Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, johtaja Jukka Laiho ja johtaja Tuomas Heikkinen 17.10.2013:

Oy Turku Energia Ab:n tiedustelu

Oy Turku Energia Ab on 24.9.2013 päivätyllä pyynnöllään tiedustellut omistajan ennakkonäkemystä siihen,  että Turku Energia sitoutuu osallistumaan Fennovoima Oy:n (”Fennovoima”) Hanhikivi 1 ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen Voimaosakeyhtiö SF:n (”VSF”) osakkaana. Kyseessä on voimalaitoshankkeen varsinaisen investoinnin rahoittaminen.

Sitoumus koskee sitä, että Turku Energia antaa sitoumuksensa osallistua hankkeen jatkorahoitukseen Voimaosakeyhtiö SF:ssä sitoumuksen antamishetkellä omistamiensa osakkeiden täyteen määrään asti siten, että uuden sijoitettavan omapääomanosuuden määräksi vuoteen 2024 mennessä muodostuu 39,2 milj. euroa. Tästä summasta noin 26,9 milj. euroa sijoitetaan tasaisesti vuosina 2014-2023 ja loppuosa 12,3 milj. euroa voimalaitoksen kaupallisen käytön alkamisen jälkeen 2024.

Järjestelyn tarkempi sisältö on selvitetty liitteenä olevassa tiedustelussa.

Asian käsittely konsernijaostossa ja toimivalta asian käsittelyyn

Kaupunginhallituksen konsernijaoston on käsitellyt Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen liittyviä asioita useissa kokouksissaan.

Konsernijaosto päätti 15.10.2007 § 73 oikeuttaa Oy Turku Energia Ab:n osallistumaan Fennovoima ydinvoimahankkeen valmisteluvaiheeseen merkitsemällä Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeita.

Kokouksessaan 3.3.2009 § 6 konsernijaosto päätti oikeuttaa Oy Turku Energia Ab:n osallistumaan Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeen hankintavaiheeseen ja sen rahoitukseen vuosina 2009-2010.

Konsernijaoston päätti 30.11.2010 § 97  antaa Oy Turku Energia Ab:lle suostumuksen osallistua Fennovoima-ydinvoimahankkeen hankintavaiheeseen vuonna 2011.

Konsernijaosto päätti 24.10.2011 § 73 antaa Oy Turku Energia Ab:lle seuraavan omistajan ennakkonäkemyksen:

”Kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää oikeuttaa Oy Turku Energia Ab:n osallistumaan Fennovoima-ydinvoimahankkeen hankintavaiheeseen esittämällään tavalla jaksolla 1.1.2012 - 30.6.2012 enintään 11.200 euroa/osake eli 392.000 eurolla. Lisäksi kaupunginhallituksen konsernijaosto ilmoittaa Turku Energialle, että yhtiö voi osallistua koko valmistelu- ja hankintavaiheen rahoituskierroksiin vuoden 2013 loppuun saakka ilman erillistä omistajan ennakkonäkemystä. Mikäli hanke muuttuu olennaisesti kustannuksiltaan suunnitellusta, tulee Turku Energian informoida omistajaa asiasta.”

Lisäksi Oy Turku Energia Ab:n investointeja on käsitelty konsernijaoston kokouksessa muun muassa 17.12.2012 § 99. Oy Turku Energia Ab on esitellyt investointihankkeensa vuosille  2012 - 2020 ja ennusteensa investointien rahoituksesta 2012 - 2021.

Konsernijaosto on tällöin merkinnyt Turku Energian toimitusjohtaja Vaittisen selvityksen yhtiön investointisuunnitelmasta tiedoksi. Konsernijaosto on lisäksi käsitellyt Oy Turku Energia Ab:n investointeja kokouksessaan 18.3.2013 § 13 ja 25.3.2013 § 36. Konsernijaosto on tuolloin merkinnyt Oy Turku Energia Ab:n toimitusjohtajan Risto Vaittisen selvityksen yhtiön investointisuunnitelmasta tiedoksi ja päättänyt, että investoinneista tullaan tiedustelemaan hankekohtaisesti omistajan ennakkonäkemystä ennen kunkin hankkeen käynnistämistä.

Oy Turku Energia Ab on 24.6.2013 § 60 pyytänyt omistajan ennakkonäkemystä vesivoimaosuuksien hankinnasta. Tässä yhteydessä konsernijaosto on päättänyt muun ohella, että yhtiön tulee tuoda investointeja koskeva pidemmän aikavälin suunnitelma konsernijaoston käsittelyyn syksyn 2013 aikana.

Omistajan ennakkonäkemyksen antaminen yhtiöille kuuluu kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan konsernijaoston toimivaltaan. Jaosto voi siirtää asian merkittävyyden vuoksi asian kaupunginhallituksen päätettäväksi ja kaupunginhallitus edelleen kaupunginvaltuustolle.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto on 30.9.2013 § 89 päättänyt siirtää asian merkittävyytensä vuoksi kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Turun kaupungin strategiset tavoitteet omistajana

Oy Turku Energia Ab on Turun kaupungin konserniohjeessa strategiseksi yhtiöksi määritelty yhtiö, jossa Turun kaupunkikonsernin omistus on 100 %.

Turun kaupungin omistajapolitiikka-asiakirjassa (kv päivitys 27.2.2012 § 32) todetaan energialiiketoiminnan osalta, että energialiiketoiminta perustuu Oy Turku Energia Ab:n strategian mukaiseen kasvuhakuisuuteen, johon pyritään yritysostoilla ja yhteistyöjärjestelyillä.

Energialiiketoiminnan strategisina valintoina omistajapolitiikka-asiakirjassa todetaan:

”Turku Energia Oy:tä vahvistetaan alueellisena toimijana ostamalla toimialaa strategisesti tukevia liiketoimintoja ja tarvittaessa hakeutumalla yhteistyöhön strategialtaan yhteensopivien vahvojen kumppaneiden kanssa.

Turku Energian Oy:n tuloutuksesta päätetään vuosittain viranomaisten sallimissa rajoissa verotukselliset seikat huomioiden vähintään alan keskiarvoisen tuoton mukaisesti.

Turku Energia Oy kehittää EU:n ilmastotavoitteiden ja Suomen hallitusohjelman ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti kannattavaa, uusiutuvaa, vähäpäästöistä ja päästötöntä energiatuotantoa. Lisäksi Turku Energia Oy jatkaa kaukokylmätuotannon ja -jakelun kehittämistä. Konserni voi toimia alueelle mahdollisesti rakennettavan jätteenpolttolaitoksen omistajana.

Turku Energia Oy osallistuu kumppanuusmuotoiseen yhteistyöhön nykyisten ja paikallisesti uusien energiamuotojen kehittämisessä. Tavoitteena on pyrkiä ympäristövaikutusten, toiminnan taloudellisuuden ja edullisen energiatuotannon kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.”

Fennovoiman Hanhikivi 1 - hankkeen kuvaus 

Fennovoimahanketta toteuttavan Voimaosakeyhtiö SF:n omistajina on 67 kotimaista osakasta, joista yhteensä 7 on vetäytynyt hankkeen toteutusvaiheesta. Osakkaina on teollisuuden toimijoita, kunnallisia sähköyhtiöitä sekä kaupan ja palveluiden yhtiöitä. (Oheismateriaali 1)

Fennovoiman hallitus päätti 1.9.2013 esittää Fennovoiman omistajalle, Voimaosakeyhtiö SF:lle, Hanhikivi 1 -hanketta koskevaa sitoumusta. Vastaavasti Voimaosakeyhtiö SF esitti osakkailleen, että ne sitoutuisivat Hanhikiven ydinvoimalaitoksen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen. Taustalla on suomalaisten ja venäläisten osapuolten tavoite allekirjoittaa ydinvoimalaitostoimitukseen liittyvät sopimukset joulukuussa 2013. VSF:n osakkaita pyydetään päättämään sitoutumisestaan ja osallistumisestaan hankkeeseen lokakuun 2013 loppuun mennessä. Sitoutuminen on tässä vaiheessa ehdollinen ja tulee voimaan, mikäli päätöksenteon pohjaksi esitetyt tavoitteet on saavutettu.

Osana neuvoteltavaa toimituskokonaisuutta on 34 %:n omistusosuuden myyminen Fennovoimasta Rosatomille. Venäläinen Rosatom tulisi hankkeeseen vähemmistöomistajaksi. Osakassopimuksin varmistetaan, että enemmistöomistus pysyy vastaisuudessakin suomalaisella emoyhtiöllä.

Teknologia ja sähkön tuotanto

Hanhikiven ydinvoimala rakennetaan siten, että se vastaa suomalaista lainsäädäntöä ja säteilyturvakeskuksen (STUK) vaatimuksia. Laitoksen teho on noin 1 200 MW ja arvioitu vuotuinen sähköntuotantomäärä on noin 9,5 TWh. Voimalaitoksen tekninen käyttöikä tulee olemaan yli 60 vuotta.

Hanhikivi 1 -hankkeen aikataulu

Rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvostolle kesään 2015 mennessä. Ennen rakentamislupahakemuksen jättämistä Fennovoima ajantasaistaa hankkeen ympäristövaikutusarvioinnit. Lisäksi STUK arvioi hankkeen turvallisuuden, sijaintikunta Pyhäjoen kunta ottaa kantaa asiaan ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjestää hankkeesta lain mukaisen kuulemisen. Ministeriö on todennut, että näiden selvitysten jälkeen otetaan juridisesti ja poliittisesti kantaa siihen, kattaako aikaisempi periaatepäätös myös Rosatomin vaihtoehdon vai otetaanko eduskunnan heinäkuussa 2010 hyväksymä periaatepäätös uuteen käsittelyyn.

Fennovoima on aloittanut hankkeen selvitystyöt. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on toimitettu ministeriöön ja turvallisuusarvio luovutetaan STUKin arvioitavaksi syyskuun aikana. Ministeriö on vahvistanut, että Fennovoiman vuonna 2010 saama periaatepäätös on edelleen voimassa ja hanke voi edetä ilman viivytyksiä. Fennovoima esittää viimeistään kesällä 2016 suunnitelman käytetyn ydinpolttoaineensa loppusijoituksesta ja täyttää näin ollen periaatepäätöksessä esitetyn vaatimuksen. Voimalaitoksen rakentamistyöt käynnistyvät vuonna 2017.

Hankkeen kustannukset ja rahoitus

Voimaosakeyhtiön osakkaita pyydetään sitoutumaan hankkeen kustannuksiin siten, että se kattaa tarvittavasta rahoituksesta noin 25 prosentin osuuden (oman pääoman ehtoinen rahoitus). Tätä vastaavalla määrällä Voimaosakeyhtiö sitoutuu rahoittamaan Fennovoimaa. Hankkeen toteuttamiseen tarvittava rahoituksen loppuosuus katetaan vieraalla pääomalla Fennovoiman toimiessa velallisena. VSF:n osakkaat ovat vastuussa omanpääoman-ehtoisen rahoitusosuutensa kohdentamisesta VSF:lle. Oma pääoma kerätään osakkailta erissä hankkeen edetessä. Ensimmäinen vaihe on vuonna 2014 ja viimeiset vuosina 2023 - 2024. Sähköntuotannon alettua osakkaat ovat Mankala-periaatteen mukaisesti vastuussa laitoksen kiinteistä ja muuttuvista kuluista.

Ulkoisen rahoituksen järjestämisessä laitostoimittajalla on ydinvoimahankkeiden yleisen tavan mukaisesti merkittävä rooli. Vientiluottojen tapaiset järjestelyt ovat merkittävä osa kokonaisuutta, jota täydennetään tarvittavissa määrin muilla luotoilla.

Hanhikivi 1 -hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu perustuen käynnissä oleviin kaupallisiin neuvotteluihin. Neuvotteluiden kulusta, erityisesti laitoksen lopullisesta kauppahinnasta, ei voida tässä vaiheessa antaa julkisuuteen tietoja. Ydinvoimalaitos tullaan ostamaan ”avaimet käteen” periaatteella, kiinteällä hinnalla. Fennovoiman aiemmin esittämä laitostoimituksen hintahaarukka 4 – 6 miljardia euroa on edelleen paikkansa pitävä ja osakkailta pyydettävän taloudellisen sitoumuksen raamit perustuvat edelliseen.

Sähkön tuotantokustannus, taloudellinen kannattavuus ja riskit

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen sähköntuotantokustannukset, omakustannushinta, on arvioitu kokonaiskustannusten perusteella. Laskelmat ovat osakkailla, eivätkä nämä tiedot ole julkisia. Voidaan kuitenkin todeta, että tuotantokustannukset asettuvat muihin vaihtoehtoisiin sähköntuotantomuotoihin verrattuna kilpailukykyiselle tasolle. Voimaosakeyhtiö on tuonut julkisuuteen tiedon, että sähköntuotantokustannus laitoksen käynnistyessä 2024 on alle 50 €/MWh. Tämä hinta sisältää kaikki tuotannon kiinteät kustannukset (esim. lainojen hoitokustannukset) ja muuttuvat kustannukset (esim. polttoainekustannukset). Fennovoima tai Voimaosakeyhtiö SF eivät ota kantaa sähkön markkinahintaan tai sen kehitykseen eivätkä niin muodoin arvioi Hanhikivi 1 -hankkeen kannattavuutta.

Avaimet käteen -toimitusmallin myötä hankkeen aikataulu- ja kustannusriskit ovat hallittavissa muita vaihtoehtoisia toteutustapoja paremmin. Omistajien näkökulmasta tulevaisuuden sähkön hintakehitys vaikuttaa kuitenkin oleellisesti hankkeen kannattavuuteen ja taloudelliseen riskiin. 

Hankkeen kannattavuuden arviointi ja omistajan ennakkonäkemyksen antaminen Turku Energialle

Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n (jäljempänä Turku Energia - Yhtiö) omistaa 3,52 % Voimaosakeyhtiö SF:stä ja siten edelleen Fennovoima Oy:stä 2,32 %. Hanke on tarkoitus rahoittaa 27,5 % omanpääomanehtoisesti ja loppu 72,5 % vieraanpääomanehtoisesti, joka järjestetään laitostoimittajan kautta. Tällä omistusrakenteella Turku Energian osuudeksi uudesta sijoitettavasta omasta pääomasta tulee 39,2 milj.euroa vuosien 2014 – 2024 välisenä aikana. Kun tähän osuuteen lisätään tarvittava vieraan pääoman osuus, muodostuu hankkeen velattomaksi investointikustannukseksi Turku Energialle n. 138 milj. euroa. Vieraan pääoman kustannukset maksetaan osana sähkön omakustannushintaa. Esitetyt luvut perustuvat oletukseen, että voimalan investointikustannus ilman rakennusaikaisia korkoja olisi 5,5 miljardia euroa.

Keskeisin tekijä hankkeen kannattavuuden kannalta on sähkön markkinahinta laitoksen valmistuttua (vuoden 2024 jälkeen), koska voimala toimii ns. Mankala periaatteella, jossa osakkaat maksavat teho-osuudestaan omakustannushinnan. Tämän arvioidaan olevan laitoksen käynnistyessä, viiden ensimmäisen vuoden keskiarvona reaalisena 37,8 €/MWh ja nimellishintana 48,5 €/MWh. Osakkaan saama tuotto sijoittamalleen oman pääoman osuudelle muodostuu siten ensisijaisesti sähkön markkinahinnan (esim. NordPool – spot) ja Mankala – hinnan välisestä erotuksesta. Teetetyssä selvityksessä mm. Pöyry on omassa hintaennusteessaan arvioinut, että sähkön reaalihinta olisi 56 €/MVh vuonna 2025 ja edelleen 82 €/MVh vuonna 2035. Näillä hintaoletuksilla voimalan oman pääoman nettonykyarvo olisi vielä n. 200 milj. euroa negatiivinen vuonna 2035, joskin mainituilla hintaskenaarioilla tilanne korjaantuisi melko nopeasti.

Yhtiön oman selvityksen mukaan sijoitetun oman pääoman tuotto nousee verojen jälkeen noin 8 %:n tasolle sähkön reaalihinnalla 50 Eur/MHh (2013 hinta), kun oman pääoman kassavirta lasketaan 50 (10+40) vuoden ajalta (laskennassa ei ole mukana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kustannusta). Yleisesti ja perustellusti on todettu, että minkä tahansa uuden tuotantokapasiteetin rakentaminen edellyttää sähkön reaalista markkinahintaa 50-60 Eur/MWh. Tämän hetken hintataso vaihtelee n. 38 €/MVh (spot) noin 40 €/MVh asti (7 vuoden termiinihinta). Nykyinen hintataso ei siis riitä kattamaan uuden tuotantokapasiteetin investointikustannusta tai tuottamaan sijoitettavalle pääomalle tuottoa.

Turku Energian pyrkimyksenä on hankkeen myötä lisätä sähkön hankinnan omavaraisuutta ja hajauttaa hankinnat eri tuotantotyyppeihin. Osallistuminen hankkeeseen on yhtiön strategian mukaista. Hankkeen 220 GWh:n tuotanto-osuus vastaaa n. 15 % Turku Energian myymän sähkön määrästä. Turku Energian sähkönmyyntiliiketoiminta on ollut pidemmän aikaa tappiollista ja vuonna 2012 tappio kasvoi jo 7,1 milj. euroon, mikä vastasi n. 7,7 % ao. toiminnan liikevaihdosta. Kyseisen kaltaisen liiketoiminnan harjoittamista tappiollisena ei voida jatkaa pitkään, vaan asiaan pitää hakea aktiivisesti ratkaisua. Vaihtoehtoina tulevat kyseeseen joko kokonaan kyseisestä liiketoiminnasta luopuminen tai liiketoiminnan kehittäminen ja/tai rationalisoiminen tuottoja vastaavaksi. Nyt valittu suunta on toiminnan kehittäminen ja sähkön tuotannon omavaraisuuden lisääminen. Fennovoima -hankkeen lisäksi Turku Energia konserni osallistuisi tarkastellulla ajanjaksolla 2014 -2024 myös seuraaviin hankkeisiin: TSE: monipolttoainevoimalaitos, TSE: jätteistä energiaksi –laitos ja Suomen Hyötytuuli Oy. Investointien toteutuksella saataisiin vuoteen 2024 yhteensä sähköä 720 GWh ja lämpöä 1400 GWh. Strategisena tavoitteena on saavuttaa omalla ja osuustuotannolla vähintään 50% energiatarpeesta sekä tuottaa siitä vähintään 50% uusiutuvin energialähtein.

Koska kyse on taloudellisesti merkittävästä ja hyvin pitkän aikavälin investoinnista, jossa rakennusaika on pitkä (n. 10 vuotta), tulee myös tarkastella hankkeen vaikutuksia omistajalle realisoituvaan tuottoon. Kaupungin talous- ja strategiaryhmä on käynyt neuvotteluja yhtiön edustajien kanssa ja tarkastellut yhtiön koko investointiohjelman vaikutuksia yhtiön tulokseen ja taseeseen aina vuoteen 2025 asti. Taloussuunnitelman mukaan yhtiön talous kestää samanaikaisesti suunnitellut investoinnit ja lisääntyvän osinkotuloutuksen. Osinkotuloutusta on suunniteltu lisättävät kuusi miljoonaa euroa vuodesta 2022 lähtien ja edelleen kaksi miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien. Osinkotuloutus kaupungille olisi siis yhteensä 28 milj. euroa vuodesta 2025 lähtien.

Hankkeen rahoitus on tarkoitus alkuvaiheessa järjestää avattavalla yritystodistusohjelmalla (alle vuoden rahoitusta), jonka puitteissa yhtiö itse hankkii tarvittavan rahoituksen koko investointiohjelmalleen siltä osin, kun sen oma tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien vaatimaa kassavirtaa. Hankkeiden valmistuttua tulee tarkastella uudelleen yhtiön koko rahoitusasemaa ja sitä hoidetaanko yhtiön rahoitus keskitetysti konsernin sisäisesti vai hankkiiko yhtiö itse tarvittavan rahoituksen suoraan pankkirahoituksena tai muuten markkinaehtoisesti. Näin ollen kyseisen hankkeen investointimeno ei ainakaan hankkeen rakennusaikana tule lisäämään emokaupungin velkaisuutta tai rasittamaan kaupungin kassatilannetta. Kassavirtaennusteensa mukaisesti yhtiö kykenisi rahoittamaan investointiohjelmansa pääosin tulorahoituksellaan. Yhtiön vieraan pääoman lisäystarve on arvioitu 60,5 miljoonaksi euroksi koskien koko investointiohjelmaa. Yhtiön kannattavuuden ja omavaraisuuden arvioidaan säilyvän vahvana koko tarkastelukauden ajan. Muutokset rahoitusmarkkinoilla saattavat jossakin vaiheessa johtaa kaupungin antolainaustarpeen kasvuun, mutta huomioiden yhtiön kannattavuus ja omavaraisuusaste, voidaan kaupunkiemon rahoitusriskin muutosta pitää vähäisenä.

Käsiteltävä hanke on pitkän aikavälin investointihanke, jolla on kansantaloudellisesti merkitystä mm. Suomen sähköntuotannon omavaraisuuden kannalta. Merkitys on myös suuri osakkaiden sähkönhankinnan omavaraisuuden kannalta, mikä Turku Energian osalta on tarkoittanut melko suurta riippuvuutta mm. NordPoolin kautta tapahtuvana sähkönhankintana ja edelleen sähkönmyyntiliiketoiminnan tappiona. Vaihtoehtoiset keinot oman tuotannon lisäämiseen ovat myös melko rajatut, koska voimatuotantokapasiteettia on vapaasti myynnissä harvoin ja hinnoittelu kohoaa helposti hyvin korkeaksi, mikäli kohteet esim. huutokaupataan markkinoilla. Näin on käynyt mm. myynnissä olleen vesivoimakapasiteetin kohdalla.

Yhtiön hallitus on vakuuttunut hankkeen kannattavuudesta sekä todennut, että se on yhtiön hyväksytyn strategian mukainen. Hankkeesta on tehty juridisen arvioinnin lisäksi asiantuntijaselvitykset sekä kaupungin että yhtiön toimesta. Selvitykset tukevat johtopäätöstä, että hanke on taloudellisesti perusteltu annettujen oletusten ja reuna-ehtojen puitteissa. Investointiohjelmien seurauksena yhtiön osingonmaksukyvyn odotetaan nousevan vuoden 2012 14 milj. eurosta 28 miljoonaan euroon vuonna 2025. Lisäksi on todettu, että hanke ei ole kokonaisinvestointinakaan suuruudeltaan sellainen, että hankkeen epäonnistuminen vaarantaisi Turku Energian talouden ja osingonmaksukyvyn.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Esitän kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Turku Energia Oy:lle ilmoitetaan omistajan ennakkonäkemyksenä, että yhtiö voi osallistua pyyntönsä mukaisesti Fennovoiman Hanhikivi 1- hankkeeseen.

Liite 1Tiedustelu omistajan ennakkonäkemyksen saamiseksi (salainen)

Liite 2Pöyry Management Consulting Oy selvitys (salainen)

Oheismateriaali 1Osakasluettelo 

Liitteet arkistoidaan kaupunginvaltuuston päätöksen yhteyteen.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että Turku Energialle ilmoitetaan omistajan ennakkonäkemyksenä, että Turku Energia voi osallistua Fennovoiman Hanhikivi 1- ydinvoimalahankkeeseen. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Pietari, Massinen, Laihinen, Kattelus, Sirén, Alanen ja Lindholm.

Sarlundin Rinteen kannattamana tekemän muutosesityksen puolesta, että Turku Energialle ilmoitetaan omistajan ennakkonäkemyksenä, että Turku Energia ei voi osallistua Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeeseen, äänestivät heidän lisäkseen Eeva, von Frenckell-Ramberg ja Vornanen.

Arve ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilallaan kokouksessa oli varajäsen Lindholm ja puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Eklund.

Kokouksessa oli asiaa selostamassa johtaja Juha Peltola.

Liite 1Tiedustelu omistajan ennakkonäkemyksen saamiseksi (salainen)

Liite 2Pöyry Management Consulting Oy selvitys (salainen)

Oheismateriaali 1Osakasluettelo

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää, että Turku Energialle ilmoitetaan omistajan ennakkonäkemyksenä, että Turku Energia voi osallistua Fennovoiman Hanhikivi 1- ydinvoimalahankkeeseen. 

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Rantanen Muukkosen kannattamana ehdotti, että Turku Energialle ilmoitetaan omistajan ennakkonäkemyksenä, että Turku Energia ei voi osallistua Fennovoiman Hanhikivi 1 –ydinvoimalahankkeeseen.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Rantasen muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 37 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 29 valtuutettua kannatti Rantasen muutosehdotusta, 1 tyhjä, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 3Äänestyslista

Mäenpään ehdotus asian panemisesta pöydälle raukesi kannatuksen puuttuessa.

Puheenjohtaja keskeytti kokouksen neuvottelutauon ajaksi klo 18.48-18.57.