväksytään liitteen 2 mukaisesti muutettuna.

Liite 2Kaupunginhallituksen hyväksymät muutokset asemakaavanmuutosehdotukseen

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Raaska, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Hassan, Lumme, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Lindforsin tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Yrttiaho:

”Asemakaavanmuutosehdotus; "Turku Energia", (IX) 9. kaupunginosa (os. Linnankatu) (1/2015) (Ks) palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että LPA-1 autopaikkojen korttelialueelle sijoitettavaa pysäköintilaitosta madalletaan kuudesta kerroksesta kolmeen kerrokseen. Loput tarvittavat autopaikat sijoitetaan korttelin sisään maan tai pihakannen alle.

Entisen turbiinihallin korotustaso poistetaan ja hallin korkeus ja perusmuoto ja korkeusasema säilytetään nykyisellään.

Perustelut:

Amiraalistonkadun varteen sijoitettava 6-kerroksinen pysäköintilaitos ei toteuta hyvää kaupunkikuvaa ja asumisympäristöä, joten korttelin parkkipaikkajärjestelyjä on parannettava.

Turbiinihallin tunnusomainen kattomuoto on osa Linnankadulle avautuvaa teollisten rakennusten mittakaavallisesti vaihtelevaa kokonaisuutta, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaasti määriteltyyn rakennettuun kulttuuriympäristöön. Turbiinihallin korotus hämärtäisi katveeseen jäävän kattilahallin asemaa kaupunkikuvassa, joka tärvelee Linnankadun katunäkymän teollisuushistoriaan perustuva ominaisluonnetta.”

Toisessa äänestyksessä olivat vastakkain esittelijän päätösehdotus ja Sundqvistin Maaskolan kannattamana tekemä kaupunginhallituksen päätökseksi tullut muutosehdotus.

Päätös toisessa äänestyksessä tehtiin äänin 6-8.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Miikkola, Schauman, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Sundqvistin Maaskolan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Raaska, Hellsten, Lindfors, Yrttiaho, Hassan ja Lumme.

Eklund ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Eklundin tilalla asian käsittelyyn osallistui Raaska.

Liite 1Kartta "Turku Energia", (Kh 22.1.2018 § 28 muutokset huomioitu)

Oheismateriaali 1Selostus "Turku Energia" (Kh 22.1.2018 § 28 muutokset huomioitu)

Oheismateriaali 2Tilastolomake "Turku Energia"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 15.6.2017 päivätyn ja 22.9.2017, 17.10.2017, 30.11.2017 sekä 22.1.2018 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Turku Energia”.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Sandelin Lähteenmäen kannattamana teki seuraavansisältöisen palautusehdotuksen:

”Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

LPA-1 autopaikkojen korttelialueelle sijoitettavaa pysäköintilaitosta madalletaan kuudesta kerroksesta kolmeen kerrokseen. Loput tarvittavat autopaikat sijoitetaan korttelin sisään maan tai pihakannen alle.

Entisen turbiinihallin korotustaso poistetaan ja hallin korkeus ja perusmuoto säilytetään nykyisellään.”

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Sandelinin palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 50 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 17 valtuutettua kannatti Sandelinin palautusehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Yrttiaho Sandelinin kannattamana ehdotti, että asia pannaan pöydälle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Yrttiahon tekemä pöydällepanoehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 54 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 13 valtuutettua kannatti Yrttiahon tekemää pöydällepanoehdotusta, joten asia käsittely jatkui.

Miikkola Tavion kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Viherkattomääräys muutetaan suositukseksi.”

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Miikkolan tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 58 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 8 valtuutettua kannatti Miikkolan tekemää muutosehdotusta, 1 tyhjä, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 2Äänestyslistat