SDP

Turun SDP:n valtuustoryhmän mukaan sote-uudistuksessa on unohdettu parlamentaarinen valmistelu ja se tulisi nostaa myös valtakunnan tasolla tavaksi tehdä näin merkittävä uudistus, jotta uudistus saisi kestävän pohjan myös tulevaisuudelle.

Turun SDP:n valtuustoryhmä on huolissaan siitä, että miten turkulaiset saavat jatkossa palvelunsa, ettei niitä uhrata suuremman uudistuksen tieltä. Samalla valtuustoryhmä linjaa, että vastustaa ehdottomasti pakkoyhtiöittämistä ja palvelujen tuotannon viemistä pois peruskunnilta. Ryhmä näkee, että tällä ratkaisulla palveluiden saatavuus heikkenee, kustannukset kasvavat ja demokraattinen ohjaus vähenee.  Kustannusten nousun myötä SDP pelkää asiakasmaksujen nousevan merkittävästi siten, että pienituloisilla ei ole enää varaa sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tällä on pitkällä aikavälillä merkittävät vaikutukset kansanterveyteen ja –hyvinvointiin.

Valinnanvapauslainsäädännön puuttuminen tästä lausuntopaketista on merkittävä heikkous, sillä näin ei pystytä luomaan koko kuvaa tulevasta uudistuksesta.

Yksittäisiä kaupunginjohtajan esityksestä muutettavia kohteita:

Kohtaan 1   tulee alkuun lisätä teksti:

Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita ei saa uudistuksen varjossa heikentää. Tavoitteena sote-uudistuksessa tulee edelleenkin olla terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen.

Hallituksen tulee luopua julkisten palveluiden pakkoyhtiöttämisestä, turvata julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus ja kehittää suunnitelmallisesti ja hallitusti valinnanvapauden lisäämistä ja yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon parempaa hyödyntämistä.

Kaupunkiseutujen resurssit, voimavarat ja erityispiirteet on otettava huomioon.

Kohta 4   lisätään teksti:

Maakuntalailla ollaan luomassa Suomeen uudenlainen oikeushenkilö. Tähän liittyy hankalia, myös perustuslaillisia kysymyksiä.  Mikäli uusi oikeushenkilö perustetaan tavallisella lainsäädännöllä ilman perustuslakikäsittelyä, se voidaan tarvittaessa myös tavallisella lainsäädännöllä purkaa. Tämä olisi ongelmallista kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yleisen oikeusturvan kannalta.

Näkemyksemme mukaan järjestämisvastuullinen alueellinen toimija tulisi perustaa kuntalain pohjalta aluekuntana. 

Kuntalain pohjalta muodostettuna aluekuntien henkilöstö-, kiinteistö-, ja eläkevastuut olisi helpompi siirtää kunnilta alueellisille toimijoille olemassa olevien säädösten mukaisesti samalla tavalla kuin ne jo nyt voivat siirtyy kunnalta toiselle ja kunnalta kuntayhtymälle. Tämä myös poistaisi tarpeen valtakunnallisten yhtiöiden perustamiseen. Myös alueiden rahoitus ja investoinnit toteutuisivat paremmin toimittaessa kuntalain pohjalta. 

Kohta 5   alkuun lisätään teksti:

Maakuntien tehtäväkenttä on erittäin laaja etenkin huomioiden äärimmäisen tiukan aikataulun, jonka puitteissa uudet organisaatiot pitäisi saada rakennettua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus olisi pitänyt tehdä ensin. Tällöinkin uudistuksessa olisi voitu edetä vaiheittain hyödyntämällä mm. olemassa olevia rakenteita ja erilaisia kokeiluja. Maakuntien muut mahdolliset tehtävät pitäisi katsoa myöhemmin.

Tämän lisäksi kohtaan 5,

Poistetaan: ”Koska maakuntauudistuksessa maakuntien liitot lakkaavat, eikä maakuntakaavoitusta ei voida antaa itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi, ei ole enää olemassa tarkoituksenmukaista tahoa maakuntakaavan laatimiseksi. Uudistuksen jälkeen kuntarajat ylittävän maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteen sovittamiseksi kunnat voivat laatia yhteistyönä maankäyttö- ja rakennuslain 6 luvussa tarkoitetun kuntien yhteisen yleiskaavan.”

Ja lisätään teksti:

Koska maakuntauudistuksessa maakuntien liitot lakkaavat, ei ole enää olemassa tarkoituksenmukaista tahoa nykyisenlaisen ohjausvaikutukseltaan sitovan maakuntakaavan laatimiseksi. Maakuntakaavoitusta ei voida antaa itsehallinnollisen maakunnan tehtäväksi irrallisena kuntien itsehallintoon kuuluvan kaavoitusmonopolin yleispiirteisestä poliittisesta ohjauksesta.

Maakuntavaltuusto voi edelleen hyväksyä maakuntakaavan toimivaltaansa kuuluvan maakuntasuunnitelman havainnollistavana asiakirjana ilman oikeusvaikutteisuutta kuntien yleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen osalta.

Uudistuksen jälkeen kuntarajat ylittävän maankäytön yleispiirteiseksi ohjaamiseksi ja toimintojen yhteen sovittamiseksi kuntien tulee laatia yhteistyönä maankäyttö- ja rakennuslain 6 luvussa tarkoitetut kuntien yhteiset oikeusvaikutteiset yleiskaavat, jotka hyväksytään kuntien valtuustoissa tai kuntien tarkoitusta varten perustamassa yhteisessä toimielimessä.

Kohta 14   muutetaan vastaus b->c ja poistetaan perustelu. Uudeksi perusteluksi:

Julkisen tahon tulee vastata sekä palveluiden järjestämisestä että pääosin niiden tuottamisesta. Julkinen voi täydentää palveluvalikkoa yksityisiltä ja kolmannen sektorin palvelutuottajilta ostetuilla palveluilla sekä hankintamenettelyllä että listaamalla tuottajia, joista asiakas voi valita käyttäen palveluseteliä, henkilökohtaista budjettia ym.

Järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta on käytännössä luovuttu kaikissa Pohjoismaissa ja myös Suomen kunnissa, koska se on osoittautunut heikoksi ja nykyisin myös vanhanaikaiseksi tavaksi toimintojen järkeväksi hoitamiseksi.

Kohta 15   muutetaan vastaus b->c,

Poistetaan perustelun alusta teksti: ” Yhtiöittämisvelvoite turvaa julkiselle tuotannolle edellytykset menestyä markkinoilla. Yhtiö mahdollistaa valinnanvapauden piirissä olevan palvelutuotannon reaktiivisuuden ja joustavuuden paremmin kuin viranomaisesta johdettu palvelutuotanto. Päätöksenteko toteutuu yhtiöissä lähtökohtaisesti nopeammin kuin julkisen sektorin viranomaistoiminnassa.

Lisätään teksti:

Julkisia palveluja ei tule pakkoyhtiöittää.  EU ei edellytä julkisen palvelun yhtiöittämistä. Yhtiöittäminen heikentää julkisen palvelutuottajan demokraattista valvontaa eli vähentää olennaisesti kansalaisten valtaa. Sote-palvelut kuitenkin rahoitetaan verovaroin ja palvelut ovat keskeisiä yhteiskunnan peruspalveluita. Siksi niitä ei voi missään tapauksessa viedä kansalaisten päätöksenteon ulottumattomiin.

Loput perustelut esityksen mukaan.

Kohta 27   muutetaan b->c, poistetaan perustelut.

Lisätään perustelut: 

Uudistus aiheuttaa painetta asiakasmaksujen korottamiseen ja/tai palvelutason heikennyksiin. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Uusien maakuntapäättäjien rooliksi saattaa muodostua lähinnä kipeiden leikkauspäätösten tekeminen. Valinnanvapauslinjausten puuttuminen vaikeuttaa arviointia. Riski palveluiden karsimiseen tulee liian tiukoista talousraameista ja alijäämän kattamisvelvollisuudesta. Nämä ongelmat ovat vältettävissä kun uudistus toteutetaan kuntalain pohjalta.

Kohta 30   lisätään teksti:

Esityksessä ei ole huomioitu, että kaksikielisissä maakunnissa on ylläpidettävä palvelut sekä suomeksi että ruotsiksi. Tämä tulisi huomioida kaksikielisyyskertoimella, aivan kuten kuntien valtionosuuksissa.

Monikanavaisen rahoituksen purkamisesta ei ole esitetty mallia.  Tästäkin syystä kokonaisuuteen on vaikea ottaa kantaa.