Taustaa

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.3.2013 uuden strategiahierarkian. Sen mukaisesti Turun kaupungin strategiakokonaisuus (jäljempänä ”Strategia”) muodostuu kaupunkistrategiasta sekä strategisista ohjelmista: Hyvinvointi ja aktiivisuus -ohjelmasta sekä Kilpailukyky ja kestävä kasvu -ohjelmasta. Lisäksi henkilöstölle luodaan oma tavoiteohjelmansa, Henkilöstö voimavarana.

Kuva 1: Strategiahierarkia (Kv 25.3.2013).

Strategian valmistelua on tehty laajassa yhteistyössä kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistelun tuloksena strategian keskeiset näkökulmat ovat kirkastuneet ja tiivistyneet kaupunkistrategiaan ja strategisiin ohjelmiin, joita nyt esitetään kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi.

Kaupunkistrategia ja strategiset ohjelmat

Kaupunkistrategia on visionomainen dokumentti, joka kuvaa miltä kaupunki näyttää vuonna 2029, mitä keskeisiä päämääriä kaupunki toiminnalleen asettaa ja mihin periaatteisiin kaupungin henkilöstö sekä luottamushenkilöt lupaavat toiminnassaan sitoutua.

Strategisissa ohjelmissa aikajänne on neljästä kahdeksaan vuotta ja niissä tehdään linjaukset keinoista, joilla kaupunkistrategian päämääriä toteutetaan. Linjaukset puretaan toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa käytännön toimenpiteiksi, joista osa voidaan toteuttaa kärkihankkeina. Näillä tarkoitetaan konkreettisia toteutusprojekteja, jotka ovat kestoltaan yhdestä neljään vuotta ja niillä on sovitut aikataulut, tehtävät ja lopputuotteet. Kärkihankkeiksi valikoituvat laajavaikutteiset tehtäväkokonaisuudet, joilla haetaan kaupungin menestyksen kannalta välttämättömiä muutoksia ja joille halutaan erityistä näkyvyyttä.

Strategiaa täydennetään tarpeen mukaan muilla strategialuonteisilla asiakirjoilla. Voimassa olevien ja jo hyväksyttyjen ohjausasiakirjojen keskeinen sisältö on tuotu strategisten ohjelmien linjauksiin. Asiakirjojen elinkaaren päättyessä niiden uudistamistarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Asiakirjoja ei uusita silloin kun niiden keskeinen sisältö on tarkoituksenmukaisempaa kuvata kaupungin strategisissa ohjelmissa. Vastaavasti aikaisemmin laadittuja ohjausasiakirjoja voidaan tarpeen vaatiessa myös kumota. Yhdessä strategisten ohjelmien kanssa ohjausasiakirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka kattaa kaupunginvaltuuston näkökulmasta keskeiset strategiset sisällöt ja ohjauselementit.

Strategiatyöhön vaikuttaa voimakkaasti myös ulkoinen ohjaus. Lainsäädännön, asetusten, valtion ohjausasiakirjojen ja ohjelmien lisäksi kaupungin toiminnassa tulee huomioida Varsinais-Suomen liiton maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, maakuntakaavat, valtion alueviranomaisten strategiset tavoitteet sekä seudulliset ja valtakunnalliset sopimukset. Vastaavasti kaupungin tulee strategiaan nojautuen pyrkiä vaikuttamaan edellä mainittujen ja muiden sidosryhmien tavoiteasetantaan.

Strategia ohjausvälineenä

Kaupunginvaltuusto ohjaa kaupunkikonsernia asettamalla strategisia päämääriä ja tekemällä voimavarojen käyttöä koskevia valintoja. Varmistamalla, että valintojen taustalla ovat selkeästi kuvatut ja mitattavissa olevat hyödyt, valtuusto kykenee arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tarvittaessa muokkaamaan päämääriä ja linjauksia. Strategian omistajuus yhdistettynä kaupungin toimintamallia ja johtamisjärjestelmää koskevien periaatteiden omistajuuteen antaa kaupunginvaltuustolle vahvan perustan kaupunkikonsernin johtamiselle.

Strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvion laadintaan. Keskeiset strategiset tavoitteet sisällytetään talousarviokirjaan ja niitä toteutetaan talousarvion puitteissa. Tavoitteiden asettaminen poikkeaa tässä mielessä toteuttamista koskevista päätöksistä, joita viime kädessä ohjaavat käytettävissä olevien taloudellisten ja muiden voimavarojen riittävyys.

Strategisten linjausten valinta

Kaupunginhallituksen 3.6.2013 tekemän päätöksen mukaisesti strategisia linjauksia valittaessa on kyettävä vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:

-       Sopimusohjaus: Strategian päämäärät ja tavoitteet puretaan toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimintaa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Sopimusohjaus yhdistää toiminnan ja talouden suunnittelun.

-       Kehittämisen ohjausmalli: Strategian hyötyjen toteutuminen edellyttää yhteistä tapaa priorisoida kehitysideoita, päättää resurssien käytöstä, toteuttaa hankkeet ja projektit suunnitelmallisesti sekä johtaa hankesalkkuja.

-       Strateginen viestintä ja osallisuus: Strategian toteuttaminen on arjen toimintaa. Strategisten linjausten sekä toimintalupausten ymmärrys ja sisäistäminen onnistuu ainoastaan jatkuvalla viestinnällä, vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä kaupungin henkilöstön, asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

-       Johtaminen ja seuranta: Strategian toimeenpanoa on johdettava ja seurattava systemaattisesti. Menestyksekäs johtaminen perustuu tietoon ja siksi tiedonhallintaan liittyvien menetelmien sekä työvälineiden kehittäminen on avainasemassa.

Kaupungin toiminnan uudistamisen lähtökohtana on kaupunkilaisten hyvinvoinnin sekä vireän elinkeinoelämän edistäminen kestävällä tavalla. Hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä on kilpailukyky. Se luo taloudellista vaurautta, jolla ylläpidetään ja kasvatetaan hyvinvointia.

Vastaavasti kaupunkilaisten hyvinvointia tarvitaan luomaan kilpailukykyä. Innostuneet ja aktiiviset kaupunkilaiset ovat luovan kaupungin elinvoimaisuuden lähde. Luovuuden avulla kaupunki kykenee uudistumaan, lisäämään tuottavuuttaan ja varmistamaan, että kaupungin tehtävänä olevat lakisääteiset ja muut palvelut kyetään hoitamaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Strategian seuranta

Säännöllinen seuranta ja mittaaminen luovat perustan strategian toimeenpanon johtamiselle. Seuranta on keskeinen osa toiminnan ja talouden vuosittaista raportointia. Sen mahdollistavat sekä kaupunkitason mittarit että sovittujen toimenpiteiden etenemistä kuvaavat mittarit ohjelmatasolla.

Kaupunkistrategian mittarit ovat indikaattoreita, jotka kertovat monipuolisesti koko kaupungin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehityksestä. Ne ovat pääosin kansallisia tilastotietoja, joille on pidemmän aikavälin vertailuarvoja myös muista kaupungeista. Indikaattorit kuvaavat välillisesti kaupungin toiminnan vaikutusta. Silloin kun ne kehittyvät myönteiseen suuntaan suhteessa aiempaan tilanteeseen tai verrokkikaupunkeihin, voidaan strategian toteutusta pitää onnistuneena. Vertailemalla voidaan myös eliminoida suhdanteiden aiheuttamat muutokset mittaustuloksissa.

Strategisten ohjelmien toimeenpanon mittarit syntyvät sopimusohjausprosessin tuloksena ja kuvaavat valittujen strategisten linjausten toteutumista. Linjaukset alatavoitteineen muuntuvat sopimusohjausprosessissa toimenpiteiksi toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa.

Strategian toimeenpanon keskeiset osa-alueet

Strategian toimeenpano edellyttää systemaattista tapaa sopia tavoitteiden toteuttamiskeinoista, tehokasta kehittämisprojektien läpivientiä, yhteistyötä eri osapuolten kesken, sekä sovittujen toimenpiteiden säännöllistä seurantaa. Nämä kyvykkyydet muodostavat neljä keskeistä strategian toimeenpanon osa-aluetta.

-       Sopimusohjaus: Strategian päämäärät ja tavoitteet puretaan toimialojen strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa niin, että niistä voidaan johtaa käytännön toimintaa tavoitteellisesti ja kustannustehokkaasti. Sopimusohjaus yhdistää toiminnan ja talouden suunnittelun.

-       Kehittämisen ohjausmalli: Strategian hyötyjen toteutuminen edellyttää yhteistä tapaa priorisoida kehitysideoita, päättää resurssien käytöstä, toteuttaa hankkeet ja projektit suunnitelmallisesti sekä johtaa hankesalkkuja.

-       Strateginen viestintä ja osallisuus: Strategian toteuttaminen on arjen toimintaa. Strategisten linjausten sekä toimintalupausten ymmärrys ja sisäistäminen onnistuu ainoastaan jatkuvalla viestinnällä, vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä kaupungin henkilöstön, asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa.

-       Johtaminen ja seuranta: Strategian toimeenpanoa on johdettava ja seurattava systemaattisesti. Menestyksekäs johtaminen perustuu tietoon ja siksi tiedonhallintaan liittyvien menetelmien sekä työvälineiden kehittäminen on avainasemassa.

Strategian toimeenpano on suunnittelu aloitettavaksi syksyllä 2014 kun Strategia on hyväksytty kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Samalla laaditaan sidosryhmäviestinnän tarpeisiin erilliset materiaalit, joita käytetään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.

Liite 1Kaupunkistrategia

Liite 2Strategiset ohjelmat

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

että liitteenä 1 oleva kaupunkistrategia ja liitteenä 2 olevat strategiset ohjelmat sekä niihin sisältyvät keskeiset päämäärät ja linjaukset hyväksytään ja

että päämäärien ja linjausten toteuttamisesta päätetään talousarvioprosessin yhteydessä kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin seuraavin muutoksin:

"Päästrategia:

Muokataan lausetta kohdassa henkilöstö:

Työt, prosessit ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä ja mielekkäitä…

Ohjelmat:

Johdanto:

(Kulttuuridiversifiteettilause - korvataan): Kansainväliset opiskelijat ja osaajat lisäävät kilpailukykyä

2.2.7

Vieraskielisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeet …

2.2.8

Peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisen opetuksen toiminnan korkea laatu

3.3.7

Toteutetaan joukkoliikenteen runkolinjasto.

Tehdään päätös raitiotiestä yleissuunnitelman valmistuttua.

Mittaristoon:

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus Turussa on yli 66 % v. 2030 mennessä:"

Päätös asiassa tehtiin Arven Eklundin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Liite 1Kaupunkistrategia

Liite 2Strategiset ohjelmat

(Kaupunginhallituksen päättämät muutokset huomioitu).

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

että liitteenä 1 oleva kaupunkistrategia ja liitteenä 2 olevat strategiset ohjelmat sekä niihin sisältyvät keskeiset päämäärät ja linjaukset hyväksytään ja

että päämäärien ja linjausten toteuttamisesta päätetään talousarvioprosessin yhteydessä kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten tarkistettuna, että kaupunkistrategian viimeisen kappaleen toiseksi viimeinen virke muutettiin seuraavaksi (lisäys lihavoituna):

”Hyvällä avoimella päätöksenteolla, johtamisella ja yhdessä tekemisellä Turku varmistaa, että valitulla kehityksen tiellä pysytään ja suunta säilyy oikeana.”

Lisäksi keskustelun aikana Miikkolan Lampin kannattamana tekemä ponsi päätettiin saattaa valtuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen tietoon.

Asian käsittely kokouksessa

Tehty ponsiesitys

Miikkola Lampin kannattamana teki seuraavan ponsiesityksen:

”Mittareihin, joko strategisiin tai operatiivisiin ohjelmiin, esitetään lisättäväksi palveluja tarjoavien yritysten sekä muiden yhteisöjen tyytyväisyys kaupungin toimintatapoihin.

Niissä tulisi näkyä kaupungin itse sekä muiden tuottamien palvelujen vertailumittarit tai -luvut. Myös ulkomaisten investointien määrä sekä toimenpiteet niiden houkuttelemiseksi ovat asioita, jotka ovat tärkeitä mittareita kaupungin elinkeinopolitiikan toimivuudesta.

Strategioissa ei ole selkeästi huomioitu miten turvataan osaava kotimaisen sekä ulkomaalaisen työvoiman saatavuus (strateginen henkilöstösuunnitelma, rekrytointi, työnantajalupaukset).

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien suhteellinen kasvattaminen on hyvä tavoite, mutta toimenpiteitä ei voi kuitenkaan tehdä heikentämällä muita kulkutapaosuuksia. Myös henkilöautoliikenteen sujuvuus ja paikoitus pitää taata, sillä se on enemmistön liikennemuoto.

Strategisissa linjauksissa ei mainita tietoliikenneyhteyksiä. Ehdotamme parannuksia avoimiin langattomiin verkkoihin koko seudullisella alueella eli kaikille kaupunkilaisille avointa maksutonta tietoliikeverkkoa.”

Tehdyt muutosehdotukset

Tavio Lampin kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”1)

Alkuperäinen: "2.2.3 Vieraskielisen väestön suomen ja ruotsin kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla

Alatavoite:

Kaikille vieraskielisille tarjotaan riittävästä tuloksellisia ja oikeanlaisia suomen ja ruotsin kielen opintomahdollisuuksia."

Poistetaan maininnat ruotsin kielestä:

Muutosehdotus: "2.2.3 Vieraskielisen väestön suomen kielen taidon kehittymistä ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemusta tuetaan riittävällä koulutustarjonnalla

Alatavoite:

Kaikille vieraskielisille tarjotaan riittävästä tuloksellisia ja oikeanlaisia suomen kielen opintomahdollisuuksia."

2)

Alkuperäinen: "3.1.4 Turulla on mahdollisuus kasvaa monikulttuurisen osaamisen ja koulutuksen kaupungiksi, jossa työnantajat rekrytoivat aktiivisesti maahanmuuttajataustaisia vieraskielisiä osaajia. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat Turun erityisiä voimavaroja, joita voidaan hyödyntää elinkeinoelämän kilpailukyvyn kasvattamisessa."

Korvataan sana monikulttuurinen sanalla kansainvälinen.

Muutosehdotus: "Turulla on mahdollisuus kasvaa kansainvälisen osaamisen ja koulutuksen kaupungiksi, jossa työnantajat rekrytoivat aktiivisesti maahanmuuttajataustaisia vieraskielisiä osaajia. Kansainvälisyys on Turulle erityinen voimavara, joita voidaan hyödyntää elinkeinoelämän kilpailukyvyn kasvattamisessa.”

Laivoranta Huovisen kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Kaupunkistrategian viimeisen kappaleen toiseksi viimeinen virke muutetaan seuraavaksi (lisäys lihavoituna):

Hyvällä avoimella päätöksenteolla, johtamisella ja yhdessä tekemisellä Turku varmistaa, että valitulla kehityksen tiellä pysytään ja suunta säilyy oikeana.”

Muutosehdotusten käsittely

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti, että ensimmäisessä vaiheessa vastakkain asetetaan kaupunginhallituksen ehdotus ja Tavion Lampin kannattamana tekemä muutosehdotus ja toisessa vaiheessa ensimmäisessä vaiheessa voittanut ehdotus ja Laivorannan Huovisen kannattamana tekemä muutosehdotus. Äänestysjärjestys hyväksyttiin.

Päätöksenteon ensimmäisessä vaiheessa puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Tavion muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 60 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 6 valtuutettua kannatti Tavion tekemää muutosehdotusta, 1 poissa, joten kaupunginhallituksen ehdotus voitti tässä äänestyksessä.

Päätöksenteon toisessa vaiheessa Laivorannan Huovisen kannattamana tekemä muutosehdotus hyväksyttiin yksimielisesti kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 3Äänestyslista