13725-2013

2.12.2013 Mirka Muukkonen ym.

Aloite pitkäaikaissairaiden kotihoidon kartoittamiseksi ja kehittämiseksi

 

 

 

Hyvinvointitoimiala, avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen:

 

Valtuutettu Mirka Muukkonen ym. ovat tehneet aloitteen koskien pitkäaikaissairaiden kotihoidon kartoittamista ja kehittämistä. Valtuustoaloitteella on haluttu kiinnittää huomiota erityisesti pitkäaikaissairaiden kotona selviytymiseen ja kotiin annettaviin sairaanhoidollisiin palveluihin.

 

Aloitteessa on toivottu selvitystä seuraaviin asioihin

Mikä on pitkäaikaissairaiden kotiin annettavien palveluiden tilanne Turussa tällä hetkellä? Ovatko ne riittävät ja osataanko niitä tarjota oikeassa muodossa vastaamaan kuntalaisten tarvetta?

Miten pitkäaikaissairaiden kotihoitoa voitaisiin kehittää tai resursseja kohdentaa toisin niin, että pitkäaikaissairaat voisivat halutessaan olla kotona mahdollisimman pitkään ja pystyttäisiin ehkäisemään turhat siirtymiset vuodejaksoille?

Onko kotihoidossa riittävästi lääkäreitä ja sairaanhoitajia tekemään tarvittavia kotikäyntejä?

Turun sosiaali- ja terveystoimi on viime valtuustokaudella tehnyt ulkopuolisen selvityksen terveyspalveluiden käytöstä. Kuinka iso osa palveluiden käyttäjistä on kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä? Mitä johtopäätöksiä selvityksestä on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty?

Vastaako nykyinen johtamisjärjestelmämme ja organisaatiomme kotihoidon ja pitkäaikaissairaiden palveluntarpeeseen ja olisiko organisaatiota syytä tarkastella aivan uudella tavalla?

 

Aloitteessaan Muukkonen ym. halusivat ensin saada tietoa pitkäaikaissairaiden kotiin annettavien palveluiden tilasta Turussa tällä hetkellä; ovatko ne riittävät ja osataanko niitä tarjota oikeamuotoisina vastaamaan kuntalaisten tarpeita.

 

Hyvinvointitoimialalla pitkäaikaissairaille turkulaisille palveluja kotiin tuottavat vanhus- ja vammaispalvelujen avopalvelut sekä terveyspalvelujen kotihoitoa tukevat palvelut. Vanhuspalvelujen avopalvelujen osana toimiva kotihoito sisältää asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon liittyvissä tehtävissä avustamista ja kotisairaanhoitoa. Kotihoidossa on säännöllisiä asiakkaita 2921 (toukokuu 2015) sisältäen palvelusetelillä toteutetun kotihoidon. Kotihoidon lisäksi asiakkaat voivat saada kotona asumisensa tueksi tukipalveluita, joiden tarkoitus on omalta osaltaan tukea kotona asumista.

 

Tukipalveluina järjestetään ateria-, kylvetys-, kauppa-, siivous- ja kuljetuspalveluita. Lisäksi kotona asuva voi saada turvapalvelua, joka sisältää turvapuhelimen ja hälytyspäivystyksen.

 

Kotihoitoa ja sen osana olevaa kotisairaanhoitoa tuotetaan Turussa yhteensä 22 alueella 49 eri tiimissä. Joka tiimissä on oma sairaanhoitaja ja alueilla lisäksi yhteinen aluesairaanhoitaja. Kotihoidon henkilöstörakenne on seuraavanlainen: sairaanhoitajia on 73, lähihoitajia 399, kodinhoitajia 81, kotiavustajia 69. Kotihoidossa lääkärin virkoja on 8, joista yksi tekee puolet työajastaan SAS-lääkärin työtä. Heistä ylilääkärin lisäksi 3 on geriatreja.

 

Kotihoidon ohella omaishoidon tuki, tilapäishoito, muistihoitajien palvelut, muistikuntoutus, kotiinkuntoutumistoiminta (kotiinkuntoutumistiimit, geriatrinen päiväkuntoutus ja yöhoito) sekä palveluohjaus ovat osa vanhuspalvelujen avopalveluja.

 

Kotihoidolle on asetettu tiukat tehokkuustavoitteet, joita seurataan systemaattisesti. Toiminta edellyttää jatkuvaa kehittämistä, jotta pystyttäisiin samalla henkilökuntamäärällä toteuttamaan toiminnalle annettu vanhuspalvelulain mukainen tehtävä toimia vanhuspalveluiden eturintamassa palvelurakenteen muutosta toteuttamassa. Kotihoidon henkilökunnan koulutusrakenne ei kaikilta osin tue pitkäaikaissairaiden kotihoitoa, jos puhutaan erityisesti hoidon vaikuttavuudesta. Myös pätevien sijaisten saanti on hankalaa ja kotihoidossa toimitaan jatkuvasti vajaalla miehityksellä. Kotihoidossa on käynnistymässä syksyllä 2015 pilottikokeilu, jossa arvioidaan erityisesti sairaanhoitajien työskentelyä. Pilotissa kokeillaan erilaisia malleja toteuttaa alueellista sairaanhoitajatyötä. Lähtökohtana on eri malleissa pienempi potilasmäärä/kotihoidon sairaanhoitaja. Näin voidaan asettaa tavoitteeksi työn parempi hallinta ja asiakastyön osuuden kasvattaminen. Näin myös työn vaikuttavuus parantuu.

 

Em. palvelujen riittävyyttä arvioitaessa geriatriselle päiväkuntoutukselle olisi kysyntää nykyistä enemmän samoin kuin pitkälle edenneiden muistisairaiden päivätoiminnassa on palveluaukkoa.

 

Terveyspalveluiden sairaalatoimintojen kotihoitoa tukevina palveluina toimivat geriatrinen arviointiyksikkö, geriatrinen poliklinikka ja kotisairaala.   Apuvälineasioissa palvelee l ääkinnällinen kuntoutus.

 

Geriatrinen arviointiyksikkö on sairaalaosasto, jolla toteutetaan vanhuksen tilanteen arviointia ja jatkohoidon järjestämistä. Tavoitteena on tukea iäkkäiden ja apua tarvitsevien kotona asumista sekä nopeuttaa äkillisissä sairaustilanteissa potilaan tilanteen arviointia ja hoidon järjestämistä.

 

Geriatrinen poliklinikka on tarkoitettu niille turkulaisille vanhuksille, joiden tutkimus ja hoito ei onnistu kotihoidossa tai terveysasemalla, mutta he eivät tarvitse intensiivistä päivystyksellistä hoitoa.

 

Poliklinikalle tullaan aina ammattihenkilön, joko terveysaseman tai kotihoidon työntekijän, yhteydenoton perusteella.

 

 

Kotisairaalatoimintaa toteutetaan potilaan kunnon ja hoitomenetelmien salliessa hänen suostumuksellaan kotona, omassa tutussa ympäristössä. Hoitoon pääsee lääkärin lähetteellä ja kotisairaalan lääkäri selvittää aina potilaskohtaisesti, soveltuuko kotisairaalahoito potilaalle. Kotisairaalapotilaita ovat mm. insuliinihoitoiset diabeetikot, syöpäpotilaat, suonensisäistä antibioottihoitoa ja punasolusiirtoa vaativat sekä sydämen vajaatoimintaan hoitoa tarvitsevat.

 

Potilaat ohjautuvat kotisairaalaan sisätautisairaalan, terveysasemien, päivystyksen, Tyksin tai yksityislääkäreiden lähettäminä. Hoitojakson aikana potilas on Turun kaupungin sisätautisairaalan potilas ja tarvittaessa potilas voi tulla sairaalan vuodeosastolle osastohoitoon.

 

Toiseksi Muukkonen ym. halusivat tietää, miten pitkäaikaissairaiden kotihoitoa voitaisiin kehittää tai resursseja kohdentaa toisin niin, että pitkäaikaissairaat voisivat halutessaan olla kotona mahdollisimman pitkään ja pystyttäisiin ehkäisemään turhat siirtymiset vuodejaksoille.

 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (ns. vanhuspalvelulaki) muuttui vuoden 2015 alusta. Lakimuutoksen myötä iäkkäiden henkilöiden arvokasta elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnan on aina selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla avopalveluilla ennen pitkäaikaista laitoshoitoa.

 

Vanhuspalvelulain 10 § mukaan kunnassa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, jotta ikääntyneen väestön hyvinvointia edistävät palvelut sekä iäkkäille järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut osataan suunnitella ja toteuttaa niin, että ne toimivat laadukkaasti ja vaikuttavasti. Vahva osaaminen on tärkeä edellytys myös sille, että iäkkäiden henkilöiden palvelujen tarve pystytään selvittämään kattavasti ja monipuolisesti (15 §). 

 

Kunnan käytettävissä tulee olla erityisasiantuntemusta ainakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, lääkehoidon, ravitsemuksen, monialaisen kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta.

 

Henkilöstön täydennyskoulutusta tulee jatkossa kohdentaa siten, että sen osaaminen em. osa-alueilla vahvistuu. Täydennyskoulutuksen ohella tulevaisuudessa myös ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkea-asteen opetuksessa on huomioitava monialaisuuden vaatimukset nykyistä laajemmin.

 

Vanhuspalvelulain linjaus siitä, että kunnan on toteutettava iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa, voidaan tulkita myös siten, että erityisasiantuntemuksen omaavan henkilöstön ohella kotihoidossa tarvitaan tulevaisuudessa enenevässä määrin myös henkilöstöä, jonka tehtävänä on arkisista, rutiininomaisista askareista huolehtiminen. Ikääntyneen kotona asuvan henkilön kannalta em. työt ovat usein kaikkein merkityksellisimpiä arjesta selviytymisessä. Hoiva-avustajien käyttämistä ko. tehtävissä tulee harkita.

 

Kotihoidossa oleva pitkäaikaissairas asiakas tulisi nähdä palvelutarpeineen kokonaisuutena; esim. pelkästään sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin keskittyvä hoitotyö ei enää tulevaisuudessa riitä yhä haastavammiksi käyvissä asiakassuhteissa.

 

Omaishoidon tuen sisällöllinen kehittäminen on yksi Turun kotihoidon toiminnallisista tavoitteista tuleville vuosille. Omaishoitajien jaksamisen nykyistä parempi tukeminen, tilapäishoidon paikkojen lisääminen, omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestäminen uusin keinoin (esim. lakisääteisten vapaiden järjestäminen toimeksiantosopimuksella) ja omaishoitajan ja hoidettavien säännölliset terveystarkastukset edistävät osaltaan omaishoidon tuen lisääntymistä ja jatkuvuutta palvelumuotona.  

 

Myös muistisairauteen sairastuneen hoitoketjua tulisi kehittää nykyisestään ja vanhuspsykiatrian konsultointiapua voisi hyödyntää kotihoidossa nykyistä useammin. Em. toimenpiteet ovat osa keinoista tavoiteltaessa nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia palveluprosesseja.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 31.3.2015 kokouksessaan toimenpiteistä Tyksin siirtoviivepäivien vähentämiseksi vuonna 2015 (dnro 1903-2015). Kotihoidon palveluprosessiin vaikuttavina toimenpiteinä päätettiin, että hyvinvointitoimialalle huhtikuuhun 2016 mennessä perustettavista 6 tilapäisestä erikoistuvan lääkärin vakanssista yksi tulee sijoittumaan kotihoitoon. Kaskenlinnan yksi kuntoutusosasto on vuoden 2015 alusta profiloitunut ensisijaisesti kotihoidon lääkärien lähettämien potilaiden kuntoutusjaksoja varten. Ikäihmisten kotihoidon kehittämiseksi on käynnistetty toukokuussa 2015 ns kotiutustiimi, joka tukee ikäihmisten kotiutumista akuutisti mm EPLL:n päivystyksestä. Välttämättä nämä kotiutujat eivät tarvitse jatkossa kotihoitoa, mutta haavoittuvassa tilanteessa ensimmäisinä päivinä kotona tarjotaan erityistä tukea ikäihmisille.

 

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset selvittää geriatrian poliklinikan viikonlopun aukiolon edellyttämä resurssitarve, kotihoidon päivystävälle sairaanhoitajalle järjestettävä lääkärin puhelinkonsultaatiomahdollisuus illalla ja viikonloppuisin päiväaikaan sekä kotisairaalakapasiteetin riittävyyden selvitys ja toimenpide-ehdotukset vaikuttavat kaikki yhdessä myönteisesti kotihoidon palveluprosessiin ja vähentänevät osaltaan turhia siirtymisiä vuodeosastohoitojaksoille.

 

Aloitteessaan Muukkonen ym. tiedustelivat myös arviota kotihoidon lääkärien ja sairaanhoitajien määrän riittävyydestä. Lääkäreiden vakanssimäärä voidaan arvioida tällä hetkellä hyväksi, mutta jatkossa tulisi turvata vakanssien täysimääräinen käyttö. Sairaanhoitajia tarvittaisiin lisää erityisesti kouluttamattoman henkilökunnan tilalle.

 

Kuten Muukkonen ym. aloitteessaan toteavat selvitytti sosiaali- ja terveystoimi terveyspalvelujen käyttöä vuosina 2009 – 2011 potilasvirta-analyysin pohjalta. Selvityksen tulokset julkaistiin kesällä 2012 ilmestyneessä loppuraportissa.

 

Analyysin keskeisimpiä johtopäätöksiä olivat:

1.Palveluiden käyttö painottui voimakkaasti osalle turkulaisia – neljänneksellä turkulaisista oli ollut yli 20 kontaktia vuodessa.

2.Potilasvirtoja ei pystytty analyysihetkellä ohjaamaan systemaattisesti, vaan ne muodostuivat vahvasti potilaan oman toiminnan perusteella

3.Terveyspalveluiden suurkuluttajilla oli useita diagnooseja; suurkuluttajat olivat pääosin eläkeläisiä tai työikäisiä psykiatrian asiakkaita.

4. Kevyemmät hoito- tai palvelumuodot eivät välttämättä ole lisänneet tuottavuutta tai kustannustehokkuutta 

5.Potilasvirtoihin liittyvien reaaliaikaisten tietojen hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja ennakoinnissa oli tutkimushetkellä haastavaa

 

Raportista ei suoranaisesti ilmene moniko ikäihmisistä, jotka olivat terveyspalvelujen suurkuluttajia, olivat samalla myös kotihoidon asiakkaita. Ikäihmisten palvelujen käyttöä on selvitetty mm. Kuusikko -vertailuissa. Uusimman Kuusikkoraportin mukaan turkulaisista 75 – 84 -vuotiaista 18,58 % käytti kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja joulukuussa 2014; heistä 8,37 % oli säännöllisen kotihoidon piirissä. Vastaavasti 85 vuotta täyttäneistä 56,32 % oli sote -palvelujen piirissä; säännöllisen kotihoidon asiakkaina 28,54 %. (Kuusikko -raportti vuodelta 2014, liite 6).

 

Potilasvirta-analyysiraportissa esitettiin myös suositukset toiminnan kehittämiseksi johtopäätösten pohjalta. Terveyspalvelujen suurkuluttajien kohdalla kehittämistarve kohdistui palvelukäytön ohjauksen kehittämiseen. Palveluita eniten käyttäneillä oli tarkastelujakson aikana keskimäärin lähes päivittäin kontakti johonkin terveydenhuollon yksikköön. Mikäli suurkuluttajien hoitoa seurattaisiin enemmän kokonaisuutena, olisi selvityksen mukaan mahdollista vähentää erillisten käyntien määrää, ja samalla hoitaa potilasta kokonaisvaltaisemmin. Paremman kokonaisohjauksen kautta suurkuluttajien yhteenlasketun tapahtumamäärän arvioitiin vähenevän 10 % -yksiköllä.

 

Hyvinvointitoimiala on vuodesta 2013 osallistunut Parempaa palvelumuotoilua riskiryhmille (PPR)– hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on ollut luoda asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Turun osahankkeessa kohderyhmänä ovat olleet paljon palveluja tarvitsevat mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaiset asiakkaat. Tarkoituksena on ollut selvittää heidän asiakastarpeensa ja ottaa heidät mukaan palveluidensa kehittämiseen. Parhaillaan Turussa on meneillään uuden toimintamallin pilotointi perusterveydenhuollossa, Runosmäen ja Mäntymäen terveysasemilla.

 

PPR -hanke on yksi konkreettinen esimerkki potilasvirta-analyysin suositusten viemisestä käytännön tekemiseen. Hanke päättyy kuluvan vuoden lopussa.

 

Aloitteessaan Muukkonen ym. olivat viimeiseksi kiinnostuneita kuulemaan vastaako nykyinen johtamisjärjestelmämme ja organisaatiomme kotihoidon ja pitkäaikaissairaiden palveluntarpeeseen ja olisiko organisaatiota syytä tarkastella aivan uudella tavalla.  

 

Hyvinvointitoimialan organisaatiorakennetta uudistettiin vuoden 2015 alussa. Organisaatiouudistuksella on tavoiteltu mm. palvelujen asiakaslähtöisyyden lisäämistä. Kotihoito osana vanhuspalvelujen avopalveluja on jaettu 22 alueelliseen lähipalvelualueeseen, joiden toiminnasta vastaa palveluesimies. Peruskotihoito on jakaantunut kahteen suuralueeseen A ja B, jotka ovat edelleen jakaantuneet 22 alueelliseen lähipalvelualueeseen. A-alueen palvelupäällikkö vastaa tukipalveluista sekä Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksesta. B-alueen palvelupäällikkö vastaa Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksesta. Lisäksi omaishoidon tuki, tilapäishoidon koordinointi, muistihoitajat, muistikuntoutus, kotiinkuntoutumistoiminta (kotiinkuntoutumistiimit, geriatrinen päiväkuntoutus ja yöhoito) sekä palveluohjaus on suoraan avopalvelujen johtajan alaisuudessa.

 

Viimeisessä organisaatiouudistuksessa kotihoidon hallinnosta vähennettiin yksi palvelupäällikkö. Esimies- ja kehittämisvastuut sekä lähiesimiehillä että avopalveluiden johdossa ovat laajat.

 

Myös terveyspalvelujen osana toimivat avopalvelut vastaavat osaltaan kotona asuvien pitkäaikaissairaiden palvelutarpeisiin. Näistä palveluista esimerkkinä voidaan mainita terveysasemat, diabetesvastaanotto ja hoitotarvikejakelu.

 

Uusi organisaatio on toiminut vasta lyhyen aikaa, mutta sen voidaan arvioida vastaavan verrattain hyvin kotihoidon asiakkaiden ja pitkäaikaissairaiden palvelutarpeisiin.

 

2266-2015

2.3.2015 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite selvityksen laatimisesta kaukolämmön hinnannousun syistä

 

 

 

 

 

5315-2015

11.5.2015 Sakari Hihnala ym.

Aloite biokaasun ottamisesta joukkoliikenteen polttoaineeksi Turussa

 

 

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 14.8.2015:

 

Turun kaupunki on viime vuosina tutkinut biokaasun käyttömahdollisuutta joukkoliikenteessä. Osana laajempaa biokaasun hyödyntämisen käyttömahdollisuuksia koskevaa selvitystä tutkittiin sitä, miten hyvin biokaasu soveltuisi joukkoliikenteen käyttövoimaksi Turussa.

 

Selvitysten perusteella Seudullinen joukkoliikennetoimi totesi, että biokaasu ei ole riittävän kustannustehokas polttoaine kaupunkimaisessa joukkoliikenteessä.

Nykyinen kaasubussitekniikka on ongelmallinen Suomen kovissa talviolosuhteissa. Kaluston ylläpitokustannukset ovat Helsingin kokemuksen mukaan 70 % korkeammat kuin dieselbusseissa. Helsingin Bussiliikenne Oy on päättänyt kokonaan luopua kaasukäyttöisistä linja-autoista.

Kaasubussien käyttöä rajoittaa osaltaan niiden heikko saatavuus. Kaasubussien valikoima on suppeampi kuin dieselbussien. Suomessa yleisimmin käytettyjä linja-automalleja ei ole saatavilla kaasukäyttöisinä, eikä erillisten piensarjojen hankinta ole välttämättä mahdollista. Biokaasua käyttävät bussit ovat toimintavarmuudeltaan selvästi heikompia kuin dieselbussit.

Kaasu/biokaasu on erittäin hyvä polttoaine esimerkiksi teollisuusmoottoreissa ja voimalaitoksissa, joissa lämpötila ja jäähdytys voidaan valvotusti pitää tasaisina. Kaupunkimaisessa joukkoliikenteessä biokaasua voidaan hyödyntää parhaimmin siten, että biokaasulla tuotetaan sähköä, jota puolestaan käytetään ladattavien hybridibussien tai täyssähköisten bussien lataamiseen.

Lämmön- ja sähköntuotannossa biokaasu on erinomainen, ympäristötehokas tuote. Sen sijaan bussien polttoaineena se ei ole riittävän energiatehokas ratkaisu. Kokonaistehokkuus biomassasta linja-auton käyttövoimaksi on 9 %, kun se voimalaitoksissa sähköä ja kaukolämpöä tehtäessä on 27 %.

 

Tällä hetkellä linja-autoala on siirtymässä vahvasti kohti sähköistä kaupunkiliikennettä. Joukkoliikennetoimisto on käynyt aktiivisesti keskusteluja eri bussinvalmistajien kanssa. Linja-autovalmistajat kehittävät nyt erityisesti ladattavien hybridibussien ja täysin sähkötekniikkaan perustuvien bussien tekniikkaa. Esimerkiksi Volvo on lopettanut kaasubussien valmistuksen kaupunkiliikenteeseen. Vaikka sähköiset ratkaisut bussiliikenteessä lisääntyvät lähivuosina ja ovat äänettömyytensä ja lähipäästöjen puuttumisen vuoksi erittäin houkutteleva ratkaisu, dieselbussit säilyvät kaupunkimaisessakin joukkoliikenteessä vielä pitkään.

 

Turun kaupunginhallitus käsitteli 8.10.2013 § 412 liikennebiokaasun käynnistämistä Turussa ja päätti, että Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön.

 

Turun kaupunginhallitus hyväksyi 1.6.2015 § 160 linjalle 1 (Satama-Kauppatori-Lentokenttä) toteutettavaksi sähköbussikokeilun, jossa Turun Kaupunkiliikenne Oy toimii liikennöitsijänä ja bussien tarvitsemat sähkön latausasemat toteutetaan yhteistyössä Turku Energian kanssa. Tavoitteena on sähköbussiliikennöinnin aloittaminen vähintään yhdellä autolla syksyllä 2016 ja että koko linjan 1 pääkierto on sähköistetty vuoden 2017 aikana. Hankkeen tutkimustoimintaa varten tulee hankkeen pyrkiä löytämään ulkoinen rahoitus kattamaan tutkimus- ja kehittäjäkumppaneiden kustannukset.

 

5317-2015

11.5.2015 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite hiekkakenttien käyttömaksujen poistamisesta eläkeläisjärjestöiltä

 

 

Liiklk § 90

 

Liikuntapaikkapäällikkö Marjaana Risku:

 

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta ym. KV 11.5.2015 § 81 on tehnyt aloitteen hiekkakenttien käyttömaksujen poistamiseksi eläkeläisjärjestöiltä. Aloitteessa Eloranta toteaa, että hiekkakentistä perittävä 8 €/h on eläkejärjestöille kohtuuton ottaen huomion erityisesti sen, että ikäihmisten erityisesti suosima boccian pelaaminen kestää useamman tunnin. Valtuutettu ja allekirjoittaneet vaativat, että hiekkakentät vapautetaan maksusta eläkeläiskerhojen osalta.

 

Liikuntalautakunnan päätöksellä 18.11.2014 § 147 on päätetty periä käyttömaksu 8 €/h kaikilta varauksen piirissä olevista hiekkakentistä. Liikuntapalvelukeskus hallinnoi 113 alueellista hiekkakenttää. Näistä kentistä 71 varausten piirissä ja loput 42 ovat pienikokoisia ns. jokamiehen kenttiä, joihin ei tehdä varauksia. Hinta otetaan vain varatuista vuoroista. Vuorovarauksen piirissäkin olevat kentät ovat vapaasti ja maksuttomasti käytettävissä silloin, kun niillä ei ole varattuja vuoroja. Vuorovaraus on niitä toimijoita varten, jotka haluavat varmistaa sen, että kenttä on tiettynä aikana juuri ja ainoastaan oman ryhmän käytössä.

 

Liikuntalautakunnan hinnasto rakentuu kolmesta asiakasryhmästä: asiakasryhmään 1 kuuluvat turkulaiset lapset ja nuoret (alle 20 v.), asiakasryhmään 2 aikuiset ja ulkopaikkakuntalaiset sekä asiakasryhmään 3 muut kuin liikuntatapahtumat. Asiakasryhmä 1 on täysin tuettu. Myös asiakasryhmän 2 hinnat ovat jo vahvasti tuettuja.

 

Liikuntalautakunta tukee vahvasti ikäihmisten liikkumista. Senioreiden liikuntaharrastusta tuetaan mm. seniorirannekkeen ja ohjattujen liikuntapalveluiden kautta. Liikuntalautakunta arvostaa kovasti eläkeläisjärjestöjen panosta ikäihmisten liikuttajina ja sosiaalisten yhteisöjen luojina.

 

Liikuntapalvelukeskuksen näkemyksen mukaan ei kuitenkaan ole edellytyksiä muuttaa hiekkakenttien hinnoittelua eläkeläisjärjestöjen osalta. Ensinnäkin liikuntalautakunnan hinnaston periaatteiden lähtökohtana on se, että kaikki täysi-ikäiset ryhmät maksavat käyttömaksun. Näin on pystytty mahdollistamaan lasten ja nuorten alle 20-vuotiaiden maksuttomat liikuntapaikat. Toisekseen tasapuolisuuden näkökulmasta ei ole mielekästä muuttaa hinnastoa vain hiekkakenttien osalta, vaan kaikkia liikuntapaikkoja tulisi kohdella samoin tavoin. Kolmanneksi Liikuntapalvelukeskukselle on asetettu vaativat tulotavoitteet ja tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollisuuksia vähentää tuloja. Toisaalta tärkeää on myös huomata, että varausjärjestelmän piirissäkin olevia hiekkakenttiä voi käyttää ilman varauksia vapaasti ja maksutta ns. jokamiehen pelailuun, mikäli kentät ovat vapaana. Alueilla on paljon myös pienikokoisia kenttiä, joista ei peritä maksua. Mm. boccia-peliin ne soveltuvat erinomaisesti.

 

Toimialajohtaja Minna Sartes:

 

Ehdotus        Liikuntalautakunta päättää, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin ja päättää antaa edellä olevan selvityksen aloitteen tekijälle.

 

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

 

6918-2015

15.6.2015 Elina Sandelin ym.

Aloite nykypäivän vaatimukset täyttävän rullalautailualueen toteuttamiseksi Turkuun

 

Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Valtuutettu Sandelinin aloite tähdentää nykyaikaisen, betonisen skeittipaikan toteuttamista Turun keskustaan. Asia on hyvä ja tarpeellinen, kuten aloitteessa kuvaillaan. Muualla maassa on toteutettu luovia ja hyvinkin arvokkaita betonisia skeittipaikkoja. Vastauksena aloitteeseen selvitetään Turun kaupungin skeittipaikkaverkostoa ja sen asiayhteyksiä kattavammin, koska aloite liittyy skeittipaikkaverkoston ja sen kehittämisen kokonaisuuteen. Selvityksessä kuvataankin Turun kaupungin skeittipaikkojen nykytilaa, kehityssuunnitelmia sekä kehittämisen reunaehtoja kustannusten, sijainnin ja harrastajamäärien kannalta. Selvityksessä kuvataan myös valtuutettu Sandelinin aloitteessa mainittuja lahjoitusramppeja Turun rullalautailijat ry:lle.

Tiivistelmä

Laadukas, betoninen skeittiparkki keskeisellä kaupunkialueella Turussa olisi erittäin hieno asia ja tarpeen lajin harrastajille. Turkulaiset skeittarit ovat toivoneet tätä jo pitkään. Myös kaupunki haluaa toteuttaa parkin, mutta hankkeen aikataulua ja toteutustapaa rajaa kaksi olennaista tekijää: 1) laadukkaat, laajat ja kokobetoniset, paikalle yksilöllisesti valetut skeittiparkit ovat erittäin kalliita investointeja ja ne tulee toteuttaa kaupungin investointibudjetin sallimissa raameissa. 2) ydinkeskustan kaupunkitila on rajallista ja skeittiparkit tulisi sijoittaa mieluiten 100 metrin etäisyydelle asutuksesta melun takia, joten mahdollisia uusia sijainteja ei ydinkeskustassa juurikaan ole. Järkevintä on ensisijaisesti peruskorjata olemassa olevat isoimmat keskusskeittipaikat eli Runosmäen ja Kupittaan skeittiparkit. Toissijaisesti voidaan pohtia joitakin mahdollisia uusia sijainteja hieman pidemmälle tulevaisuuteen.

Skeittipaikkojen nykytila Turussa

Turun kaupungin hallinnassa on kaikkiaan 8 ulkoskeittipaikkaa. Näistä Kupittaan parkki on laajin ja sijaitsee keskeisimmällä paikalla sekä hyvien kevyen ja julkisten liikenneyhteyksien äärellä. Runosmäkeen peruskorjataan alueskeittipaikka. Muut 6 skeittipaikkaa ovat pienimuotoisempia lähiskeittipaikkoja (Paattinen, Kohmo, Lauste, Hirvensalo, Moisio ja Pansio).

Näiden 8 kiinteän ulkoskeittipaikan lisäksi kaupungilla on ollut myös väliaikaisia skeittirakenteita: kesällä 2015 nuorisopalvelut toteuttivat pop up –skeittipaikan Veistämönaukiolle väliaikaisin vanerirakentein. Pop up –parkki osoittautui erittäin toimivaksi ja pidetyksi. Syyskesällä myös Seikkailupuistoon on pystytetty väliaikainen ramppiratakokeilu yritysyhteistyönä Puuha Group Oy:n ja Turun kaupungin kiinteistötoimialan kesken. Puuha Group testaa alueella uusia leikki- ja liikuntavälineitään, ja tämän takia välineet tulevat vaihtumaan.

Kaupungin 8 kiinteän ulkoskeittipaikan nykytila ei valitettavasti ole erityisen laadukas. Kupittaan parkki toteutettiin yhdessä skeittiyhdistysten kanssa 10 vuotta sitten tuolloisten toiveiden ja standardien mukaan. Tällä välin käytetyt materiaalit ovat muuttuneet, ja Kupittaan parkki onkin jo taitavimpien skeittareiden mielestä liian vaatimaton. Runosmäen alueskeittipaikan peruskorjaus on viivästynyt useita vuosia ennen muuta kaupungin taloudellisesti tiukan tilanteen takia. Prosessissa on kuitenkin valitettavasti ollut myös muita vastoinkäymisiä. Lähiskeittipaikoista Pansio on korjattu 2014.

Peruskorjausinvestointien lisäksi skeittipaikkaverkostoa tulee myös ylläpitää siivouksin, pienin kunnossapitokorjauksin jne. Ylläpitovarat ovat niukanlaiset kaupungin nykyverkostoa varten. Jotta skeittipaikkoja pystyttäisiin ylläpitämään laadukkaasti nykyisin budjettivaroin, ei verkostoa voi merkittävästi laajentaa. Paineita olisi pikemminkin päinvastaiseen suuntaan: harvempi, mutta laadukkaampi verkosto olisi palautteiden perusteella myös lajin harrastajille mieleen. Pienimpien ja huonokuntoisimpien lähiskeittipaikkojen tarvetta Kohmossa, Paattisilla ja Moisiossa tuleekin niin ikään harkita huolella.

Skeittipaikkojen peruskorjaus- ja kehityssuunnitelmat

Skeittipaikkojen peruskorjaukset ja uudiskohteet toteutetaan pääosin ulkoliikuntapaikkojen investoinneista. Ne valmistellaan siis samassa kokonaisuudessa kaikkien muiden ulkoliikuntapaikkojen peruskorjausten kanssa. Viime vuosina investointimääräraha on pienentynyt huomattavasti sen ollessa parhaillaan vain puoli miljoonaa (500 000 €) vuodessa aivan kaikkiin ulkoliikuntapaikkakorjauksiin. Skeittipaikkatoiveet joudutaankin suhteuttamaan näihin kokonaislukuihin. Koska peruskorjaus- ja kehitystarpeita on valtavasti myös kaikilla muilla ulkoliikuntapaikkojen tyypeillä, joudutaan hankkeita priorisoimaan ja aikatauluttamaan monienkin vuosien päähän. Liikuntalautakunta päättää kohteiden tärkeysjärjestyksestä vuosittain. Vuosien 2016-2019 investointikohteet käsiteltiin maaliskuussa 2015 (liiklk 24.3.2015 § 41). Skeittipaikkoja koskevat suunnitelmat aikajärjestyksessä:

Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus 2016
Kaupungin investointiohjelmassa. Toteutustapaa tutkitaan parhaillaan. Todennäköisesti lisätään betonisia lisärakenteita asfalttialustalle, mahd myös jokin ramppi ja/tai muu rakenne muusta materiaalista.

Kupittaan skeittiparkin peruskorjaus 2016
Eckes Granini Finlandin (Marlin) saksalainen taustasäätiö lahjoittaa kaupungille 20 000 euroa Kupittaan skeittiparkin peruskorjaukseen. Vapaa-aikatoimiala panostaa tämän lisäksi osapuilleen saman verran käyttötalousbudjeteistaan. Näillä varoilla peruskorjataan Kupittaan skeittiparkin rakenteita ja mahdollisesti lisätään uusia. Skeitin harrastajat osallistetaan syksyllä 2015 suunnittelutyöhön. Myöhemmin nuorisoa osallistetaan laajemmin myös parkin ulkoilmeen ideointiin. Sopivin toteutustapa täsmennetään osallistamisen ja teknisten edellytysten tarkastamisen jälkeen.
Aiemmin Kupittaalle on toivottu täysimittaista kokobetonointia ja rullailurakenteiden muotoilemista kokonaan uusiksi. Tällaisen remontin kustannusarvio kipuaisi kuitenkin peräti 500 000 – 700 000 euroon muiden kaupunkien esimerkkien valossa. Näin arvokkaaseen kokobetonointiin ei Turun kaupungissa valitettavasti olisi varaa moniin vuosiin, kun kaikkiin ulkoliikuntapaikkainvestointeihin on varattu lähivuosille vain 500 000 euroa vuodessa.

Turun rullalautailijat ry:n rampin mahdollinen sijoittaminen Teräsrautelaan
Turun rullalautailijat ry:lle keväällä 2015 lahjoitetun pienemmän rampin tutkiminen, kunnostaminen ja asentaminen Teräsrautelan kentän tyhjälle skeittipaikalle, jos ramppi saadaan kunnostettua kyllin hyvin ja yhdistys hyväksyy sijoituspaikan. Aikataulu toistaiseksi auki.

Mahdollinen uusi lähiskeittipaikka Varissuon Pelttarin kenttien yhteyteen kenttien peruskorjausten yhteydessä 2018. Tutkitaan asiaa detaljisuunnittelun yhteydessä 2017.

Mahdollinen uusi lähiskeittipaikka Tallimäenpuiston alueelle (eli Juhana Herttuan koulun alapuolisen kentän läheisyyteen). Suunnittelu, budjetointi ja toteutus vasta edellä mainittujen jälkeen eli aikaisintaan 2021 alkaen. Tutkitaan asiaa.

Skeittipaikkojen sijoittamisesta

Skeittipaikkojen sijoittaminen on haastavaa: kokeneet harrastajat toivoisivat parkkeja mahdollisimman keskeisille paikoille, joilla on muutakin urbaania elämää ja vipinää. Samalla lähiöissä varttuu pienempiä skeittareita ja scuuttaajia (eli potkulautailijoita), jotka eivät kykene liikkumaan vapaasti keskusskeittipaikoille vaan tarvitsevat lähiskeittipaikkoja. Skeittailusta syntyvä melu puolestaan kirvoittaa kiukkuisia asukasreaktiota kaikkialla Turussa ja muualla maassa. Tämän vuoksi Helsingissä on päädytty suositukseen siitä, että skeittipaikat tulisi sijoittaa mieluiten vähintään 100 metrin päähän asutuksesta. Myös Turussa on pidetty viisaana noudattaa tätä suositusta ohjeellisesti.

Skeitin harrastajien palautteiden mukaan Kupittaan skeittiparkki ei sijaitse kyllin keskeisesti. Uusi skeittipaikka haluttaisiin vielä lähemmäs ydinkeskustaa. Turun rullalautailijat ry ja nuorisopalvelut ovat jo pitkään toivoneet skeittipaikkaa aivan erityisesti Urheilupuistoon yläkentän ja rantalentopallokenttien läheisyyteen. Paikalle on haluttu sijoittaa yhdistyksen omia ramppeja. Liikuntapalveluissa asia nähdään toisin: Kupittaan skeittipaikan sijainti on hyvin keskeinen ja erinomaisten liikenneyhteyksien äärellä kun huomioi realistisesti sen, millaiset ovat todelliset mahdollisuudet sijoittaa skeittitoimintaa ison kaupungin kaikista tiiveimpään ydinkeskustaan. Lajin harrastajien esittämä kritiikki Kupittaan sijainnista vaikuttaa hivenen kärjistetyltä. Kupittaan, Nunnavuoren ja sisäskeittihalli Cuben sijainnit ovat kaikki siinä mielessä erittäinkin tehokkaita, että niiden kunkin 2 km:n saavutettavuusalueella kevyen liikenteen väyliä pitkin asuu yli 13 500 asukasta. Kouluikäisten osuus on Runosmäessä suurin. Vastaavasti kolme pienintä ja vaatimattominta skeittipaikkaa Kohmossa, Paattisilla ja Moisiossa ovat vain harvojen saavutettavissa. Niiden tarvetta ja käyttöä onkin syytä pohtia kriittisesti.

 

Skeittipaikkojen saavutettavuus 2 km kevyen liikenteen väylästöä pitkin

sekä asukkaat ja asukkaista kouluikäiset (väestötiedot 31.12.2012)

 

skeittipaikka

kaupunginosa

asukkaat saavutettavuusalueella

7-19 -vuotiaat asukkaista

Skeittihalli Cube (sisähalli)

Iso-Heikkilä

14860

979

Nunnavuori

Runosmäki

13769

1399

Kupittaanpuisto

Kupittaa

13567

1039

Rummunlyöjänpuiston monitoimikent

Lauste

7754

1060

Pansion skeittipaikka

Pansio

4516

634

Ylikylänpuiston skeittipaikka

Hirvensalo

4502

900

Moision kentän skeittipaikka

Moisio

1411

286

Iskoisten urheilukenttä

Paattinen

701

140

Pikkunotkon skeittipaikka

Kohmo

306

84

 

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksessa on kuitenkin selvitetty myös mahdollisia uusia keskustasijainteja skeittipaikoille pidemmällä tähtäimellä. Keskustan asuinrakennukset puskuroitiin 100 metrin melurajalla ja mahdollisia sijainteja perattiin ensisijaisesti kaupungin hallinnassa olevalta, liikuntakäyttöön tarkoitetulta maalta. Työssä huomioitiin myös jo olemassa olevat muut keskustatoiminnot samoin kuin kaavoitukseen liittyvä tieto siitä, mille alueille on tulossa uutta asutusta. Lopulta keskustan melkeinpä ainoat mahdolliset uudet sijoituspaikat löytyvät juurikin Urheilupuiston yläosista ja Tallimäenpuistosta Juhana Herttuan koulurakennuksen alapuolella.

Näistä mahdollisista uusista keskustasijainneista etenkin Urheilupuistoa on pidetty kuitenkin ongelmallisena. Urheilupuistoa kehitetään korkeatasoiseksi kilpaurheilukeskukseksi, ja Timanttiliigan kisat 2017 on tärkeä tavoite. Paavo Nurmi Turku Oy seurojen yhteenliittymänä on esittänyt tavoitteekseen järjestää Turussa myös muita kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n korkean tason kilpailuksi luokiteltuja tapahtumia sekä monia eri kohderyhmiä liikuttavia ja sitouttavia tapahtumia. Urheilupuiston kehittämistä juuri kilpaurheilu- ja tapahtumapaikaksi on pidetty tärkeänä kaupungin imagon ja vetovoimaisuuden kannalta, ja työtä on tehty laajassa Urheilupuiston kehittämisen työryhmässä. Työryhmä kartoitti keväällä 2015 Urheilupuiston kehittämisen tarpeita puiston nykyisiltä suurimmilta käyttäjäryhmiltä. Skeittipaikka ei noussut esille tarvekartoituksessa. Skeittipaikan sijoittamista Urheilupuistoon on varottu siksi, ettei sen ole katsottu sopivan luonteeltaan Urheilupuiston kokonaisuuteen. Paikan on pelätty tuovan mukanaan ympäristön roskaantumista ja ilkivaltaa, kuten Kupittaalla valitettavasti on käynyt. Urheilupuistoon toivottu paikka on niin ikään hieman syrjäinen ja tyhjä muutoin kuin kesän kuumimpana rantalentopallon pelikautena, joten sosiaalista kontrollia ei juurikaan ole. Lisäksi skeittipaikan toteuttaminen juuri tähän paikkaan rantalentopallokenttien lähelle edellyttäisi maan tasoittamista ja muita perustavia pohjatöitä, mikä tulisi kalliiksi.

Sen sijaan Tallimäenpuisto toisena mahdollisena keskustasijaintina saattaisi kenties onnistua pidemmällä tähtäimellä. Tallimäenpuistonkentälle skeittipaikka ei mahdu, koska alueen Topeliuksen koulun ja Juhana Herttuan väistötilojen oppilaiden liikuntamahdollisuudet on turvattava. Alueelle rakentunee myös uusi iso päiväkoti, jolla on niin ikään omat liikuntatarpeensa päiväkotipihan lisäksi. Vapaa-aikoina kentällä on niin ikään aktiivista nappulaliigatoimintaa, ja kenttä peruskorjataankin 2016. Sen sijaan Tallimäenpuiston viheralueilla saattaisi olla tilaa skeittipaikalle. Mahdollinen uusi skeittipaikan alue pitäisi kuitenkin ensin tasata ja pohjustaa. Tämä tekee mahdollisesta investoinnista kalliin, ja siirtää sitä vastaavasti melko pitkälle tulevaisuuteen.

Hivenen keskustan ulkopuolella Teräsrautelankentällä olisi myös yksi erittäinkin otollinen ja realistinen sijainti uudelle skeittipaikalle. Teräsrautelan kenttäkokonaisuuden yhteyteen on aikanaan suunniteltu lähiskeittipaikkaa, ja pienen skeittipaikan asfalttibetonipohja onkin siellä jo valmiina (250 m2). Rakenteita ei kuitenkaan ole. Sijainti olisi sikälikin otollinen, että Teräsrautelankentän lähistöllä ei ole asutusta 100 metrin säteellä ja ramppi täydentäisi hyvin Teräsrautelankentän nykyistä liikuntapaikkakokonaisuutta. Pinta-ala 250 m2 on kylläkin pieni. Teräsrautelaan voisi ajatella sijoitettavan Turun rullalautailijat ry:n pienemmän rampin, jos se saadaan kunnostettua tarpeeksi kestäväksi. Yhdistyksen rampeista lisää alla.

Skeittipaikkojen sijainteja pohdittaessa huomata tulee myös se, että skeittiä harrastetaan hyvin paljon myös muualla kuin varsinaisille skeittipaikoilla: kaduilla, aukioilla jne. Rullalautaliiton kyselyn mukaan lajin harrastaminen jakaantuu tasan skeittipaikkojen ja muun julkisen kaupunkitilan välillä. Rakennetut skeittipaikat ovat tärkeitä ennen muuta aloitteleville ja nuorille harrastajille, jotta he pääsevät harjoittelemaan turvallisesti ja luvan kanssa. Toisaalta on myös niin, että rakennettuja skeittipaikkoja käyttävät myös monet muut pyöriin perustuvien lajien temppuilijat, etenkin skuuttaajat (eli potkulautailijat) ja bmx-pyöräilijät.

 

Turun rullalautailijat ry:n rampeista

Yksityinen toimija Rymättylästä tarjosi Turun rullalautailijat ry:lle keväällä 2015 lahjoituksena kahden skeittirampin teräskehikoita, kuten valtuutettu Sandelinin aloitteessa todetaan. Rampit eivät siis ole kokonaisia, vaan lahjoituksena tulivat teräskehikot. Rampit tuleekin kunnostaa ja koota käyttökelpoisiksi. Kokoamisvaiheessa niihin lisätään vanerilevyt sekä erinäisiä skeittipaikkanormin nykyisin edellyttämiä turvarakenteita, kuten lisäkaiteita.

Pienempi rampeista on pinta-alaltaan noin 3 m x 5 m, ja se on jo tuotu kaupunkiin. Suurempi rampeista on varsin isokokoinen ”monsteri”, noin 12 m x 8 m. Suurempi rampeista on kuitenkin vanha ja pahasti ruostunut. Sekä kokonsa että kuntonsa puolesta monsterirampin erikoiskuljetukset, kunnostaminen, asentaminen ja ylläpito olisi valitettavasti hyvinkin työlästä ja kallista, eikä rampin elinkaarta siltikään olisi jäljellä kovin pitkään.

Pienemmän lahjoitusrampin osalta kunnostaminen kuitenkin mitä todennäköisimmin onnistuu. Sille tulee vain löytää hyvä sijoituspaikka. Kaupunki on ehdottanut yhdistykselle Teräsrautelan kentän tällä hetkellä tyhjää skeittipaikkaa. Pienemmän rampin kehikot on toistaiseksi sovittu varastoitavan kaupungin ulkovarastoalueella Peltolassa. Isomman monsterirampin huonon kunnon takia Turun kaupunki ei pidä perusteltuna kuljetuttaa, kunnostaa, koota, asentaa eikä ylläpitää sitä.

Skeitin harrastamisesta Turussa

Skeittaaminen on omatoiminen liikuntalaji, ja siksi harrastajien määriä on vaikea arvioida. Turun rullalautailijat ry:llä on jäseniä noin 100. Yhdistys arvioi, että omatoimisia aktiiviskeittareita on lisäksi vähintään saman verran lisää. Skeittipaikkoja käyttävät skeittareiden lisäksi myös mm skuuttaajat (eli potkulautailijat) ja bmx-pyöräilijät. Suomen rullalautaliiton toiminnanjohtajan mukaan paras suuntaa antava arvio maanlaajuisesti on tehty Kansallisessa liikuntatutkimuksessa lasten ja nuorten liikkumisesta vuosina 2009 – 2010, joskin hän arvioi lukujen olevan hieman alakanttiin. Tutkimuksen mukaan skeitti oli 22. harrastetuin laji lasten ja nuorten keskuudessa, ja harrastajia oli maanlaajuisesti n 10 000. Aikuisten kyselyssä skeitti oli 53. harrastetuin laji, ja harrastajia oli maanlaajuisesti noin 3 000.

Epätäydellisistä tiedoista huolimatta todeta voi, että harrastajamäärät ovat Turussakin melko vaatimattomia verrattuna moniin muihin liikuntalajeihin. Huomata tulee myös se, että kyseessä on voittopuolisesti poikien laji. Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan tyttöjä on vain 5 % harrastajista. Suomen rullalautaliiton oman kyselyn vastaajista n 10 % oli tyttöjä tai naisia, mikä kuvastanee myös naisten pientä osuutta harrastajista.

 

Johtopäätökset: Keskusskeittipaikkojen peruskorjaukset toimenpiteistä tärkeimpiä

Jotta Turun kaupungin skeittiolosuhteita saadaan kohennettua lajin harrastajille mieluisemmiksi, tulee vähäiset resurssit kohdentaa kestävästi ja realistisesti. Investointi- ja ylläpitobudjetit ovat hyvinkin niukat, joten ensisijaista on nykyisten keskusskeittipaikkojen eli Runosmäen ja Kupittaan peruskorjaukset vastaamaan tämän päivän standardeja. Peruskorjausten suunnittelussa tehdään luonnollisesti yhteistyötä Turun seudun rullalautailijat ry:n kanssa. Lisäksi Kupittaan skeittiparkin kunnostamisen osalta myös Eckes Granini Suomi oy tekee yhteistyötä ja lahjoittaa varoja 20 000 euroa. Peruskorjausten ohella nykyisen skeittipaikkaverkoston ylläpitotasoa tulisi myös nostaa käyttöbudjetin mahdollisuuksien mukaan, jotta vaadittavat pienet korjaukset ja pienimuotoinen kehittäminen olisi mahdollista.

Toissijaisesti voidaan pohtia mahdollisesti jonkin uuden lähiskeittipaikan toteuttamista pidemmälle tulevaisuuteen joko Varissuon kenttien tai Tallimäenpuiston yhteyteen. Nykyverkostoa ei kuitenkaan kannata laajentaa paljoa, jotta myös peruskorjaus- ja ylläpitotasoa pystyttäisiin nostamaan nykyisestä.

 

6926-2015

15.6.2015 Li Andersson ym.

Aloite asumismenojen tason korottamisesta toimeentulotuen perusosaa myönnettäessä

 

 

Valtuutettu Li Anderssonin ym. aloite asumismenojen tason korottamisesta toimeentulotuen perusosaa myönnettäessä

 

Tiivistelmä:

 

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Turussa pitäisi hyväksyä toimeentulotukeen oikeuttavana menona nykyistä korkeammat vuokrakulut. Vastauksessa todetaan, että toimeentulotuessa huomioitavalla maksimivuokralla on Turussa saatavilla asuntoja.

 

Sosterla § 145

 

Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 2.7.2015:

 

Valtuutettu Li Andersson ym. on 15.6.2015 tehnyt valtuustoaloitteen asumismenojen tason korottamiseksi toimeentulotuen perusosaa myönnettäessä. Andersson viittaa muiden kaupunkien määrittelyihin, joissa toimeentulotukilaskelmassa huomioitavat maksimivuokrat vaihtelevat Helsingin, Espoon ja Vantaan 675 eurosta kuukaudessa Oulun 450 euroon kuukaudessa yksinasuvalla henkilöllä. Turussa huomioitavaksi maksimivuokraksi on määritelty yksinasuvalle 460 euroa kuukaudessa.

 

Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot), täydentävästä toimeentulotuesta sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tarkistaa perustoimeentulotuen perusosan vuosittain kansaneläkeindeksillä. Toimeentulotukilain mukaan asumismenot kuuluvat muihin perusmenoihin. Perusmenoja ovat lain mukaan asumistukilain (408/2975) mukaiset asumismenot, taloussähköistä koituvat menot, kotivakuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot.

 

Avohuollon sosiaalityössä sovitun käytännön mukaan vuokrakustannukset käydään läpi 1-2 vuoden välein TVT-asuntojen kanssa. TVT-asunnoista kesäkuussa saadun tiedon mukaan hyväksytyt vuokrat riittävät lähiöiden kerrostaloasuntoihin hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lisäksi heiltä saadun arvion mukaan vapaita vuokrayksiöitä on saatavilla 300-460 euron ja kaksioita 300-580 euron kuukausivuokralla.

 

1.1.2017 perustoimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle. On epäselvää millaiset vuokrakatot Kela tulee hyväksymään toimeentulotuessa asiakkailleen. Suuria muutoksia hyväksyttyihin vuokrakattoihin ei ole tässä kohdassa syytä tehdä. Hyväksytyillä vuokrilla on tällä hetkellä mahdollista saada sekä TVT-asunnoista että vapailta vuokra-asuntomarkkinoilta asuntoja. Turun vuokra-asuntotilanne on jo vuosia ollut muista suurista kaupungeista poiketen erittäin hyvä. Myös Turun opiskelija-asuntotilanne on pysynyt hyvänä. Vertailu muiden kaupunkien tilanteeseen ei ole tarkoituksenmukainen, koska vuokrataso sekä vuokrattavien asuntojen määrä vaihtelevat paikkakunnittain.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.8.2015:

 

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen valtuutettu Li Andersson aloitteeseen.

 

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

 

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 11-2.

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Harjanne, Beqiri, Alvesalo, Vänttinen, Haltsonen, Karlsson, Hölttä, Lampi, Majuri, Engdahl ja Rosenlöf.

 

Lähteenmäen Muukkosen kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät Lähteenmäki ja Muukkonen.

 

6928-2015

15.6.2015 Li Andersson ym.

Aloite toimeentulotuen sähköisen hakemisen mahdollistamisesta

 

 

Valtuutettu Li Anderssonin ym. aloite toimeentulotuen sähköisen hakemisen mahdollistamisesta

 

Tiivistelmä:

 

Valtuustoaloitteessa esitetään toimeentulotuen sähköisen hakemisen mahdollistamista myös Turussa. Vastauksessa kerrotaan, että valmistelu on käynnissä.

 

Sosterla § 144

 

Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 2.7.2015:

 

Valtuutettu Li Andersson ym. on tehnyt valtuustoaloitteen toimeentulotuen sähköisen hakemisen mahdollistamiseksi Turussa. Hän viittaa siihen, että sähköinen hakeminen on mahdollista monissa kunnissa. Anderssonin aloitteen mukaan Turussa toimeentulotuen hakemiseksi edellytetään asiakkaan paikan päällä asioimista hakemuksen ja liitteiden kera.

 

Turun hyvinvointitoimialalla on käynnissä THL:n osarahoittama Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi –hanke (Kapsa), jonka tavoitteena on mm. ottaa käyttöön ja pilotoida sosiaalialan kansallisesti määritelty palveluluokitus, palveluprosessit, asiakasasiakirjat ja termistö tietyissä palveluissa sekä valmistella käyttöön sähköinen toimeentulotukihakemus ja sen tilanteen seuranta. Tarkoituksena on siis mahdollistaa toimeentulotuen sähköinen hakeminen. Päätökset asiasta ja sitä koskevat aikataulutukset ja resurssiselvitykset tehdään elokuun 2015 aikana. Valmistelussa on huomioitava perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alusta ja sen mahdollisesti myös kunnan järjestelmille asettamat vaatimukset.

 

Toimeentulotukea haetaan Turussa pääosin kirjallisesti eikä asiakasta edellytetä tulemaan paikan päälle. Vuonna 2014 toimeentulotukihakemuksia saapui yhteensä 55 085 ja toimeentulotukipäätöksiä tehtiin 73 423. Toimeentulotukea saavia perheitä oli noin 9 500, joissa oli noin 14 500 perheenjäsentä.

 

Uusi toimeentulotukea hakeva asiakas pyydetään Asiakasneuvonta- ja etuuskäsittely -yksikköön neuvotteluun, jos käy ilmi, että asiakkaan tilanteeseen liittyy muutakin kuin pelkän toimeentulotuen ratkaisemiseen liittyvää ongelmaa, johon tarvittaisiin sosiaaliohjausta tai sosiaalityötä. Vanhan asiakkaan kohdalla asiakasta pyydetään toimeentulotukea koskevissa asioissa sosiaalityöntekijän vastaanotolle, jos esim. on kyse siitä, että joudutaan pohtimaan toimeentulotuen perusosan alentamista tai esim. vuokrarästien selvittämistä. Asiakkaat haluavat myös itse tulla selvittämään toimeentulotukea koskevia asioita viranhaltijalle samalla, kun hoidetaan sosiaalityöhön liittyviä asioita.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.8.2015:

 

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä olevan vastauksen valtuutettu Li Anderssonin ym. valtuustoaloitteeseen.

 

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

 

6930-2015

15.6.2015 Li Andersson ym.

Aloite toimeentulotuen byrokratian keventämisestä

 

 

Valtuutettu Li Anderssonin ym. aloite toimeentulotuen byrokratian keventämisestä

 

Tiivistelmä:

 

Valtuutettu Li Andersson on esittänyt aloitteessaan toimeentulotuen byrokratian keventämistä.

 

Sosterla § 146

 

Palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen ja avohuollon sosiaalityön toimistopäällikkö Minna Virta 2.7.2015:

 

Valtuutettu Li Anderssonin mukaan Turun toimeentulotukihakemusten byrokratia on erittäin raskas ja on tavallista, että tukihakemus pakollisine liitteineen on kymmeniä sivuja. Ongelmaisia ovat hänen mukaansa liitteet, joita etuuskäsittelijä on velvoitettu tarkastamaan suoraan toiselta viranomaiselta. Anderssonin mukaan toimeentulotukea voidaan lain mukaan myöntää myös suullisen kuulemisen perustella.

 

Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava taloudellinen tuki. Oikeus saada toimeentulotukea syntyy, kun henkilö ei voi saada toimeentuloa ansiotyössään tai yrittäjätoiminnallaan tai toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla eikä hän voi pitää huolta toimeentulostaan muillakaan tulolla tai varoilla tai häneen elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus, tulee aina ennen tuen myöntämistä selvittää henkilön muut mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi. Kun henkilö hakee viimesijaista toimeentulotukea, hänen tosiasialliseen tarpeeseensa vaikuttavat koko perheen menot ja tulot.

 

Toimeentulotukihakemuksen johdosta annettava päätös on hallintopäätös, jonka tekemiseksi on hankittava kaikki saatavilla oleva tieto. Näin varmistetaan asiakkaan oikeusturvan toteutuminen. Hallintolain mukaan asiakkaan tulee laittaa etuutta, palvelua, tai muuta tukitointa koskeva hakemuksensa pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Vain viranomaisen suostumuksella etuuden hakeminen voidaan panna vireille suullisesti. Jos asiakkaalla on jo olemassa toimeentulotukipäätös, sen voimassaoloajalta asiakas voi esittää kuluja maksettavaksi toimeentulotuesta. Jos asiakkaalla on jo toimeentulotukipäätös, hän voi sen voimassaoloaikana toimittaa toimeentulotukeen oikeuttavia kuluja maksettavaksi ilman erillistä käyntiä tai hakemusta.

 

Toimeentulotukea hakevalla asiakkaalla on tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus toimeentulotukilain 17 § mukaisesti. Toimeentulotuen hakijalla on velvollisuus antaa kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Lisäksi hänen on ilmoitettava välittömästi tiedoissa tapahtuneista muutoksista. Toimeentulotuen käsittelyyn ja päätöksentekoon viranhaltijan on saatava kaikki merkittävät tiedot ja selvitykset tulosta, varallisuudesta sekä muista olosuhteista. Viranomaisen on selvitettävä asiakkaalle, mitä tietoja ja selvityksiä tarvitaan ja hänelle annetaan määräaika niiden antamiselle.

 

Turussa toimeentulotukihakemuksen yleisimmät liitteet liittyvät verotietoihin, tiliotteisiin ja vuokrasopimukseen. Lisäksi pyydetään tositteet tuloista ja varallisuudesta sekä säästöistä. Asiakkaan tulee toimittaa myös tositteet niistä menoista, mitä hän esittää toimeentulotuessa huomioitavaksi, kuten vuokramenot, sähkömenot ja terveydenhuoltoon liittyvät menot. Toimeentulotukilain 14 a §:n 3 momentin mukaan toimeentulotukiasiassa tulee tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella, mikäli asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan eikä ole samassa ajassa myöskään esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle. Hakemukseen voidaan antaa viimekädessä hylkäävä päätös, jos siihen ei sisälly asian käsittelemiseksi välttämättömiä tietoja, kuten tietoja asiakkaan tuloista.

 

Toimeentulotuesta päättävillä viranhaltijoilla on mahdollisuus selvittää mm. Kelasta sekä työvoimatoimistosta asiakkaan tilanteen tapahtuneita muutoksia, jos käy ilmi, että asiakas ei ole muutoksista tehnyt asianmukaisia ilmoituksia.

 

Asiakkaita neuvotaan toimeentulotukihakemuksen täyttämisessä ja liitteiden hankkimisessa Asiakasneuvonta- ja etuuskäsittely-yksikössä arkipäivisin klo 9-15. Lisäksi yksikön yhteydessä toimii Infopiste arkipäivisin kahden tunnin ajan, jolloin asiakas voi saapua paikan päälle samaan sosiaaliohjausta toimeentulotukeen liittyviin kysymyksiin sekä muihin sosiaalihuollon palveluja vaativiin tilanteesiin.

 

Toimeentulotuen hakeminen on siis pitkälle lainsäädännöllä ohjattua. STM:llä on toimeentulotukea ja sen myöntämistä koskeva soveltamisohje, jota kunnat täydentävät omaan organisaatioonsa soveltuvalla ohjeistuksella. Tarkalla ohjeistuksella tavoitellaan toimeentulotuen hakijoiden oikeusturvan toteutumista ja hakijoiden tasa-arvoista ja lainmukaista kohtelua.

 

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 5.8.2015:

 

Ehdotus        Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksen valtuutettu Li Anderssonin ym. valtuustoaloitteeseen.

 

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

 

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 11-2.

 

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Harjanne, Beqiri, Alvesalo, Vänttinen, Haltsonen, Karlsson, Hölttä, Lampi, Majuri, Engdahl ja Rosenlöf.

 

Muukkosen Lähteenmäen kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät Muukkonen ja Lähteenmäki.

 

6933-2015

15.6.2015 Riitta Karjalainen ym.

Aloite kodin ja koulun yhteistyön parantamisesta

 

 

Vastaus aloitteeseen kodin ja koulun yhteistyön parantamisesta

 

Perusopetuksen palvelualuejohtaja, Outi Rinne:

 

Vastaus Riitta Karjalaisen tekemään aloitteeseen Kodin ja koulun yhteistyön parantaminen Turun kaupungin perusopetuksen yläasteen 7-9 luokilla. Dnro 6933-2015 (5129), Kv § 143 15.6.2015

 

 

Aloitteen sisältö:

Riitta Karjalainen ja kolme muuta allekirjoittajaa on tehnyt 15.6.2015 Turun kaupunginvaltuustolle aloitteen, jossa korostetaan kodin ja koulun yhteistyön merkitystä ja kodin roolia oppilaan koulutyön tukijana. Kasvatuskumppanuus ja keskinäinen arvostus eivät ole itsestään selviä. Koulun henkilöstöltä vaaditaan aloitteellisuutta hyvän vuorovaikutuksen rakentamisessa.

 

Ohjaus ja persoonallisuuden kasvun tukeminen koulussa on kaikkien opettajien tehtävä. Ohjauksen rooli on sekä ennaltaehkäisevä että oppilasta oppimisen vaikeuksissa kokonaisvaltaisesti tukeva.

 

Toiselle asteelle siirtyminen on nuorille suuri muutos. Valinnat voivat olla vaikeita, motivaatio hukassa ja tulevaisuuden tavoitteet epäselvät. Opiskeluvalmiuksiin tarvitaan hiomista ja elämänhallintaan tukea. Toiselle asteelle siirtymiseen tulisi alkaa valmistautua jo 7. luokalla. Jotta vuoropuhelu kodin, koulun ja oppilaan kesken olisi avointa ja nuorta kannattelevaa, on kehitettävä uusia yhteistyömuotoja.

 

Aloitteen tekijä esittää, että 7-9 luokkien vanhempia kutsuttaisiin kouluun kertomaan omasta ammatistaan ja työstään. Ammattiin tutustuttaisiin etukäteen opettajan johdolla. Näin nuorten tietoisuus ammateista ja työelämästä lisääntyy ja nuoren on helpompi löytää sopiva ammatti. Tällä tavalla saataisiin käyttöön uusi aitoon kodin ja koulun yhteistyöhön perustuva toimintatapa.

 

Vastaus:

 

Aloitteen tekijä on tarkkanäköisesti kuvannut kodin ja koulun yhteistyön, ohjauksen ja oppilaan ammatinvalinnan haasteita. Oppilaanohjaajien tehtävä on valottaa eri ammatteja nuorille ja yhdessä heidän ja oppilaiden huoltajien kanssa löytää kullekin sopiva ammattiura.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kuvataan oppilaanohjausta seuraavasti: Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.

 

Uusi opetussuunnitelma löytyy osoitteesta http://blog.edu.turku.fi/ops2016/files/2015/01/Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

 

Luku 15.4.19 määrittää oppilaanohjauksen tavoitteet ja sisällöt. Tavoitteet ovat samantapaisia kuin Riitta Karjalaisen aloitteessa on kuvattu. Jo tälläkin hetkellä oppilaiden vanhempia ja myös muita henkilöitä kutsutaan kertomaan omista ammateistaan kouluihin. Näin tehdään jo ekaluokalla, jossa yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuuteen kuuluu ammatteihin tutustuminen. 6. luokalla oppilaat voivat itse olla toimijoina Koulukylässä ja kokeilla, miltä työelämä tuntuu. Koulutuskokeilut ja TET-jaksot antavat myös tuntumaa työelämään.

 

Laitamme aloitteen oppilaanohjaajien opetussuunnitelmatyöryhmän tiedoksi, jotta he voivat käyttää ideaa kuntakohtaisen ohjaussuunnitelman laatimisessa. Laitamme sen tiedoksi myös työryhmälle, joka tuottaa kuntakohtaisen opetussuunnitelman sisältöä kodin ja koulun yhteistyöstä. Näin idealla on mahdollisuus jalostua toimivaksi käytännöksi.