2443-2012

27.2.2012 Johannes Yrttiaho ym.

Aloite kunnan velvollisuudesta jälkitarkastusten järjestämiseen

Hyvinvointitoimiala tulosaluejohtaja Hilkka Virtanen:

Valtuutettu Johannes Yrttiaho on tehnyt valtuustoaloitteen 27.2.2012. Aloite on koskenut kunnan velvollisuutta jälkitarkastusten järjestämiseen. Perusteena aloitteessa on ollut eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisu (diaarinumero 3283/2010), jossa oikeusasiamies on todennut, että tietyistä sairaaloista potilaita on lainvastaisesti ohjattu jälkitarkastuksiin yksityislääkäreille potilaan omalla kustannuksella. Oikeusasiamiehen mielestä resurssipula ei ole syy olla järjestämättä lakisääteisiä terveyspalveluita. Julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä noudatettu sellainen käytäntö on lainvastainen, jossa tällaiset jälkitarkastukset suljetaan järjestämisvastuun ulkopuolelle ja ohjataan jälkitarkastuksia tarvitsevat potilaat yksityissektorille omalla kustannuksellaan.

Oikeusasianmiehen lausunnon perusteella valtuutettu Yrttiaho on esittänyt, että Turun kaupunki selvittää omatoimisesti edellä mainitun kaltaiset lainvastaiset tapaukset perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, ryhtyy toimiin mahdollisten lainvastaisten käytäntöjen korjaamiseksi ja hyvittää potilaille aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan erikoissairaanhoidon palveluista ei ole ohjattu potilaita jälkitarkastukseen yksityispuolelle, vaan tarpeenmukaiset jälkitarkastukset ovat olleet osa omaa toimintaa. Jos potilas on itse oma-aloitteellisesti tiedustellut mahdollisuutta saada jälkitarkastus yksityissektorilta, hän on saanut pyytämänsä informaation.

9799-2012

3.9.2012 Mia Ilola ym.

Aloite palvelutalojen työntekijöiden mahdollisuudesta aamiaislipukkeen ostamiseen

Hyvinvointitoimiala, ympärivuorokautisen hoidon vs. johtaja Kirsi Kiviniemi:

Palvelutalojen (vanhuspalvelut, ympärivuorokautinen hoito) henkilökunnalla ei ollut tietoa aamiaislipukkeista tehdystä aloitteesta. Henkilökunta ei myöskään nähnyt aamiaislippuja tarpeellisena. Palveluasumisen toimintayksiköitä on yhteensä seitsemässä eri osoitteessa ja ainoastaan yhden toimintayksikön yhteydessä on ravintola, josta aamupala olisi mahdollista ostaa. Näin ollen aamiaislipukkeita voisi käyttää vain hyvin pieni määrä työntekijöitä.

10889-2012

1.10.2012 Sakari Hihnala ym.

Aloite terveysaseman palauttamisesta Paattisille

Hyvinvointitoimiala, avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen 12.2.2015:

Valtuutettu Sakari Hihnala on tehnyt aloitteen terveysaseman palauttamisesta Paattisille. Aloitteessaan Hihnala kertoo paattislaisilta tulleesta palautteesta siitä, että jopa 35 kilometrin matka bussilla keskustaan ja kävely Käsityöläiskadun terveysasemalle koetaan raskaaksi, kohtuuttomaksi ja paattislaisia eriarvoistavaksi. Edelleen hän tuo aloitteessa esille sen, että aikoinaan lopetettu terveysasema ei ole tuottanut taloudellista säästöä, koska virat ja tilat ovat edelleen olemassa.

Terveyslautakunta hyväksyi perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelmassa (Terla 13.8.2008 § 145) ehdotuksen siitä, että neljäntoista pienemmän ja suuremman terveysaseman sijasta Turun terveysasemaverkosto koostuisi yhdeksästä isommasta terveysasemasta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisen myötä luovuttiin myös aiemmasta nelialuejaosta (etelä, länsi, pohjoinen, itä). Budjettiyksikköinä ja toiminnallisesti jo vuoden 2009 alusta aloittaneet SoTe-organisaatiouudistuksen mukaiset terveysasematoimipisteet hyväksyttiin toimipisteverkkona peruspalvelulautakunnassa 30.9.2009.

Terveysasemaverkoston muutosten myötä Turku pystyi vastaamaan PARAS-hankkeen tuomiin vaateisiin noin 20 000 asukkaan terveysasema­kokonaisuuksista. Tällä myös ennakoitiin tulevaa terveydenhuoltolakia ja siihen liittyvää asukkaan valinnanvapautta tarjoamalla palveluita isommissa yksiköissä keskitetysti. Keskitetty palvelu on ollut perusteltua myös niukkojen resurssien vuoksi.

Pienet toimipisteet ovat erittäin haavoittuvia sekä lääkäri- että hoitajatyövoiman saannin suhteen. Hoitajaresursseja sitoutuu pienille terveysasemille suhteellisesti enemmän kuin isompiin toimipisteisiin. Jos aseman lääkäri on sairaana tai muusta syystä poissa, pieni terveysasema on jäänyt tyhjilleen ja potilaat on ohjattu joko päivystykseen, mikä lisää kustannuksia, tai odottamaan mahdollista myöhempää vastaanottoaikaa. Pienillä terveysasemilla ei myöskään ole ollut mahdollisuutta tarjota laboratorio- tai röntgentutkimuksia asiakkaille, vaan niitä varten on pitänyt matkustaa joka tapauksessa isommalle terveysasemalle. Yhden lääkärin/hoitajan toimipisteet ovat myös työturvallisuutta ajatellen ongelmallisia.

Paattisten terveysaseman suurin ongelma on aikoinaan liittynyt sen pieneen kokoon (1 lääkäri, 1 hoitaja tai vähemmän), jolloin henkilökunnan saatavuudella, turvallisuus- ja resurssitekijöillä on keskeinen asema palveluiden ylläpitämisen kannalta.

Paattisilla toimii tällä hetkellä neuvola ja kouluterveydenhuollon toimipisteet koulun yhteydessä sekä toisaalla kotihoidon lähipalvelupiste, joka järjestää vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotiin annettavan hoidon säännöllistä tai tilapäistä kotihoitoa sitä tarvitseville. Sähköisten palveluiden kehittyminen tuo koko ajan lisämahdollisuuksia hoitaa kotoa monia sellaisia palveluja, joita ennen hoidettiin terveysasemalla (esim. reseptien uudistami­nen).

Terveysasematoiminnan aloittaminen Paattisilla vaatii paitsi remontoidut, asianmukaiset tilat, myös työntekijät. Terveysasemille ei ole osoitettu lisää lääkäri- eikä hoitajavakansseja ja olemassa olevat työntekijät ovat täystyöllistettyjä nykyisissä toimipisteissä erilaisten lakisääteisten ja organisatoristen työtehtävien lisäännyttyä. Tällä hetkellä kaupungin henkilöstöpolitiikka edellyttää henkilötyövuosien vähentämistä, joka hyvinvointitoimialalla on tällä hetkellä -68 htv. Edelleen Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2014 suunnitteluluvut taloussuunnitelmakaudelle 2015 – 2018 ja suunnitteluluvut edellyttävät toimialoilta säästötoimia. Kaupungin uudistamisohjelman mukaisesti terveysasemien toimintatapoja on pitänyt tarkastella kriittisesti. Terveysasemista on muodostettu entistä isompia kokonaisuuksia (vrt. Keskustan ja Mäntymäen terveysasemat ), jotta niukat henkilökuntaresurssit voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin.

Tuleva kaupunkisuunnittelu Paattisten alueella, sote- ja kuntauudistukset sekä toisaalta mahdollinen asutuksen lisääntyminen alueella vaikuttavat omalta osaltaan tuleviin palveluiden järjestämiseen. Tämänhetkinen pitkä etäisyys terveysasemapalveluiden pariin koetaan ymmärrettävästi raskaaksi ja eriarvoistavaksikin. Tällä hetkellä olevien henkilöstöresurssien ja säästöpaineiden puristuksessa terveysasemapalveluiden tuottaminen Paattisilla on erittäin haasteellista.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 26.3.2015:

Minulla ei ole lisättävää ylilääkäri Päivi-Leena Honkisen edellä olevaan vastaukseen.

4204-2013

8.4.2013 Alas Ali ym.

Aloite bussipysäkin sijoittamisesta Varissuolle Suurpäänkadun ja Kousankadun risteykseen

Kiinteistötoimiala, suunnitteluyksikkö, Eero Paavola 3.2.2015:

Aloitteessa on perusteltu pysäkin tarve Suurpäänkadun alkuun sillä, että palvelulinjan 2 edellinen ja seuraava pysäkki keskustan suunnasta tultaessa ovat Itäkeskuksen saavutettavuuden kannalta liian kaukana.

Suunnitteluyksikkö on laatinut aloitteessa esitetyn uuden pysäkin toteuttamismahdollisuuksista toimenpideselvityksen, jonka perusteella toimivan ja turvallisen pysäkin rakentaminen ennen Kousankadun liittymää on mahdollista. Liikenneinfran investointisuunnittelua silmällä pitäen uuden pysäkin tarvetta tullaan yhteistyössä joukkoliikennetoimiston kanssa vertaamaan muihin joukkoliikenteen liikenneinfran investointitarpeisiin kiireellisyysjärjestyksen määrittämiseksi. Suurpäänkadun uuden pysäkin rakentamisen ajankohta määrittyy edellä mainitun tarkastelun ja käytettävissä olevien investointirahoituksen perusteella.

12126-2013

28.10.2013 Alas Ali ym.

Aloite matalan kynnyksen neuvontapisteen vakinaistamisesta ja rahoituslähteen selvittämisestä

Hyvinvointitoimiala, toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Valtuutettu Alas Ali ym. on 28.10.2013 tehnyt aloitteen matalakynnyksen neuvontapisteen vakinaistamisesta ja sen rahoituslähteen selvittämisestä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa vuosille 2014–2017 kehittämistoimenpiteenä on omakielisen neuvonnan ja ohjauksen vakinaistaminen. Infotorin toiminnan jatkamista käsiteltiin kaupungin johtoryhmässä 20.5.2014 ja johtoryhmä linjasi, että toiminta vakinaistetaan osana konsernihallinnon asiakkuudet ja osallisuus -vastuualueen toimintaa. Infotorin nykyisten tilojen vuokrasopimus raukeaa vuoden 2014 lopussa. On tarkoituksenmukaista, että vieraskielisten ja maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut siirretään toistaiseksi Monitoriin vuonna 2015.

Kaupunginhallitus päätti 24.11.2014 § 450, että Yhteispalvelupiste Monitorin toimintaa Kauppakeskus Skanssissa jatketaan aiemmin hyväksyttyjen toimintalinjausten pohjalta ajalla 1.1.2015–31.12.2015 sekä optiosta vuodelle 2016, ja että Monitori siirtyy uusiin toimitiloihin kauppakeskus Skanssissa 1.1.2015 alkaen.

Tulevaisuudessa Infotorin toiminta on tarkoitus integroida osaksi kaupungin keskitettyä asiakaspalvelua.

Infotori, matalankynnyksen neuvontapiste, tarjoaa apua useilla eri kielellä. Tavoitteena on antaa tietoja ja neuvontaa asiakkaan omalla kielellä ja vastata moninaisiin ongelmiin ja kysymyksiin, joita maahanmuuttajilla on. Oman kulttuurin edustaja osaa jakaa tietoa ymmärrettävästi ja pystyy olemaan vertaistukena maahanmuuttajan kotoutuessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Palvelu on tarkoitettu Turun ja lähikuntien maahanmuuttajille, uuden kotouttamisstrategian hengessä. Neuvontaa ja opastusta annetaan mm. seuraaviin asioihin liittyen: taloudelliset ongelmat ja sosiaaliturva; oleskelulupa- ja kansalaisuusasiat; työelämä; asuminen; koulutus; lainopilliset kysymykset sekä asiakirjojen läpikäyminen ja lomakkeiden täyttäminen.

Mahdollisuus yhteistyöhön Infotorin maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa on uusi ja mielenkiintoinen mahdollisuus kaikille Monitorin toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Tällä hetkellä vastaavaa yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden ja eri kuntien yhteispalvelupisteiden kesken on kokeiltu pääkaupunginseudun kuntien lisäksi mm. Raumalla. Turku on valtakunnallisesti kärkijoukossa aloittaessaan nyt yhteistyön yhteispalvelun ja maahanmuuttajaneuvonnan kesken.

4115-2014

7.4.2014 Mika Maaskola ym.

Aloite Koulunkäyntiavustajien nimikkeiden muuttamisesta koulunkäyntiohjaajiksi

Johtava kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

Valtuutettu Mika Maaskola ym. ovat 7.4.2014 § 41 tehneet aloitteen koulunkäyntiavustajien nimikkeiden muuttamisesta koulunkäynninohjaajiksi.

Kaupunginhallitus on 27.4.2015 § 186 käsitellyt koulunkäyntiavustajien nimikeasiaa päättäen palauttaa koulunkäyntiavustajien, luokka-avustajien ja vaikeimmin vammaisten avustajien nimikkeen muuttamista koskevan asian sivistystoimialalle uudelleen valmisteltavaksi yhteistyössä strategisen HR:n vastuualueen kanssa. Palautuspäätöksen yhteydessä kaupunginhallitus edellytti valmistelun yhteydessä otettavaksi huomioon mm. toimien yhtenäisten kelpoisuusvaatimusten tarpeellisuuden harkinnan, toimien säännöllisen viikottaisen työajan tarkoituksenmukaisen määrittelyn ja toimien työajan sijoittumisen lukuvuoden ajalle.

Sivistystoimialan ja konsernihallinnon strategisen HR:n valmistelun pohjalta kaupunginjohtaja Aleksi Randell on 23.6.23015 § 81 päättänyt,

- että sivistystoimialan koulunkäyntiavustajien, luokka-avustajien ja vaikeimmin vammaisten avustajien toimien nimike muutetaan 1.8.2015 lukien nimikkeeksi koulunkäynninohjaaja (KVTES/05KOU01),

- että koulunkäynninohjaajan toimien työaika on KVTES:n yleistyöajan mukainen,

- että koulunkäynninohjaajan toimet ovat ympärivuotisia,

- että koulunkäynninohjaajan toimien kelpoisuusvaatimukseksi vahvistetaan tehtävään soveltuva ammatillinen perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammatillinen tutkinto taikka ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto,

- että koulunkäynninohjaajan toimissa 1.8.2015 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat työntekijät ovat edelleen kelpoisia hoitamaan tointaan, vaikka he eivät täytä tällä päätöksellä vahvistettavia toimien uusia kelpoisuusvaatimuksia,

- että koulunkäynninohjaajien työsopimuksiin perustuvia työaikoja ei tällä päätöksellä muuteta ja

- että tällä päätöksellä ei ole vaikutusta tehtävien palkkaukseen.

Kaupunginjohtajan tehtyä asiasta em. päätöksen, voidaan aloite katsoa käsitellyksi.

4925-2014

28.4.2014 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite vanhusasiamiehen viran perustamisesta Turkuun

Tulosaluejohtaja Sari Ahonen ja vanhuspalvelujen suunnittelija Tiina Mäkinen 16.1.2015:

Valtuutettu Eeva-Johanna Eloranta ym. ovat tehneet aloitteen vanhusasiamiehen viran perustamisesta Turkuun. Aloitteeseen liittyen konsernihallinnon strateginen HR on pyytänyt hyvinvointitoimialan kannanottoa seuraaviin asioihin:

•onko hyvinvointitoimialan oman toiminnan näkökulmasta Turussa tarvetta vanhusasiamiehen viran perustamiselle,

•hoidetaanko jo nyt vanhusasiamiehelle aloitteessa kaavaillut tehtävät jollain muilla tavoin toimialalla,

•onko toimialan näkökulmasta vanhustenhuollossa muita tärkeämmiksi koettuja resursointitarpeita kuin uuden vanhusasiamiehen viran perustaminen ja

•onko hyvinvointitoimialan talousarvio puitteissa mahdollista perustaa toimialalle uusi vanhusasiamiehen virka.

Aloitteen mukaan vanhusasiamiehen työpanosta tarvittaisiin yksityisen palvelutuotannon proaktiivisessa laadunvalvonnassa.

Tällä hetkellä vanhuspalveluissa yksityisten asumispalveluja vanhuksille tuottavien palveluntuottajien valvojana toimii johtava sosiaalityöntekijä; vuoden 2015 alusta myös vanhuspalvelujen suunnittelija osallistuu tähän laadunvalvontatyöhön.

Myös palvelusetelillä tuotettujen palvelujen laatua valvotaan ennakoivasti. Lähtökohtaisesti palvelusetelillä tuotetulta palvelulta edellytetään vastaavaa laatua kuin kunnan tuottamilta palveluilta. Ns. sääntökirjan avulla varmistetaan, että palvelusetelijärjestelmä toimii ja että palvelun laatu on sovitun mukainen.

Palvelusetelilainsäädännön mukaan kunta ei ole sopimusosapuoli palvelusetelillä hankittavissa palveluissa, vaan sopimussuhde muodostuu palvelusetelin saaneen asiakkaan ja palvelusetelipalveluntuottajaksi hyväksytyn palveluntuottajan välille. Sopimus palvelun hankkimisesta tehdään asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Sopimuksen sitoumukset ja vastuut eivät suoranaisesti kohdistu kuntaan, mutta välillisesti aina. Palvelusetelilainsäädännön mukaan kunta on aina viime kädessä velvollinen huolehtimaan asiakkaista, joille se on myöntänyt palvelusetelin.

Palveluntuottajaan ollaan aina yhteydessä kun asiakkaalta on tullut tietoa siitä, että palvelu tai muu palveluntuottajan toiminta on moitittavaa. Kunta voi myös pyytää palveluntuottajalta erikseen selvityksiä sen toiminnasta. Kunta on palvelusetelilain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen tasoa ja poistamaan palveluntuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta, mikäli sääntökirjan määräyksiä ei noudateta.

Turussa on otettu käyttöön sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä, joka tulee kolmen kuukauden välein tarkastamaan, että palveluntuottaja täyttää lain mukaiset edellytykset tilaajavastuuraportoinnin avulla. Niiden palveluntuottajien, jotka eivät kuulu Tilaajavastuun Luotettava Kumppani -ohjelmaan, pitää vuosittain liittää järjestelmään lakivelvoitteisiin liittyvät dokumentit. Kunnalla on myös velvollisuus varmistaa jo ennen palvelusetelin myöntämistä, että palveluseteli on asiakkaan kohdalla toimiva ja asiakkaan kykyjä vastaava vaihtoehto. Asiakkaan, omaisen, edunvalvojan tai muun puolesta asioijan pitäisi pystyä käyttämään seteliä itsenäisesti.

Valtuutettu Elorannan ym. mukaan vanhusasiamies voisi tarpeen tulleen toimia myös yksittäisen vanhuksen palvelujen saannissa ilmenevien ongelmien selvittäjänä.

Hyvinvointitoimialalla sekä sosiaaliasiamies että potilasasiamies toimivat koetuissa ongelmatilanteissa asiakkaan/potilaan oikeuksien edistämiseksi. Sosiaaliasiamies toimii asiakkaiden edun valvojana sosiaalihuollon palveluita koskevissa kysymyksissä. Sosiaaliasiamies ohjaa ja neuvoo julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon asiakasta sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa ja tiedottaa asiakkaan oikeuksista. Potilasasiamies antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies auttaa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, kantelun tai Potilasvahinkokeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa.

Vanhuspalvelujen palvelujen piirissä olevan yksittäisen asiakkaan ongelmissa auttaa aina myös sosiaalityöntekijä.

Vuoden 2015 tammikuusta alkaen kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, mikäli iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Vastuutyöntekijän tehtävänä on mm; neuvoa ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saantiin liittyvissä asioissa.

Vanhuspalvelujen palveluohjausnumerosta voi tiedustella arkisin klo 9.00 – 15.00 kaikista vanhuspalveluihin liittyvistä asioista. Myös vanhusten tuki- ja kohtaamispaikka Poiju tarjoaa tukea ja ohjausta vanhuksille ja heidän omaisilleen kotona selviytymistä edesauttavissa asioissa.

Aloitteen mukaan vanhusasiamiehen tehtävänä olisi tuoda esille mm. asumiseen ja kotipalveluun liittyviä epäkohtia ja edistää ikäihmisten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista.

Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) taataan vanhusneuvostolle mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka ikääntyneen väestön tarvitsemien palvelujen kannalta. Vanhusneuvoston tehtävänä on tuoda ikääntyneen väestön ääni (tarpeet, toiveet ja kokemusperäinen tieto) kuuluville mm. erilaisten aloitteiden ja lausuntojen muodossa.

Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että hyvinvointitoimialalla hoidetaan jo nyt vanhusasiamiehelle kaavailtuja tehtäviä ja näin ollen ei ole tarvetta perustaa vanhusasiamiehen virkaa kaupungin yleinen taloustilanne huomioiden.

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 21.1.2015:

Hyvinvointitoimiala on asiaan liittyvässä lausunnossaan varsin laajasti selvittänyt vanhuspalvelujen tuottamiseen liittyvää toimialan harjoittamaa sisällöllistä laadunvalvontaa samoin kuin antanut selvityksen siitä, mitkä viranhaltijat ja viranhaltijaryhmät toimialalla tuottavat ikääntyneelle väestölle samankaltaisia palveluja kuin aloitteessa tarkoitettu viranhaltijakin. Lisäksi on kiinnitetty huomiota Vanhusneuvoston asemaan ja sen mahdollisuuteen tuoda esille ikääntyvälle väestönosalle tärkeitä asioita esim. aloitteiden ja lausuntojen muodossa. Toimialan selvitys huomioon ottaen strateginen HR yhtyy toimialan omassa kannanotossaan päätymään lopputulokseen koskien aloitteessa tarkoitetun viran perustamista.

7170-2014

16.6.2014 Riitta Karjalainen ym.

Aloite perusterveydenhuollon toimintamallin kehittämisen toimeenpanon edistämisestä

Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 30.1.2015:

Valtuutettu Riitta Karjalainen on yhdessä kolmen muun valtuutetun kanssa tehnyt Turun kaupunginvaltuustolle 16.6.2014 aloitteen ”Laajennetuilla sairaanhoitajien tehtävänkuvilla hyötyä potilaille/asiakkaille ja kuntataloudelle”. Aloitteessa esitetään, että 1) Toimiva terveyskeskus –ohjelman toimeenpanoa edistettäisiin käynnistämällä Turun ammattikorkeakoulussa lääkkeenmääräämis- ja asiakasvastaavakoulutus ylempänä AMK-tutkintoja tai oppisopimuskoulutuksena; 2) uudenlaista työnjakomallia lääkärin ja sairaanhoitajan välillä toteutettaisiin hyvinvointitoimialan organisaatiouudistuksen yhteydessä; ja 3) selvitettäisiin sairaanhoitajien/terveydenhoitajien kiinnostus koulutukseen ja rahoitusmahdollisuudet koulutuksen tukemiseen rahallisesti rakenneuudistuksen yhteydessä. Tällä vastauksella otetaan kantaa erityisesti kohtaan 2, osittain myös kohtiin 1 ja 3. Turun ammattikorkeakoulussa annettavien tutkintojen käynnistämiseen ei terveyspalveluiden palvelualueella ole toimivaltuuksia.

Terveyspalveluiden avopalvelut-tulosyksikön johtaja, avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen, ylihoitaja Jaana Piispanen sekä ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila ovat laatineet oman lausuntonsa sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden ja asiakasvastaavan toimenkuvan asioissa. Lausunnossaan (liite/oheismateriaali) he nostavat esille mm. sen, että terveysasemahoitajien määrä suhteessa terveyskeskuslääkärien määrään on niukka ja lääkärivakanssien täyttötilanne on hyvä. Lisäksi hoitajien rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen hinta on suhteellisen korkea ja koulutuksen jälkeiset kustannusvaikutukset verrattain suuret. Yksistään rajattuun lääkkeenmääräämisoikeuteen tähtäävän koulutuksen hyötyjä vähentää paitsi lääkärien verrattain hyvä rekrytointitilanne, myös se että maan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on mukana myös esitys lääkemääräysten voimassaoloajan pidentämisestä yhdestä vuodesta kahteen. Niinpä rajattua lääkkeenmääräämiskoulutusta ei Turussa tämänhetkisessä tilanteessa ole katsottu tarpeelliseksi tarjota hoitajille yksittäisenä työn tehostamistoimenpiteenä. Sen sijaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjakoa tulisi tarkastella uudelleen ja nykyistä osaamista tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Asiakasvastaavan toimenkuva koetaan Honkisen ym. lausunnossa hyödylliseksi erityisesti monisairaiden ja/tai paljon palveluita käyttävien potilaiden hoidon osana. Asiakkaiden itsensä toteuttaman omahoidon tukeminen ja moniammatillisen yhteistyön hyödyntäminen on ehdotetussa asiakasvastaava-mallissa keskeistä. Näitä samoja työskentelymalleja hyödynnetään jo nykyisin Kaste 2 –rahoituksella toteutettavassa PPPR-hankkeessa (Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille). Hankkeen tarkoituksena on levittää toimintamallin osaamista siten, että uudenlainen osaaminen ja moniammatillinen työskentelymalli on hyödynnettävissä hankkeen päätyttyäkin.

Jo nykyisellä perusterveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamisella on mahdollista lisätä sairaanhoitajien/terveydenhoitajien ja muiden ammattihenkilöiden työnkuvan itsenäisyyttä, mikäli työnjaosta tehtävät sopimukset, tehtävänkuvan laajenemisen vaatima resursointi ja eri ammattiryhmien mitoitus siihen antavat mahdollisuuden. Toisaalta yksittäisten ammattihenkilöiden kouluttaminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan myös koulutuksen päämääriä tukevat toimintamallit työn suunnittelussa. Tärkeää onkin katsoa perusterveydenhuollon kokonaisuutta ja rakentaa toimintamallit sellaisiksi, että ne tekevät asiakaskeskeisen toiminnan ja nykyisen osaamisen hyödyntämisen mahdollisiksi kaikissa terveydenhuollon ammattihenkilöryhmissä. Tähän tähdätään myös kaupunginvaltuuston hyväksymän uudistamisohjelma 2:n toimenpiteessä n:o 3 (Kv 25.8.14 § 123), jonka sisältöjä on aiemmin jo esitelty sosiaali- ja terveyslautakunnalle (Sosterla 14.1.14 § 8 sekä 20.5.14 § 151). Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tuodaan raportti toimenpideohjelman etenemisestä ja nykytilasta maaliskuun 2015 loppuun mennessä. Toimenpideohjelman keskeisiä, tämän valtuustoaloitteen tavoitteiden kanssa samansuuntaisia tavoitteita ovat terveydenhuollon ammattilaisten työnjaon uudelleen tarkastelu ja osaamisen hyödyntäminen, osittain myös yleisemmät tavoitteet liittyen asiakasprosessien kehittämiseen ja terveyshyödyn lisäämiseen.

Mikäli laajennetun lääkkeenmääräämisoikeuden koulutusta ja asiakasvastaavakoulutusta pidetään uudistamisohjelma 2:n toimenpiteiden lisäksi tarpeellisena, tulee samalla henkilöstörakenne arvioida tarkoituksenmukaisuus- ja tarvenäkökulmasta. Ehdotan kuitenkin, että tässä vaiheessa asiakasvastaavan tyyppistä toimenkuvaa ja työskentelymallia samoin kuin muun osaamisen hyödyntämistä käsitellään keskeisenä osana uudistamisohjelma 2:n toimenpideohjelmaa terveyskeskuksen tuottavuuden parantamiseksi.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 4.2.2015:

Minulla ei ole lisättävää edellä olevaan palvelualuejohtaja Katariina Korkeilan vastaukseen.

7178-2014

16.6.2014 Saara-Sofia Sirén ym.

Aloite kirpputorin järjestämisestä Turun Aurajokirannassa

Kiinteistötoimiala, Infrapalvelut, lupavalmistelija Kaisa Kauma:

Valtuutettu Saara-Sofia Sirén ym. ovat tehneet aloitteen kirpputorin järjestämisestä Aurajokirannassa joen länsipuolella, Fortuna-korttelin edustalla.

Aloitteessa ehdotetaan, että kirpputori järjestettäisiin touko-elokuussa joka toisena sunnuntaina. Myyjinä voisivat toimia sekä yksityishenkilöt että paikalliset yhdistykset tai käsityöyrittäjät ja taiteilijat. Tapahtuman käytännön järjestelyjä voitaisiin järjestää yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa esimerkiksi siten, että yhdistys hoitaisi paikalle tarvittavat myyntipöydät pientä korvausta vastaan.

Säännöllisen kirpputoritoiminnan järjestäminen Aurajokirannassa Fortuna-korttelin edustalla on haastavaa, koska kesäaikaan alueella järjestetään tapahtumia. Tapahtumien aikaan kirpputoria ei voi järjestää. Pienimuotoisen kirpputoritoiminnan järjestäminen Aurajokirannassa jonkin aktiivisen yhdistyksen toimesta on toki mahdollista. Kirpputoritoiminta on suositeltavaa järjestää yhteistyössä Fortuna-korttelin toimijoiden kanssa.

9786-2014

22.9.2014 Niko Aaltonen

Aloite Pikisaaren alueen katujen asfaltoimisesta

Katu- ja viheralueet/Heidi Jokinen 30.1.2015:

Kaupunginvaltuutettu Niko Aaltonen on tehnyt aloitteen Pikisaaren alueen katujen asfaltoimisesta. Aloitteen mukaan mm. Valaanpyytäjänkatu ja Merenkävijänkatu ovat kuoppaisia ja ne pitäisi asfaltoida.

Kiinteistöliikelaitos toteaa, että Pikisaaren sorapintaisia katuja ei ole koskaan rakennettu ja niitä ei voi asfaltoida ennen kuin ne rakennetaan katuluokan rakenteellista luokitusta vastaavaksi. Em. katujen rakentaminen edellyttää virallisen katusuunnitelman laadintaa, koska mm. pintamateriaalin muuttaminen kadulla vaatii normaalin katusuunnitteluprosessin läpikäymistä. Kiinteistöliikelaitos sisällyttää em. kadut suunnitteluohjelmaan, jotta ne voidaan rakentaa tulevina vuosina.

Kiinteistöliikelaitos tulee tämän vuoden 2015 aikana parantamaan Valaanpyytäjänkatua vaihtamalla kadun pintakerrokset kantavampaan materiaaliin. Katu jää tämän toimenpiteen jälkeen edelleen sorapintaiseksi, mutta näin saamme kadun liikenteelle kestävämmäksi

12223-2014

1.12.2014 Li Andersson ym.

Aloite joukkoliikenteen korttien latauspisteiden hankkimisesta lähikirjastoihin

Seudullinen joukkoliikenne / kehityspäällikkö Seppo Kemppainen 29.5.2015:

Kaupunginvaltuutettu Li Anderssonin ym. tekemässä aloitteessa esitettään seudullisen joukkoliikennepalvelun Fölin arvo- ja kausikorttien latauspisteen perustamista Turun kaupungin lähikirjastoihin, joissa on henkilökuntaa säännöllisesti paikalla.

Joukkoliikennetoimisto on keskustellut aloitteessa mainitusta asiasta vapaa-aikatoimialan kirjastopalveluiden kanssa. Sekä joukkoliikennetoimiston että kirjastopalveluiden kannalta aloitetta on pidetty kannatettava siten, että latauspiste perustettaisiin ensimmäisessä vaiheessa Varissuon ja Runosmäen lähikirjastoihin. Muihin lähikirjastoihin latauspiste voidaan tarvittaessa perustaa myöhemmin, jos kokemukset Varissuon ja Runosmäen lähikirjastoissa ovat positiivisia, ja jos bussikorttien latauspisteverkoston kehittyminen edellyttää uusien latauspisteiden perustamista kirjastoihin.

Sopimus bussikorttien latauspisteen perustamisesta Varissuon ja Runosmäen lähikirjastoihin voidaan solmia sen jälkeen, kun asia on käsitelty kummankin osapuolen päättävissä elimissä.

12825-2014

15.12.2014 Niko Aaltonen

Aloite henkilökuntaetujen valikoiman laajentamisesta

Henkilöstöjohtaja Sinikka Valtonen 19.1.2015:

Niko Aaltonen esitti aloitteessaan, että Turun kaupunki ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin, jotta kaupungin työntekijät voisivat jatkossa valita henkilökuntaedukseen Turun kaupungin tuottaman joukkoliikenteen palveluita. Aloitteessa Aaltonen ehdottaa, että tämä voitaisiin toteuttaa laajentamalla tyky-rannekkeen käyttö koskemaan myös joukkoliikenteen palveluita.

Nykymuotoinen työkykyä ylläpitävä toiminta (jatkossa tyky-toiminta) otettiin käyttöön 1.2.2014. Työsuhdematkalippuetu poistettiin 1.1.2015. Turun kaupungin yhteistyötoimikunta on 15.10.2013 kokouksessa linjannut nykymuotoisen tyky-toiminnan toimintaperiaatteet. Tavoitteena on ollut luoda tasa-arvoa lisäävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka mahdollisimman hyvin tukee henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä. Tyky-toiminnan pääpainopistealueet ovat sekä fyysisen että henkisen työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy.

Työsuhdematkalippuedun poistaminen perustuu kaupungin talouden sopeuttamistoimenpiteisiin, joilla pyritään vähentämään kaupungin kokonaismenoja muuttuneessa taloustilanteessa. Työsuhdematkalipusta luopuminen kerryttää vuositasolla säästöä 240.000 euroa.

Tyky-toiminta ja työsuhdematkalippuetu ovat olleet erikseen budjetoituja toimintoja ja niiden toiminnalliset perustelut ovat hyvin erilaiset. Tyky-toiminnalla työnantaja haluaa edistää henkilökuntansa työ- ja toimintakykyä, kun taas työsuhdematkalipulla on haluttu taloudellisesti tukea henkilökunnan työmatkoja kodin ja työpaikan välillä. Tyky-toiminnan toiminnallinen peruste ja tavoitteet nähdään työnantajan näkökulmasta muuttumattomina ja sen merkitys voi jopa korostua taloudellisesti kiristyvässä toimintaympäristössä. Työmatkojen taloudellinen tukeminen ei sen sijaan ole enää perusteltua nykyisessä taloustilanteessa, jossa kustannussäästöjä tulee etsiä ja toteuttaa kaikissa sellaisissa toiminnoissa, joissa se on työnantajan yleinen etu huomioiden mahdollista.

Tyky-toiminnan ja työsuhdematkalippuedun yhteensovittaminen ei ole myöskään veroteknisistä syistä mahdollista. Työntekijän omaehtoisesta liikunta- ja kulttuuritoiminnasta säädetään tuloverolain 69 §:ssä. Lainkohdan 1 momentin 4 kohdan mukaan verovapaaksi luontoiseduksi katsotaan koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista etua työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta. Työsuhdematkalippuetu ei täytä virkistys- tai harrastustoiminnalle asetettuja kriteereitä ja siitä onkin säädetty omat kriteerit tuloverolain 64 §:n 2 momentissa.

Yllä esitettyyn viitaten todetaan mitä kohteliaimmin, että Turun kaupunki ei suunnittele nykyisten käytäntöjen muuttamista. Näin ollen joukkoliikenteen palveluita ei olla liittämässä osaksi tyky-toimintaa.

933-2015

26.1.2015 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite Wlan-reitittimien turvallinen asentaminen kouluihin ja päiväkoteihin

2269-2015

2.3.2015 Niina Ratilainen

Aloite ilmaisen ehkäisyn kustannusten ja muiden vaikutusten selvittämisestä

Palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, ylilääkäri Minna Aromaa, ylilääkäri Jane Marttila ja ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila 4.5.2015:

Kaupunginvaltuutettu Niina Ratilainen on valtuustoaloitteessaan 2.3.2015 esittänyt selvitettäväksi nuorille ilmaisen ehkäisyn kustannuksia ja vaikutuksia Turussa. Aloitteessaan valtuutettu Ratilainen toteaa, että Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat suositelleet kunnille maksuttoman ehkäisyn tarjoamista. Rauman kaupunki on neljän vuoden ajan tarjonnut ilmaista ehkäisyä alle 20-vuotiaille tytöille, ja siellä on syntynyt kustannussäästöä ei-toivottujen raskauksien sekä sukupuolitautien leviämisen vähenemisestä ja aborttien määrän laskusta. Raumalla abortteja on ollut yli 40 % vähemmän ja klamydiatartuntoja 30 % vähemmän. Valtuutettu Ratilainen esittää, että ilmaisen ehkäisyn vaikutuksia olisi syytä selvittää ja toimintamallin käyttöä harkita.

Turussa koulujen ja oppilaitosten hoitajat ja lääkärit antavat nuorille suunnattua ehkäisyneuvontaa koko ikäluokalle koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Koulujen terveystiedon opetus sisältää lisäksi raskauden ehkäisyyn ja seksuaaliterveyteen liittyvää aineistoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta ohjataan ehkäisyä tarvitsevat nuoret Lasten ja nuorten poliklinikan (LNP) ehkäisypoliklinikalle tai ehkäisyneuvolaan. Nuoret voivat hakeutua poliklinikalle myös omatoimisesti. LNP:n ehkäisypoliklinikka tarjoaa palveluja ehkäisyyn ja gynekologisiin ongelmiin liittyen alle 18-vuotiaille. Yli 18-vuotiaat saavat ehkäisypalvelunsa ehkäisyneuvolasta, mutta sen asiakaskunnassa on myös suuri joukko alle 18-vuotiaita.   

Koulujen ja oppilaitosten terveystarkastuksissa ja muilla vastaanotoilla huomioidaan nuoren ohjaus raskauden ehkäisyssä ja sukupuolitautien torjunnassa. Lisäksi nuorilla on mahdollisuus saada ilmaisia kondomeja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.

Turussa on noin 12 500 alle 20-vuotiasta tyttöä/naista. Heistä LNP:n ehkäisypoliklinikan palveluita on vuonna 2014 käyttänyt 106 ja ehkäisyneuvolan palveluita 1377. Kyseisellä ikäryhmällä oli vuoden 2014 aikana asiakaskäyntejä ja käynnin korvaavia puheluja LNP:lla kaikkiaan 889 ja ehkäisyneuvolassa 1811.

Ennen ehkäisyn aloitusta nuori haastatellaan huolellisesti ja ehkäisyvalmisteen soveltuvuus harkitaan. Nuorelle kerrotaan sukupuolitautien ehkäisyyn liittyvistä asioista, ohjataan turvalliseen ja vastuulliseen seksikäyttäytymiseen sekä kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja hyvinvointia. Ehkäisyä aloitettaessa nuori saa ilmaiseksi kolmen kuukauden ehkäisyvalmisteet. Tämän jälkeen ehkäisy on omakustanteista. Ilmaisia kondomeja saa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta että em. poliklinikoilta.

Raskauden keskeytysten määrä Turussa vuosina 2012–2014 iän mukaan

Suurin osa raskauden keskeytyksistä tehdään 20–29-vuotiaille naisille. Alle 20-vuotiaiden osuus on noin 15 %. Aborttien määrässä on tällä aikavälillä ollut jonkin verran vähenemistä.

Sukupuolitautien esiintyvyys Turussa alle 20-vuotiailla

Vuoden 2014 tilastojen mukaan alle 20-vuotiailla on diagnosoitu sukupuolitauteja seuraavasti:

klamydia 138, syfilis 1, gonokokki 1.

Ehkäisypillereiden kustannukset

Turun kaupungin hyvinvointitoimialan toimipisteisiin ehkäisypillerit tilataan sairaala-apteekin kautta lähes ilmaiseksi. Sairaala-apteekin antaman selvityksen mukaan osa lääkeyrityksistä tarjoaa valmisteitaan ns. senttihintaan; osa antaa alennuksen tukkuhinnasta ja osa ei anna mitään tarjousta. Kaikki sairaala-apteekin kautta luovutettavat lääkkeet, ehkäisyvalmisteet mukaan lukien, kilpailutetaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lääkehuollon koordinoimassa lääkkeiden yhteishankinnassa. Lääkkeet valitaan tämän kilpailutuksen ja tarjouspyynnössä esitettyjen ehtojen perusteella kahden vuoden välein Jos valmistetta ei tarjota kilpailutuksesta, voidaan se silti valita sairaala-apteekin perustuotevalikoimaan, jos sille on perusteet. Tällöin tuotteet hankitaan tukkuhinnoilla.

Lääkelain 65 § mukaan sairaala-apteekista ja lääkekeskuksesta voidaan luovuttaa vastikkeetta terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 §:ssä tarkoitettuun kansanterveydelliseen valistustyöhön ja raskauden ehkäisyneuvontaan ja 26 §:ssä tarkoitettuun valistus- ja ehkäisytoimintaan käytettäviä lääkkeitä.

Terveydenhuoltolain 13 §:ssä todetaan, että kunnan on järjestettävä alueensa asukkaille myös ehkäisyneuvontaa ja muita seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä palveluja.

Sairaala-apteekista luovutettavat ehkäisyvalmisteet on tarkoitettu vain neuvontaan ja ehkäisyn aloitukseen. Sen jälkeen potilas hakee ehkäisytabletit avoapteekista omakustanteisesti. Ehkäisyvalmisteiden tukkuhinta vaihtelee jonkin verran. Mikäli kaupunki kustantaisi jatkossa myös kolmen kuukauden aloituspakkauksen jälkeen ehkäisypillerit nuorille, noudattaisi hinta todennäköisesti tukkuhintaa. Käytännössä hinta olisi noin 100 euroa/vuosi/henkilö (3 kk pakkaus à 24,50 €).

Läheskään kaikki nuoret eivät tarvitse ehkäisyä. Jos arvioidaan, että 14–20-vuotiaiden ikäluokassa puolet tytöistä/nuorista naisista tarvitsisi ehkäisyn (arviolta 2625 tyttöä/nuorta naista), kustannukset kaupungille tulisivat tukkuhinnan mukaan olemaan noin 260 500 euroa/vuosi.

Yhden abortin hinnaksi HUS on ilmoittanut 720 €. Mikäli laskemme tämän perusteella alle 20-vuotiaiden aborteista säästyvät kokonaiskustannukset, saadaan summaksi 40 320 €.

Pohdinta ja kannanotto aloitteen ehdotukseen

Suurin osa raskauden keskeytyksistä tehdään 20–29-vuotiaille naisille. Turussa alle 20-vuotiaille tehtyjen aborttien osuus on noin 15 %.  Alle 16-vuotiaiden nuorten raskaudenkeskeytykset Turussa ovat onneksi melko harvinaisia, vuonna 2014 niitä tehtiin 7. Sukupuolitaudeista selkeästi yleisin on klamydia. Tartuntojen leviämisen ehkäisyssä tärkeintä on nuorten seksuaalikäyttäytymisen ja kondomin käytön ohjaus.

Ehkäisyvalmisteiden ilmaista jakamista ainakaan alle 20-vuotiaille ei voitane perustella raskaudenkeskeytystarpeen vähenemisellä. Laskelmien mukaan myöskään euroissa laskettua säästöä ei synny. Kolmen kuukauden ilmainen ehkäisyn aloitus näyttäisi riittävän pysyvän ehkäisyn jatkamiseen nuorilla. Syksyllä 2012 Turussa siirryttiin 9 kk aloituspakkausten ilmaisjakelusta 3 kk jakeluun. Kaikissa ikäluokissa raskauden keskeytykset ovat sen jälkeenkin vain laskeneet, eli tällä ei ollut vaikutusta raskaudenehkäisyn käyttöön eikä aborttien määrään. Voidaankin ennemmin todeta, että ehkäisyneuvonta on Turussa toiminut hyvin, eikä Rauman kaltaista keskeytysten vähenemistä tai kustannussäästöä olisi sen vuoksi realistista odottaa.

Lääkkeellisten ehkäisyvalmisteiden maksuton jakaminen ei myöskään vähennä sukupuolitauteja. Ohjaus turvalliseen ja vastuulliseen seksikäyttäytymiseen sekä kondomien jakaminen systemaattisesti esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimesta auttanee sukupuolitautien leviämistä ehkäisevästi. Mikäli halutaan vaikuttaa nuorten seksuaalikäyttäytymiseen, tulisi panostaa seksuaalikasvatukseen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä matalan kynnyksen paikoissa. Toimintaa voitaisiin harkita lisättäväksi esim. Vamoksen yhteyteen ja suunnitteilla olevan nuorisoneuvolan/-poliklinikan toimintaan.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 7.5.2015:

Turun kaupungin hyvinvointitoimiala lähettää edellä olevan selvityksen vastauksena aloitteeseenne.

3272-2015

23.3.2015 Niina Ratilainen ym.

Hyvinvointitoimiala palvelualuejohtaja Katariina Korkeila:

Aloite paperittomien terveyspalvelujen järjestämisestä Kaupunginvaltuutetut Niina Ratilainen ja Lauri Kattelus ovat valtuustoaloitteessaan 23.3.2015 esittäneet, että Turku valmistelee muutoksen, joka takaa kunnassa paperittomien henkilöiden terveydenhuollon järjestämisen ja oikeuden välttämättömiin terveyspalveluihin. Aloitteessaan valtuutetut kertovat Helsingissä ja Turussa toimivasta salaisesta Global Clinic –keskuksesta, joka toimii vapaaehtoisvoimin ja jonka asiakaskunta Turussa on ollut arviolta alle 100 henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla valmisteltu lainsäädäntöhanke terveyspalveluiden turvaamiseksi ilman oleskelulupaa oleville ei edennyt viime hallituskaudella, mutta ministeriö ja THL suosittavat terveydenhuollon järjestämistä. Aloitteen mukaan vapaaehtoisvoimin toimiva terveydenhuolto ei ole kestävällä pohjalla, minkä vuoksi valtuustoaloite nyt tehtiin.

Olen saanut asiaan liittyen lausunnot avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkiselta ja sairaalan vs. ylilääkäri Maarit Wuorelalta. Lausuntojen perusteella voidaan todeta, että vapaaehtoisvoimin toimiva paperittomien klinikka tekee jo tällä hetkellä yhteistyötä Turun hyvinvointitoimialan infektioiden torjunnan ja potilasturvallisuuden yksikön kanssa esimerkiksi infektioiden ja epidemioiden suhteen. Kiireellisen hoidon antaminen on turvattu jo terveyden-huoltolain nojalla. Uuden toiminnan perustaminen vaatisi erillisen resursoinnin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vailla pitkäaikaista oleskelulupaa oleville tarjotaan jo nykyisellään välttämättömiä terveyspalveluita. Pitkäaikaissairauksien hoitoon ei ole varauduttu. Erillinen resursointi tarkoittaisi vähintään osa-aikaista lääkärin (arviolta 20 %) ja hoitajan (arviolta 50 %) resursointia, mikä tarkoittaisi noin 40.000 € euromääräistä resursointia. Lisäksi tarvitaan tila, jossa toiminta voidaan toteuttaa; nykyisillä terveysasemilla ei ole ylimääräistä tilaa uudelle toiminnolle. Nämä tulisi tällöin turvata erillisellä päätöksellä rahoituksineen ja henkilöstön tavoitetason tarkistuksineen.

3279-2015

23.3.2015 Alpo Lähteenmäki

Aloite selvityksen laatimisesta Kiinteistö Oy Turun Kaskenlinnan tilojen käytöstä

Strateginen tilojen ohjaus -vastuualue, vs. tilajohtaja Tuomas Koskiniemi ja toimialajohtaja Jouko Turto:

Kaupunginvaltuuston jäsen Alpo Lähteenmäki on tehnyt aloitteen, jossa pyydetään selvittämään Turun sekä Ruissalosäätiön yhteisesti omistaman Kaskenlinnan kiinteistö Oy:n tilojen tulevaa käyttöä. Hän pyytää edelleen aloitteessaan, että on selvitettävä ko. kokonaisuuteen liittyvät taloudellisen yhteistyön muodot ja vaikutukset Turun kaupungin talouteen. Selvitys tuodaan kaupunginvaltuuston tiedoksi.

Tilat ja niiden hallinta

Kaskenlinnasta Turun kaupungilla on hallinnassaan osaketiloja sekä vuokratiloja, joista muodostuu kustannuksia, seuraavasti:

Osaketila

Osakeomistuksessa olevan tilan hoitovastike vuonna 2014 on ollut 11 240,32 €/kk ja vuoden 2015 arvio on 14 244,17 €/kk. Rahoitusvastikkeen osuus vuonna 2014 oli 74 230,23 €/kk ja vuoden 2015 arvio on 75 808,40 €/kk. Yhteensä 1 025 646,60€ vuonna 2014 ja yhteensä 1 044 584,64€ vuonna 2015.

Vuokratila

Vuokratilan osalta kustannukset ovat olleet vuonna 2014 (alv 0 %) yhteensä 979 733€, koostuen seuraavasti:

- Pääomavuokra: 69 323,23 €/kk

- Ylläpitovuokra 9 943 €/kk

- Ylläpitovuokran tasauslasku vuodelta 2014 oli 28 538,24 € (kertasuoritus)

Hoitovastike on aina ollut sama kuin ylläpitovuokra. Yhtiöön ei jätetä ylijäämää. Esimerkiksi vuodelta 2013 saatiin takaisin 28 162,74 €.

Edellä esitettyjen kustannusten lisäksi Hyvinvointitoimiala maksaa koko Kaskenlinnasta sähköstä, vedestä ja muista käyttökustannuksista keskimäärin yhteensä 330 000 €/vuosi.

Vuokrasopimuksessa sovittua:

Vuokrasopimus on määräaikainen 25 vuotta pitkä, joka päättyy 31.1.2034.

Pääomavuokran suuruus määräytyy seuraavasti:

Kaupunki maksaa pääomavuokraa vuokrauksen kohteen rakentamiseen sitoutuneen hankintamenon sopimuksen 3 kohdan mukaan hyväksytystä hankkeen lopullisesta hankinta-arvosta. Hankintamenon perusteena ovat kustannukset ilman arvonlisäveroa. Pääomavuokra määräytyy 3. kohdassa tarkoitetun vuokrauksen kohteen investoinnin lopullisesta hankimenosta siten, että pääomavuokra vuodessa vastaa seitsemän prosentin vuotuista tuottoa lisättynä 6. kohdan mukaisella indeksimuutoksella.

Vuokrauksen kohde, kuuluu seuraavasti:

Turun kaupungin Kurjenmäen kaupunginosan ensimmäisen korttelin tontille nro 5 (tai uudelle muodostettavalle tontille) rakennettavan pitkäaikaissairaalan D-siipiosan tilojen vuokraaminen ja Säätiön osakashallinnassa olevat auto-paikat. D-siiven rakennettavat bruttoneliöt ovat yhteensä n. 6 100 bruttoneliötä sisältäen 6 550 hyötyneliömetriä. Edellä mainittujen neliömetrien lopullinen määrä tarkistetaan taloudellisessa loppuselvityksessä.

Vuokrien indeksisidonnaisuus, kuuluu seuraavasti:

Pääomavuokra sidotaan elinkustannusindeksiin(1951:100)varsinaisella vuokra- ja mahdollisella jatketulla vuokra-ajalla seuraavalla tavalla:

- perusindeksinä käytetään D-siipiosan luovutuskuukauden indeksipiste-lukua

- indeksin muutoksesta huomioidaan vuokrassa 31,43 %

- indeksin tarkastus tehdään kerran vuodessa, alkaen tammikuun 1. päivästä

- tarkistusindeksinä on edellisen kalenterivuoden lokakuun indeksiluku

- tarkistettua vuokraa maksetaan tarkistuskuukauden (lokakuu) seuraavan tammikuun alusta lähtien

- ensimmäinen indeksitarkistus suoritetaan vuoden 2009 alusta

- Vuokran määrä ei voi laskea indeksin vaikutuksesta. Säätiö ilmoittaa hyvissä ajoin ennen vuodenvaihetta uuden tarkistetun pääomavuokran määrän.

Tilojen käytössä tapahtumassa olevat muutokset

Turun kaupunki on päättänyt siirtää vanhuspalvelun ympärivuorokautisen hoidon paikkoja 100 (KV 23.3.2015). Tässä yhteydessä Kaskenlinnasta vapautuu tiloja, jotka sijaitsevat ns. vuokratilassa.

Tilojen tulevana käyttönä Kaskenlinnan sairaalaan suunnitellaan kuntouttavan hoidon kokonaisuutta, jonne on tarkoitus keskittää suurin osa kaupungin sairaalan kuntoutusosastoista ja ne pitkäaikaissairaanhoidon paikat, jotka kuuluvat sairaalapalveluiden palliatiivisen hoidon osastoryhmään. Tämä perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, joka edellyttää, että iäkkäiden palvelut toteutetaan siten, että ne tukevat iäkkäiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedusteli, onko osana kaupungin kuntouttavan hoidon kokonaisuutta mahdollista vuokrata tiloja Kaskenlinnasta Paimion sairaalan kuntoutusosastolle. Etäinen sijainti ilman yksikön tarvitsemia tukitoimintoja vaikeuttaa yksikön toimintaa ja on tuonut ongelmia hoitoketjuyhteistyön sujuvuuteen sekä lisännyt toiminnan kustannuksia. Sairaanhoitopiirin kuntoutusosaston sijoittuminen Kaskenlinnaan tuo synergiaetuja hyvinvointi-toimialan kuntoutusosastojen toiminnalle. Hoitoketjuyhteistyö tulee joustavammaksi ja tarkoituksenmukaista työnjakoa on helpompi kehittää. Keskittämällä kuntoutusta voidaan ennakoida tulevaisuutta, jossa laadukkaan ja vaikuttavan kuntoutuksen tarve koko ajan lisääntyy, kun eliniän odote kasvaa ja yhä useamman tavoitteena on itsenäinen selviytyminen kodeissaan mahdollisimman hyvänvointisina. Hyvinvointitoimiala ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat tehneen tästä sopimuksen.

Edellä olevasta syystä johtuen etsittiin osalle nykyisiä Kaskenlinnassa olevia toimintoja korvaavat tilat, sillä kyseiset potilaat tarvitsevat hyvää ja laadukasta perushoivaa, mutta heidän sairauksiensa hyvä hoito ei edellytä sairaala-olosuhteita.

Konsernihallinnon Strateginen tilojen ohjaus -vastuualue ja Kiinteistöliikelaitos antavat edellä olevan selvityksen vastaukseksi kaupunginvaltuustolle.

6924-2015

15.6.2015 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite veneilymahdollisuuksien parantamisesta Turussa

Infrapalvelut, Timo Sirkiä 28.7.2015:

Kaupunginvaltuutettu Eeva-Johanna Eloranta on tehnyt aloitteen Turusta veneilijäystävällisempi kaupunki. Elorannan aloitteessa 15.6.2015 Kv § 137 todetaan, että Aurajoen varressa tai sen välittömässä läheisyydessä on lukuisia nähtävyyksiä jotka houkuttelisivat myös veneilijöitä enemmän, mikäli olosuhteet lyhyille pysähdyksille olisivat paremmat. Rantautumiseen tarkoitettuja venepaikkoja, joissa venettä voisi pitää tunnin tai kaksi. Lisäksi aloitteessa toivotaan selvitystä, millä tavoin Tuomiokirkkosillalta Koroisten niemeen saisi veneväylän.

Kiinteistölaitoksen vastine valtuustoaloitteeseen

Aurajoessa, Aurasillan ja Kirjastosillan välissä itärannalla on lyhytaikaiseen pysähtymiseen tarkoitettuja maksuttomia venepaikkoja, pysäköintikiekkoa käyttäen (3 h). Venepaikkoja 90 m alueella on n. 9 kpl, niistä on kerrottu alueella olevalla ilmoitustaululla. Kaupungin nettisivuilla on myös kerrottu veneparkin käyttömahdollisuudesta. Aurasillasta alajuoksulle päin, kaikki venepaikat ovat vuokrapaikkoja.

Tuomiokirkkosillalta Koroisten niemeen saakka ei ole veneväylää koska se vaatisi ruoppausta ja väylän rakentamista. Ruoppaus on kallista ja seuraavana vuonna ruoppausväylä olisi taas saven peitossa, koska yläjuoksulta savea virtaa jatkuvasti. Nykyiselläänkin joen uoma muuttuu koko ajan. Veneväylän rakentaminen ja merkitseminen vaatisi jokavuotista ylläpitoa.

Virkistyskäyttöön tarkoitettu kanoottireitti kulkee Halistenkosken kanoottilaiturille asti.

Kiinteistöliikelaitos toteaa, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin ja antaa edellä olevan selvityksenä aloitteen tekijälle.

7170-2014 aloitevastuksen liite

Lausunto Riitta Karjalaisen 16.6. tekemään aloitteeseen: Laajennetuilla sairaanhoitajien tehtävänkuvilla hyötyä potilaille/asiakkaille ja kuntataloudelle

Sairaanhoitoprosessin ylihoitaja Jaana Piispanen, ehkäisevän terveydenhuollon johtaja Pirjo-Riitta Liuksila, avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen:

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus:

Lääkäripula on ollut viime vuosina monen terveyskeskuksen ongelma. Sairaanhoitajien kouluttaminen määräämään lääkkeitä on nähty yhtenä apuna tilanteen helpottamiseksi. Turussa lääkäripulasta ei ole erityisesti kärsitty. Vastaanottotyötä tekeviä sairaanhoitajia/terveydenhoitajia on suhteessa vähän lääkärivakansseihin verrattuna. Rajattuun lääkkeenmääräämiseen hoitajilla ei ainakaan tämän perusteella ole tarvetta.

Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisellä on katsottu olevan merkitystä erityisesti pitkäaikaissairaanhoidossa. Tarkoituksena on vapauttaa lääkärien työpanosta lääketieteen vaativampaa osaamista edellyttäviin tehtäviin, parantaa työn hallintaa sekä kehittää osaamista sekä sen hyödyntämistä. Näin pyritään edistämään terveyskeskustyön houkuttelevuutta ja edellytyksiä parantaa sen tuloksellisuutta. Sääntelyn tavoitteena on samalla edistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon tarkoituksenmukaista kehittämistä. Tavoitteet ovat sinänsä hyvät ja perustelut lääkkeenmääräämiselle ovat olleet ajankohtaisia vuonna 2011. Nyt kuitenkin hallitus päätti osana rakennepoliittisia uudistuksia reseptien voimassaoloajan pidentämisestä nykyisestä yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Pidentäminen vähentää kuntien terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia, koska reseptin uusimiseen liittyvien lääkäri- ja hoitajavastaanottojen määrä vähenee. Samalla vähenevät myös potilastiedon päivittämiseen kuluva työaika ja vastaanottohenkilökunnan työmäärä, kun reseptiliikenne vähenee. Muutokset ovat tulossa voimaan vuoden 2015 aikana.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koska reseptit ovat voimassa kaksi vuotta, tarvetta hoitajan vastaanottokäynnille reseptin kirjoittamista varten ei ole. Hoitovastuussa olevan lääkärin lienee tarpeellista tavata kahden vuoden välein potilaansa, joka käyttää säännöllisesti lääkitystä johonkin pitkäaikaissairauteen.

Ehkäisevässä terveydenhuollossa rajattu lääkkeenmääräämisoikeus voi koskea hyvin suppeaa lääkevalikoimaa kouluissa, opiskeluterveydenhuollossa ja ehkäisyneuvolassa. Toiminnan hajanaisuus huomioon ottaen työnantajalla on hyvin rajallinen mahdollisuus kouluttaa hoitohenkilökunta lääkkeenmääräämiseen ja huolehtia jatkossa asianmukaisen tiedon ylläpitämisestä.

Rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden saaminen edellyttää suoritettuja 45 opintopisteen laajuisia korkeakouluopintoja. Lisäksi vaaditaan viimeisten viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus sillä tehtäväalueella, jolla henkilö tulee lääkettä määräämään. Tämän lisäksi työssä tapahtuvaa oppimista on ohjattava lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, joka vastaa opiskelijan välittömästä ohjauksesta ja osallistuu työelämässä tapahtuvan näytön arviointiin. Koulutuksen hinta on noin 5000 €/henkilö. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneille hoitajille on maksettu 300 – 500 € palkkaa lisää lähinnä henkilökohtaisina lisinä.

Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten sekä nykyisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, emme näe tällä hetkellä tarpeellisena työnantajan maksamaa rajattua lääkkeenmääräämiskoulutusta terveysasemien hoitajille. Tarpeellisena sen sijaan näemme edistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon tarkoituksenmukaista kehittämistä hyödyntämällä laajamittaisesti sairaanhoitajien / terveydenhoitajien jo peruskoulutuksessa saatua osaamista. Jos tulevaisuudessa terveysasemia kehitetään ns. hoitajavetoisiksi vähentämällä lääkäreitä ja lisäämällä hoitajia, tulee sairaanhoitajien rajattu lääkkeenmääräämisoikeusasia uudelleen ajankohtaiseksi.

Asiakasvastaava:

Yksi Toimiva terveyskeskus – toimenpideohjelman keskeisistä toimenpiteistä on pitkäaikaissairauksien hoidon ja ehkäisyn kehittäminen terveyshyötymallin mukaisesti. Periaatteena on siirtyä hajautetusta sairauskeskeisestä hoidosta kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen hoitoon. Yksi mahdollisuus tämän toteuttamiseksi on monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien tai käyttävien asiakkaiden hoidon toteutuksesta vastaavan tai hoitoa koordinoivan case managerin (asiakasvastaava) toiminnan mallintaminen.

Terveyskeskuksessa toimivan case managerin (asiakasvastaava) toiminnan tulisi painottua pääasiassa omahoitoa tukevaan asiakastyöhön ja palveluohjaus – toiminta palvelujen yhteensovittamiseen. Perusperiaatteita ovat asiakas- ja yhteisölähtöisyys, hoidon jatkuvuus ja toiminnan vaikuttavuus. Asiakasvastaava – toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyvää laatua ja kustannusvaikuttavia tuloksia.

Asiakasvastaava – toiminta kohdistetaan ensisijaisesti monisairaisiin ja/tai paljon palveluja tarvitseviin tai käyttäviin asiakkaisiin. Asiakkaat on mahdollista tunnistaa aktiivisesti seulomalla heidät asiakastietojärjestelmistä. Toiminnassa on kyse laaja-alaisesta hoitomallista, jossa asiakkaan kohtaamisessa pyritään huomioimaan koko ihminen erilaisine ongelmineen ja tarpeineen. Malli painottuu sairauksien ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja seurantaan. Moniammatillinen yhteistyö ja tiimin erilaisen osaamisen hyödyntäminen on toiminnan lähtökohta. Ensisijaista on asiakkaan omahoidon ja voimaantumisen tukeminen.

Turun terveyskeskus on mukana Kaste2- hankkeessa ”Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille”, jossa on tarkoitus kehittää paljon palveluita käyttävien riskiryhmien, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelumalleja Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Tavoitteena on lisätä riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä palvelurakenteita muuttamalla ja luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Tässä hankkeessa nimenomaan hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja tiimin erilaista osaamista asiakkaan kokonaistilanteen arvioinnissa, hoidossa ja seurannassa. Hankkeen palvelumalleja on tarkoitus jalkauttaa kaikille terveysasemille.

Lääkäreiden työpanos ei yksin riitä kaikkien asiakkaiden hoidon seurantaan, eikä hyvässä tasapainossa olevan sairauden seuranta lääkäriä aina vaadikaan. Asiakasvastaava -toimintamallissa vastuu joidenkin monisairaiden ja/tai paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoidosta ja seurannasta on siirretty asiakkaan hoidosta vastaavassa tiimissä esim. sairaanhoitajalle / terveydenhoitajalle, joka silloin toimii asiakasvastaavana. Vastuun siirtäminen asettaa tiettyjä ammatillisia pätevyysvaatimuksia ja toimenkuvan laajentamista. Turussa kahdella terveysasemalla toteutetaan kahden lääkärin ja yhden hoitajan tiimeissä potilaan kokonaishoidon suunnittelua ja seurantaa ilman varsinaista vastuun siirtämistä ja tarkoitus on, että kokemusten tuoman tiedon mukaan toimintaa laajennetaan kaikille terveysasemille. Tämän tyyppinen toiminta ei vaadi sairaanhoitajille/terveydenhoitajille laajamittaista lisäkoulutusta, vaan peruskoulutuksen tuoman tiedon ja työkokemuksen tuoman taidon optimaalista käyttöönottoa.

Turun ammattikorkeakoulussa on alkamassa vuoden 2015 alussa asiakasvastaava – koulutus, joka jakaantuu kahteen osaan; case manager (15op) ja kliininen vastaanottohoitotyö (15op). Koulutuksen hinta on vielä tarkentumatta, mutta arvio on noin 4500 €/henkilö. Tämä kokonaisuus antaa teoreettisen pätevyyden asiakasvastaavan nimikkeen käyttöön. STM:n raportin mukaan koulutuksen lisäksi vaaditaan vähintään viiden vuoden työkokemus lähinnä perusterveydenhuollossa. Laajan vastuun pitäisi näkyä myös palkkauksessa. Tämä tarkoittaa Turun terveyskeskuksessa sitä, että kustannukset kouluttamisesta, jos jokaiselta terveysasemalta yksi hoitaja osallistuisi tähän, olisivat noin 45.000 €. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan yksi asiakasvastaava voi vastata 50 – 75 asiakkaan hoidosta. Tämä taas tarkoittaa sitä, että yksi asiakasvastaava terveysasemalla on aivan liian vähän.

Asiakastoiminnan perusajatus ja tavoitteet ovat kannatettavia. Realistista olisi viedä tätä ideologiaa terveysasemien arkeen pienin askelin. Lähtökohtana voisi olla edellä mainitut Kaste2- hankkeen tuomat toimintamallit ja omat hoitotiimityön kokemukset. Tarvittaessa voisi pilottiluonteisesti kouluttaa muutama hoitaja asiakasvastaaviksi ja laajentaa toimintaa sen mukaan, jos se kokemusten myötä koetaan tarpeelliseksi.