1) 11139-2006

28.8.2006 Hassan Roda ym.

Aloite peruskoulun oppimäärän suorittaneiden maahanmuuttajanuorten suomenkielen testauksen lopettamisesta toisen asteen oppilaitokseen pyrittäessä (Oj)

 

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 29.3.2011 § 74:

 

Kasvatus ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta vastaa Turun kaupunginhallituksen Turun ammatti-instituutin kielikokeen toteuttamista koskevaan lausuntopyyntöön seuraavasti:

 

Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/98 § 11, Opetuskieli toteaa muun muassa, että ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetusministeriön Turun kaupungille myöntämässä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa oppilaitoksen opetuskieleksi määrätään suomi ja ruotsi.

 

Opetusministeriön asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa (167/ 2002) on määräys kielikokeen järjestämisestä. Koulutuksen järjestäjä voi ottaessaan opiskelijoita ammatilliseen peruskoulutukseen kielikokeella tai muulla tavoin mitata sellaisten hakijoiden kielitaidon, joiden äidinkieli on muu kuin opetuskieli. Hakija voidaan jättää valitsematta ammatilliseen peruskoulutukseen sillä perusteella, että hänellä ei ole valmiutta opetuskielen suulliseen ja kirjalliseen käyttämiseen ja ymmärtämiseen.

 

Jos Turun ammatti-instituuttiin yhteisvalinnassa hakevan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, hänet kutsutaan kielikokeeseen. Tieto em. hakijoista saadaan valtakunnallisesta KOULUTA -järjestelmästä. Perusopetuksessa yksilöllisesti, mukautetusti opintonsa suorittaneet huomioidaan omana ryhmänään ja heille järjestetään oma koe.

 

Kielikokeeseen ei kuitenkaan tarvitse osallistua sellaisen maahanmuuttajataustaisen nuoren, joka täyttää yhden tai useamman seuraavista ehdoista:

-hakija on opiskellut peruskoulussa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi tai ruotsi äidinkielenä oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana peruskoulun päättötodistuksessa (hakuvaiheessa 9. luokan välitodistuksessa)

-hakija on opiskellut peruskoulussa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiainetta suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan ja hänellä on siitä arvosana 8 tai kiitettävä perusopetuksen päättötodistuksessa (9. luokkalaisilla tai lisäluokkalaisilla hakuvaiheessa ao. luokan välitodistuksessa). Kyseinen osaamisen taso 9. luokalla vastaa tasoa B1.1. - B1.2 kielitaidon taitotasojen kuvausasteikolla.

-hakijalla on todistus yleisestä kielikokeesta (taso 3)

-hakija on suorittanut Suomessa aiemmin toisen asteen tutkinnon (opetuskielenä suomi tai ruotsi)

 

Hakijat, jotka eivät selviydy kielikokeesta, ohjataan jatko-opintoihin Turun ammatti-instituutin nuorten maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen, Turun iltalukioon, Turun kristilliseen opistoon tai muuhun Turun alueella olevaan vastaavaan koulutukseen.

Turun ammatti-instituutin valmistavaan koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla on mahdollisuus vuodessa saavuttaa riittävä kielitaito ammatilliseen perusopetukseen siirtymiseksi. Nykyisen lainsäädännön mukaan valmistavan koulutuksen voi suorittaa vain kerran.

 

Keväällä 2009 Turun ammatti-instituutti järjesti ensimmäisen kerran kielikokeeseen osallistuneille tilaisuuden tulla kuulemaan henkilökohtaisesti kielikokeen tulos. Tilaisuus pidettiin kielikoetta seuranneena päivänä ja se toteutettiin yhteistyössä Turun nuorisotoimen Ohjaamo-toiminnan kanssa. Hakijat, jotka eivät läpäisseet kielikoetta, ohjattiin henkilökohtaisesti muihin heille soveltuviin koulutuksiin. Vastaavaa ohjauskäytäntöä jatketaan edelleen.

 

Perustelut Turun ammatti-instituutin kielikoekäytännölle

Turun ammatti-instituutti on viime vuosina kehittänyt kielikoekäytäntöään yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Kehittämistyön tavoitteena on ollut tehostaa perusopetuksen ja toisen asteen välistä yhteistyötä, ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksien välisessä nivelvaiheessa sekä parantaa läpäisyä toisella asteella. Pääosin kehitys on ollut myönteistä ja yhä useampi turkulainen nuori siirtyy perusopetuksen jälkeen toisen asteen opintoihin. Lisäksi Turun ammatti-instituutin negatiivisten keskeyttämisten määrä on laskenut alle 5 prosentin. Turun ammatti-instituutin opiskelijoista lähes 10 % on maahanmuuttajataustaisia. Kielikokeella kartoitetaan hakijoiden kielitaito, koska opetuksen ymmärtämättömyydestä seuraava turhautuminen laskee nuorten opiskelumotivaatiota ja siten vaikuttaa opintojen negatiiviseen keskeytymiseen. Yksilön kohdalla opintojen keskeytyminen epäonnistumisen vuoksi on aina traaginen kokemus, joka usein johtaa haluttomuuteen hakeutua uudelleen opintoihin. Samoin opintojen keskeyttäminen nostaa selvästi riskiä keskeyttää opinnot myös seuraavassa koulutuksessa.

 

Opiskelijoiden riittävä kielitaito on myös työturvallisuuden näkökulmasta edellytys oppilaitoksessa opiskelulle. Esimerkiksi tekniikan koulutusaloilla on käytössä laitteita, joiden toimintatapa ja käyttöön liittyvät asiat on ymmärrettävä täysin, jotta opiskelu on opiskelijalle itselleen ja muulle ryhmälle turvallista. Kielikokeella varmistetaan, että opintonsa aloittavilla opiskelijoilla on tästäkin näkökulmasta riittävä kielitaito.

 

Turun ammatti-instituutin kehittämistoimet

Turun ammatti-instituutilla on erillinen monikulttuurisuuden kehittämisohjelma, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi oppilaitos on viime vuosina toteuttanut useita erilaisia kehittämishankkeita. Näistä merkittävimpänä mainittakoon Maahanmuuttajanuorten VaSkooli, jonka tavoitteena oli kehittää maahanmuuttajanuorten koulutustakuumalli Turun ja Salon seutukuntiin.

 

Kehittämistyö on tuottanut myönteisiä tuloksia Turun ammatti-instituutissa:

 

-yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 7,4 % (2009: 6,0 %)

-valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 75,0 % (2008: 35 %)

-toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 66,7 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista (2008: 32 %)

-valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84,7 %

-perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on lähes puolittunut vuoden 2006 jälkeen

 

Jotta myönteinen kehitys jatkuisi, on tärkeää säilyttää mahdollisuus kartoittaa kielikokeella hakijoiden kielitaito, jotta opiskelijaksi hakeutuvalle löydetään kielitaitoa parhaiten vastaava koulutus.

 

Liite 1 Kielikoe- ja niihin liittyvän ohjauksen prosessikuvaus

Liite 2 Vuoden 2010 kielikoetulokset

Liite 3 Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku Turun seudulla

Liite 4 Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeen loppujulkaisu

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

Ehdotus:

Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle yllä olevan lausunnon koskien valtuutettu Roda Hassanin ym. aloitetta peruskoulun oppimäärän suorittaneiden maahanmuuttajanuorten suomenkielen testauksen lopettamisesta toisen asteen oppilaitokseen pyrittäessä.

 

Päätös:

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Oheismateriaali 3              Liitteet 1-4

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

2) 5864–2007

23.4.2007 Rönnholm Anton ym.

Aloite Euroopan Unionin lipun lisäämisestä kaikkeen kaupungin viralliseen liputukseen (Kj)

 

Viestintäkeskus/yhteysjohtaja Mikko Lohikoski 8.9.2007:

 

Valtuutettu Anton Rönnholmin ym. aloite Euroopan Unionin lipun lisäämisestä kaupungin kaikkeen viralliseen liputukseen on viestintäkeskuksen mielestä perusteltu, ja viestintäkeskus suosittaa tällaisen käytännön omaksumista. Se korostaisi yhteenkuuluvuuttamme Unionissa, sen arvoja ja tavoitteita sekä omalta osaltaan saattaisi myös edistää EU:n tunnettuutta ja kannatusta kansalaisten keskuudessa.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

3) 10318–2007

13.8.2007 Stepanoff Mika ym.

Aloite Turun talousalueella toimivien yritysten huomioimisesta ns. Paras -hankkeen mahdollisen keskitetyn kilpailun aloittamisessa (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty lausuntopyyntö kaupunginkanslian hallintokeskukselle.

 

Mika Stepanoffille on lähetetty 25.5.2011 päivätty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

4) 15737-2007

10.12.2007 Sarlund Katri ym.

Aloite ilmastonmuutokseen varautumisesta Turussa ((Yj)

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen 10.2.2011:

 

Kuten aloitteessakin todetaan, ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka hillitsemiseksi pidetään kansainvälisiä kokouksia, asetetaan tavoitteita ja laaditaan kansainvälisiä sopimuksia. Ilmastokokouksia on pidetty lukuisia ympäri maailmaa 1990-luvun lopulta lähtien. Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa tehdään YK:n ilmastosopimuksen pohjalta. EU:n kannanmuodostusta ja toimenpiteitä ohjaa sen omien perussopimusten säätelemä poliittinen prosessi. Ilmastomuutoksen torjumiseen ja varautumiseen liittyvät toimenpideohjeet päätyvät toimijoille kuten kuntaorganisaatioille Suomen eduskunnan ja eri ministeriöiden laatimien lakien, asetusten ja muiden säädösten välityksellä.

 

Ympäristö- ja kaavoitustoimen toimiala perustuu suurelta osin maankäyttö- ja rakennuslakiin. Merkittävässä roolissa lakien, säädösten ja ohjeistuksen valmistelussa on ympäristöministeriö. Toiminnassaan ympäristö- ja kaavoitusvirasto noudattaa erityisesti ympäristöministeriön ja muun ympäristöhallinnon ohjeistuksia.

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä siitä aiheutuvien seurausten vähentämiseksi. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään yleensä kasvihuonepäästöjä vähentämällä. Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää erilaisin keinoin, jotka kohdistuvat energian tuotantoon ja -kulutukseen energiatehokkuuden tai energiasäästön keinoin, sekä vaikuttamalla liikenteeseen, rakentamiseen, teollisuuteen, maa- ja metsätalouteen sekä jätehuoltoon.

 

Haitallisia seurauksia voidaan vähentää ilmastonmuutokseen sopeutumisella, jolla tarkoitetaan varautumista odotettavissa oleviin muutoksiin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmaston lämpenemisestä odotettavissa oleviin vaikutuksiin varautumista.

 

Toimet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa kerrotaan, kuinka hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi vuosina 2008-2012.

 

Rakennukset

Rakennukset käyttävät noin 30 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, lämmin vesi, ilmanvaihto ja valaistus. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakennusten määrä ja koko, lämmitysvalinnat ja muutokset energian kulutuksessa vaikuttavat suuresti kasvihuonekaasupäästöjen määrään.

 

Ympäristöministeriön toimet:

·Vuoden 2008 alussa tulivat voimaan laki energiatodistuksesta, laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta sekä asetukset rakennusten energiatodistuksesta ja energiatehokkuuden laskentamenetelmästä.

·Rakentamismääräyskokoelman osia C3, D2, D3 ja D5 on uudistettu energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanemiseksi.

·Ympäristöministeriö on mukana vapaaehtoisissa energiansäästösopimuksissa.

· 

·Ympäristöministeriö rahoittaa useita kehityshankkeita, joilla rakennusten energiatehokkuutta pyritään edistämään.

·Ympäristöministeriö edistää olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta korjaus- ja energia-avustuksilla.

Näiden seikkojen johdosta laadittuja lakeja, asetuksia ja muita säädöksiä noudatetaan erityisesti ympäristö- ja kaavoitusviraston rakennusvalvontatoimistossa lupa-, valvonta- ja neuvontatyössä.

 

Turun kaupungin kestävän kehityksen budjetoinnissa vuosille 2011-2014 on tähän asiaan liittyen kirjattu tavoitteita rakennusvalvontatoimiston vastuulle otsikon ”Energiatehokkuuden parantaminen (9 % vuoteen 2016) (Kh § 740/2007)” alle mm. toteamalla, että:

·40 % uusista pientaloista on matalaenergiataloja

·50 % kaukolämmönhankinnasta uusiutuvaa vuoteen 2020 mennessä.

 

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Suomen taajamissa käytetään maata asukasta kohden moninkertainen määrä verrattuna muihin länsimaihin ja myös Pohjoismaihin. Hajanainen yhdyskuntarakenne mm. lisää liikennettä sekä infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. VTT:n tutkimuksen mukaan yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä vähentää kymmenessä vuodessa määrällä, joka vastaa 15 prosenttia Kioton sopimuksen mukaisesta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta.

 

Yhdyskuntarakenteen eheytymisen tavoite on kirjattu alueidenkäytön suunnittelua ohjaaviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

 

Ympäristöministeriössä on muun muassa:

·valmisteltu ilmastosopimuksen ohjelmakaudella eri kaavamuotoja ohjaavia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oppaita sekä kehitetty yhdyskuntarakenteen ohjauksen seurantaa ja vaikutusten arviointimenetelmiä.

 

Maankäytön suunnittelussa kaavahierarkian mukaisesti alempiasteisissa kaavoissa noudatetaan ja toteutetaan ylempiasteisia kaavoja. Ylinnä hierarkiassa ovat valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja maakuntakaava, sen jälkeen tulevat kuntakaavat eli yleiskaavat ja asemakaavat.

 

Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä Turun kaupungin yleiskaavassa on linjattu maankäyttöä koskevat periaatteet, joita osayleiskaavoja, asemakaavoja ja muita suunnitelmia laatimalla toteutetaan.

 

Kestävän kehityksen budjetoinnissa on ympäristö- ja kaavoitusviraston eri toimistojen vastuulle asetettu mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä:

·Kulkumuotojakauman kestävä kehitys, missä ruuhkautuvilla alueilla liikennemuodot asetetaan tärkeysjärjestykseen seuraavasti: 1) Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne 2) Välttämättömät tavarakuljetukset 3) Asiointiautoliikenne 4) Työmatka- ja opiskeluliikennettä autolla ei suosita.

·Toteutetaan Turun keskustan pyörätiet.

·Hyväksytään kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, jossa määritellään kävelyn ja pyöräilyn sekä sen suunnitteluperiaatteet.

·Osallistutaan seudullisen liikkumisen ohjauskeskuksen perustamiseen.

·Toteutetaan kestävää liikkumista edistäviä hankkeita ja kehitetään kestävän liikenteen kansalaiskampanjointia.

·Joukkoliikenteen kehittämispäätösten tekeminen.

·Runkolinjasto, joukkoliikenteen nopeuttaminen.

·Palveluverkon ja joukkoliikenteen toimiminen yhteen.

·Joukkoliikenteen ylikunnallisten palveluiden parantaminen.

·Kestävän liikkumisen houkuttelevuuden lisääminen.

·Joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien korkeatasoinen hoito.

·Kaluston ympäristöystävällisyyden kehittäminen edelleen.

·Käyttäjäystävällisen maksutapojen kehittäminen.

PARAS -lain edellyttämän kaupunkiseutusuunnitelman kärkihankkeena on käynnistynyt Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialueen rakennemallin 2035 laatiminen, missä työssä on tarkoitus löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön kehittämisestä ja kestävästä kaupunkirakenteesta. Rakennemallityölle on hyväksytty tavoitteet ja rakennemallivaihtoehtojen laadinta on käynnissä. Yhtenä tavoitteena on mm., että maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelulla edistetään kestävää kehitystä sekä ilmastomuutoksen hillitsemistä ja siihen varautumista.

 

Parhaillaan laaditaan myös Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, missä työssä kaupungin ja ympäristö- ja kaavoitusviraston edustajat ovat mukana.

 

Ilmansuojelu, jätehuolto, energia

Ilmansuojelu

Kuntien ilmastonsuojelukampanjan mukaisia perustoimia on kirjattu ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimiston vastuulle lukuisia, kuten

·Kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjen inventointi.

·Kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennusteen laatiminen seuraaville kymmenelle ja 20 vuodelle (2020 / 2030).

·Seurataan kasvihuone-kaasupäästöjen kehittymistä vuosittain.

·Laaditaan hallintokuntakohtaiset päästövähennyssuunnitelmat.

·Osallistutaan maakunnallisen ilmastostrategian valmisteluun.

·Järjestetään Turussa Itämeren alueen kaupunkien ilmasto- ja kestävän kehityksen konferenssi. Solutions – Ratkaisuja -seminaari pidettiin vastikään 31.1. - 3.2.2011 Turussa.

 

Jätehuolto

Jätteet aiheuttavat noin 3 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteiden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 90 prosenttia on kaatopaikoille loppusijoitettujen biojätteiden metaanipäästöjä. Päästöjä syntyy myös karjatalouden lannan sekä puhdistamolietteiden käsittelystä.

 

Ympäristöministeriö muun muassa:

·on tehnyt kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi asteittain vuosina 2006–2016

·ohjaa kierrättämään biohajoavaa jätettä ja hyödyntämään sen energiasisältöä mm. velvoittamalla kaatopaikkojen pitäjät keräämään talteen metaaninkaasun (valtioneuvoston periaatepäätös kaatopaikoista 1997)

·on laatinut ehdotuksen uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuonna 2007. Sen tavoite on kehittää Suomen jätehuoltoa sekä jätteiden synnyn ehkäisyä vuoteen 2016 mennessä.

 

Jätesuunnitelmaehdotuksen mukaan jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään hyödyntämällä jätteitä energiana. Samalla huolehditaan, ettei kierrätyskelpoista jätettä polteta merkittävästi. Lisäksi käytetään hyväksi mahdollisuuksia polttaa jätettä ns. rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden ohessa. Lupaohjauksella ja suunnittelulla varmistetaan jätteen polton riittävä energiahyötysuhde. Myös puujätteen polton päästömittausvelvoitteita kevennetään muuttamalla valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta.

 

Kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää myös lisäämällä biokaasun hyödyntämistä. Kaatopaikkakaasun talteenottoa ja hyödyntämistä lisätään merkittävästi käyttämällä lupaohjausta. Biokaasulaitosten rakentamista lannan sekä eräiden muiden jätteiden hyödyntämiseksi tuetaan osana maaseudun kehittämisohjelmaa ja teknologiapolitiikan keinoin.

 

Paitsi että ympäristö- ja kaavoituslautakunta toimii maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuna kaavoitusviranomaisena, maa-aineslaissa tarkoitettuna lupa- ja valvontaviranomaisena ja ulkoilulaissa tarkoitettuna leirintäalueviranomaisena, niin ympäristö- ja kaavoituslautakunta toimii myös ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuna kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena ja kemikaalilaissa tarkoitettuna kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimistolle onkin vastuutettu monia edellä olevaan liittyviä tehtäviä kestävän kehityksen budjetoinnissa kuten liittyen asumisessa syntyvien ja rinnastettavien jätteiden jätehuoltoon sekä materiaalitehokkuuteen:

·Mädätyksen tai kompostoinnin osuus 10 % biohajoavan jätteen määrästä vuonna 2016.

·Kotikompostoinnin osuus 5 % biohajoavasta jätteestä vuonna 2016.

·Materiaalikierrätyksen osuus 30 % vuonna 2016.

·Energiahyötykäytön osuus 45 % vuonna 2016.

·Seudullinen jätestrategia ja toimintaohjelma on valmistunut ja hyväksytty kunnissa.

·Jätteen synnyn ehkäisy ja jätteiden hyötykäytön tehostaminen. 

 

Energia

Hiilivapaaseen ja/tai hiilineutraaliin energiantuotantoon siirtyminen on tällä hetkellä keskeisin ympäristöpoliittinen kansallinen ja kansainvälinen tavoite. Pari viikkoa sitten julkaistussa Varsinais-Suomen energia- ja ilmastostrategioissa visiona on hiilineutraali maakunta vuonna 2030, joka tarkoittaa sitä, että hiilellä tai öljyllä tuotettava energia korvautuu siihen mennessä muilla vaihtoehdoilla. Turun oman Ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteen mukaan vähintään 50 % kaukolämmöstä tuotetaan vuonna 2020 uusiutuvalla energialla ja kaikki kaupungin omassa toiminnassa käytettävä sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla jo vuodesta 2013 alkaen. Energiapoliittiset linjaukset ovat konsernitasoisia asioita. Ympäristö- ja kaavoitusvirasto osallistuu keskusteluun joka tapauksessa ympäristölupien ja asemakaavoituksen kautta.

 

Vesiensuojelu ja tulvat

Helsingin ja Turun kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen Itämeren tilan parantamiseksi. Tavoitteena on konkreettisten toimenpiteiden avulla vaikuttaa vesien tilaan paikallisesti ja koko Itämeren piirissä. Kaupungit pyrkivät omissa sitoumuksissaan toimimaan suunnannäyttäjinä ja vähentämään omaa vesistökuormitusta. Ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto on ollut laatimassa Itämeri–haastetta.

 

Vesiensuojeluun ja Itämeren tilaan liittyen on myös lukuisia muita toimenpiteitä ympäristö- ja kaavoitusviraston vastuulla. Yhtenä toimenpiteenä on vähentää hulevesien aiheuttamaa kuormitusta jätevedenpuhdistamolla. Ympäristö- ja kaavoitusviraston johdolla on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Pohjavesien suojelusuunnitelma sekä Turun kaupungin hulevesiohjelma.

 

Turussa meriveden nousu ja hulevedet voivat aiheuttaa hallitsematonta tulvimista ja kuivatusongelmia rakenteeltaan tiivistyneessä kaupunkiympäristössä. Lisäksi viemäriverkostoon pääsevät hulevedet aiheuttavat jäteveden puhdistustehon heikkenemistä sekä ohijuoksutuksia viemäriverkossa ja jätevedenpuhdistamolla. Huleveden laadun vaihteluihin voivat vaikuttaa eri kuormituslähteistä tulevat haitalliset aineet. Eri virastojen toiminnan osalta on olemassa tarve hulevesiasioiden yhteensovittamiseksi. Näiden haittojen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi on katsottu tarpeelliseksi tehdä Turun kaupunkia koskeva hulevesiohjelma. Hulevesiohjelma kytkeytyy samalla Turun kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan 2006–2013. Hulevesiohjelma on myös tarpeen varauduttaessa kaupunkihydrologiassa tapahtuviin muutoksiin, joita ilmastonmuutoksen ennustetaan synnyttävän.

 

Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa Turun kaupungissa hulevesien hallintaa edistämällä tarkoituksenmukaisten ja ympäristöön sopivien ratkaisujen käyttöönottoa, tehostamalla hulevesiin liittyviä toimintoja eri hallintokuntien kesken ja poistamalla kaupungille ja kaupungin asukkaille hulevesistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteena on myös lisätä huleveden hyötykäyttöä esimerkiksi puistojen ja viheralueiden rakentamisessa.

 

Hulevesiohjelma koskee kaupungin omia toimenpiteitä hulevesistä johtuvien haittojen poistamiseksi ja hulevesien hallinnan edistämiseksi.

 

Varsinais-Suomen ELY -keskuksen toimesta on tämän vuoden aikana suoritettu EU:n tulvadirektiivin ja tuoreen kansallisen tulvariskien hallintalain edellyttämä alustava tulvariskien arviointi Lounais-Suomen alueen osalta. Arvioinnissa on alustavasti tunnistettu kolme merkittävää tulvariskialuetta, joista pitää laatia tulvavaara- ja tulvariskikartat (v. 2013) ja tulvariskien hallintasuunnitelmat (v. 2015) ja raportoida ne EU:lle. Nämä kolme kohdetta ovat Pori, Huittinen ja Turun kaupungin rannikkoalueet. Turun kriittisintä meritulva-aluetta ovat lähinnä satama-alue, Pansiontien varsi ja Hirvensalon Lauttarannan tienoo. Näitä Turun alueita koskien ollaan aloittamassa yhteistyö ELY -keskuksen kanssa ja ensimmäinen yhteiskokous on 11.2.2011.

 

Rakennusjärjestyksessä on varauduttu mahdollisiin tulviin, määräämällä rakennuksen korkeusasemasta ranta-alueella ja muilla alavilla alueilla (RJ 23 §):

·Rakennettaessa ranta-alueella on rakennushankkeeseen ryhtyvän otettava huomioon vedenpinnan korkeusvaihtelut riittävän suurella varmuudella.

·Turun edustan merialueella kerran 200 vuoden aikana saavutettava vedenkorkeus on +1,67 metriä Turun korkeusjärjestelmässä (+1,83 m N60-korkeusjärjestelmässä). Alin suositeltava rakentamiskorkeus on +2,20 metriä Turun korkeusjärjestelmässä (+2,36 m N60-korkeusjärjestelmässä). Rakennuksen korkeusasemaa määritettäessä on edellä mainittuun vedenkorkeuteen lisättävä rakennuspaikkakohtainen aaltoiluvara ja jään työntymisestä rantaan aiheutuva korkeuslisä.

·Veden vaikutukselle arat rakennukset ja rakennelmat on sijoitettava mahdollisimman riskittömälle korkeudelle. Rakennelmia voidaan niiden arvon, käyttötarkoituksen ja vedenkestävyyden perusteella sijoittaa harkinnan mukaan myös alemmaksi.

 

Kiinteistöliikelaitoksen ylläpitämässä paikkatietojärjestelmästä (WebMap) löytyvät myös tulvakarttatiedot.

 

Kaavoituksessa tulva-alueet joko jätetään rakentamisen ulkopuolelle tai edellytetään maantäyttöä turvalliseen korkeuteen ennen rakentamista.

 

Valmius- ja jatkuvuussuunnitelmat

Vaikka kriisitilanteessa on varmasti merkityksellisintä kaupungin kannalta esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan turvaaminen mahdollisten sähkö- ja vesikatkosten aikana kuin että kaavoitus jatkuu, on myös ympäristö- ja kaavoitusvirasto laatinut valmiussuunnitelman, missä on suunniteltu varautumista ja toiminnan jatkuvuuteen erilaisissa kriisitilanteissa. Hallintokunnille on myös annettu ohje kaupunginjohtajalle tiedottamisesta akuutin häiriö- tai erityistilanteen alussa.

 

Yhteenveto

Maankäytön suunnittelun keinoin voidaan merkittävästi rajoittaa ihmisten aiheuttamaa ilmaston muutosta. Ilmatonmuutoksen torjunta ja sopeutuminen siihen ovat nykyään normaalia maankäytönsuunnitteluun liittyvää toimintaa, joka tulee huomioida kaikessa suunnittelussa. Siihen on saatavissa myös valtavasti tietoa ja ohjeistuksia maankäytön suunnitteluun osallistuvien ammattialojen koulutuksessa, täydennyskoulutuskursseilla ja eri julkaisuista, erityisesti internetistä.

 

Edellä olevassa ympäristö- ja kaavoitusviraston selvityksessä on aivan lyhyesti ja luettelomaisesti haluttu kertoa niistä keinoista, joita käytetään ympäristö- ja kaavoitusviraston toimialalla ilmastomuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

5) 1145–2008

21.1.2008 Mikkola Pirkko ym.

Aloite salassa pidettävien ja muiden asiakirjojen säilyttämisestä ja hävittämisestä (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten kaupunginkanslian hallintokeskukselle.

 

Kaupunginhallitus on päättänyt 23.5.2011 § 257 ohjeen antamisesta luottamushenkilöille luottamustoimessa saatujen tietojen ja asiakirjojen säilyttämisestä ja hävittämisestä.

 

Pirkko Mikkolalle on lähetetty tiedoksi ote kaupunginhallituksen em. päätöksestä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

6) 3652-2008

10.3.2008 Vierimaa Ulla-Maija ym.

Aloite opetushenkilöstön palkkauksen tarkistamisesta kuntien kalleusluokituksen poistumisen johdosta (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty valmistelupyyntö kaupunginkanslian henkilöstökeskukseen.

 

Valtuutettu Ulla-Maija Vierimaalle on lähetetty 25.5.2011 päivätty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

7) 8354-2008

9.6.2008 Mäenpää Olavi

Aloite selvityksen pyytämisestä kaupunginvaltuutetuilta ja varavaltuutetuilta heidän liike-elämän tahoilta saamistaan tukirahoista kunnallisvaaleissa (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Kaupunginvaltuutettujen ja varavaltuutettujen saamien tukien selvittäminen ei kuulu kaupungin tehtäviin. Aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

8) 8714-2008

16.6.2008 Alakurtti Uolevi ym

Aloite Vihreä lippu –ympäristöohjelman toteuttamisesta kouluissa ja päiväkodeissa (Kj)

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja, Timo Jalonen 12.5.2011:

 

Uolevi Alakurtti on tehnyt 16.6.2008 valtuustoaloitteen Vihreä-lipputoiminnan kehittämisestä. Kasvatus- ja opetustoimi on ryhtynyt tarvittaviin toimiin asian kehittämiseksi ja asia on otettu huomioon valtuuston hyväksymässä ilmasto- ja ympäristöohjelmassa keskeisenä tavoitteena. Asian etenemistä seurataan vuosittain. Asia on jo otettu ja otetaan edelleen huomioon talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

9) 11914–2008

15.9.2008 Stepanoff Mika ym.

Aloite säädösten ja ohjeiden yhdenmukaistamisesta kaupungin organisaatioissa sopimusten, hankintojen ja laskujen maksun osalta (Kj)

 

Kaupunginlakimies Antero Kastemaa 4.5.2011:

 

Mika Stepanoffin 15.9.2008 päivätyssä aloitteessa on esitetty, että kaupungin hallintokunnilla pitäisi olla yhdenmukaiset ohjeet, miten eri säädöksiä ja lakeja noudatetaan ja miten hankintoja tehdään. Aloitteen mukaan valtuustolle olisi tuotava tarkennetut ohjeet mainittuihin asioihin. Virkamiehet ja luottamusmiehet olisi opastettava niiden noudattamiseen.

 

Kaupunginvaltuusto on 29.3.2010 § 58 hyväksynyt uuden hallintosäännön, joka on tullut voimaan 1.4.2010. Säännöllä on mm. kumottu 4.10.2004 hyväksytty hallintosääntö ja 22.1.2007 hyväksytty taloussääntö, jonka sisältämät määräykset on sisällytetty tarpeellisilta osin uuteen hallintosääntöön.

 

Uudessa hallintosäännössä on uusittu hankintoja koskevat määräykset. Hallintosäännön nojalla kaupunginjohtaja on 31.5.2010 antanut hankintoja koskevat menettelytapaohjeet sekä kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja koskevat menettelytapaohjeet. Hankinnoista on annettu sisäistä koulutusta.

 

Hallintosäännön ja kaupunginjohtajan antamien ohjeiden johdosta aloitteessa mainittujen asioiden hallinta on selvästi parantunut. Luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus noudattaa asianmukaisesti annettuja sääntöjä ja määräyksiä.

 

Aloitteen johdosta ei mielestäni ole tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

10) 12919-2008

6.10.2008 Mikkola Jukka ym.

Aloite Turun lähiöiden palveluiden kehittämisestä vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita (Kj)

 

Kaupunkipoliittinen sihteeri Lasse Hallamurto 30.1.2009:

 

Jukka Mikkola ym. ovat tehneet 6.10.2008 seuraavan valtuustoaloitteen Turun lähiöiden palveluiden kehittämiseksi vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita:

 

Turun asumalähiöt on rakennettu pääsääntöisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvulla. Rakennettuihin lähiöihin muutti asumaan erityisesti nuoria lapsiperheitä. Lähiöiden palveluita kehitettiin luonnollisesti sen hetkisten asukkaiden tarpeitten mukaisesti, joskin jälkijättöisesti.

 

Nyt 30 - 40 vuotta lähiöiden valmistumisesta on lähiöasukkaiden ikärakenne täysin toisenlainen. Lasten osuus on laskenut voimakkaasti. Eläkeläisten ja lähivuosina eläköityvien määrä on kasvanut. Väestörakenteen muutoksesta johtuen lähiöiden palvelutarve on myös muuttunut. Nyt olisi perusteltua päivittää lähiöiden palvelutarpeet kunkin lähiön osalta ja selvityksen jälkeen toteuttaa palvelurakenneuudistus.

 

Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavasti, että kaupunginvaltuusto antaisi kaupunginhallituksen tehtäväksi selvittää Turun lähiöiden nykyinen palvelutarve ja että kaupunki ryhtyisi selvityksen perusteella osaltaan toteuttamaan lähiöiden palvelurakenneuudistusta.

 

Aloitteessa esitettyä asiaa Turun lähiöpalveluista on lähestytty tässä yhteydessä tilastollisesti ja verrattu tiettyjen muuttujien avulla lähiöiden kehitystä. Tarkasteltavina ovat olleet vuodet 1984 - 1985 ja 2006 - 2008 riippuen käytettävissä olevasta tiedosta. Työtä on jonkin verran hankaloittanut tarkastelujaksolla tapahtuneet aluejaotuksessa tehdyt muutokset. Myöskään yksiselitteistä lähiömäärittelyä ei ole olemassa. Vertailtavuutta voidaan kuitenkin pitää hyvänä.

 

Mukana selvityksessä ovat olleet seuraavat alueet: Härkämäki-Jyrkkälä, Lauste, Pansio-Perno, Runosmäki, Uittamo ja Varissuo. Selvityksessä on joitakin lähiöitä jätetty pois pienuuden takia tai ne ovat varsinaisesti muodostuneet vuoden 1985 jälkeen. Voidaan sanoa, että läpi käyty aineisto antaa hyvät suuntaa antavat tiedot erilaisten lähiöiden kehityksestä tarkasteluvuosina. Jos tämän tilastollisen tarkastelun perusteella päädytään varsinaiseen lähiöittäiseen palvelutarkasteluun, niin silloin täytynee tarkentaa lähestymisnäkökulmaa.

 

Liitteenä olevassa selvityksessä tarkastellaan

 

- ikä- ja kielirakennetta

- kunnallisia peruspalveluita

- koulutusastetta

- tulojakautumaa

- väestöä toiminnan mukaan

- asuntojen talotyyppiä

- omistusasuntojen osuutta

 

Tapahtuneista merkittävistä muutoksista on esitetty lyhyt kommentti kunkin lähiön osalta. Syvällisempi analyysi ja johtopäätökset edellyttävät poikkisektoriaalista työtä. Sen suorittaminen vaatii erillisen selvitystyön, jossa myös hyödynnetään jo olemassa olevaa materiaalia.

 

Liite 1 Vertailutietoja eräistä Turun asuinalueista vuosilta 1984-1985 ja 2006-2008

 

Liite 2 Kunnallisia ja yksityisiä palveluja eräillä Turun asuinalueilla vuonna 2008

 

Asian ilmeisen kiinnostavuuden kannalta voisi olla tarkoituksenmukaista saattaa asia erikseen kaupunginhallitukselle tiedoksi, samalla kun tehty selvitys annetaan vastaukseksi kaupunginvaltuustolle Jukka Mikkolan ym. tekemään valtuustoaloitteeseen.

 

Oheismateriaali 3              Liitteet 1-2

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

11) 15401-2008

1.12.2008 Saarinen Sauli ym.

Aloite Runosmäen vanhainkodin laajennusosan mahdollistavan asemakaavan pikaisesta laatimisesta (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

 

Valtuutettu Sauli Saariselle on lähetetty kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhosen allekirjoittama 25.5.2011 päivätty vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

12) 2270-2009

16.2.2009 Korhonen Ari ym.

Aloite sähköisen tiedottamisen lisäämisestä Turun päiväkodeissa ja kouluissa (Pj, Oj)

 

Vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen 31.1.2011:

 

Valtuutettu Korhonen ym. on kiinnittänyt aloitteessa huomion tärkeään asiaan. Sähköinen tiedottaminen on kustannustehokasta, nopeaa ja käytännöllistä ja onnistuessaan osaltaan parantaa asiakkaan kokemaa palvelun laatua.

 

Opetuslautakunta on 18.3.2009 § 29 osaltaan vastannut asiaan. Aloite on osoitettu myös sosiaali- ja terveystoimelle vastattavaksi, mutta asiaan ei ole vastausta tullut. Varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2010 kasvatus- ja opetustoimen alaisuuteen. Sähköiset palvelut ovat opetustoimessa olleet jonkin verran kehittyneemmät varhaiskasvatukseen verrattuna toimien yhdistämishetkellä. Uudessa kasvatus- ja opetustoimessa on vastattu kehityshaasteeseen ja kiinnitetty huomiota sähköisten palveluiden parantamiseen. Kaupunginhallitus hyväksyi kasvatus- ja opetustoimen tuottavuustavoitteet 20.12.2010 § 667. Tuottavuustavoitteissa sähköisten palveluiden kehittämisestä asetettu tavoitteeksi kohdassa 4. Hallinnon yhdistyminen – parantuneet työprosessit ja tietotaito seuraavaa:

 

- Uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään hallinnossa, opetustyössä ja asiakaspalvelussa.

- Tietotekninen osaaminen ja teknologia hyödynnetään tehokkaammin

                etäopetus

                sähköinen asiointi

                henkilöstö koulutetaan käyttämään järjestelmiä monipuolisesti

                järjestelmien tehokas ja laajempi hyödyntäminen koko hallintokunnassa

 

Voidaan katsoa, että kasvatus- ja opetustoimessa on huomioitu aloitteessa mainittu sähköisten palveluiden kehittäminen aloitteen hengen mukaisesti.

 

Jatkossa kasvatus- ja opetustoimen viranhaltijat myös varhaiskasvatuksen tulosalue mukaan lukien kiinnittävät huomiota siihen, että aloitteisiin vastataan asianmukaisesti ja ajoissa – erityisesti jos on mahdollista, että aloitteen tekijästä voi tulla ko. viranhaltijoiden esimies.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

13) 12011-2009

28.9.2009 Achrén Ulla ym.

Aloite uuden aluejaon mukaisen hätäkeskuksen saamisesta Turkuun (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Kaupunki on yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa viipymättä yhteydessä sisäasiainministeriöön. Ilkka Kanerva ja Aleksi Randell ovat hoitaneet yhteydenpidon.

 

Valtuutettu Ulla Achrénille on lähetetty 25.5.2011 päivätty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

14) 1954-2010

15.2.2010 Helva Mika ym.

Aloite Maailma ja Turku -kronologian tekemisestä (Pj)

 

Va. kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten kulttuuritoimelle ja keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueelle.

 

Museokeskus on lähettänyt 15.12.2010 päivätyn vs. museotoimenjohtajan ja tiedotuspäällikön allekirjoittaman vastauksen valtuutettu Mika Helvalle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

15) 2890-2010

8.3.2010 Heikkilä Pasi ym.

Aloite toimenpiteistä uuden sillan rakentamiseksi Myllysillan tilalle (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle.

 

Kiinteistöliikelaitoksen 31.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Pasi Heikkilälle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

16) 4792-2010

19.4.2010 Hihnala Sakari ym.

Aloite haja-asutuksen jätevesistä (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Vesiliikelaitokselle ja ympäristösuojelutoimistolle.

 

Valtuutettu Sakari Hihnalalle on lähetetty 20.12.2010 päivätty Vesiliikelaitoksen vastaus ja 20.1.2011 päivätty ympäristönsuojelutoimiston vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

17) 4793-2010

19.4.2010 Lähteenmäki Alpo ym.

Aloite Kohmon polun turvallisuuden parantamisesta (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 25.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Alpo Lähteenmäelle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

18) 7553-2010

14.6.2010 Vierimaa Ulla-Maija ym.

Aloite toimenpiteistä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa esiintyvien mahdollisten homeongelmien poistamiseksi (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Tilaliikelaitokselle ja tiedoksi opetustoimelle.

 

Tilaliikelaitoksen 30.5.2011 päivätty vastaus lähetetty valtuutettu Ulla-Maija Vierimaalle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

19) 9673-2010

30.8.2010 Mäenpää Olavi

Aloite liikenneturvallisuuden parantamisesta Aurakadun ja Läntisen rantakadun kulmassa (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 27.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Olavi Mäenpäälle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

20) 10590-2010

20.9.2010 Kerttula Katriina ym.

Aloite kunnallisten palveluiden todellisten kustannusten ilmoittamisesta (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten strategiajohtaja Antti Kirkkolalle.

 

Valtuutettu Katriina Kerttulalle on lähetetty 31.5.2011 päivätty vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

21) 11394-2010

11.10.2010 Sundqvist Mikaela ym.

Aloite pientapahtumajärjestäjien käyttöön tulevien mainostaulujen pystyttämisestä Turkuun (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueelle.

 

Valtuutettu Mikaela Sundqvistille on lähetetty 25.5.2011 päivätty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

22) 12236-2010

1.11.2010 Saarinen Sauli ym.

Aloite toimenpiteistä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseksi Turussa

 

Kaupunginsihteeri Ari Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtaselle, kaupunginjohtaja Aleksi Randellille ja apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytälle yhdessä valmisteltavaksi.

 

Peruspalvelujohtajan 26.1.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Sauli Saariselle.

 

Kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ja apulaiskaupunginjohtajien Maija Kytän ja Jarkko Virtasen vastaus on lähetetty sähköpostilla 26.5.2011 valtuutettu Sauli Saariselle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

23) 12239-2010

1.11.2010 Kosonen Pentti ym.

Aloite Kuuvuoren urheilukentän kunnostamisesta (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle.

 

Kiinteistöliikelaitoksen 30.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Pentti Kososelle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

24) 13406-2010

29.11.2010 Kosonen Pentti ym.

Aloite raideyhteysmahdollisuuden turvaamisesta Turun lentoasemalle (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 25.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Pentti Kososelle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

25) 13407-2010

29.11.2010 Hihnala Sakari ym.

Aloite urheiluseurojen kiinteistöverosta (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä keskushallinnon talouden vastuualueelle.

 

Talouden vastuualueen vastaus on postitettu valtuutettu Sakari Hihnalalle 4.1.2011.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

26) 13412-2010

29.11.2010 Laivoranta Jarmo ym.

Aloite toimista talouden tasapainoon saamiseksi (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä keskushallinnon talouden vastuualueelle.

 

Talouden vastuualueen vastaus on postitettu valtuutettu Jarmo Laivorannalle 4.1.2011.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

27) 14103-2010

13.12.2010 Koski Seppo ym.

Aloite varoitusvalojen asentamisesta silloille korkeita ajoneuvoja varten (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 27.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Seppo Koskelle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

28) 1014-2011

24.1.2011 Annika Lapintie ym.

Aloite Logomon taidekeskuksen saavutettavuuden parantamisesta (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle.

 

Kiinteistöliikelaitoksen 31.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Annika Lapintielle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

29) 1017-2011

24.2.2011 Olavi Mäenpää ja Maarit Rostedt

Aloite omakotitaloasukkaiden vaikeuksista jalkakäytävien puhtaanapidossa talviaikana (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten Kiinteistöliikelaitokselle

 

Kiinteistöliikelaitoksen 30.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Olavi Mäenpäälle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

30) 1019-2011

24.1.2011 Mika Helva ym.

Aloite liikennesuunnitelman tekemisestä Vanhalle Littoistentielle (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 27.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty Mika Helvalle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

 

31) 1020-2011

24.1.2011 Timo Nurmio ym.

Aloite jalankulkuliikenteen turvaamisesta Kauppakeskus Pilottiin (Yj)

 

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistolle.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimiston 25.5.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Timo Nurmiolle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

32)1903-2011

14.2.2011 Olavi Mäenpää ja Maarit Rostedt

Aloite suosituksen antamisesta kasvot peittävien huntujen ja päähuivien käytöstä pidättäytymiseen (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten keskushallinnon päätöksenteon tuen vastuualueelle.

 

Valtuutettu Olavi Mäenpäälle on lähetetty 25.5.2011 päivätty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

33) 1904-2011

14.2.2011 Jukka Mikkola ym.

Aloite Turun kaupungin historian jatko-osan / jatko-osien kirjoittamiseksi (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueelle.

 

Valtuutettu Jukka Mikkolalle on lähetetty 31.5.2011 päivätty vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

34) 1907-2011

14.2.2011 Heikki Pälve ym.

Aloite joulurauhan julistamisen antamisesta kaupunginjohtajan tehtäväksi (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten keskushallinnon päätöksenteon tuen vastuualueelle.

 

Valtuutettu Heikki Pälveelle on lähetetty va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkisen allekirjoittama 30.5.2011 päivätty vastaus.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

35) 2749-2011

7.3.2011 Eeva-Johanna Eloranta ym.

Aloite vauvarahan maksamisesta Turussa (Pj)

 

Kaupunginsihteeri Outi Kari-Granfors:

 

Lähetetty tiedoksi apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytälle ja sosiaali- ja terveystoimelle huomioitavaksi ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

Peruspalvelulautakunta on käsitellyt aloitetta kokouksessa 18.5.2011 § 157 ja lähettänyt vastuksen valtuutettu Eeva-Johanna Elorannalle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

36) 2751-2011

7.3.2011 Mirka Muukkonen ym.

Aloite kilpailutettujen palveluiden valvonnan tehostamisesta (Kj)

 

Va. johtava kaupunginsihteeri Tuomas Heikkinen:

 

Lähetetty mahdollisia toimenpiteitä varten keskushallinnon hankinta- ja logistiikkakeskukselle.

 

Hankinta- ja logistiikkakeskuksen 26.4.2011 päivätty vastaus on lähetetty valtuutettu Mirka Muukkoselle.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että aloite voidaan merkitä käsitellyksi.

 

Oheismateriaali 1              Aloitteet

 

Oheismateriaali 2              Hallintokuntien vastaukset

 

Oheismateriaali 3              Lausuntojen liitteet

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevat aloitteet käsitellyiksi.