Turun seudun kuntien jätepolitiikka 2011-2020
1.Jätehuolto toteutetaan siten, että se tukee kestävän kehityksen toteutumista kaupunkiseudulla. Jätehuollon toteutus perustuu mahdollisimman laajasti alueellisiin, ekologiset, talous ja sosiaaliset asiat huomioiviin ratkaisuihin ja täyttää kaikilta osin ympäristölainsäädännön vaatimukset.
2.Jätteiden haitallisuuden vähentämiseksi toteutetaan vaarallisten jätteiden vastaanotto ja keräys kattavana ja korkeatasoisena.
3.Jätteiden synnyn ehkäisyä tuetaan ylläpitämällä monipuolista ja tehokasta seudullista jäte- ja materiaalitehokkuusneuvontaa sekä lisäämällä konkreettisia ympäristö- ja materiaalitehokkuuskriteerejä kunnallisiin hankintoihin. Kuntalaisia ja kuluttajia kannustetaan materiaalien uudelleenkäyttöön yhteistyössä kierrätyskeskusten, jätehuoltoyhtiöiden, tuottajayhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
4.Jätteiden hyötykäyttöä tehostetaan siten, että vuonna 2016 Turun seudulla saavutetaan yli 90 %:n yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste. Jätteet hyödynnetään ensisijaisesti seudullisissa laitoksissa jätelain etusijajärjestyksen mukaisesti tai elinkaaritarkastelun avulla parhaimmaksi osoitetun hyödyntämisvaihtoehdon mukaisesti.
5.Turun seudun kunnissa ylläpidetään toimivaa ja monipuolista jätteiden syntypaikkalajittelua, johon perustuu sekä jätteen hyödyntäminen materiaalina että polttokelpoisen muuhun hyötykäyttöön soveltumattoman jätteen sisältämän energian hyödyntäminen. Jätevesilietteet ja muu biohajoava jäte käsitellään siten, että ne voidaan hyödyntää mahdollisimman suuressa määrin maanparannusaineena sekä energiana.
6.Kuntien lakisääteiset jätehuollon organisointi-, käsittely- ja neuvontatehtävät toteutetaan Turun seudun kunnissa yhteisen yhtiön, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n, kautta.
7.Jätteiden kuljetukset hoidetaan jätelain mukaisessa prioriteettijärjestyksessä.
8.Kaupunkiseudulle perustetaan jätelain voimaantuloon mennessä toimintansa aloittava yhteislautakunta hoitamaan seudullisia jätehuoltoviranomaisen tehtäviä.
9.Jätelain kuntatason viranomaisvalvonta toteutetaan kuntakohtaisesti tai kuntien muutoin sopimalla tavalla.
10.Kunnan vastuulla olevan jätteen seudullisia käsittelypaikkoja ylläpitää Turun Seudun Jätehuolto Oy. Yhtiö hankkii tarvittaessa sopimuksin riittävästi muuta ensisijaisesti seudullista jätteiden hyödyntämis- ja käsittelykapasiteettia, jotta asetettuihin hyödyntämistavoitteisiin päästään.
11.Jätehuollon kustannukset katetaan ”aiheuttaja maksaa” –periaatteen mukaan eli jätteen tuottajat maksavat kaikki jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Kunnat eivät käytä verotulojaan jätehuollon järjestämisestä aiheutuvien kustannuksien kattamiseen. Seudun kunnissa selvitetään tarve ottaa käyttöön jätelaissa mainittu perusmaksu.
12.Jätehuoltopalvelut järjestetään korkealaatuisina siten, että ne ovat asiakasläheisiä, päätöksenteoltaan ja kustannuksiltaan läpinäkyviä sekä kilpailukykyisiä ja ottavat huomioon seudun vaihtelevat asumisolosuhteet.
Perustelut
1. Jätelain tarkoituksena on ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle sekä vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, varmistaa toimiva jätehuolto ja ehkäistä roskaantumista.
2. Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, jolla on palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muu terveydelle vaarallinen, ympäristölle vaarallinen tai muu vastaava ominaisuus (vaaraominaisuus).
3. Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä.
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman (ELSU) tavoitteina on vähentää mm. biohajoavan jätteen määrää ja edistää rakentamisen materiaalitehokkuutta.
4 ja 5. Jätteiden valtakunnalliset hyödyntämistavoitteet vuodelle 2016 tähtäävät siihen, että kaatopaikoille saisi päätyä enintään 20 % yhdyskuntajätteistä. Materiaalina tulisi hyödyntää 50 % ja energiana 30 % yhdyskuntajätteistä. Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma (ELSU), jonka tarkoituksena on toimeenpanna valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita, tähtää siihen, että yhdys-kuntajätteistä sijoitetaan kaatopaikalle korkeintaan 10 % vuonna 2020. Em. tavoitteisiin pääseminen läheisyysperiaatetta korostaen edellyttää sitä, että seudulla on tai toteutuu riittävästi (vähintään 50.000 tonnille polttokelpoista jätettä) perusenergiahyödyntämiskapasiteettia ja että seudulla jo olemassa olevaa monipuolista laitosverkostoa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Energiahyödyntäminen toteutetaan ensisijaisesti fossiilisia polttoaineita korvaten, millä minimoidaan kasvihuonekaasupäästöjä.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että 100 % yhdyskuntalietteistä hyödynnetään joko maanparannuskäytössä tai energiana vuonna 2016.
EU:n jätedirektiivissä (2008/98/EY) on vahvistettu niin sanottu viisiportainen jätehierarkia (etusijajärjestys). Soveltaessa jätehierarkiaa jäsenvaltioiden on kuitenkin toimittava sellaisten vaihtoehtojen edistämiseksi, joilla päästään ympäristön kannalta parhaaseen mahdolliseen kokonaistulokseen. Tämä voi näin ollen edellyttää tiettyjen jätevirtojen osalta hierarkiasta poikkeamista, kun tämä on elinkaariajattelun mukaisesti perusteltua.
Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista.
Seudun kunnissa on voimassa yhteneväiset jätehuoltomääräykset, jotka edellyttävät materiaali- ja energiahyötykäyttöön kelpaavien jätteiden sekä vaarallisten jätteiden syntypaikkalajittelua. Tehokkaalla jätteiden syntypaikkalajittelulla voidaan parantaa jätteiden hyödyntämisastetta.
6. Kunta voi päätöksellään siirtää jätelaissa säädetyn jätteen vastaanoton, kuljetuksen ja käsittelyn, jätemaksujen laskutuksen ja jäteneuvonnan sekä näihin välittömästi liittyvät hallinnolliset tehtävät, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttöä, tätä varten perustetulle yhtiölle, jonka kunta yhdessä muiden kuntien kanssa omistaa.
7. Jätelain mukaan kunnan on järjestettävä sen vastuulla oleva kiinteistöittäinen jätteenkuljetus (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunta voi tietyin edellytyksin myös päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa (kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus).
Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.
Kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
Kunta voi päättää, että kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ei järjestetä alueella, jossa on hankalat kulkuyhteydet, vähän jätteen haltijoita tai vähän kuljetettavaa jätettä, jollei kuljetusta ole ympäristö- tai terveyssyistä pidettävä tarpeellisena.
8. Kunnalle kuuluvista jätelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä kuntalaissa (365/1995) tarkoitettu toimielin (kunnan jätehuoltoviranomainen).
Jos kunta on siirtänyt kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvän palvelutehtävän hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiössä, kunnan jätehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtymä siten kuin kuntalaissa säädetään.
9. Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
10. Jätelain mukaan kunnan vastuulla on seuraavien toimintojen jätehuolto:
1) vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte, mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete.
2) sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte.
3) valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu kuin 2 kohdassa tarkoitettu yhdyskuntajäte.
4) liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä 1-3 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa.
5) muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä 1-4 kohdassa tarkoitetun jätteen kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
Kunnan on lisäksi järjestettävä asumisessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Turun Seudun Jätehuolto Oy järjestää em. jätteiden keräys- ja vastaanottopalvelut ja toimittaa jätteet hyötykäyttöön ja tarvittavaan käsittelyyn.
11. Jätteen alkuperäinen tuottaja taikka nykyinen tai aiempi jätteen haltija vastaa jätehuollon kustannuksista (aiheuttamisperiaate).
Kunnan on perittävä jätelain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Perittävällä maksulla on katettava vähintään jätteen loppukäsittelyyn liittyvät kustannukset. Kunta voi periä jätemaksua myös kunnan vastuulle säädetystä jäteneuvonnasta, ns. jätekuljetusrekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätemaksu, jolla katetaan jäteneuvonnasta, rekisterin ylläpidosta ja muista vastaavista jätehuollon järjestämiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset, voidaan periä erillisenä perusmaksuna. Perusmaksulla voidaan kattaa myös vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta kunnalle aiheutuvat kustannukset.
Jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle.
12. Kunnan on jätehuollon järjestämisessä huolehdittava siitä, että käytettävissä on tarpeen mukaan kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, käytettävissä on riittävästi vaarallisen jätteen ja muun jätteen alueellisia vastaanottopaikkoja, jotka ovat vaivattomasti jätteen tuottajien saavutettavissa, käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jätehuoltopalvelut, kuten etusijajärjestyksen mukainen mahdollisuus jätteen erilliskeräykseen, jätteen keräys ja kuljetus järjestetään ja mitoitetaan siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin syntyvän jätteen määrää ja laatua, jätteenkuljetuksen ja jätteen alueellisen vastaanoton järjestelyistä tiedotetaan riittävästi ja riittävän usein.
Jätepolitiikan tavoitteena on, että seudun vakituisilta asukkailta jätteet kerätään pääsääntöisesti kiinteistökohtaisesti. Vaikeasti saavutettavissa olevilla alueilla ja saaristossa jätteiden keräys voidaan hoitaa aluekeräysjärjestelmällä, jäteasemilla tai hyödyntäen ns. kiertävää keräyspalvelua. Hyötyjätepisteiden sijainti ja kapasiteetti sovitetaan kiinteistöjen määrään, joten palvelutaso voi olla alempi haja-asutusalueilla kuin kaavoitetuilla alueilla. Ekotehokkaiden vaihtoehtoisten jätekeräysjärjestelmien käyttöönottoa ja hyödyntämistä selvitetään.