Toimialajohtaja Riitta Liuksa, resurssijohtaja Max Lönnqvist ja hallintojohtaja Antti Perälä:

Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt hyvinvointitoimialan organisaatiouudistusta kokouksessaan 10.6.2014 § 168. Tuolloin esitettiin, että hyvinvointitoimialan uuteen organisaatioon tulee kuuden tulosalueen sijaan kolme palvelualuetta

• terveyspalvelut
• perhe- ja sosiaalipalvelut
• vanhuspalvelut

Lisäksi esitettiin, että organisaatioon tulee kaksi erillistä toimintoa, joilla ei ole palvelualueen varsinaista statusta

• toimialan hallinto ja
• sairaanhoitopiiri

Terveyspalvelut

Palvelualue pitää sisällään sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi tälle palvelualueelle omaksi kokonaisuudekseen esitetään mielenterveys- ja päihdepalveluja, jotka pitäisivät sisällään sekä avo- että laitoshoitoa. Nykyisin mielenterveys- ja päihdepalvelut hajaantuvat eri vastuutahoille, mikä puolestaan aiheuttaa palveluprosesseissa tehottomuutta.

Terveysasemien toimintaa tehostetaan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on välttämätöntä palvelurakenteen muutoksen ja potilaslähtöisen toiminnan toteuttamiseksi.

Sairaalatoimintojen keskittäminen mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja vaikuttavan oikea-aikaisen hoidon toteuttamisen. Toiminnan tehokkuudella voidaan vaikuttaa palvelurakenteen muutokseen ja tarpeettomaan erikoissairaanhoidon käyttöön.

Lääkinnällisen kuntoutuksen avulla tuetaan merkittävästi sekä avo- että laitoshoidossa olevien vaikuttavaa kuntoutumista.

Lääkäripalvelujen keskittämisellä turvataan ja tuetaan eri avohuollon muodoissa olevien palvelujen laadukas ja tehokas toteuttaminen.

Suun terveydenhuollon organisatorista asemaa tulee arvioida osana terveyspalveluiden uudistusta. Tavoitteena tulee olla joustavampi toimintaympäristö ja selkeästi ketterämpi yksikkö, jolla voidaan vastata alati kasvavaan palvelutarpeeseen.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Palvelualueelle on keskitetty sosiaalityön (sisältää lastensuojelun) ja lapsiperheille tarjottavia (neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto) palveluja.

Nykyiset ehkäisevän terveydenhuollon toiminnot tulee muuttaa kattamaan nykyistä tehtäväänsä enemmän hyvinvointierojen kaventamiseen tähtäävää toimintaa. 

Psykososiaaliset palvelut tukevat eri muodoissa lapsiperheitä. Valmistelussa oleva koulupsykologien siirto tukee asiakaslähtöisen ja tehokkaan kokonaisuuden muodostumista.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Palvelualueella palveluohjauksen rooli on selkeästi kasvava ja muodostaa siten oman kokonaisuutensa. Palveluohjaukseen sisältyy myös SAS- toiminta, jonka avulla toteutetaan sijoittuminen ympärivuorokautiseen hoitoon.

Vanhuspalvelut sisältävät lisäksi nykyistä geriatrista sairaalatoimintaa lukuun ottamatta sekä avo- että ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat kokonaisuudet.

Nyt esitetyssä mallissa vammaispalvelut on sijoitettu vanhuspalvelujen kokonaisuuteen, jolloin asiakasryhmien palveluprosessien yhdenmukaisuutta voidaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää ja kehittää.

Toimialan hallinto ja yhteiset palvelut

Toimialan hallinnollisten tukipalveluiden organisaatiota tulee kehittää edelleen paremmin vastaamaan johdon ja palvelualueiden tietotarpeita. Samalla tulee määritellä selkeämmin hajautetusti/keskitetysti tuotettavat palvelut toimialalla. Mm. tietojohtamisen kysymys on noussut esille useasti ja uudistamisen yhteydessä on perusteltua arvioida mm. eri järjestelmien pääkäyttäjätehtävien siirtämistä toimialapalveluiden alaisuuteen. Muutoksen perusteluna on erityisesti nopeasti kehittyvä toimintaympäristö, tietotarpeiden muutos sekä yhdenmukaisen kehittämisstrategian ja kustannustenhallinnan parempi koordinaatio. Lisäksi toimialapalveluiden riittävällä koordinaatiolla ja ohjauksella on voitava varmistaa kärkihankkeiden ja kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpano. Toimialan hallinnon uudistuksessa vahvistetaan toimialajohtajan tueksi erikseen määritettäviä osaamisalueita kuten hankintaosaamista, strategista tiedolla johtamista ja kehittämistyötä. Samalla varmistetaan mahdollisimman toimiva vastaavuus kaupungin matriisitoimintojen kanssa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin merkitys hyvinvointitoimialan taloudelle ja toiminnalle on erittäin suuri. Omistajaohjauksen vahvistaminen valtakunnallisten uudistusten murrosvaiheessa on välttämätöntä. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiriä koskevaa palvelusuunnittelua ja resursointia ml. investointikysymykset ehdotetaan omaksi toiminnokseen.

Kaupungin työllisyystoiminnan hallinnon uudistamisen valmistelu on käynnistetty työllistämispalvelukeskuksen perustamiseksi kaupunginhallituksen alaisuuteen. Hyvinvointi- ja sivistystoimiala valmistelevat yhteistyössä lisäksi koulupsykologien siirtoa hyvinvointitoimialalle

Johtosääntö

Hyvinvointitoimialan organisaation uudistaminen edellyttää myös hyvinvointitoimialan johtosäännön uudistamista. Johtosäännön keskeisimmät muutokset ovat tulosalueiden muuttaminen palvelualueiksi ja että palvelualueita on 3 entisen 6 tulosalueen sijaan. Viranhaltijoiden erityistä toimivaltaa koskevat kohdat on kirjoitettu siten, että palvelualueiden rajat eivät aseta esteitä organisaation asiakaslähtöiselle toiminnalle. Lisäksi tekstiin on tehty joitakin terminologisia täsmennyksiä. Lautakunnan toimivaltaan ei esityksessä tehdä muutoksia.

Liite 1Ehdotus hyvinvointitoimialan uudeksi johtosäännöksi

Oheismateriaali 1Hyvinvointitoimialan 17.12.2012 hyväksytty johtosääntö 

Johtosäännön hyväksymisen jälkeen toimialajohtaja päättää toimivaltansa puitteissa muista toimivallan delegoinneista ja tekee esitykset eräiden toimialan virkojen lakkauttamisesta ja uusien perustamisesta.

Hyvinvointitoimialan yhteistoimintaelin on käsitellyt hyvinvointitoimialan organisaatiouudistusta 9.6.2014 § 30 ja 7.8.2014 § 38 sekä johtosääntöehdotusta 23.9.2014 § 54.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyisi liitteen 1 mukaisen johtosääntöesityksen siten, että se tulisi voimaan 1.1.2015 ja että samalla kumotaan kaupunginvaltuuston 17.12.2012 § 252 hyväksymä hyvinvointitoimialan johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors 7.10.2014:

Hyvinvointitoimialan yhteistyöryhmä käsitteli hyvinvointitoimialan johtosääntöluonnosta 23.9.2014 § 54 ja merkitsi sen tiedoksi. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa johtosääntöluonnosta käsiteltiin 7.10.2014 § 106 ja yhteistyötoimikunta merkitsi luonnoksen hyvinvointitoimialan johtosäännöksi tiedoksi.

Liite 1Hyvinvointitoimialan johtosääntö (ehdotus 13.10.2014)

Oheismateriaali 1Hyvinvointitoimialan johtosääntö (Kv 17.12.2012 § 252)

Oheismateriaali 2Sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotus hyvinvointitoimialan johtosäännöksi (Sosterla 30.9.2014 § 238)

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen hyvinvointitoimialan johtosäännön ja kumota kaupunginvaltuuston 17.12.2012 § 252 hyväksymän hyvinvointitoimialan johtosäännön.

Johtosääntö tulee voimaan 1.1.2015.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 1Hyvinvointitoimialan johtosääntö (ehdotus 13.10.2014)

Oheismateriaali 1Hyvinvointitoimialan johtosääntö (Kv 17.12.2012 § 252)

Oheismateriaali 2Sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotus hyvinvointitoimialan johtosäännöksi (Sosterla 30.9.2014 § 238)

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen hyvinvointitoimialan johtosäännön ja kumota kaupunginvaltuuston 17.12.2012 § 252 hyväksymän hyvinvointitoimialan johtosäännön.

Johtosääntö tulee voimaan 1.1.2015.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Yrttiaho Lähteenmäen kannattamana esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Yrttiahon palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 53 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 14 valtuutettua kannatti Yrttiahon palautusehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Yrttiaho Heikkilän kannattamana esitti, että asia pannaan pöydälle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtajan totesi, että valtuuston työjärjestyksen 20 §:n mukaan asia, joka esitetään ensimmäisen kerran valtuustolle, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään seitsemäntoista valtuutetuista sitä pyytää.

Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Yrttiahon pöydällepanoehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 53 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 14 valtuutettua kannatti Yrttiahon pöydällepanoehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Liite 2Äänestyslistat