Asemakaavatoimisto/Iina Paasikivi 20.4.2011:

Asemakaavatoimisto on laatinut 28.2.2011 päivätyn ja 15.4.2011 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen uuden kevyen liikenteen sillan rakentamiseksi Aurajoen yli Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välille. Asemakaavan muutoksella osoitetaan Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välinen rantakatujen osuus ja risteävät Rettiginrinne ja Kauppiaskadun pää pihakatu-merkinnällä asemakaavaan. Koko alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Nykytilanne ja aloite

Aloite uuden sillan rakentamisesta tuli Kiinteistöliikelaitokselta (20.3.2007) osana ”Ihmiselle parempi keskusta” kehittämishanketta. Hankkeelle on saatu ns. EU-kehittämisrahoitusta.

Kaavoituksen tavoitteet

Keskustan kevyen liikenteen edellytysten parantaminen ja jalankulun ja pyöräilyn lisääminen on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.

Tavoitteena on luoda yhteys, joka antaisi uutta merkitystä jokirannan kulttuuripainotteisille tiloille ja ympäristöille, jopa uuden toimintaympäristön. Koko kaavanmuutoksen alue on myös erilaisten tapahtumien ympäristöä ja oleskelualuetta.

Rantakadut ovat keskustan merkittävimmät kevyen liikenteen reitit itä-länsisuunnassa. Alueella on erittäin vilkasta pyöräliikennettä ja turistiaikaan paljon jalan kulkevia ihmisiä ja tapahtumia. Liikkumisen kannalta sillan rakentamisen tavoitteena on sujuvuuden ja turvallisuuden lisääminen. Sillan sijoituksesta seuraa välttämättä kevyen liikenteen yhteyksien korjaaminen sekä Kauppiaskadulla, että turvallisuuden ja ympäristön parantaminen Rettiginrinteellä. Se on toteutussuunnittelua. Kevyen liikenteen kehittämisohjelmassa on myös uusi väylä Hämeenkadulle. Kevyen liikenteen suunnittelulle on annettu kiireellinen aikataulu, jotta verkon puuttuvat osat ovat käytössä sillan valmistuttua.

Turun kansallisen kaupunkipuiston päätöksessä on tiivistetty alueen ainutlaatuisen kulttuuriarvon merkitys kaikessa suunnittelussa: ”Alueen suunnittelussa, hoidossa ja käytössä tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä huomioida alueen kaupunkirakenteellinen merkitys. Hoidossa ja kehittämisessä on huomioitava alueen runsas virkistyskäyttö. Hoidon on oltava riittävän intensiivistä. Alueen rakenteiden ja kalusteiden rakentamisessa, korjaamisessa sekä uusimisessa tulee kiinnittää huomiota ympäristön hyvään laatuun. Historialliset puurivistöt säilytetään ja hoidetaan niin, ettei puurivistön maisemallinen vaikutelma olennaisesti muutu pitkäksi ajaksi kerrallaan.”

Asemakaavanmuutoksen ehdotus

Asemakaavan muutosalue on rajattu Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välille käsittäen Itäisen ja Läntisen Rantakadun sekä Linnankadun alkupään ja Kauppiaskadun Linnankadulle asti sekä Rettiginrinteen. Katualueet merkitään pihakaduiksi ja sillalle osoitetaan alue, jolle se voidaan rakentaa Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen kohdalle. Aurajoen rantavyöhyke on jo voimassa olevassa asemakaavassa merkitty puistoksi. Puistomerkinnän ja katualueen rajaa on lausuntojen perusteella hieman tarkennettu.

Uuden sillan nimi on ehdotuksessa Kirjastosilta – Biblioteksbron. Nimi perustuu nimestä pidettyyn yleisökilpailuun.

Ehdotukseen on Turun museokeskuksen lausunnon perusteella lisätty aluemerkintä sm: ”Alue on muinaismuistolain mukaista muinaismuistoaluetta, jolla maaperään kajoava rakentaminen edellyttää arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden alkamista. Tällaisista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaiselle vähintään vuotta aikaisemmin.”

Pihakatu-alueelle on edelleen lisätty /s-merkintä määräyksellä: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä katuympäristö, jonka muutoksissa tulee ottaa huomioon sen historiallinen olemus."

VP-1 puiston määräystä on täydennetty: "Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeä puisto. Alueella olevia rakenteita, rantapenkereitä, tukimuureja, aitoja, kiveyksiä, polkuja, istutuksia, puurivejä tms. ei saa hävittää ja niitä tulee hoitaa alueen historiallisen arvon mukaisesti (lisäys). Puurivistön hoidossa ja uusimisessa on noudatettava hyvää historiallisten puistojen hoitokäytäntöä niin, että otetaan huomioon sen erityisen merkittävä maisemavaikutus."

Suunnittelutilanne

Turun historiallinen ydinalue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).

Maakuntakaavassa alue sijoittuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaalle maisema-alueelle.

Turun yleiskaavassa on yhtä lailla aluemerkintä, joka kertoo maiseman merkittävyydestä ja symboli Aurajoen varren kevytliikenneyhteyden keskeisestä merkityksestä.

Kuuleminen

Uuden sillan sijoituksesta ja sen merkityksestä tai uhasta kansallismaisemalle käytiin vilkasta keskustelua asemakaavan luonnosvaiheessa ja heti hankkeen vireille tuloilmoituksesta lähtien. Kun kaupunginhallitus päätti sillan sijoituksesta luonnospäätöksen yhteydessä, se päätti lisäksi, että sillasta pidetään nimikilpailu. Nimikilpailu toimi eräänlaisena mielipidekanavana sillan puolesta ja sitä vastaan.

Meidän Turku r.y. on ottanut kantaa laajemmin Turun siltasuunnitelmiin 28.1.2011, josta tähän asiaan seuraavasti: ”Ns. Pennisilta johtaisi kyllä joen yli, mutta miten pyöräilijä pääsisi turvallisesti Turun torille, jonne on järjestetty pyöräparkki, mutta jonne matka on vaarallinen?”

Lausunnot

Määräaikaan 14.4.2011 mennessä ovat seuraavat tahot antaneet lausunnon:

Kiinteistöliikelaitos: Ei huomautettavaa.

Rakennusvalvontatoimisto: Ei huomautettavaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskus 11.4.2011:

”ELY-keskus pitää laadittuja selvityksiä ja vaikutusarviointeja riittävinä. ELY-keskus pitää sillan rakentamista maisemallisesti ongelmallisena. Näkymä Auransillalta Tuomiokirkon suuntaan on kulttuuriympäristön kannalta huomattavan arvokas. Silta sijoittuu joen kaartuvaan kohtaan. Sillan rakentaminen vaikuttaa väkisin Aurajoen maisemaan sen historiallista arvoa heikentäen. Asemakaavan muutoksen käsittelyssä tulee siksi vielä tarkoin pohtia sillan välttämättömyyttä ja tarpeellisuutta suhteessa sen maisemavaikutukseen.”

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavan laatimisperusteiden laillisuuden eli selvitysten riittävyyden toteaminen on lausunnonantajan toimivaltaa. ELY-keskuksen huomautusta sillan vaikutuksesta kansallismaisemaan asemakaavatoimisto pitää mielipiteenä, joka sillä on kaikki oikeus ilmaista.

Ympäristönsuojelutoimisto 11.4.2011:

Ympäristönsuojelutoimisto pohtii lausunnossaan sillan tarpeellisuutta, muistuttaa tulevan rakentamisen edellyttämistä vesilain mukaisista lupamenettelyistä ja edellyttää kaavaan merkittäväksi kaksi potentiaalista pilaantuneita maamassoja sisältävää kohdetta. Toinen kohteista liittyy Uudenmaankadun ja Läntisen Rantakadun risteysalueella (Gylichin pylväikkö) toimineeseen polttonesteen jakeluasemaan, toinen Kauppiaskatu 2 kohdan öljyvahinkoalueeseen.

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavatoimisto varmistaa, että kyseisten alueiden maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan. Pysyviin asemakaavoihin pilaantumisriskejä ei ole katualueille tarkoituksenmukaista kirjata. Riskit on tarkoituksenmukaisinta arvioida osana katusuunnitteluprosessia. Asia on kirjattu myös kaavaselostukseen.

Museokeskus 13.4.2011:

Turun museokeskus katsoo, että asemakaavanmuutos ”Kirjastosilta” turvaa eräin täsmennyksin ja lisäyksin historiallisesti sekä kaupunkikuvallisesti erittäin arvokkaan Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välisen alueen vaalimiselle asetetut tavoitteet. Museokeskus esittää kaavamerkintöjä ja -määräyksiä muutettavan siten, että niiden avulla voidaan ohjata ja turvata alueen historiallisten ominaispiirteiden säilyminen ja mahdollinen palauttaminen sekä alueen huomioon ottaminen muinaismuistoalueena.

Museokeskus esittää mielipiteenään sillan sijoituksesta seuraavaa: ”Kirjastosillan rakentaminen katkaisee Auransillalta Tuomiokirkkosillalle avautuvan näkymän, joka kaarevine joenmutkineen, empiretaloineen ja ikivanhoine lehtipuineen on yksi Turun ihailluimmista. Sillan rakentaminen ja siihen liittyvien liikenneväylien toteuttaminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä, jossa kokonaisnäkemys ja toteutustapa ratkaisevat, voidaanko sen historialliselle kaupunkikuvalle muassaan tuovat negatiiviset vaikutukset kääntää kaupunkitilaa ja toimintaympäristöä kohentaviksi tekijöiksi.”

Museovirasto on ilmoittanut, ettei se anna asiasta lausuntoa, vaan Museokeskus käyttää asiassa viranomaisen lausuntovaltaa.

Asemakaavatoimisto on tehnyt Museokeskuksen lausunnossa ehdotetut muutokset asemakaavakarttaan. Lausunnoissa on selvästi hyväksytty asemakaavan muutoksen perusselvitykset, vaihtoehtojen esittely ja vuorovaikutus. Sillan sijoittamisesta kansallismaisemaan, herkälle kohdalle ei varmasti saada yksimielistä hyväksyntää, kaikki eivät pidä siltaa edes tarpeellisena. Sillan tarpeellisuus, siitä saatava hyöty ja ilo ovat kuitenkin yksi mahdollisuus kaupungin kehittämiseksi ja siitä asiasta päättäminen nyt käydyn asemakaavaprosessin perusteella on maankäyttö- ja rakennuslain kaupungille antamaa harkintavaltaa.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.2.2011 päivätty ja 15.4.2011 muutettu asemakaavanmuutosehdotus ”Kirjastosillan” sijoittamiseksi Aurajoen vesialueelle hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutos koskee seuraavia alueita: 2 (II) kaupunginosa; Itäinen Rantakatu osa, Kaskenkatu osa, Rettiginrinne, Itäisen Rantakadun puistoalue, Aurajoki ja Auransilta, 6 (VI) kaupunginosa; Aurakatu osa, Kauppiaskatu osa, Linnankatu osa, Läntinen Rantakatu osa, Läntisen Rantakadun ja Vähätorin apparellin puistoalueet, Aurajoen vesialueen osa ja Auransilta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Oksasen ehdotuksesta Talvitien kannattamana yksimielisesti.

Merkittiin tiedoksi Varsinais-Suomen liiton lausunto 2.5.2011.

Pöydältä 3.5.2011 § 213.

PäätösEhdotus hyväksyttiin kahden äänestyksen jälkeen äänin 8-4, yksi tyhjä.

Käsittelyn aikana Uotila teki Mäen kannattamana ehdotuksen asian pöydälle jättämisestä. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 7-6. Pöydälle jättämisen puolesta äänestivät Uotila, Oksanen, Talvitie, Mäki, Mastomäki ja Sundqvist. Asian käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén.

Tämän jälkeen Oksanen teki Talvitien kannattamana jäljempänä olevan muutosehdotuksen. Toisessa äänestyksessä Oksasen muutosehdotuksen puolesta äänestivät Oksanen, Talvitie, Mastomäki ja Uotila. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Sundqvist, Aaltonen, Kerttula, Lammi, Kari ja Hellstén. Mäki äänesti tyhjää.

Oksasen ehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.2. 2011 päivätty ja 15.4.2011 muutettu asemakaavanmuutosehdotus nk. Kirjastosillan sijoittamiseksi Aurajoen vesialueelle palautetaan valmisteltavaksi siten, että tutkitaan uudelleen sillan sijoittamista Suurtorin ja Vähätorin välille.

Perustelut muutosesitykselle: Aurajoen kansallismaisema on liian arvokas tuhottavaksi ja siksi sillan välttämättömyys ja tarpeellisuus tulee punnita uudelleen. Kirjastosilta katkaisisi Auransillalta Kirkkosillalle avautuvan tärkeän kansallismaiseman joenmutkineen, empiretaloineen ja kauniine lehtipuineen. Kaavaehdotusta on perusteltu ensisijaisesti sillä, että se parantaisi kevyenliikenteen edellytyksiä kauppatorille päin. Kauppiaskadun liikennejärjestelyt eivät tue kevyenliikenteen järjestelyjä eli Rettigin rinteen ja Kauppiaskadun pään väliseltä sillalta tulevaa liikennettä. Kauppiaskadun pään parkkipaikan ympäristö on vaarallinen erityisesti pyöräilijöille liikenteen kulkiessa siinä ympyrää eikä pyöräilijöiden turvallisuutta voida taata. Myös jatkoyhteys keskustaan päin on tukossa, koska liikenne torilta Kaup-piaskadulle on yksisuuntainen. Palautuksen yhteydessä pitäisi tutkia uudelleen Vähätori-Suurtori- siltavaihtoehtoa, jossa se liittyisi jo olemassa olevaan Brahenkadulta alkavaan kevyenliikenteen verkostoon

Asemakaavatoimisto/Iina Paasikivi 20.7.2011:

Asemakaavanmuutos uuden kevyen liikenteen sillan rakentamiseksi Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välille on ollut julkisesti nähtävänä 30.5.- 28.6.2011 välisen ajan. Nähtävilläoloaikana on kaavanmuutosehdotusta vastaan jätetty kaksi muistutusta.

Kuntalainen (1), 28.6.2011:

”Esitän vielä harkittavaksi vaihtoehtoa, jossa sillan länsipää on Vähätorin reunassa vanhan kirjastorakennuksen kulman kohdalla ja itäpää suunnilleen Katedraalikoulun pienen portin kohdalla.

Perustelut:

1. Vähätorin laidalta lähtevä silta yhdistää kaksi turkulaisille ja kävijöille tärkeätä oleskelualuetta, Vähätorin ja Vanhan Suurtorin markkina-alueineen sekä sen jatkeena tulevaisuudessa avattavan vanhan Turun korttelin. Uskon, että ne, jotka kävivät tällä alueella alkukesän helteisinä päivinä voivan kuvitella yhdistämisen edut.
2. Tässä kohtaa silta ei riko kansallismaisemaa.
3. Turussa vuoden ympäri pyöräilevänä on vaikutelmani, että ehdottamassani paikassa silta palvelee paremmin kaupungin itäpuolta ja itäpuolelle kulkevia pyöräilijöitä. Samalla pyöräliikenne Tuomiokirkkosillan yli vähenee, jolloin sillan liikenneratkaisua voi kehittää.”

Neljä kuntalaista sähköpostilla 27.6.2011:

”Me allekirjoittaneet vastustamme kevytliikennesillan rakentamista Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen väliin.

Perustelumme ovat seuraavat:

1. Uniikin, kansainvälisesti tunnetun ja klassisen näkymän tärveleminen olisi suuri vahinko. Olemme vuosien saatossa kärsineet ”Turun Taudin” aiheuttamista vahingoista jo enemmän kuin tarpeeksi!
2. Mikäli silta pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden näkökulmasta on välttämätön, tulisi se mielestämme sijoittaa sinne missä kevytliikennettä on paljon, eli akselille Vähätori - Vanha Suurtori. Tällöin silta palvelisi huomattavasti paremmin Åbo Akademin, Yliopiston, Keskussairaalan, Data Cityn, Skanssin, Kupittaan ym. ”tääl puol jokkee” sijaitsevien vilkkaiden ja kasvavien keskusten tarpeita, samalla kun historiallisesti ja markkinointimielessä vertaansa vailla oleva siltanäkymä Auransillalta Tuomiokirkolle säilyisi.”

Asemakaavatoimisto:

Asemakaavaprosessin luonnosvaiheessa arvioitiin sillan eri sijoitusmahdollisuuksia ja vaikutuksia kulttuuriympäristöön, maisemaan, kevyen liikenteen verkon kehittämiseen, ympäristön käytettävyyteen ja vetovoimaisuuteen. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että asemakaavaehdotus täyttää selvittelylle asetettavat vaatimukset.

Muistutuksessa 1 on tuotu hyvin esille se, miten Vähätorin nimellä tunnettu kaupunkiuudistus on tuonut paikalle uutta merkitystä ja miten yksituumaisesti uudistusta pidetään arvossa. Sen tavoitteena on paitsi kaupunkioleskelupaikka, myös kevyen liikenteen sujuvuuden lisääminen Tuomiokirkkosillalta Läntiselle Rantakadulle ja Brahenkadun pyörätielinjalle. Liikenneverkkoanalyysin mukaisesti tämä yhteys on toimiva. Tuomiokirkkosillan kevyen liikenteen reitti on parannettu ja edelleen suunnitelmissa on parantaa Uudenmaankadun ylitystä Tuomiokirkontorin kohdalla. Ajoneuvoliikenteen lisääminen Tuomiokirkkosillalla ei ole liikennesuunnittelun tavoitteita.

Uuden sillan sijoitus Vähätorin ja Vanhan Suurtorin linjalle toisi Kaupunginkirjaston eteen poikittaista pyöräliikennettä, mikä ei paranna alueen käytettävyyttä oleskeluun ja tapahtumiin. Se parantaisi toki itäisen suunnan yh-teyttä, mutta kuten edellä on todettu, sitä on jo parannettu mainituin uudistuksin. Pullonkaulat ovat muualla.

Uuden sillan sijoittaminen Vanhan Suurtorin kohdalle kuten muistutuksessa 2 esitetään, on kulttuuriympäristön arvojen säilymisen kannalta kaikkein arveluttavin vaihtoehto. Museoviranomainen on lähtökohtaisesti vastustanut sillan sijoittamista lähellekään Vanhan Suurtorin ja Tuomikirkkosillan maisemaa. Tämä asia on ollut koko kaavaprosessin keskeinen arvovalinta, mikä käy ilmi selostuksesta ja lausunnoista.

Muistutuksessa 2 vastustetaan sillan sijoittamista Kauppiaskadun linjalle maisemallisista syistä. Herkkä maisemakohta Aurajoen mutkassa on yhtä lailla tiedostettu kaavaprosessin aikana. Sillan suunnittelukilpailun ratkaisussa asia on otettu huomioon valitsemalla rakentamisratkaisu, joka ei avaa puurivejä yhtään enempää kuin kulkuväylän kannalta tarpeen, joka yksinkertaisuudessaan tuo maisemaan uuden elementin mahdollisimman vähäeleisesti.

Asemakaavatoimisto katsoo, että muistutuksissa ei tuoda esille mitään sellaista uutta, minkä perusteella asemakaavanmuutosehdotusta pitäisi muuttaa. Kyse on näkökulmista, jotka ovat olleet tasaveroisesti muiden näkökulmien kanssa esillä kaavaprosessin aikana. Sillan sijoitusta on arvioitu kaupunkisuunnittelun moniammatillisen prosessin perusteella tavoitteena optimaalinen, kaupungin positiivista kehittämistä tukeva ratkaisu.

Oheismateriaali 1Rabbe von Weymarnin muistutus 28.6.2011

Oheismateriaali 2 Pertti Normian ym. muistutus 27.6.2011

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää, että Kirjastosillan asemakaavanmuutosta vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Aaltosen kannattamana yksimielisesti.

Pöydältä 9.8.2011 § 328.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin äänin 11-2 Oksasen tehtyä Talvitien kannattamana liitteen mukaisen muutosesityksen. Oksasen ehdotuksen puolesta äänestivät Oksasen lisäksi Talvitie. Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Mäki, Mastomäki, Sundqvist, Luoto, Aaltonen, Kerttula-Hiippavuori, Lammi, Kari ja Hellstén.

Liite 1Riikka Oksasen muutosesitys

Oksasen muutosehdotus oli seuraava:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää, että Kirjastosilta-asemakaavasta tehdyt muistutukset tulee huomioida kaavan valmistelussa. Etenkin muistutuksissa mainitut uuden sillan vaikutukset kansallismaisemaan, kaupunkikuvaan sekä kevyen liikenteen järjestelyihin tulee uudelleen arvioida.

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 6.9.2011:

Kuten edellä olevasta esittelytekstistä ilmenee, Kirjastosillan asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.5.- 28.6.2011. Asemakaavanmuutosehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on käsitellyt muistutukset 23.8.2011 § 349 ja päättänyt, että muistutukset eivät anna aihetta asemakaavanmuutosehdotuksen muuttamiseen.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsittelyn jälkeen on kaupungille luovutettu kaupunginhallitukselle osoitettu adressi, jossa vastustetaan sillan sijoittamista asemakaavanmuutosehdotuksen mukaiseen paikkaan. Adressit.com sivustolla otsikolla ”Turun Kirjastosilta Vanhan Suurtorin ja Vähätorin väliin” olleeseen adressiin kertyi nimiä noin 1.150. Adressi on nähtävänä kaupungin keskushallinnossa sekä kaupunginhallituksen ja –valtuuston kokouksissa.

Liite 1Selostus ”Kirjastosilta”

Liite 2Kartta ”Kirjastosilta”

Liite 3Tilastolomake ”Kirjastosilta”

Liitteet arkistoidaan kaupunginvaltuuston päätöksen yhteyteen.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 28.2.2011 päivätyn ja 15.4.2011 lausuntojen perusteella muutetun II kaupunginosan Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun osien, Rettiginrinteen, Itäisen Rantakadun puistoalueen, Aurajoen vesialueen ja Auransillan sekä VI kaupunginosan Aurakadun, Kauppiaskadun, Linnankadun ja Läntisen Rantakadun osien, Läntisen Rantakadun ja Vähätorin apparellin puistoalueiden, Aurajoen vesialueen osan ja Auransillan asemakaavanmuutosehdotuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Lundahnin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 12.9.2011 § 406.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Lundahnin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 21.9.2011 § 419

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Lundahn, Elo, Hihnala, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä, Laaksonen, Sarlund ja Arve.

Artesolan tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Rinne:

Kaupunginhallitus päättää, että 28.2.2011 päivätty ja 15.4.2011 muutettu asemakaavanmuutosehdotus nk. Kirjastosillan sijoittamiseksi Aurajoen vesialueelle hylätään. Tässä taloudellisessa tilanteessa siltahankkeesta luovutaan kokonaan. Selvitetään mahdollisuus Auransillan leventämisestä pyöräilykaistalla, ja myös uudelleen mahdollisuutta sillan sijoittamisesta Suurtorin ja Vähätorin välille myöhemmässä vaiheessa.

Merkittiin, että kaupunginhallitukselle oli toimitettu Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n kannanotto asemakaavanmuutokseen liittyen.

Liite 1Selostus ”Kirjastosilta”

Liite 2Kartta ”Kirjastosilta”

Liite 3Tilastolomake ”Kirjastosilta”

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 28.2.2011 päivätyn ja 15.4.2011 lausuntojen perusteella muutetun II kaupunginosan Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun osien, Rettiginrinteen, Itäisen Rantakadun puistoalueen, Aurajoen vesialueen ja Auransillan sekä VI kaupunginosan Aurakadun, Kauppiaskadun, Linnankadun ja Läntisen Rantakadun osien, Läntisen Rantakadun ja Vähätorin apparellin puistoalueiden, Aurajoen vesialueen osan ja Auransillan asemakaavanmuutosehdotuksen.

Kaupunginvaltuuston päätös

Asia pantiin pöydälle.

Liite 4Äänestyslistat

Asian käsittely kokouksessa

Valt. Mirka Muukkonen valt. Jukka Mikkolan kannattamana ehdotti, etta asia palautetaan.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa on valt. Mirka Muukkosen palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 36 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 31 valtuutettua kannatti valt. Mirka Muukkosen palautusehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Valt. Virpa Puisto valt. Pentti Kososen kannattamana ehdotti, että asia pannaan pöydälle.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että pöydällepanoehdotus vaatii työjärjestyksen edellyttämän 17 valtuutetun kannatuksen asian ollessa ensimmäisen kerran käsittelyssä ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", ja ne valtuutetut, jotka kannattavat valt. Virpa Puiston pöydällepanoehdotusta, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 2 valtuutettua oli asian käsittelyn jatkamisen kannalla, 63 valtuutettua valt. Virpa Puiston pöydällepanoehdotuksen kannalla, 2 poissa, minkä johdosta puheenjohtaja totesi, että pöydällepanoehdotus sai työjärjestyksen edellyttämän vähintään 17 valtuutetun kannatuksen, joten asia jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Lisäksi keskustelun aikana tehtiin seuraavat ehdotukset:

Valt. Elina Rantanen teki seuraavan ponsiehdotuksen:
"Tämän päätöksen yhteydessä kaupunginvaltuusto edellyttää, että sillan valmistumisen yhteydessä toteutetaan Hämeenkadun ja Kauppiaskadun pyörätiet".

Valt. Olavi Mäenpää valt. Pauliina de Annan kannattamana ehdotti asian hylkäämistä.

Pöydältä 17.10.2011 § 186

Kaupunginvaltuuston päätös

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 28.2.2011 päivätyn ja 15.4.2011 lausuntojen perusteella muutetun II kaupunginosan Itäisen Rantakadun ja Kaskenkadun osien, Rettiginrinteen, Itäisen Rantakadun puistoalueen, Aurajoen vesialueen ja Auransillan sekä VI kaupunginosan Aurakadun, Kauppiaskadun, Linnankadun ja Läntisen Rantakadun osien, Läntisen Rantakadun ja Vähätorin apparellin puistoalueiden, Aurajoen vesialueen osan ja Auransillan asemakaavanmuutosehdotuksen.

Liite 5Äänestyslistat

Asian käsittely kokouksessa

Valt. Jarmo Rosenlöf valt. Virpa Puiston kannattamana ehdotti, että asia palautetaan.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa on valt. Jarmo Rosenlöfin palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 38 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 29 valtuutettua kannatti valt. Jarmo Rosenlöfin palautusehdotusta, joten asian käsittely jatkui.

Valt. Olavi Mäenpää valt. Mirka Muukkosen kannattamana ehdotti esityksen hylkäämistä.

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on valt. Olavi Mäenpään hylkäysehdotus tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 34 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 32 valtuutettua kannatti valt. Olavi Mäenpään ehdotusta, 1 tyhjä, joten kaupunginhallituksen ehdotus voitti.

Lisäksi keskustelun aikana tehtiin seuraava ehdotus:

Valt. Elina Rantanen teki seuraavan ponsiehdotuksen:
"Tämän päätöksen jälkeen kaupunginhallitus valmistelee Kauppiaskadun ja Hämeenkadun pyöräteiden toteuttamisen Kirjastosillan valmistumisen yhteydessä".

Valt. Elina Rantasen ponsiehdotus päätettiin saattaa kaupunginhallituksen tietoon.