Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, johtaja Jukka Laiho, controller Valtteri Mikkola 18.5.2017:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.11.2016 § 179 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2017-2020. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä.

Verotulojen maltillisen kehityksen sekä voimakkaasti heikentyvien valtionosuuksien johdosta talousarviota joudutaan tasapainottamaan lisäämällä toimintatuottoja tai vähentämällä toimintamenoja.

Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on erittäin maltillisella tasolla.

Hyväksytty toimintasuunnitelma sisältää uudistamisohjelmien toimenpiteitä, jotka tähtäävät kaupungin taloudellisen aseman parantamiseen. Suunniteltuja toimenpiteitä on valmisteltu usean vuoden ajan ja niiden läpivientiä tulee aktiivisesti tukea.

Voimassa olevan taloussuunnitelman arviointi

Vuosi 2016 toteutui oletettua paremmin. Kaupungin toimialat ovat tehneet hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi. Palvelutasosta on pidetty kiinni tiukasta taloudenpidosta huolimatta. Toimialojen toimenpiteillä on pysyvä vaikutus kaupungin menopohjaan. Tästä syystä on tärkeää priorisoida tuottavuutta lisääviä kehittämishankkeita.

Verorahoitus ja rahoitustuotot toteutuivat viime vuonna merkittävästi ennakoitua paremmin. Kyse oli kuitenkin osittain kertaluontoisista eristä, joten vastaavaa taloudellista asemaa parantavaa vaikutusta ei ole saavutettavissa kuluvalle vuodelle.

Helmikuussa valmisteltiin ensimmäinen uuden taloussuunnitelman simulointi, jossa arvioitiin mahdollisia muutostarpeita myös kuluvalle vuodelle. Hyvinvointitoimialalla omaan toimintaan liittyvien toimenpiteiden arvioidaan pienentävän taloudellista painetta, mutta huoleksi koettiin palvelutarpeen kasvun lisäksi sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitys. Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen asiakasmäärien kasvu on osoittautumassa jälleen oletettua suuremmaksi.

Ympäristötoimialan ja kiinteistöliikelaitoksen taloudellisissa tavoitteissa arvioitiin olevan suhdannekehityksen sekä tuotantoyhtiöiden kilpailutusten kautta saavutettujen taloudellisten hyötyjen seurauksena väljyyttä. Simuloinnissa esiintyneet haasteet on katettu isäisesti siten, että kokonaisuutena kaupungin toimintakatteen tavoite ei muutu. Vuoden ensimmäinen osavuosikatsaus on osoittanut simuloinnissa tehdyt arviot oikeansuuntaisiksi.

Taulukko 1. Kuluvan vuoden talousarvion simulointi (1.000 euroa)

SOTE- ja maakuntauudistus

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen vaikutuksista kuntien, valtion ja maakuntien välisiin rahavirtoihin on tuotettu julkiseen käyttöön toistaiseksi hyvin vähän laskelmia. Lopulliset siirtolaskelmat tultaneen tekemään loppuvuonna 2019 vuosien 2017 ja 2018 keskimääräisten kustannusten perusteella.

Sote- ja maakuntauudistus siirtää 2019 alussa yli puolet kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja käyttötalouden kustannuksista maakunnille. Samalla siirtyviä kustannuksia vastaava määrä verorahoitusta siirtyy kunnista maakunnille. Tässä yhteydessä maakuntiin siirtyvät myös vastaavaan toimintaan liittyvät asiakasmaksut. Kunnilta vähennettävät tuloerät muodostuvat kuntien yhteisöverosta, siirtyviä tehtäviä vastaavasta valtionosuudesta ja kunnallisverosta. Vähennettävien erien suuruus täsmentyy jatkuvasti.

Kuntaliitto on julkistanut työkalun, jota kutsutaan jakoavaimeksi. Jakoavain on excel-työkirja, joka auttaa kuntia arvioimaan maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntien tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä taseen eriin vuonna 2019. Edellä kuvatun työkalun lisäksi Kuntaliitto tekee ensimmäiset uudistuksen huomioivat veroennusteet touko-kesäkuussa, mutta suunnittelulukujen tueksi tarkennettuja laskelmia ei ole vielä käytettävissä.

Muutoksen ennakoidaan kasvattavan siirtyvien palvelujen yksikkökustannuksia, vähintään väliaikaisesti, jolloin kunnille jää huoli kuntien maksuosuuksiin kohdennettavista leikkauksista (esim. verorahoitus sekä harkinnanvaraiset tuet ja avustukset). Muutoksessa ei ole tällä hetkellä huomioitu riittävästi sote-palvelujen hallinto- ja tukipalveluita, joista osa jäänee väistämättä peruskuntaan.

Julkistetun laskurin mukaan muutoksen seurauksena kaupungin tilikauden tulos heikkenee 26,1 miljoonaa. Voimassa olevalla taloussuunnitelmalla ja käyttöön annettujen tietojen mukaan kaupungin sopeuttamistarve saattaa kasvaa jopa 70 miljoonaan euroon. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmälle organisaatiolle, mikä tarkoittaa tarpeita entistä voimakkaimmille sopeutus- sekä säästötoimenpiteille. Muutoksen yksityiskohtia työstetään edelleen, joten talouteen liittyviin laskelmiin saattaa tulla muutoksia.

Taulukko 2. SOTE-uudistuksen simulointi voimassa olevan talousarvion perusteella

Verotulojen kehitys

Kuntaliiton arvion mukaan veropohjan ennakoidaan kehittyvän positiivisesti sekä kunnallisveron että yhteisöveron osalta. Verotettavien ansiotulojen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 1,7 %, mutta kilpailukykysopimuksen seurauksena ansiotuloihin tehtävät vähennykset kasvavat kuitenkin 9,2 %. Tästä syystä kaupungille tilitettävän kunnallisveron ennakoidaan laskevan -2,0 % viime vuoteen verrattuna. Kuntaliiton näkemys kaupungille tilitettävän kunnallisveron kehityksestä on parantunut viime syksystä.

Viime vuoden tilinpäätös osoitti kunnallisverotulojen olleen n. 3 miljoonaa oletettua suuremmat. Kuluvan vuoden verotilitysten perusteella poikkeama vaikuttaa jääneen pohjaan lähes täysimääräisesti, joten kuluvan vuoden ennustetta on hieman korotettu. Kuntaliiton uusin ennuste tukee näkemystä, vaikka kaupunki edelleen arvioi kunnallisverotulojen kehityksen hieman optistisemmin.

Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50. Suunnitteluluvut on valmisteltu siten, että nykyiseen veroprosenttiin ei esitä korotusta vuodelle 2018. Sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi julkisen sektorin tulorahoituksen jakamiseen. Kuntaliitto on julkaissut ensimmäiset arviolaskelmat vaikutuksista, mutta ne ovat toistaiseksi kansallisella tasolla. Kuntakohtaiset laskelmat julkaistaneen vielä kuluvan kevään aikana. Tästä syystä kaupungin taloussuunnitelmaan ei ole simuloitu uudistuksen huomioivia verorahoituksen ennusteita vuosille 2019-2021.

Efektiivinen kunnallisveroaste on heikentynyt viimeisten vuosien aikana pääasiassa valtion tekemien päätösten johdosta ja vuonna 2017 se heikkenee merkittävästi ansiotuloihin tehtävien vähennysten seurauksena. Veropohjan positiivisen kehitysennusteen seurauksena kunnallisverojen odotetaan kasvavan maltillisesti vuonna 2018 ja kasvun odotetaan kiihtyvän seuraavina vuosina.

Kuvio 1. Efektiivisen kunnallisveroasteen kehitys (Kuntaliitto, **ennuste)

Yhteisöveron perusteena olevan verotettavan tulon ennakoidaan kasvavan 5,5 % vuonna 2017. Kuntaliiton ennuste oli vielä syksyllä huomattavasti positiivisempi. Samaan aikaan kuntaryhmän jako-osuutta lasketaan hieman. Yhteisöveron tilitys jaetaan neljälle vuodelle, joten järjestelmää tasaa sekä veropohjan että jako-osuuden muutoksia. Kuntien jako-osuutta pudotettiin merkittävästi vuonna 2016, joten se heijastuu myös seuraavan vuoden kertymään. Uusimmassa ennusteessaan Kuntaliitto ennakoi Turulle tilitettävän yhteisöveron laskevan -0,8 % vuonna 2017. Yleisen taloustilanteen positiivinen kehitys vaikuttaa merkittävästi myös yhteisöverokertymään.

Kiinteistöveron perusteina olevia maa-alueita sekä rakennuksia on vaikea ennakoida taloussuunnitelmakaudella, joten veroennusteet rakentuvat viimeisimmän tilastoidun tiedon varaan. Yleisen kiinteistöveron alaiset maa-alueet ja rakennukset ovat kasvaneet voimaikkaimmin viimeisten vuosien aikana, kun taas vakituisten asuinrakennukset kehitys on huomattavasti maltillisempaa.

Valtio on viime vuonna päättänyt muutoksista kiinteistöveron alaisiin veroperusteisiin. Esitys pakotti veronsa alarajoilla pitäneet kunnat korottamaan veroprosenttejaan. Turku teki tämän seurauksena kaksi muutosta ja korotti vakituisten asuinrakennusten sekä muiden asuinrakennusten veroprosentit uusille alarajoille. Veroperusteiden muutos kasvattanee Turulle maksettavaa kiinteistöveroa 3 % (n. 1,5 miljoonaa euroa). Voimakkaasti kasvaneiden rakennuslupahakemusten voitaneen odottaa heijastuvan myös kiinteistöverojen kehitykseen.

Turku käyttää veroennusteissa pohjana Kuntaliiton laatimia arvioita, mutta perinteisesti kehitystä on arvioitu hieman optimistisemmin. Tarkennettujen arvioiden tukena tulee käyttää toimintaympäristöstä käytettävissä olevaa tietoa, kuten työllisyyden kehitystä, rakennuslupia sekä erilaisia yritystoiminnan tilaa kuvaavia indikaattoreita.

Taulukko 3. Arvio verotulojen kehityksestä 2017-2021

Valtionosuuksien kehitys

Valtionosuuksiin kohdistuu kuluvalle vuodelle useita muutoksia, joiden seurauksena valtionosuudet romahtavat vuonna 2017. Peruspalvelujen valtionosuuden osalta merkittävimpiä muutoksia olivat indeksikorotuksen muuttuminen negatiiviseksi (+0,9 % -> -0,7 %, -75 miljoonaa) sekä kilpailukykysopimukseen perustuva leikkaus (-356 miljoonaa). Peruspalvelujen valtionosuuden kuntakohtaiset muutokset lasketaan kapitaatioperusteisesti.

Merkittävimmät muutokset kuntien vuoden 2018 valtionosuusrahoituksessa johtuvat kilpailukykysopimuksesta (121 milj. euroa, -22 €/asukas) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-73 milj. euroa, vaikutus kuntakohtainen laskennallisten kustannusten suhteessa). Laskelmissa on otettu huomioon myös varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen osittainen kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta (+25 milj. euroa, valtionosuusprosentissa +0,09 prosenttiyksikköä). Myös kuntatalousohjelmaan sisältyvät kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset on otettu huomioon laskelmassa.

Kuvio 2. Peruspalvelujen valtionosuuteen tehdyt leikkaukset 2012-2019

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2017 valtionosuudessa kilpailukykysopimus leikkaa valtionosuusrahoitusta 16 milj. euroa. Turun kannalta merkittävimmät yksikköhintaan kohdentuvat muutokset on esitetty tehtäväksi maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa (-33 %), ammatillisessa peruskoulutuksessa (-12,5 %), museoiden rahoituksessa (-1,8 %), orkesterien rahoituksessa (-3,7 %) sekä lukiokoulutuksessa (+1,3 %).

Ammatillisen koulutuksen reformi heijastuu sekä koulutuksen yksikköhintoihin että kunnan omarahoitusosuuteen. Nämä muutokset huomioiden Turun OKM:n valtionosuus laskee -1,9 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei tee arviota taloussuunnitelmavuosien osalta, joten käytettävissä on ainoastaan talousarviovuoden ennuste.

Suomen valtionosuusjärjestelmässä tulopohjan tasaus toteutetaan verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella, joka sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Nimensä mukaisesti tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, ja se joko lisää tai vähentää kunnalle myönnettyä valtionosuutta.

Tasauksen perusteena olevaan laskennalliseen verotuloon sisältyvät kunnan laskennallinen kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisöveron tuotosta. Verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta laskettaessa käytetään koko maan keskimääräistä kunnallisveroprosenttia, eikä yksittäisen kunnan veroprosentin muutoksella ole täten vaikutusta kunnan saaman tasauslisän tai maksaman tasausvähennyksen määrään.

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on aiempina vuosina kohdentunut Turulle negatiivisena, jolloin kaupungille maksettavaa valtionosuutta on vähennetty tasauksen määrällä. Vuodelle 2018 tasaus kääntyy Turulle positiiviseksi, jolloin se kasvattaa maksettavaa valtionosuutta. Kokonaisuutena valtionosuuksien ennakoidaan säilyvän ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla.

Vuoden 2018 valtionosuuslaskelmia päivitetään seuraavan kerran kesäkuussa, syyskuussa ja marraskuussa 2017. Taloussuunnitelmaan kirjattu arvio valtionosuuksista saattaa vielä muuttua. Taloussuunnitelmavuosien valtionosuuksiin liittyy merkittävä epävarmuus, joka aiheutuu pääosin sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena rahoitusmalliin tehtäviin muutoksiin. Tarkennettu arvio huomioidaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

Taulukko 4. Arvio valtionosuuksien kehityksestä 2017-2021

Toimintaympäristön avaintunnuslukujen kehitys

Osana kaupunkistrategian seurantaa toteutettiin toimintaympäristöanalyysin päivitys, joka antaa tukea myös toiminnan suunnittelulle.

Turun väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan vuonna 2016 hieman runsaalla 1 800 uudella kuntalaisella väestömäärän ollessa vuoden lopussa 187 564. Väestönlisäys koostui pääasiassa kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta, sillä syntyneiden enemmyys oli ainoastaan kuusi henkilöä. Muunkielisten määrä ylitti vuoden 2016 aikana 20 000 hengen rajan.

Merkittävin positiivinen muutos vuoden 2016 aikana oli voimakas teollisuuden positiivinen rakennemuutos. Turun alueen kasvu vahvistui ja työvoiman tarve tulee lisääntymään arvioiden mukaan ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka.

Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvoi voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella tullaan tarvitsemaan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Talouskasvun esteiden poistamista ja syntyvien pullonkaulojen ratkomista varten perustettiin viime vuoden aikana Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä.

Toinen suuri muutos kaupungin toimintaympäristössä oli työttömyysasteen kääntyminen laskuun. Työttömyysaste oli joulukuun lopussa 16,8 % ja laskua vuoden takaisesta ajankohdasta 0,9 prosenttiyksikköä. Myös nuorisotyöttömien määrä kääntyi vuoden lopulla laskuun. Pitkäaikaistyöttömien määrä puolestaan jatkoi edelleen kasvuaan, vaikka kasvuvauhti hidastuikin loppuvuotta kohden. Työmarkkinatuen kuntaosuus nousi edelleen edellisestä vuodesta, mutta lisäys oli enää 600 000.

Alkuvuodesta julkaistun Mielikuvakyselyn (2016) mukaan Turku oli suomalaisten mielestä toiseksi suosituin kunta Tampereen jälkeen. Myös muissa kyselyissä Turun vetovoima parani merkittävästi edellisestä vuodesta.

Kaupungin asettama Hiilineutraali kaupunki vuoteen 2040 mennessä – tavoite eteni suunnitelmien mukaan ja Turku on edellä asettamaansa tavoiteuraa. Myös uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on parantunut.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat viime vuonna Turussa yli miljoonalla matkalla. Myös lentoaseman matkustajamäärät nousivat jo toista vuotta ja kehitys on jatkunut samankaltaisena vuoden 2017 alussa. Turun lentoaseman rahtimäärät puolestaan kääntyivät viime laskuun.

Haasteita Turun seutukunnalle aiheuttaa edelleen erityisesti tutkimus- ja kehittämismenojen vähyys ja etenkin yritysten T&K-menojen osuus, joka on selvästi muita suuria seutukuntia pienempi.

Hyvinvoinnin ja aktiivisuuden osalta turkulaisten sairastavuus on viimeisimpien tulosten myötä parantunut. Lasten-suojelun osalta kustannukset ovat edelleen korkeat muihin kuntiin verrattuna, mutta kustannukset ovat kääntyneet laskuun. Myös kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuudessa on tapahtunut positiivista kehitystä ja Turun osuus on korkein kuudesta suurimmasta kaupungista.

Nuorisotakuun toimenpiteet ovat myös tuottaneet tulosta ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on laskenut trendinomaisesti vuodesta 2010.

Työttömyyden lisäksi haasteita toiminnan suunnittelulle asettaa kaupungin asuinalueiden eriytyminen. Asuinalueiden eriytyminen jatkuu edelleen huonotuloisuuden ja työttömyyden keskittyessä tietyille alueille. Myös väestöryhmittäisessä hyvinvoinnin kokemisessa on eroja. Väestöryhmätarkasteluiden osalta heikoin tilanne on yksinasuvilla. Lisäksi myös yksinhuoltajien tilanne on useilla eri mittareilla huono. Vastaavasti korkeasti koulutetut ja kahden aikuisen lapsiperheet pärjäävät eri mittarein tarkasteltuna erittäin hyvin.

Työttömyyden kehitys

Turun työttömyysaste oli maaliskuussa 14,5 % ja se jatkoi kesällä 2016 alkanutta nopeutuvaa laskuaan edellisvuoteen verrattuna. Vuosi sitten maaliskuussa Turun työttömyysaste oli 16,2 % eli laskua siitä 1,7 %-yksikköä. Koko maan työttömyysaste laski vuoden 2016 maaliskuusta 1,2 %-yksikköä.

Kuvio 3. Työttömyysasteen kehitys kuukausittain 2015-2017

Perinteisesti työttömyysaste laskee alkuvuodesta aina kesään asti. Kuluvana vuonna työttömyysaste on ollut merkittävästi aiempia vuosia pienemmällä tasolla. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Kansallisessa vertailussa Turun työttömyysaste on kymmenen suurimman kaupungin joukossa viidenneksi matalin. Pääkaupunkiseudun työttömyysasteen ovat omaa luokkaansa, mutta näiden lisäksi Kuopiolla on Turkua matalampi työttömyysaste (12,6 %).

Kuuden suurimman seutukunnan vertailussa Turun työttömyysasteen ja kaupungin ympäryskuntien yhteisen työttömyysasteen erotus on vertailun suurin. Turun ympäryskuntien työttömyysasteet ovat muita seutukuntia merkittävästi alhaisempia. Turun työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 120 %, joten Turku tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet seutukunnan kehitykselle.

Turkua leimaa kuitenkin rakennetyöttömyys. Vaikeasti työllistyvien osuus työvoimasta on Turussa 9,8 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus ikäluokasta kasvaa iän myötä ja kaupungin ikärakenne huomioiden tilanne lienee Turulla ympäryskuntia haastavampi. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turku on seitsemäs.

Työttömyyden kehityksellä on suora vaikutus kaupungin talouteen. Kunnallisverokertymän lisäksi merkittävänä tekijänä työmarkkinatuen kuntaosuus vaikuttaa suoraan kaupungin taloudelliseen tulokseen. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti sekä valtion tekemien päätösten että työttömyyskehityksen seurauksena. Viime vuonna kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta 24,7 miljoonaa euroa, mikä oli vain hieman edellistä vuotta enemmän. Voimakas kasvu on saatu pysäytettyä ja viimeisimmän ennusteen mukaan maksettavan kuntaosuuden taso saattaa tänä vuonna laskea.

Muutokset toimitiloissa

Kaupungin kasvu lisää tarjottavien palvelujen kysyntää. Kaupungin kehittyminen haastaa siten myös olemassa olevia palveluverkkoja. Tästä syystä palveluverkkojen säännöllinen arviointi kaupunkikehityksen painopisteet huomioiden on äärimmäisen tärkeää.

Tulevina vuosina kaupungin tilapalvelujen investointiohjelma on aiempia vuosia suurempi. Investointihankkeet ovat lähinnä olemassa olevien sivistystoimialan rakennusten korjauksia. Uudiskohteet toteutetaan pääosin taseen ulkopuolisina hankkeina.

Osana hankesuunnittelua arvioidaan mahdollisuudet olemassa olevista tiloista luopumiseen, mutta investointihankkeet tulevat valmistuessaan korottamaan vuokramenoja. Lähivuosina merkittävimmät korotukset kohdistuvat sivistys- (Syvälahden ja Yli-Maarian koulut) ja vapaa-aikatoimialalle (palloiluhalli), myös hyvinvointitoimialan tarpeisiin valmistuu muutamia kohteita (tehostetun palveluasumisen yksiköt).

Vuokramuutoksia on pyritty huomioimaan suunnitteluluvuissa, vaikka lopulliset vuokratasot määritetään vasta hankkeen valmistumisen lähestyessä. Tästä syystä arvioita tarkastetaan säännöllisesti ja tarkennetut arviot sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Tuotantoyhtiöiden kilpailutus

Turun kaupunki yhtiöitti liikelaitoksia vuoden 2012 alussa tavoitteena hakea oman toiminnan tuottavuuden kasvua ja markkinamekanismin kustannustehokkuutta. Yhtiöille siirtyivät perustamisvaiheen liiketoimintakaupoissa vain vuoden 2011 lopussa voimassa olleet ja nyt markkinoille avattavat Turun kaupungin sisäiset määräaikaiset palvelusopimukset.

Turun kaupunki on päättänyt kilpailuttaa tuotanto- ja tukipalveluita tarjoavien konserniin kuuluvien osakeyhtiöiden kanssa tekemänsä hankintasopimukset. Ensimmäiset käyttötalouteen kohdistuvat kilpailutukset tehtiin vuonna 2014.

Kuvio 4. Markkinoille avautunut sopimuskanta, miljoonaa euroa (tilanne 2014)

Kiinteistönhoidon ja siivouksen kilpailutushyödyt siirtyvät välittömästi sopimuskauden vaihtuessa kiinteistöliikelaitokselle ja seuraavan vuokrasopimuskauden alkaessa kohdekohtaisesti sisäisen vuokran kautta toimialoille. Toimintamallista syntyvä viive on kokonaistyömäärä huomioiden perusteltu eikä siitä aiheudu taloudellista haittaa vuokralaiselle, kunhan vastaava viive huomioidaan myös sopimuskauden päättyessä.

Ylläpidon alueurakoiden (kiinteistötoimiala) ja ruokapalvelujen (hyvinvointi-/sivistystoimiala) kilpailutushyödyt siirtyvät välittömästi uuden sopimuskauden alkaessa hintojen kautta toimialalle.

Kilpailutuksen kautta on kyetty laskemaan kustannuksia keskimäärin 38 %. Ensimmäiset taloudelliset hyödyt kohdentuivat vuodelle 2015, mutta täysimääräisesti vasta vuodelle 2016. Kilpailutusten hyötyjä ei ole erikseen kohdennettu vuosina 2015-2017 taloussuunnittelussa toimialojen tavoitteisiin, mutta ne ovat osaltaan parantaneet toimialojen mahdollisuuksia taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Toteutetut kilpailutukset ovat tuoneet ja tulevat tuomaan merkittäviä säästöjä kaupungin talouteen. Uusien sopimusten tuoma kumulatiivinen säästö kohoaa lähes 35 miljoonaan euroon. Ilman kilpailuttamista palvelujen ostoon olisi siis käytetty säästön verran enemmän rahaa.

Konserniyhteisöjen kehitysnäkymät

Konserniyhteisöillä on merkittävä vaikutus kaupungin talouteen. Viime vuonna Turku-konsernin tilikauden tulos oli 40,7 miljoonaa euroa. Tästä 29,4 miljoonaa syntyi konserniyhteisöjen voitollisista tuloksista. Ylivoimaisesti merkittävin oli Turku Energia Oy (26 miljoonaa). Useille yhtiöille on kerääntynyt vuosien varrella merkittävästi hyvien tulosten seurauksena ylijäämiä.

Taulukko 5. Turku konsernin ja emon tilikauden tulos 2013-2016

Tänä vuonna Turku Energia on ilmoittanut tuottavuuden laskusta, jonka seurauksena tilikauden tulokseen ennakoidaan jäävän hyvin pieneksi. Tuloksen heikentymisen seurauksena tuloutusriski kaupungille saattaa olla jopa 10 miljoonaa euroa.

Tuotantoyhtiöt (Arkea, Kuntec) ovat toimineet tähän asti liikkeenluovutuksen aikaisilla sopimuksilla. Edellä kuvattujen kilpailutusten seurauksena yksikköhinnat ovat laskeneet n. 38 %. Markkinaperusteisten sopimusten seurauksena yhtiöiden kannattavuus laskee ja sen myötä syntyy noin 5 miljoonan euron tuloutusriski.

Konserniyhteisöjen tuloutuksella on suora vaikutus kaupungin vuosikatteeseen, joten mahdolliset riskit tulee arvioida tarkkaan syksyn talousarvion valmistelussa. Tarkennetut arviot sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Valmistelussa oleva sote-uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaali- ja terveysalan toimijoihin. Uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi nykyisten julkisen sektorin toimijoiden entistä saumattomampi yhteistyö palvelujen tuottamisessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien välistä yhteistyötä on kehitetty jo pitkään, mutta tästä huolimatta kunnat ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet lisää avoimuutta sairaanhoitopiirin toimintaan.

Sairaanhoitopiiri on toteuttanut tai sillä on käynnissä useita toimintojen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten psykiatrian toimintojen yhdistäminen tai erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraation edistäminen ja sitä tukevat hankkeet. Operatiiviseen toimintaan liittyvien kehittämishankkeiden lisäksi käynnissä lienee useita tukitoimintoihin liittyviä hankkeita.

Kehittämishankkeiden lisäksi investointihankkeilla on merkittävä vaikutus sairaanhoitopiirin kustannusrakenteeseen. Poikkeuksellisen suuren investointikannan rahoituskustannusten lisäksi investointihankkeet tulevat valmistuessaan nostamaan palvelujen yksikköhintoja. Poikkeuksellisen suuresta investointiohjelmasta huolimatta sairaanhoitopiiri on esittänyt tarpeen määrärahanlisäyksestä investointisuunnitelmaan. Investointihankkeilla tulee olla toimintoja kehittävä vaikutus, jolla kyetään myös vähentämään kustannuksia tai niiden kehitykseen kohdistuvaa painetta.

Turun kaupunki on onnistunut hillitsemään oman toiminnan kustannuskehitystä varsin mallikkaasti viimeisten vuosien aikana. Kehitykseen vaikuttavina tekijöinä on ollut tiukan talouskurin lisäksi aktiivinen toiminnan ja talouden seuranta sekä onnistuneet palvelujen tuottamiseen liittyneet kehittämishankkeet. Kaupunki tuottaa päättäjille sekä ylimmälle johdolle laadukasta raportointia toiminnasta ja taloudesta. Sairaanhoitopiiri on antanut ymmärtää, että sillä on käytössä ajantasainen tietojärjestelmä toiminnan ja talouden ohjaukseen. Tästä huolimatta mm. palvelukohtaisia kustannusrakenteita tai yksikköhintojen perusteita ei ole saatettu useista pyynnöistä huolimatta kuntien tietoon. Tietojen toimittaminen ei liene mahdotonta, mikäli tilanne tietojärjestelmien osalta on niin hyvä kuin on annettu ymmärtää.

Julkisen sektorin tulee vallitsevassa taloustilanteessa pystyä sopeuttamaan toimintaansa. Kuntien taloudellista asemaa on heikennetty voimakkaasti valtion tekemillä päätöksillä, joten kuntien taloudellinen kantokyky ei riitä viime vuosina vallinneeseen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitykseen. Turun maksuosuuden kehitys vuosina 2012 – 2016 on ollut keskimäärin 5,1 % vuodessa, kun Turun hyvinvointitoimialan oman toiminnan nettomenot ovat kasvaneet vastaavana aikana vain 0,9 % ja koko toimialan nettomenot vastaavasti 2,2 % keskimäärin vuodessa.

Palvelujen käytön kehitykseen vaikuttavat tekijät tulee analysoida tarkkaan. Käytön kehitys tulee budjetoida maltillisesti, mutta väestöpohjaisen kehitysennusteen ylitykseen tulee kuitenkin varautua. Tämä tarkoittaa kasvavaa talouden sopeuttamisen painetta palvelujen yksikköhintoihin. Sairaanhoitopiirin tulee esittää millä toimenpiteillä palvelujen yksikköhintoja kyetään laskemaan. Toimenpiteiden määrittäminen ja edistäminen edellyttänee yhteistyötä kuntien kanssa ja siihen kaikki osapuolet lienevät valmiita.

Edellä mainittujen lisäksi sairaanhoitopiirin tulee esittää kunnille miten käynnissä olevat palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet sekä investointihankkeet vaikuttavat sairaanhoitopiirin palvelurakenteeseen, taloussuunnitelmaan ja sitä kautta palvelujen yksikköhintoihin. Selvitys tulee tehdä konsernitasolla hankekohtaisesti toiminnan sekä käyttötalouden että rahoituksen näkökulma huomioiden.

Sairaanhoitopiirin tulee tarkistaa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa siten, että palvelujen yksikköhintoja lasketaan merkittävästi. Vuoden 2017 yksikköhintoja tulee laskea kertaluontoisesti kertyneiden ylijäämien sekä kuluvalle vuodelle budjetoitujen ylijäämien verran. Kestävän taloussuunnittelun lähtökohtana tulee huomioida julkisen sektorin talouden sopeutuspaine, jonka seurauksena palvelujen yksikköhintoja on kyettävä laskemaan. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin tulee ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin asiakasmaksujen tarkistamisesta asiakasmaksuasetuksen enimmäistaksojen tasolle

Organisaatiomuutokset

Kiinteistötoimiala ja ympäristötoimiala yhdistetään kaupunkiympäristötoimialaksi 1.1.2018 lukien. Talouden näkökulmasta yhdistämisessä joudutaan huomioimaan useita tekijöitä. Valmistelutyö jaksottuu koko vuodelle, joten kevään suunnitteluluvuissa ei ole välttämättä huomioitu tyhjentävästi kaikkia yhdistämisen vaikutuksia. Nykyiset toimialat ovat yhdessä valmistelleet strategisen sopimuksen tulevan organisaation mukaan. Mahdolliset tarkennukset tuodaan syksyn talousarviokäsittelyyn.

Vuosien 2018-2021 taloussuunnitelma

Yleisen taloustilanteen kehitys

Suomen talous on päässyt selvään kasvuun. Kokonaistuotannon kasvuvauhti nopeutui 1,4 prosenttiin v. 2016 ja kasvupohja laajeni hieman edellisestä vuodesta, kun myös julkiset investoinnit lisääntyivät. Talouskasvu oli kuitenkin selvästi yksityisen kulutus- ja investoin­tikysynnän varassa, sillä vienti lisääntyi vain 0,5 %.

Kuvio 5. Bruttokansantuotteen kehitys 2006-2019

Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 lähes yhtä nopeasti kuin viime vuonna ja kasvuvauhti vakiintuu keskimäärin reiluun prosenttiin lähivuosina. Kasvusta huolimat­ta BKT ei saavuta vuoden 2008 tasoa vielä v. 2019, vaan jää siitä vajaan prosentin. Tasoero vuoteen 2008 verrattuna on erityisen selvä viennissä ja teollisuustuotannossa sekä ripeäs­tä kasvusta huolimatta myös yksityisissä investoinneissa.

Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Niiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointi­kysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvuedellytyksiä parantavat koheneva maailmanlaajuinen vientikysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn kohene­minen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa vaimea ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa vaimeneva rakennustoiminta ja käynnissä olevien isojen investointihank­keiden kasvuvaikutuksen tasaantuminen.

Talouskasvu nopeutuu uudelleen hieman v. 2019 ja yltää runsaaseen prosenttiin. Kasvun nopeutuminen on ennen kaikkea viennin ansiota, kun tuotantokapasiteetin lisäykset ja parantuva kansainvälinen kysyntä lisäävät vientiä. Vienti jää kiihtyvästä kasvusta huolimat­ta vielä hieman maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Kokonaiskuva vuosista 2017–2019 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi, mutta edelleen kuitenkin vaisu. Syynä vaatimattomaan kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko periodin ajan finans­sikriisiä edeltäneitä vuosia vaatimattomammaksi. Kumulatiivinen talouskasvu jää alle 3,5 prosenttiin, eikä negatiivinen tuotantokuilu umpeudu vielä v. 2019.

Suomen julkinen talous painui alijäämäiseksi viime vuosikymmenen loppupuolella. Parin viime vuoden aikana julkisyhteisöjen rahoitusasema on kohentunut. Julkinen talous on kuitenkin edelleen ilmeisen alijäämäinen, ja tilanne paranee hitaasti lähivuosina. Nähtävis­sä oleva talouskasvu ei riitä tuottamaan tarpeeksi tuloja menojen rahoittamiseen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen jatkaa kasvuaan taittuen ainoastaan väliaikaisesti vuosikymmenen vaihteessa. Jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla, tulisi julkisyhteisöjen rahoitusase­man olla ensi vuosikymmenen alussa alijäämäisyyden sijasta selkeästi ylijäämäinen.

Kuntatalouden kehitys

Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä muun muassa henkilöstömenoja.

Kuvio 6. Verorahoituksen sekä kulutusmenojen ja investointien muutos, koko kuntasektori

Kuntatalouden tila keväällä 2017 on pääosin hyvä. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpää­tösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2016 noin 3,1 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista lähes 120 prosenttia. Kuntien vuosikate vahvis­tui vuonna 2016 yli 500 milj. euroa, mutta kuntayhtymien vuosikate heikkeni noin 50 milj. euroa. Kuntien vuosikatteen vahvistuminen johtui ensisijaisesti toimintamenojen matalas­ta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntatalouden kirjanpidollinen tulos parani edellisestä vuodesta huomattavasti päätyen noin 842 milj. euroon.

Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2016. Lainakanta nousi noin 16,0 mrd. euroon eli 2 938 euroon/asukas (kasvua noin 0,54 mrd. euroa). Kuntien velka on kuitenkin käytet­ty lähes yksinomaan investointeihin, sillä niin sanotun syömävelan osuus koko 2000-lu­vun lainakannan kasvusta on vain noin 610 milj. euroa. Kuntayhtymissä lainakannan kasvu oli hitaampaa. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien sisäisistä eristä puhdistettu lainakanta nousi 18,0 mrd. euroon. Lainakanta kasvoi yhä 3,6 prosenttia, mutta velan määrä suhtees­sa bruttokansantuotteeseen ei noussut. Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuiten­kin suuria eroja. Tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa.

Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä arvioiden mukaan muun muassa henkilöstömenoja edelleen. Kokonaisuutena kuntien toimintamenot ovat kehittyneet erittäin maltillisesti. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverotuksen korotuksia, tosin korotuksia on tehty varsin maltillisesti vuodesta 2015. Vuodelle 2017 tuloveroprosenttia korotti 47 kuntaa (mukaan lukien Ahvenanmaa). Korotuksia tehtiin erityisesti pienemmissä kunnissa. Kuntien tulopohjaa kasvattivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset sekä valtionosuuksien kasvu kustannustenjaon tarkistuksen ja verokompensaatioiden lisääntymisen myötä. Sen sijaan veropohjaa pienensi muun muassa kuntien määräaikaisen korotetun yhteisövero-osuuden päättyminen.

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien ja kuntatalouden toimintaympäristöön on vielä osittain tarkentumatta. Esimerkiksi vuosityönajan pidentämiseen liittyvien säästö­jen toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Säästöjen toteutuminen edellyttää, että kunnis­sa päätetään erikseen hyödyntää työajan pitenemisen tuomaa mahdollisuutta säästöihin. Huomioitavaa on, että kilpailukykysopimuksella on myös epäsuoria, työntekijöiden sosiaa­livakuutusmaksujen muutoksista ja palkkasumman pienenemisestä aiheutuvia vaikutuksia kunnallisveron tuottoon.

Väestön ikärakenteen muutos on aiheuttanut ja aiheuttaa tulevaisuudessakin suuria haas­teita kuntatalouteen. Väestön ikääntyessä koko maan väestöllinen huoltosuhde heikkenee lähivuosina nopeasti, eli lasten ja vanhuseläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väes­töön kasvaa. Vaikka työvoimaan osallistumisaste on noussut vanhemmissa ikäluokissa, on väestön ikärakenteen muutos niin voimakas, että työvoiman määrän kasvu pysähtyy ja kääntyy lopulta tulevaisuudessa laskuun. Tämä heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta huoltosuhteen heikkeneminen merkitsee sekä hoito- ja hoiva­palveluiden tarpeen kasvua että aiempaa heikompia verotulojen kasvumahdollisuuksia. Kuntatalouden kannalta tilannetta hankaloittavat lisäksi erityisesti suuret alueelliset erot väestön ikärakenteessa.

Turun kaupungin taloustilanne

Kaupungin toimintakatteen kehitys on ollut viime vuosina maltillinen ja muihin suurimpiin kaupunkeihin verrattuna jopa vähäinen. Kertaluontoiset erät ovat jonkin verran parantaneet toimintakatetta, mutta jatkuvan toiminnan kehitys on kyetty pitämään kiitettävän alhaisena. Tämän tilanteen on jatkuttava myös tulevina vuosina, koska kaupungin tulorahoituksessa ei ole havaittavissa merkittävää kasvua.

Työttömyyden vähentymisellä on merkittävä vaikutus kunnan menoihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut merkittävästi viime vuosina, mutta kuluvan vuoden ensimmäisen ennusteen perusteella kasvu on onnistuttu taittamaan. Tällä hetkellä työllisyyden hoitamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia lähes 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntia koskeva työehtosopimus päättyy 31.1.2018, mutta uusien palkkaratkaisujen odotetaan olevan maltillisia. Suunnitteluluvuissa ei ole huomioitu merkittäviä muutoksia henkilöstökuluihin. Tarkennetut arviot palkkaratkaisusta toivotaan saatavan siten, että ne kyetään sisällyttämään kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen.

Yleisen taloustilanteen kehityksen seurauksena inflaatio on laskenut jopa negatiiviseksi (2015). Vuonna 2016 inflaatio oli +0,4 %, mutta seuraavina vuosina inflaation ennakoidaan kiihtyvän reiluun prosenttiin. Korkotaso on myös pysytellyt hyvin matalana, eikä tilanteeseen ennusteta lähivuosina merkittävää muutosta. Edellä mainituilla tekijöillä on ollut positiivinen vaikutus kaupungin taloustilanteeseen.

Palvelujen kysynnän tuoman kustannusten kasvupaineen lisäksi verorahoituksen kehitys haastaa kaupungin taloutta tulevina vuosina. Tästä syystä kaupungin taloudellinen kantokyky ei kestä toiminnan kasvattamista tai laadun parantamista. Normaaliin väestöperusteiseen kysynnän kasvuun vastaaminenkin edellyttää nykyisten toimintamallien uudelleenarviointia.

Palvelutuotannon tuottavuutta tulee lisätä parantamalla kustannustehokkuutta sekä löytämällä uusia kustannustehokkaita, mutta tarpeeseen vastaavia palvelutuotantotapoja. Taloussuunnitelmakaudella käynnissä olevien kehittämistoimenpiteiden edistäminen on ensisijaisen tärkeää, mutta samalla tulee etsiä ja arvioida vaihtoehtoisia toimintamalleja. Palvelujen laadun parantamiseen ei tällä hetkellä ole varaa.

Taulukko 6. Simuloitu taloussuunnitelma 2017-2021

Taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu SOTE-uudistuksen ja uusien työehtosopimusten vaikutuksia, mutta tavoitteena on huomioida ne kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

Verorahoituksen kehitys ja toimintakatteen kehitys eivät ole tasapainossa, joten kaupungin vuosikate tulee heikkenemään merkittävästi ilman toimintaan kohdistuvia muutoksia. Vuosikatteen heikentyminen tulee lähtökohtaisesti myös kasvattamaan kaupungin kokonaisvelkaa.

Kuntasektorin vuosikatteen kehitys on yleisesti laskeva. Vuonna 2017 kaupungin vuosikate tulee romahtamaan pääasiassa edellä kuvattujen valtionosuuksiin kohdennettujen vähennysten johdosta. Vuoden ensimmäisen talousennusteen perusteella tilanne on kuitenkin oletettua parempi. Tästä huolimatta tilanne on huono, mutta se vastaa muiden suurimpien kaupunkien tilannetta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulorahoitus ei riitä kattamaan poistoja ja kasvavaa investointitasoa tullaan kattamaan velkarahalla. Turun talouden kehitys mukailee Kuntaliiton tekemiä laskelmia kuntasektorin vuosikatteen ja tilikauden tulosten kehityksestä. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi taloussuunnitelmakaudella.

Kuvio 7. Investointien hankintamenon ja vuosikatteen kehitys 2007-2021 (Vesiliikelaitos pois 2017 lähtien)

Kaupungin taloudellinen asema tullaan arvioimaan rahoituksen näkökulmasta kattavammin syksyllä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä. Tämänhetkiset arviot tulevat lisäämään kaupungin velkaantumista taloussuunnitelmakaudella noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Osana kaupungin taloudellisen aseman analyysiä tulee myös arvioida kaupungin rahoituksen riittävyys suhteessa taloussuunnitelmakauden investointeihin.

Turun talouden kehitystä kuvaavana mittarina voidaan pitää kertyneiden ylijäämien kehitystä. Vuosina 2009-2016 tehdyt ylijäämäiset tilinpäätökset ovat kasvattaneet taseeseen kertyneen ylijäämään 239 miljoonaan euroon. Kun ylijäämistä poistetaan satunnaisina erinä saadut tuotot ja huomioidaan kuluvan vuoden ennuste, on kertyneitä ylijäämiä kuluvan vuoden päätteeksi todellisuudessa 34,5 miljoonaa euroa. Jatkuvan toiminnan kehitys on toiminnan uudelleen järjestelyyn tähtäävistä uudistamistoimenpiteistä huolimatta huolestuttavasti alijäämäinen.

Kuvio 8. Kertyneet ylijäämät 2007-2021

Suunnitteluluvut toimielimittäin

Suunnittelulukujen lähtökohtana on voimassa oleva taloussuunnitelma. Vuoden 2017 ensimmäinen osavuosikatsaus osoitti nettomenojen ennusteen olevan 2,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suuremmat. Toimialojen on siis tehtävä suunnitelmat talousarviossa pysymiseksi ja ennustetun ylityksen poistamiseksi.

Suunnittelukauden erikseen huomioitavina riskeinä ovat työmarkkinatuen kuntaosuuden ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuskehitys sekä hallitusohjelman vielä tarkentamattomat vaikutukset. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että sosiaali- ja terveyslautakunnan, kaupunginhallituksen ja kasvatus- opetuslautakunnan nyt hyväksyttäviin suunnittelulukuihin joudutaan tekemään muutoksia syksyn talousarviokäsittelyssä. Riskien vaikutukset vuoden 2018 talousarvioon ja vuosien 2018-2021 taloussuunnitelmaan tullaan esittämään syksyllä kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä.

Kuvio 9. Taloussuunnittelussa tiedostetut mahdollisuudet ja riskit

Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut on johdettu koko kaupungin taloussuunnitelmasta ja niissä on huomioitu tiedossa olevat toiminnalliset muutokset. Käyttötalouden suunnitteluluvut löytyvät liitteestä 1.

Toimielinkohtaiset käyttötalouden suunnitteluluvut on johdettu voimassa olevasta taloussuunnitelmasta. Talousarvion laadinnan yhteydessä tullaan tarkentamaan taloussuunnitelman mahdollistavat investointitasot. Investointien suunnitteluluvut löytyvät liitteestä 2.

Toimialakohtaisia huomioita

Hyvinvointitoimiala

Hyvinvointitoimialan strategisen sopimuksen sisältöjä uudistettiin voimakkaasti edeltävällä sopimuskierroksella. Uudistamisella tähdättiin siihen, että toimialan tavoitteet kytkeytyvät SoTe-uudistukseen ja sen edellyttämään kilpailukyvyn parantamiseen ja toimintamallien kehittämiseen. Näin ollen suuria muutostarpeita ei vuoden 2018 sopimukseen ole ollut. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden osalta on tehty joitakin tavoitetasojen muutoksia. Kaupunginhallitukseen nähden sitovien kehittämishankkeiden osalta suurimmat muutokset liittyvät uusiin mittaritietoihin (MoVe-mittarit saatu käyttöön).

Käynnissä olevat kehittämistoimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivisesti. Oman toiminnan nettomenojen keskimääräinen kasvu ilman sairaanhoitopiiriä vuosina 2012-2016 on ollut +0,9 %. Erityisesti kustannusten kasvupainetta vähentävien kehittämishankkeiden edistäminen on jatkossakin tärkeää.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden kehitys on edelleen kaupungin näkökulmasta erittäin haastava. Osapuolten väliseen näkemyseroon on syytä löytää perusteet sekä suunnitelma yhteiseen näkemykseen pääsemiseksi.

Ostopalvelujen osalta on tunnistettu paine yksikköhintojen korottamiseen, mutta arviota tulee tarkentaa sekä kohteittain että euromääräisesti.

Sivistystoimiala

Strategisen sopimuksen merkittävimmät toiminnalliset muutokset ovat:

-Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelukysynnän jatkuva kasvu

-Uusien toimintaa ohjaavien normien toimeenpano varhaiskasvatuksessa (asiakasmaksut).

-Oppimisympäristön muutos, joista merkittävin yksittäinen asia on elokuussa 2017 toteutuva henkilökohtaisten päätelaitteiden hankinta osalle peruskoululaisista. Toimintaympäristöjen digitalisoituminen on myös Sipilän hallituksen kärkihanke.

-Sipilän hallituksen kärkihankkeena olevan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano Ammatti-instituutin osalta.

Edellä olevien lisäksi sivistystoimiala jatkaa korkealaatuisten kasvatus- ja opetuspalvelujen tuottamista. Näihin kuuluvat olennaisesti koulutustakuusta ja kaupunkilaisten hyvinvoinnista huolehtiminen.

Strategisen sopimuksen merkittävimmät resurssimuutokset ovat:

-Määrärahojen kasvaminen voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan 285.164.000 eurosta 289.319.000 euroon (+1,4 %), kun palveluiden kysyntä kasvaa edelleen noin yhden prosentin verran ja kun samalla ennustelaitosten arvioiden mukaan inflaatiovauhti on 1,0–1,6 %.

-Tilojen osalta on odotettavissa merkittäviä muutoksia vuoden 2018 aikana. Tuolloin valmistuvat Raunistulan ja Tallimäen päiväkodit sekä Syvälahden monitoimitalo. Myös 1.1.2019 valmistuvan Yli-Maarian monitoimitalon kalustaminen tulee pääosin tehdä vuoden 2018 aikana. Lisäksi valmistuu Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion mittava peruskorjaus.

-Budjettiraamissa ei myöskään ole otettu huomioon koululiikunnanohjaajien ja uimaopettajien siirtoa vapaa-aikatoimialalle (-267.000 euroa), vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan siirtoa hyvinvointitoimialalta (1.000.000 euroa), koulupsykologitoiminnan siirtoa hyvinvointitoimialalta (950.000 euroa) eikä päätelaiteprojektin rahoituksen siirtoa (1.000.000 euroa) konsernihallinnosta. Edellä todetut muutokset eivät vaikuta kaupungin talouteen kokonaisuudessaan, mutta yksittäisille toimialoille muutokset ovat merkittäviä.

Käynnissä olevien Syvälahden ja Yli-Maarian koulujen investointihankkeiden vaikutukset vuokriin on huomioitu taloussuunnitelmassa.

Vapaa-aikatoimiala

Toimialan strategiset tavoitteet ja hankkeet on kuvattu strategisessa sopimuksessa. Toimialan yhteisiä strategisia tavoitteita on neljä:

-Aktiivisuus mahdollisimman monen turkulaisen elämäntavaksi

-Kumppanuuksia kehittämällä ja laajentamalla tuotetaan monimuotoisia palveluja kustannustehokkaasti

-Mahdollistetaan digitaalisuuden kautta monikanavaiset, käyttäjälähtöiset palvelut

-Edistetään asukkaiden kansalaistaitoja ja palvelujen saavutettavuutta

Strategisia tavoitteita konkretisoidaan ja toteutetaan käytännössä palvelualueiden projekteissa. Nämä on kuvattu operatiivisissa sopimuksissa.

Lisäksi strateginen sopimus sisältää hyvinvoinnin ohjausryhmän määrittelemät ja kaikkia toimialoja sitovat poikkihallinnolliset tavoitteet, joita toteutetaan palvelualueiden projekteissa.

Talous ja henkilöstö

Suunnittelun lähtökohtana oleva vuoden 2017 talousarvio on vapaa-aikatoimialan osalta realistisella tasolla edellyttäen, että kaupunginteatterin vuokran kasvusta johtuva lisäavustuksen tarve huomioidaan kesän jälkeen osavuosikatsauksen yhteydessä tehtävässä lisätalousarviossa.

Taloussuunnitelman toimielinkohtaiset luvut sisältävät rakennusinvestoinneista johtuvat sisäisten vuokrien kasvut Teatterin, Samppalinnan maauimalan ja palloiluhallin osalta. Lisäksi luvuissa on huomioitu Liikkuva koulu (kaupunginhallituksen varauksena) ja Rock Academy rahoitus. Käyttöomaisuusinvestointeihin kirjatut määrärahat perustuvat aiempaan taloussuunnitelmaan.

Kaupunkiympäristötoimiala

Kiinteistötoimialan ja ympäristötoimialan yhdistämistä valmistellaan koko vuoden ajan. Lähtökohtana on voimassa olevat strategiset sopimukset sekä taloussuunnitelma, jota on simuloitu edellä kuvatuin perustein. Merkittäviä muutoksia voimassa oleviin tavoitteisiin ei ole toistaiseksi tullut tietoon. Sopimuksiin on saattanut jäädä tarkennettavia kohtia jatkuvasti käynnissä olevan valmistelutyön seurauksena. Mahdolliset tarkennukset ja huomiot tulee tuoda syksyn talousarviokäsittelyyn.

Yleisen taloustilanteen kehittyminen heijastunee kaupunkiympäristötoimialalle, mutta tarkempaa arviota vaikutuksista ei tässä vaiheessa ole käytettävissä.

Kaupunginjohtajan toimiala

Kuluvan vuoden talousarvio sisältää Suomi 100 – itsenäisyyden juhlavuoteen liittyviä kertaluontoisia eriä. Näiden erien poistuminen selittää taloussuunnitelmaan sisältyvää vuosien välistä muutosta.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden sekä työllisyyteen liittyvien toimenpiteiden toimintamenojen kasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellisen voimakasta. Yleisen taloustilanteen positiivinen kehitys vaikuttaa myös näihin eriin, mutta vaikutuksia saataneen viiveellä. Tilannetta tulee seurata aktiivisesti ja tilanteeseen positiivisesti vaikuttaviin toimenpiteisiin tulee ryhtyä kaupungin taloustilanteen niin salliessa.

Rakennemuutokseen ja riskeihin varautuminen on taloussuunnitelmassa pidetty nykyisellä tasolla.

Toiminnan suunnittelu – strategisten ja operatiivisten sopimusten valmistelu

Kaikki toimialat ovat valmistelleet strategisen sopimuksen, johon on kirjattu sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet maaliskuussa päätettyjen suunnitteluraamien mukaan. Tämän lisäksi toimialojen ulkopuolella olevat yksiköt ovat valmistelleet toimintasuunnitelmaan sisällytettäviä talousarviokortteja. Virkamiesvalmiit sopimusluonnokset käsiteltiin kaupunginhallituksen puheenjohtajan kutsumissa neuvotteluissa lauta-/johtokuntien puheenjohtajiston kanssa.

Lauta- ja johtokunnat ovat hyväksyneet sopimukset toukokuun aikana. Kaupunginhallitus on käsitellyt sopimukset ja taloustilanteen seminaarissaan 22.5.2017.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talousarvion hyväksymiseen tarvittava materiaali on valmisteltu varsin pitkälle jo kevään aikana. Suunnitteluprosessia on kehitetty muutoksenhallinnan näkökulmasta, koska nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää entistä nopeampaa reagointia.

Strategiset sopimukset toimivat operatiivisten sopimusten raamina. Kaupunginvaltuuston päättämien suunnittelulukujen mukaan tehdään tarvittavat tarkennukset strategisiin sopimuksiin, jonka jälkeen viimeistellään operatiiviset sopimukset. Operatiivisissa sopimuksissa tullaan jalkauttamaan strategiset tavoitteet käytännön tekemiseen ja konkreettisempiin tavoitteisiin.

Operatiivisten sopimusten valmistelun yhteydessä saattaa ilmentyä tarpeita tehdä sisällöllisiä täsmennyksiä strategisiin sopimuksiin. Lauta- ja johtokuntien tulee hyväksyä operatiiviset sopimukset ja mahdolliset tarkennukset strategisiin sopimuksiin 22.9.2017 mennessä.

Toimintasuunnitelman jatkovalmistelun aikataulu

Kh   22.05.2017   Suunnitteluluvut

Kv   29.05.2017   Suunnitteluluvut

Ltk/Jk   22.09.2017*   Strategisten sopimusten mahdolliset tarkennukset

Ltk/Jk   22.09.2017*   Operatiivisten sopimusten hyväksyminen

Kj   16.10.2017   Talousarvioesitys

Kh   23.10.2017   1. Talousarviokäsittely

Kh   06.11.2017   2. Talousarviokäsittely

Kv   13.11.2017   Talousarviokäsittely

Ltk/Jk   14.12.2017*   Talousarvion täytäntöönpano valmis

Kh   18.12.2017   Talousarvion täytäntöönpano valmis

*) Tähän mennessä

Kaupunginjohtaja antaa toimialoille tarkemmat ohjeet toimintasuunnitelman (talousarvio ja –suunnitelma) valmistelusta.