Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Anna-Leena Jokitalo 3.2.2017:

VII kaupunginosan korttelin 32 tonteille 15–17 on laadittu 16.11.2016 päivätty ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus.

Asemakaavanmuutoksen laatiminen perustuu TVT Asunnot Oy:n Turun Kiinteistöliikelaitoksen valtuuttamana jättämään aloitteeseen.

Asemakaavan kuvaus

Asemakaavamuutoksella muutetaan kaksi kaksikerroksisten päiväkotirakennusten tonttia asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa myös päiväkoti- ja palvelutoimintaa. Kaavamuutos antaa mahdollisuuden rakentaa tonteille katujen varsille joko kahdeksankerroksisen kokonaisuuden tai yhden 16-kerroksisen rakennuksen ja muut rakennukset korkeintaan kahdeksankerroksisina. Korttelin sisäpihalla on yksikerroksisen rakennuksen rakennusala päiväkotia tai muita palvelutiloja varten. Yksikerroksisten osien kattotasot tulee käyttää osana päiväkodin tai asukkaiden ulkoilupihaa.

Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen osalta kaava säilyy pääosin ennallaan. Kaavassa alue on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta, johon saa sijoittaa palvelukeskuksen siihen liittyvine asuntoineen. Kaava mahdollistaa maantasokerroksen yläpuolelle yhdyskäytävän hyvinvointikeskuksen ja lähimmän viereisellä tontilla olevan uuden asuinrakennuksen välille.

Asemakaavamuutoksen mukaan Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen tontilla rakennusoikeus on jatkossakin 12 000 k-m². Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen rakennusoikeus on 19 000 k-m², mistä rakennusoikeuden lisäystä on 14 300 k-m². AL-korttelialueella saa lisäksi rakentaa rakennusoikeutta ylittäen asukkaiden yhteistiloja korkeintaan 600 k-m². Rakennusoikeuden mukaan laskettu tehokkuus on AL-alueella e = 2,29 ja YSA-alueella e = 1,64. Pysäköinti kaavamuutosalueella sijoitetaan pääosin maan alle.

Kaava mahdollistaa arviolta 340–380 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle.

Lausunnot ja muistutukset

Asemakaavanmuutosehdotuksesta ”Ruusukortteli” jätettiin kahdeksan lausuntoa ja kolme muistutusta. Ehdotus oli nähtävillä 28.11.–27.12.2016.

Kaavan mahdollistamaa, ympäristöään huomattavasti korkeampaa rakentamista vastustivat lausunnoissaan Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Turun museokeskus, Ympäristötoimialan rakennusvalvonta, kaupunkikuvaneuvottelukunta sekä kaikki muistuttajat: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, As Oy Kouluahde ja Toispual jokke ry. Yleinen näkemys oli, että yksittäisen asemakaavamuutoksen yhteydessä ei voida ratkaista laajempia korkean rakentamisen periaatteita vaan periaatteet on syytä käsitellä vireillä olevassa keskustan yleiskaavoituksessa.

Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia lausuntojen ja muistutusten perusteella. Olennaisin muutoksista on naapurin muistutukseen pohjautuva 8-kerroksisen rakennuksen rakennusalan kaventaminen 10 metrin levyiseksi viiden metrin matkalla kaavamuutosalueen pohjoiskulmassa. Tämä tehtiin, jotta naapuritontin asunnot saavat enemmän valoa ja viistonäkymiä. Rakennusalan pienentäminen vähensi myös rakennusoikeutta. AL-korttelialueen rakennusoikeus muutoksen jälkeen on 19 000 k-m², minkä lisäksi saa rakentaa asukkaiden yhteistiloja enintään 600 k-m².

Kaikki lausunnot ja muistutukset, kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikön vastineet niihin ja ehdotukseen tehdyt muutokset on esitetty vuorovaikutusraportin sivuilla 10–15.

Sovelletut lainkohdat

Maankäyttö- ja rakennuslaki 52 §, 54 §, 55 §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 § ja 66 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 24 §, 25 §, 27 §, 28 §, 30 §, 31 §, 32 § ja 32a §.

Liite 1Selostus "Ruusukortteli"

Liite 2Tilastolomake "Ruusukortteli"

Liite 3Kartta "Ruusukortteli"

Liite 4Vuorovaikutusraportti "Ruusukortteli"

Oheismateriaali 1Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot

Oheismateriaali 2Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän muistutus 8.12.2016

Oheismateriaali 3As Oy Kouluahteen muistutus 20.12.2016

Oheismateriaali 4Toispual jokke ry:n muistutus 23.12.2016

Laaditut selvitykset ja raportit, kaavahaku

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 16.11.2016 päivätty ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Ruusukortteli” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Van Ooikin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 14.2.2017 § 44.

PäätösKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että 16.11.2016 päivätty ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Ruusukortteli” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi lautakunta päätti, että ennen asemakaavaehdotuksen etenemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn edellytetään kirjallista suunnitelmaa korvaavien päivähoitopaikkojen osoittamiseksi rakentamisen ajaksi ja sen jälkeen.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-4, 1 tyhjä.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin kolmen äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Ruohonen, Röberg ja Vierimaa.

Sandelinin Van Ooikin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto, Säteri ja Sundqvist.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 8-5.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotus ei saanut ääniä.

Hellsténin Ruohosen kannattamana tekemän täydennysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aaltonen, Ekroth, Hyyppä, Ekroth, Muurinen, Säteri ja Van Ooik.

Koivisto, Sandelin, Sundqvist ja Vierimaa äänestivät tyhjää.

Tässä vaiheessa päätös asiassa tehtiin äänin 0-9, 4 tyhjää.

 3. äänestys

Lautakunnan lopulliseksi päätökseksi tulleen Hellsténin Ruohonsen kannattamana tekemän täydennysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Aaltonen, Ekroth, Hyyppä, Muurinen, Röberg ja Säteri.

Sundqvistin Koiviston kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sandelin ja Van Ooik.

Vierimaa äänesti tyhjää.

Tehdyt muutosehdotukset

Sandelinin palautusehdotus oli seuraava:

Alueelle sopiva rakennusoikeuden määrä tutkitaan ja kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle valmistellaan kaavaluonnos, joka turvaa nykyiset kaava-alueella olevat päiväkodit.

Perustelut:

Koulukadun varren päiväkodit ovat toimivia ja hyväkuntoisia yksiköitä, jotka muodostavat keskusta-alueen kunnallisen päivähoitoverkon merkittävän tukipylvään sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen päivähoitoverkon osalta. Kuten sivistystoimialan lausunnossa todetaan, nykyisten päiväkotirakennusten purku olisi kaupungin omaisuuden haaskaamista, eikä siihen perustuvaa kaavaa näin ollen tule hyväksyä.

Päiväkotien purkamiseen lähtökohtaisesti perustuva kaavaluonnos on hankkeena myös riskialtis ja epävarma, koska sitä ei voida toteuttaa ennen kuin tarvittavat päivähoitopaikat ovat korvattu. Päiväkodeille ei myöskään ole osoitettavissa kaupunkikeskustasta väistötiloja tai sellaisia rakennuspaikkoja, jotka eivät heikentäisi varhaiskasvatusverkon nykyistä laatua ja toimivuutta.

Päiväkodeilla on myös kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista arvoa aikansa kunnallisen päiväkotirakentamisen edustajina, eikä niitä tästäkään näkökulmasta ole perusteltua purkaa.

Kaavan valmistelusta on alusta lähtien puuttuneet todelliset vaihtoehdot. Luonnosvaiheesta asti kaavaa on hahmoteltu vain TVT Oy:n ehdottomina sanelemiin lähtökohtiin, jotka eivät huomioi kaupunkisuunnittelun kokonaisuutta kuten sitä minkälainen rakennusoikeuden määrä olisi kaava-alueelle viihtyisän asuinympäristön, kaupunkikuvan ja palveluiden toimivuuden kannalta mielekästä.

Hellsténin täydennysehdotus oli seuraava:

Ennen Ruusukorttelin kaavaehdotuksen etenemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn SDP:n lautakuntaryhmä edellyttää kirjallista suunnitelmaa korvaa päivähoitopaikkojen osoittamiseksi rakentamisen ajaksi ja sen jälkeen.

Sundqvistin hylkäysehdotuksen perustelut olivat seuraavat:

Nyt esitetty asemakaavanmuutos ei edusta hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaavasta annetut lausunnot tukevat tätä näkemystä, sillä yksikään viranomaisten tai muistuttajien kaavahankkeesta antama lausunto ei tukenut kaavanmukaista rakentamista. Kaavaehdotuksen sallimalla 16-kerroksisella rakentamisella on suuri vaikutus kaupunkikuvaan, alueen tuuliolosuhteisiin ja pihan valoisuuteen. Korkean rakentamisen periaatteet tulisikin ratkaista erillisellä korkean rakentamisen suunnitelmalla yleiskaavan yhteydessä, ei talo talolta tehtävällä kaavoituksella.

Esitetty asemakaavanmuutos ei myöskään edusta hyvää taloudenpitoa eikä palvelusuunnittelua. Asemakaavanmuutosehdotuksen myötä joudutaan purkamaan kaksi hyväkuntoista kunnallista päiväkotia. Turun kaupungilla on Sivistystoimialan lausunnon mukaan toistakymmentä huonokuntoisempaa päiväkotirakennusta, jotka pitäisi joko peruskorjata tai korvata uudisrakennuksella. Sen lisäksi että kaupungin rajallisia varoja tämän kaavahankkeen myötä suunnataan hyväkuntoisten päiväkotien korvaamiseksi uusilla rakennuksilla, ei rakennusaikaisista korvaavista päiväkotipaikoista ole tehty päätöksiä. Pahimmillaan lapset tullaan sijoittamaan rakennuksiin, jotka sijaitsevat kaukana nykyisestä paikasta.

Selvitys päiväkotitilanteesta

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja va. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi 8.3.2017:

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta on 28.2.2017 § 61 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että 16.11.2016 päivätty ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Ruusukortteli” esitetään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi lautakunta on päättänyt, että ennen asemakaavaehdotuksen etenemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn edellytetään kirjallista suunnitelmaa korvaavien päivähoitopaikkojen osoittamiseksi rakentamisen ajaksi ja sen jälkeen.

Ruusukortteli-hankkeen myötä purettaviksi tulisivat osoitteessa Koulukatu 10 sijaitseva keskustan ruotsinkielisen päivähoitoyksikön päiväkoti ja osoitteessa Koulukatu 12 sijaitseva läntisen keskustan päivähoitoyksikön suomenkielinen päiväkoti.

- Koulukatu 10 on rakennettu 1978 ja sen koko on 1062 m2. Päiväkodissa on 5 ryhmää ja 91 lasta. Päiväkoti tarjoaa ruotsinkielistä päivähoitoa, erityispäivähoitoa ja esiopetusta erityisryhmässä.
- Koulukatu 12 on rakennettu 1973 ja peruskorjattu 1998. Päiväkodin koko on 1635 m2. Päiväkodissa on noin 122 hoitopaikkaa.

TVT asunnot Oy:n Ruusukortteli-suunnitelma sisältää päiväkodin sijoittamisen hankkeen yhteyteen Koulukadun varteen. Piha-alueen riittävyyden näkökulmasta kaikkia tällä hetkellä olemassa olevia hoitopaikkoja ei kuitenkaan voida sijoittaa uuteen rakennukseen. Ruusukortteli -hankkeen yhteydessä voidaan toteuttaa yksi noin 140 paikkainen päiväkoti (nykyisen suhdelukuasetuksen mukaan 168 paikkaa).

Ruusukortteli-hankkeen mahdollistaessa vain yhden päiväkodin toteuttamisen tontille, tulee toinen nykyisistä päiväkodeista siirtää. Uuden päiväkodin sijoittamiselle on selvitetty useampia eri vaihtoehtoja:

Vilkkilänmäki:

Alueelle ollaan kaavoittamassa päiväkotirakentamisen sallivaa tonttia. Kaavaluonnoksen mukaan tontille voidaan sijoittaa kooltaan noin 1200 k-m² päiväkoti ja noin 1200 m2 piha-alue. Päiväkotiin mahtuisi noin viisi ryhmää. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi 14.6.2016 luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Vilkkilänmäki” pohjaksi. Asemakaavan valmistelu on käynnissä ympäristötoimialalla.

Puutarhakatu 41:

TVT asunnot Oy tavoittelee tontille uutta asuinrakentamista ja on ilmaissut, että tässä yhteydessä voitaisiin toteuttaa uudisrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen päiväkotitiloja. Tontille on vireillä asemakaavanmuutos, mutta se odottaa maankäyttösopimuksen laatimista naapuritontista. Puutarhakatu 41:ssä sijaitsee osittain palanut puutalo, joka on mahdollista purkaa.

Mars-kortteli:

Kiinteistöliikelaitos on selvittänyt Linnankadun, Sairashuoneenkadun, Eerikinkadun ja Puistokadun väliin jäävän, ns. Mars-korttelin, kehitysmahdollisuuksia päiväkotitarpeiden näkökulmasta. Aiheesta on tilattu arkkitehtisuunnitelma, jonka mukaan Sairashuoneenkatu 1 ja ns. Manalan tonteille voisi olla toteutettavissa 140-paikkainen päiväkoti, mutta hankkeen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden tarkempi arviointi on kesken.

Sofiankatu 7:

Tontilla sijaitsee tällä hetkellä Sofiankadun päiväkoti, jolle ollaan rakentamassa uusia tiloja Tallimäenkentälle. Vanha rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavallisesti tontti on valmis ja näin ollen saatavissa todennäköisesti nopeimmalla aikataululla käyttöön. Tallimäenkentän päiväkodin on määrä valmistua vuoden 2018 aikana, joten uutta päiväkotia Sofiankadulle päästäisiin rakentamaan 2019.

Tehtyjen vaihtoehtoselvitysten jälkeen ehdotetaan, että Koulukadun toinen 140-paikkainen päiväkoti korvataan nyt asemakaavoitettavalle tontille toteutettavalla uudella päiväkodilla. Koulukadun toisen päiväkodin korvaava päiväkoti vastaavasti sijoitetaan Sofiankadun päiväkodin nykyiselle paikalle osoitteeseen Sofiankatu 7. Vanha päiväkotirakennus puretaan, kun Tallimäen uusi päiväkoti on valmistunut (12/2018) ja paikalle toteutetaan elementtirakenteinen uusi päiväkoti. Tila mitoitetaan 7 ryhmälle eli 140 lapselle (uuden suhdelukuasetuksen mukaan 168 hoitopaikkaa). Sofiankadun uusi päiväkoti valmistuisi arvioilta vuonna 2020.

Korvaavien päiväkotiratkaisujen myötä alueen päiväkotipaikkojen määrä kasvaisi 67 päivähoitopaikalla nykyisestä.

Ruusukortteli-hankkeen rakennusaikainen väistötilaratkaisu:

Koulukadun päiväkotipaikoista 140 saadaan sijoitettua Sofiankadun uuteen päiväkotiin, joka on pysyvä tilaratkaisu osalle hoitopaikoista. Ruusukorttelin rakennusaikaiseksi väistötilatarpeeksi tulisi Koulukadun päiväkotien tämän hetkisen lapsimäärän mukaan noin 73 paikkaa (91+122–140). TVT Asunnot Oy:n kanssa on sovittu, että se hankkeeseen ryhtyvänä tahona ottaa vastuun päivähoidon väistötilojen järjestämisestä näiden paikkojen osalta.

TVT Asunnot Oy on esittänyt, että se voisi toteuttaa väliaikaiset päiväkotitilat Puutarhakatu 41:een, ennen tontin uuden kaavan mukaista rakentamista. Kyseessä olisi elementtiratkaisu, joka olisi käytössä siihen asti kunnes Ruusukorttelin päiväkotitilat ovat valmiit ja toiminta siirretty uusiin tiloihin. Kyseisen tontin asemakaavamuutos on kesken ja kuvattu päiväkotiratkaisu edellyttää poikkeamislupaa, mikäli kaavamuutosta ei ole ennen päiväkotihankkeen toteutumista saatu. Asemakaava on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuluvan kevään aikana. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös viereisen puiston osittainen hyödyntäminen väliaikaispäiväkodin pihana.

Liite 1Selostus "Ruusukortteli"

Liite 2Tilastolomake "Ruusukortteli"

Liite 3Kartta "Ruusukortteli"

Liite 4Vuorovaikutusraportti "Ruusukortteli"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 16.11.2016 päivätyn ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Ruusukortteli”.

PäätösAsia pantiin pöydälle Huovisen Lindholmin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Manni ja Eklund ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Eklundin tilalla asian käsittelyyn osallistui Ilola.

Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi 2. varapuheenjohtaja Rantanen.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä va. toimialajohtaja Christina Hovi.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.

Pöydältä 13.3.2017 § 108

Kaupunginsihteeri Satu Lehto 20.3.2017:

Korkea rakentaminen poikkeaa monin tavoin ns. tavallisesta rakentamisesta, sillä se vaikuttaa laajasti kaupunkikuvaan ja sen tuottama volyymi on suuri. Lisäksi siihen liittyvä suunnittelu poikkeaa tavanomaisesta suunnittelusta. Tämän vuoksi ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa on laadittu virkamiestyönä korkean rakentamisen selvitys.

Selvityksessä on perehdytty korkean rakentamisen sijoittamiseen ja suunnitteluun liittyviin erityiskysymyksiin.  Selvityksessä osoitetaan alueita, joilla korkealle rakentamiselle on parhaat edellytykset ja joiden kehittämisessä korkeasta rakentamisesta voidaan saada imagohyötyä. Samoin tunnistetaan, missä kulttuuriympäristön olemassa olevat arvot tulisi asettaa etusijalle. Pyrkimyksenä on auttaa ohjaamaan korkea rakentaminen kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti perusteltuihin paikkoihin niin, että Turun kaupunkikuvan erityisyys ja vaalittavat ominaispiirteet säilyvät. Koko kaupunkia koskevaa linjaa tai ohjeistusta korkeasta rakentamisesta ei ole Turussa aikaisemmin ollut.

Sysäyksensä selvityksen laatimiseksi ovat antaneet useat vireillä olevat kaavahankkeet, joissa hakija on esittänyt asemakaavan muuttamista korkean rakentamisen mahdollistamiseksi. Selvitys on tehty Turun yleiskaava 2029:n laadinnan avuksi, sillä yleiskaavaan on mahdollista sisällyttää korkeaa rakentamista koskevia periaatteita tai linjauksia. Selvitys on apuna myös asemakaavoituksessa, sillä se tarjoaa työkaluja korkean rakentamisen hankkeiden edellytysten arviointiin sekä tuo esille ne asiat, jotka tulee ottaa huomioon hankkeiden eri vaiheissa. Asemakaavan yhteydessä tehtävä yksityiskohtaisempi tarkastelu on tärkeää sekä uusilla kaavoitettavilla alueilla että jo rakennetuilla alueilla.

Oheismateriaali 1Turun korkean rakentamisen selvitys

Kaupunginhallituksen ehdotus             

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 16.11.2016 päivätyn ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Ruusukortteli”.

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 16.11.2016 päivätyn ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Ruusukortteli”.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Ruusukorttelin päiväkodeille on osoitettava väistötilat ennen niiden purkamista ja uudelleenrakentamista.

Asian käsittely kokouksessa

Asia käsiteltiin kaupunginhallituksen kokouksessa kaksi kertaa, sillä kokouksen aikana havaittiin, että asiaa ensimmäistä kertaa käsiteltäessä oli tapahtunut muotovirhe esteellisen henkilön osallistuttua päätöksentekoon.

Asiaa toista kertaa käsiteltäessä Manni ja Parpola ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Puheenjohtajana tämän asian kohdalla toimi 2. varapuheenjohtaja Rantanen.

Päätös asiassa tehtiin kolmessa vaiheessa.

1.    Vaihe

Päätöksenteon ensimmäisessä vaiheessa äänestettiin asian käsittelyn jatkamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 6-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ilola, Pietari, Maaskola, Eeva, Lindholm ja Huovinen.

Vornasen Miikkolan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Yrttiaho, von Frenckell-Ramberg ja Rantanen:

”Asemakaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että alueelle soveltuvan täydennysrakentamisen määrä tutkitaan ja päiväkotien säilyttäminen kaava-alueella turvataan.”

2.    Vaihe

Päätöksenteon toisessa vaiheessa Pietarin Ilolan kannattamana tekemä seuraavansisältöinen lisäysehdotus esittelijän päätösehdotukseen hyväksyttiin yksimielisesti:

”Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että Ruusukorttelin päiväkodeille on osoitettava väistötilat ennen niiden purkamista ja uudelleenrakentamista.”

3.    Vaihe

Päätöksenteon kolmannessa vaiheessa suoritetussa äänestyksessä olivat vastakkain päätöksenteon toisessa vaiheessa täydennetty esittelijän päätösehdotus ja Yrttiahon Vornasen kannattamana tekemä seuraavansisältöinen hylkyehdotus:

”Kaupunginhallitus päättää hylätä asemakaavanmuutosehdotuksen, koska se ei turvaa nykyisten päiväkotien jatkoa ja mahdollistaa kaupunkikuvaan sopimattoman 16-kerroksisen rakentamisen.

Perustelut:

Koulukadun varren päiväkodit ovat toimivia ja hyväkuntoisia yksiköitä, jotka muodostavat keskusta-alueen kunnallisen päivähoitoverkon merkittävän tukipylvään sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen päivähoitoverkon osalta. Kuten sivistystoimialan lausunnossa todetaan, nykyisten päiväkotirakennusten purku olisi kaupungin omaisuuden haaskaamista, eikä siihen perustuvaa kaavaa näin ollen tule hyväksyä.

Päiväkotien purkamiseen lähtökohtaisesti perustuva kaavaluonnos on hankkeena myös riskialtis ja epävarma, koska sitä ei voida toteuttaa ennen kuin tarvittavat päivähoitopaikat on korvattu. Päiväkodeille ei myöskään ole osoitettavissa kaupunkikeskustasta väistötiloja tai sellaisia rakennuspaikkoja, jotka eivät heikentäisi varhaiskasvatusverkon nykyistä laatua ja toimivuutta.

Päiväkodeilla on myös kulttuuri- ja sosiaalihistoriallista arvoa aikansa kunnallisen päiväkotirakentamisen edustajina, eikä niitä tästäkään näkökulmasta ole perusteltua purkaa.

Kaavaehdotuksen sallimalla 16-kerroksisella rakentamisella on erittäin merkittävä heikentävä vaikutus kaupunkikuvaan, alueen tuuliolosuhteisiin ja pihan valoisuuteen.

Kaavan valmistelusta ovat alusta lähtien puuttuneet todelliset vaihtoehdot. Luonnosvaiheesta asti kaavaa on valmisteltu vain TVT Oy:n sanelemiin ehdottomiin lähtökohtiin, jotka eivät huomioi kaupunkisuunnittelun kokonaisuutta kuten sitä minkälainen rakennusoikeuden määrä olisi kaava-alueelle viihtyisän asuinympäristön, kaupunkikuvan ja palveluiden toimivuuden kannalta mielekästä.”

Päätös kolmannessa vaiheessa tehtiin äänin 6-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän toisessa vaiheessa täydennetyn päätösehdotuksen puolesta äänestivät Ilola, Pietari, Maaskola, Eeva, Lindholm ja Huovinen.

Yrttiahon Vornasen kannattamana tekemän hylkyehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Miikkola, von Frenckell-Ramberg ja Rantanen.

Miikkola pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä asiassa perustellen sitä seuraavasti:

”Korkean rakentamisen (16 krs) hyväksyminen on periaatteellinen ratkaisu halveksua Engelin ruutukaava-alueen henkeä.”

Liite 1Selostus "Ruusukortteli"

Liite 2Tilastolomake "Ruusukortteli"

Liite 3Kartta "Ruusukortteli"

Liite 4Vuorovaikutusraportti "Ruusukortteli"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 16.11.2016 päivätyn ja 2.2.2017 lausuntojen ja muistutusten perusteella muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen ”Ruusukortteli”.

PäätösAsia pantiin pöydälle Li Anderssonin Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta.

Asian käsittely kokouksessa

Ratilainen Sandelinin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Ratilaisen palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 37 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 29 valtuutettua kannatti Ratilaisen palautusehdotusta, 1 poissa, joten asian käsittely jatkui.

Li Andersson Sundqvistin kannattamana ehdotti, että asia pannaan pöydälle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja ilmoitti, että valtuuston työjärjestyksen 20 §:n mukaan asian ollessa ensimmäisen kerran valtuuston käsittelyssä, asian pöydällepano edellyttää 17 valtuutetun kannatuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" saa vähintään 17 ääntä, on Li Anderssonin tekemä pöydällepanoehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 39 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 28 valtuutettua kannatti Li Anderssonin tekemää pöydällepanoehdotusta, joten asia jäi pöydälle.

Liite 5Äänestyslistat (2 kpl)