Valtuutettujen ennakkoon toimittamat kysymykset
1.Valtuutettu Jarmo Laivorannan kysymys
”Kaksi kysymystä kaupunginhallituksen puheenjohtajalle liittyen palloiluhalli-hankkeeseen
Hankkeen valmistelu
Vuonna 2009 liikuntalautakunta teki ehdotuksen sisäpalloiluhallin toteuttamiseksi asettaen ko. hankkeen lautakuntakautensa ykköstavoitteeksi. Tavoite on mainittu lautakunnan vuoden 2010 talousarviossa.
Kaupunginjohtaja asetti 9.3.2010 § 71 työryhmän palloiluhallivaihtoehtojen selvittämiseksi. Työryhmän raportti valmistui syyskuussa 2010.
Kaupunginvaltuuston 29.11.2010 § 224 hyväksymään Turun kaupungin vuoden 2011 talousarvioon sisältyy palloiluhallia koskeva talousarviolauseke. Lausekkeen mukaan valmistellaan palloiluhallin uudisinvestointihanke.
Kaupunginhallitus päätti 31.10.2011 § 498 hyväksyä palloiluhallin hankesuunnitelman. Hankesuunnitelmassa käsiteltiin palloiluhallin eri sijaintipaikkavaihtoehtoja. Kaupunginhallitus päätyi ratkaisunaan Kupittaalle toteutettavaan ns. Trivium -vaihtoehtoon, joka olisi toteutettu kumppanuushankkeena Lemminkäinen Oy:n kanssa.
Palloiluhallia koskeva talousarviolauseke sisältyy myös kaupunginvaltuuston 28.11.2011 § 216 hyväksymään Turun kaupungin vuoden 2012 talousarvioon. Lausekkeen mukaan palloiluhalli toteutetaan taloussuunnitelmakaudella.
Kaupunginhallitus käsitteli palloiluhalliasiaa 27.8.2012 päättäen, että kumppanuusmallista luovutaan ja että kohde hankitaan vuokraamalla.
Kuten edellä olevasta esittelytekstistä ilmenee, kaupunginvaltuuston hyväksymiin vuosien 2011 ja 2012 talousarvioihin sisältyy palloiluhallin toteuttamiseen liittyvät talousarviolausekkeet. Missään vaiheessa valtuustolle ei ole annettu mahdollisuutta ottaa kantaa hankkeen toteuttamisvaihtoehtoihin ja taloudellisen tilanteen asettamiin reunaehtoihin.
Valmistelusta näkyy myös, että hallitus on tehnyt ratkaisunsa ilman selkeitä laskelmia eri vaihtoehdoista. Ilman vertailevia laskelmia kaupunginhallitus on päättänyt vuokravaihtoehtoon. Hankesuunnitelmassa on esitetty vuokra-arviona 1,5 M€/vuosi.
Hallituksen esittämän vaihtoehdon pohjalta tein alla olevan laskelman, jossa vertasin esitetyn hankkeen taloudellisuutta vaihtoehtoon, jossa hanke tehtäisiin omaan omistukseen. Tekemäni vaihtoehto perustuu siihen lähtökohtaan, että halli rakennetaan velkarahalla ja 1,5 milj. vuokrasummasta vuotuisten kulujen jälkeen jäävä osuus käytetään lainan lyhentämiseen.
Hallin koko 7000 htm2
Hinta 14 milj. Alv 0%
Korko 3% ( nyt alle 2% )
Rak aikainen korko 0,015*14milj. =210.000€
Ensimmäisen vuoden korko 0,03*14 milj =420.000€ (nykyk.(-150.000€)
Ylläpito 4€/m²/kk = 336.000€/vuosi (mahd.-80.000€)
Kun 1.5 milj. vuokrasta vähennetään kulut velan lyhentämiseen jää
1.vuotena 750.000€
2.vuotena 775.000€
3.vuotena 798.259€
4.vuotena 822.206€
5.vuotena 846.872€
6.vuotena 873.040€
7.vuotena 899.231€
8.vuotena 926.207€
9.vuotena 953.993€
10.vuotena 982.612 €
11. vuotena 1.012.090€
12.vuotena 1.042.452€
13.vuotena 1.073.725€
14.vuotena 1.105.936€
15.vuotena 1.139.114€
Yhteensä 14.983.349€ + 16.651€ niin halli on velaton
Hyvin tehty ja hoidettu kiinteistö on käyttökunnossa ilman remonttia n.25 vuotta. Joten seuraavat 10 vuotta selvitään käyttökustannuksilla n. 250.000-350.000/vuosi.
Vuokrahankkeeseen verrattuna säästöä syntyy vuosittain 1,25....1,15 miljoonaa €. Eli säätöä seuraavassa 10-vuodessa jää 11,5...12,5 milj.€
Tämän jälkeen halli palvelee vielä pitkään pienillä vuotuisilla remonttikuluilla.
Kaupunginhallitus on 18.3.2013 päättänyt ehdottaa kaupunginvaltuustolle päätettäväksi
että palloiluhalli –hankkeen valmistelutilanne merkitään tiedoksi,
että palloiluhalli –hankkeen valmistelua voidaan jatkaa ja
että palloiluhalli –hankkeen vuokrakustannuksiin varaudutaan tulevien vuosien talousarvioiden valmistelussa
Kysymys 1: Miksi kaupunginhallitus valitsi vuokravaihtoehdon selvittämättä sen taloudellisuutta?
Kysymys 2: Oliko päätösesityksellä tarkoitus toteuttaa hanke ilman, että valtuusto olisi missään vaiheessa voinut ottaa kantaa vaihtoehtojen taloudellisuuteen ja taloudellisen tilanteen asettamiin mahdollisuuksiin toteuttaa hanke nopeassa aikataulussa?”
2.Valtuutettu Jukka Kärkkäisen kysymykset
”Kaupunginjohtajalle
kysymykseni: Mitä tuloksia Turku on saavuttanut sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamisessa?”
”Turun kaupunginjohtajalle
ohessa kyselytunnille 8.4. kysymys. Tällä kysymyksellä voi myös korvata eilen lähettämäni sosiaaliryhmien terveyserojen kaventamiseen liittyvän kysymyksen, jos kaikkiin ei ehditä vastata.
Turun kaupungin omien selvitysten mukaan sosiaaliset ongelmat ja työttömyys koettelevat eri kaupunginosia kovin eri tavalla. Miten turkulaisten tasavertaisuutta aiotaan lisätä tukemalla työllistymistä ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemista tai ainakin lievittämistä näiden vaikeuksien pahiten koettelemilla asuma-alueilla?”
3.Valtuutettu Pirjo Lampin kysymys
”Sote-uudistuksesta on tullut median kautta hyvinkin erilaista tietoa ja monenlaisia mielipiteitä. On kai vieläkin epäselvää minkälaisia ja kuinka monta sote-aluetta lopulta syntyy. Karttoja on piirretty ja näytetty erilaisia toinen toisensa perään.
Mikä on Tyksin tulevaisuus erva–alueensa yliopistollisena sairaalana? Omistaako sen tulevaisuudessa Turun sote-alueen kunnat yhdessä vai onko se jäämässä vain Turun kaupungin omistukseen. Tästäkin asiasta on mediassa ollut ristiriitaista tietoa. Mitä tulevaisuudessa tarkoitetaan erikoissairaanhoidolla jos sitä ollaan siirtämässä perusterveydenhoidon puolelle?
Kysymykseni kaupungin johdolle/toimialajohtaja kuuluukin: Milloin meille valtuutetuille annetaan tästä taloudellisesti varsin kalliista uudistuksesta riittävää ja paikkansa pitävää informaatiota pystyäksemme tekemään eri luottamuselimissä tähän liittyviä päätöksiä? Lainvalmistelun pitäisi alkaa tämän kuun aikana ja se pitäisi tuoda eduskunnan päätettäväksi ensi vuoden puolella?”
4. Valtuutettu Niina Ratilaisen kysymys
”Mitä kuuluu Kupittaan kampus -hankeelle? Millä aikataululla voimme odottaa päätöksiä ja olemmeko tosiaan siinä tilassa, ettemme voi kuin odottaa valtiolta ALV-linjauksia uudisrakennusten suhteen?”
5.Valtuutettu Niina Ratilaisen kysymys
”Lautakunnilla on erilaisia käytänteitä läsnäolo-oikeuden myöntämisessä ja tavoissa järjestää avoimia kokouksia. Miksi varajäsenet saavat vain osassa lautakunnista osallistua alkukauden koulutuksiin vaikka varsinainen on paikalla?
Entä miksi varajäsenet eivät saa osallistua halutessaan lautakunnan kokouksiin vailla kokouspalkkiota? Minkä vuoksi ei ole yleisesti suositeltua, että lautakunnat pitävät ainakin kahdesti vuodessa avoimen kokouksen?”
6.Valtuutettu Li Anderssonin kysymys
”Muun muassa THL on varoittanut nykyisten puutteellisten ulkoistamiskäytäntöjen johtavan sosiaali- ja terveyspalveluiden eriarvoistumiseen ja laatupuutteisiin. Kelan mukaan kolmannes kuntien johtavien ylilääkärien mielestä terveyspalveluiden ulkoistaminen on tuonut mukanaan huomattavia lisäkustannuksia. Kevan selvityksen mukaan 20 % kunnista on palauttanut palveluita kunnan omaksi työksi ja 30 % kunnista suunnittelee samaa. Yleisimpiä syitä palvelutuotannon palauttamiseksi kunnalliseksi on laadun heikentyminen tai hintojen karkaaminen käsistä.
Millä tavalla Turku arvioi ulkoistettujen palveluiden kustannuksia verrattuna samaisten palveluiden tuottamiseen kunnan omana työnä, sekä ulkoistettujen palveluiden hintatason kehitystä?”
7.Valtuutettu Sauli Saarisen kysymys
”Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen 25.3.2013 § 19 kolmekymmentä kunnan jäsenten tekemää aloitetta, joita ei vuoden 2012 loppuun mennessä oltu loppuun käsitelty. Aloitteen tekijöille on listalla olevien selvitysten mukaan vastattu pääsääntöisesti yksittäisen viranhaltijan toimesta.
Hallintosäännön 69 §:ssä Kaupungin asukkaiden aloitteet määrätään:
Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo kaikista tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen vastaanottamisesta, sitä käsittelevästä viranomaisesta sekä aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Toimenpiteistä on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Asetettu Osallisuustyöryhmä esitti valtuustoryhmille kysymyksiä tehtäväänsä liittyvistä aiheista ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä vastasi 18.11.2012 asiakaspalautteen huomioimiseen/hyödyntämistä koskevaan kysymykseen seuraavasti:
" Asukkaiden yhteydenpitomahdollisuuksista on tiedotettava ja kehitettävä mahdollisuuksien mukaan. On kehitettävä malli siihen, miten asukkaiden esille tuomia asioita ja aloitteita käsitellään vastaanottajan toimesta, ettei esimerkiksi vain yksi henkilö omalla mielipiteellään ratkaise sen kohtaloa."
Kysymys:
Ovatko valtuustolle 25.3.2013 tiedoksi tuodut aloitteet olleet hallintosäännön määräämällä tavalla asianomaisten lautakuntien käsittelyssä ja onko lautakunnat ohjeistettu päättämään aloitteiden esittelystä niille ja, että lautakunnat ovat vastauksen antajana kuntalaisen esittämään asiaan?”
8. Valtuutettu Elina Rantasen kysymys
”Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päätti osallisuusohjelman käynnistämisestä joulukuussa 2012. Ohjelmaan sisältyi erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään kasvattamaan kaupunkilaisten osallistumista päätöksentekoon. Miten nämä toimenpiteet ovat edenneet vuoden 2013 aikana ja miten niitä tullaan edistämään jatkossa?”
9. Valtuutettu Elina Rantasen kysymys
”Kaupunginjohtaja / hyvinvointitoimialan johtaja:
Vuonna 2012 sosiaali- ja terveystoimessa lisättiin resursseja ennaltaehkäisevään lastensuojeluun mm. perustamalla uusia vakansseja perhetyöhön ja kokeilemalla lapsiperheiden ennaltaehkäisevän kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä. Peruspalvelulautakunta lisäsi talousarviokäsittelyssään sosiaali- ja terveystoimen budjettiesitykseen 300 000 € lapsiperheiden kotipalvelun käynnistämiseen vuonna 2013. Onko näillä toimenpiteillä jo nähtävissä vaikutuksia raskaampien lastensuojelun toimenpiteiden tarpeen vähenemiseen?”
10.Valtuutettu Mirka Muukkosen kysymys
”Lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevät palvelut lastensuojelussa
Turussa kokeiltiin syksyllä 2012 lapsiperheille suunnattua kotipalvelua ennen lastensuojelun asiakkuutta. Toiminta oli tarkoitus vakinaistaa vuonna 2013, mutta se ei ollut mahdollista tiukan budjettiraamin vuoksi.
Uudistunut lastensuojelulaki edellyttää ehkäisevää lastensuojelua, kun lapsi ja perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Viraston mukaan Turussa ei ole riittävästi tarjolla perheille kotiin annettavaa tukea (19.6.2012).
Kysymys kuuluu:
Aiotaanko kokeilua/toimintaa jatkaa vielä lähitulevaisuudessa tai onko Turun kaupunki jotain muuta vastaavaa toimintaa kehittämässä tai lisäämässä lapsiperheiden tueksi?
Millä muilla toimin Turku tukee avun tarpeessa olevia lapsiperheitä ja ehkäisee heidän joutumista raskaiden lastensuojelupalveluiden pariin?”
11. Valtuutettu Mari-Elina Koivusalon kysymys
”Valtuustoryhmien välisessä Turku-sopimuksessa todetaan seuraavaa: ”Ennaltaehkäisy on avainsana palveluiden järjestämisessä ja siihen panostetaan. Ennaltaehkäisyä on yhtälailla kulttuuri-, liikunta-, kuin muutkin vapaa-ajan palvelut, siinä missä oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutkin. Varhaiskasvatuksen kehittämistä jatketaan tarjoamalla perheiden eritarpeista lähteviä, monipuolisia palveluita. Uudistuvan Turun perusopetus on laadukasta ja tarjoaa riittävät tukipalvelut.”
Kuitenkin samaan aikaan taloutta yritetään tasapainottaa ja velkaantuminen pysäyttää. Tämän vuoksi kaikissa hallintokunnissa on kiristettävä jatkuvasti vyötä ja lisäsäästöjä etsittävä kokoajan lisää. Kun ennaltaehkäisevät palvelut ovat suurilta osin ei-lakisääteisiä, ne ovat useimmiten ensimmäisenä leikkuulistoilla. Miten siis Turku aikoo sopeuttaa talouttaan niin, ettei ennaltaehkäiseviä palveluita samalla enempää karsita? Tullaanko Turku-strategiassa linjaamaan siitä, miten kaupunki voisi pitkällä aikavälillä saada aikaan niin taloudellisia kuin inhimillisiäkin säästöjä panostamalla ennaltaehkäisevien palvelujen kattavaan ja laadukkaaseen tarjontaan?”
12.Valtuutettu Mika Maaskolan kysymys
”Kysymys kaupunginjohtajalle (+ toimialajohtaja Jaloselle) nuorisotakuusta
Valtuutettu Maaskola teki aloitteen nuorisotakuun huomioimisesta Turun kaupungissa ja sen hoitamiseksi perustettavasta työryhmästä. Nyt kun työryhmä on perustettu, kysymme ystävällisesti, mikä on nuorisotyöttömyyden tilanne, mitä toimenpiteitä työryhmä on tähän mennessä suunnitellut ja arviota takuun toteutumisesta vuoden 2013 aikana.”
13.Valtuutettu Päivi Pietarin kysymys
”Kysymys kaupunginjohtajalle palveluiden hinnasta
Ryhmien välisessä Turku-sopimuksessa on kohta, jossa todetaan, että laadukkaat palvelut toteutetaan pääosin omana toimintana. On myös mahdollista, että osa palveluista toteutetaan ostopalveluina. Onko, ja milloin, riittävää tietoa, mikä on kaupungin oman palvelun hinta verrattuna ostopalveluun? Miten ostopalveluiden laatua valvotaan?”
14.Valtuutettu Jorma Hellsténin kysymys
”Kysymys kaupunginjohtajalle lentoliikenteen tulevaisuudesta
Mikä on kaupungin visio Turun lentoaseman kehittämiseksi uusien lentoyhteyksien saamiseksi ja matkustajamäärien kasvattamiseksi sekä lentoaseman alueen kehittämiseksi? Kenen vastuualueelle lentoaseman kehittäminen kuuluu?”
15.Valtuutettu Päivi Pietarin kysymys
”Kysymys kaupunginjohtajalle yhtiöiden myymisestä
Investointien ja perusparannuksen osalta tavoite on, että nämä pystytään rahoittamaan tulorahoituksilla ja poistoilla. Turku-sopimuksessa on viittauksia omaisuuden uusjrjestelyyn ja mahdollisesti yhtiöiden omistusosuuksien myymiseen, jotta ei tarvitse ottaa lisää velkaa investointeihin. Missä näiden järjestelyjen osalta tällä hetkellä ollaan ja milloin saadaan tästä lisää tietoa?”
16.Valtuutettu Jarmo Laivorannan kysymys
”Kysymys kaupunginjohtajalle kiinteistöliikelaitoksen hallinnosta ja taloudesta
Kysymys perustuu talousarvion sivulla 113 ja 114 oleviin tietoihin. Niiden mukaan kiinteistöliikelaitoksen henkilöstön määrä on kasvanut vuodesta 2010 tähän vuoteen 144-167 henkilöön ja palkkakustannukset ovat nousseet noin 30 %. Vuositasolla se merkitsee 1.57 miljoonan euron kustannuslisää. Samalla aikavälillä liikevaihto on lisääntynyt noin 11%.
Tälle vuodelle ennakoitu liikevaihto on 63.284.000 ja se muodostuu pääosin tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia ylläpidettävistä katualueista (791ha) ja viheralueista(2745ha) sekä vuokrattavista tiloista (n. 5000 kpl). Osa liikevaihdosta tulee tonttien luovutuksiin liittyvistä töistä (AO n.100kpl, AP n.15.000k-m2, AK n.20.000k-m2 ja elink. n. 25.000 k-m2).
Edellä kuvatut suoritteet, joista liikevaihto muodostuu ovat pysyneet lähes ennallaan. Henkilötyövuosiin suhteutettu liikevaihto on laskenut vähän. Nyt keskimääräinen liikevaihto henkilötyövuotta kohti on alle 400.000 euroa, joka tuntuu pieneltä ottaen huomioon, että pääosa liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisilla osto- ja vuokrasopimuksilla.
Meneillään olevaan talouden tasapainottamisohjelman tekoon viitaten kysyn kaupunginjohtajalta: Tehdäänkö ohjelmaan liittyvä palveluanalyysi avaamalla nämä toiminnat niin selkeästi, että nähdään tai voidaan selvittää ovatko menot oikeassa suhteessa saatuun tulokseen.”
17.Valtuutettu Elina Sandelinin kysymys
”Miten Turun kaupunki edistää sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja ottaa sukupuolivähemmistöt huomioon tarjotessaan palveluita kuntalaisille?”
18.Valtuutettu Jukka Vornasen kysymys
”Ammatillisen koulutuksen tulosrahat ja kaupungin budjetointitekniikka. Miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan keskushallinnon mukaan tulosrahat sisältyvät toimialan alkuperäiseen budjettiin ja toimialan mukaan tulosrahoja ei ole budjetoitu vaan ne pitäisi myöntää erillisenä määrärahana?”
19.Valtuutettu Jukka Vornasen kysymys
”Turun ammatti-instituutin logistiikka-alan koulutus on järjestetty jo vuosien ajan väliaikaisiksi tarkoitetuissa parakeissa Amiraalistonkadulla. Kasvatus- ja opetuslautakunnan 27.2. hyväksymissä rakennusinvestointiehdotuksissa logistiikka-alan tilatarvetta ei huomioitu mitenkään. Onko kaupungilla taloudellisia edellytyksiä asianmukaisten tilojen hankkimiseen vai tulisiko kaupungin harkita logistiikka-alan koulutuksen lakkauttamista ja turvautumista muiden alueen logistiikkakoulutusta tarjoavien oppilaitosten toimintaan? Nykyisissä tiloissa Turussa koulutusta ei voida enää kauaa jatkaa.”