Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 18.5.2011:

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asukkaiden hyvinvointiohjelman 28.9.2009 § 206 osana Turku-sopimusta. Ohjelmalla toteutetaan mm. ryhmien välisen sopimuksen (RVS:n) tälle valtuustokaudelle asetetut hyvinvointitavoitteet. Ohjelma jakautuu ikäkaaren mukaisesti kolmeen osaan, jotka ovat Lasten ja nuorten ohjelma, Työikäisten ohjelma sekä Senioriohjelma.

 

Oheismateriaali 1 Asukkaiden hyvinvointiohjelma

 

Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

 

Lasten ja nuorten ohjelma:

-Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla

-Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset

 

Työikäisten ohjelma:

-Työikäisen väestön hyvinvointia edistetään ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen

-Luodaan rakenteet hyvinvoinnin edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi

 

Senioriohjelma:

-Turkulaiset ikäihmiset ovat aktiivisia ja omatoimisia kansalaisia, jotka yhä useammin asuvat kotona turvallisesti ja esteettömästi

-Palvelurakennemuutos turvaa turkulaisten ikäihmisten tarpeenmukaiset ja laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden asukkaiden ikääntyessä

 

Lisäksi kaupunginvaltuusto on 10.5.2010 § 85 hyväksynyt Asukkaiden hyvinvointiohjelman kaupunginvaltuustotasoiset seurantamittarit sekä seurattavat toimintaympäristöä kuvaavat mittarit, joita seurataan kuuden suurimman kaupungin osalta

 

Osa seurattavista mittareista on vanhoja jo pitkään seurattuja mittareita, ja osa uusia ns. ATH-kyselyn perusteella luotuja mittareita, joiden ensimmäiset arvot on saatu vasta viime vuodenvaihteessa. Mittareiden seuranta on vastuutettu eri hallintokunnille ja osa mittareista edellyttää useamman hallintokunnan yhteistyötä.

 

Oheismateriaali 2 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit

 

Oheismateriaali 3 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toimintaympäristömittarit

 

Ohjelmaa arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota ainakin kahteen näkökulmaa. Ensinnäkin miten ohjelman tavoitteet on onnistuttu panemaan täytäntöön organisaatiossa ja toisaalta, miten asetettujen mittareiden arvot on saavutettu eli onko kehitys kulkenut oikeaan suuntaan.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa laadittaessa mukana oli palvelutoimen hallintokuntien lisäksi opetustoimen edustajat. Täytäntöönpanoa on toteutettu näissä hallintokunnissa. Jatkossa opetustoimen parempi integrointi ko. työhön on tärkeää.

 

Ohjelman raportointia varten kaupungin eri hallintokunnille lähetettiin lomake, jotta raportointi saataisiin eri ohjelmille yhdenmukaiseksi.

Arvioitaessa ohjelman täytäntöönpanoa saatujen raporttien perusteella voidaan täytäntöönpanosta todeta seuraavaa:

 

Sosiaali- ja terveystoimi sekä Kulttuuritoimi:

-Ohjelman tavoitteet sisällytetty kiinteäksi osaksi sopimushierarkiaa (SPS; SPTS ja OPTS). Ikäkaaren mukainen tavoiteasetanta keskeinen lähtökohta sopimusten rakenteessa.

 

Liikunta- ja nuorisotoimi:

-Tavoitteet ja mittarit TA-asiakirjassa vastaavat hyvinvointiohjelman lähtökohtia. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on yksilöity TA:n käyttösuunnitelmassa.

 

Kokonaisarvio ohjelman edistymisestä:

-Ohjelman tavoitteiden toimeenpano kytkeytyy kiinteästi sopimusohjausjärjestelmän toteuttamiseen ja hallinnonalojen ”arkityöhön”.

-Ohjelma toteuttaa Ryhmien välistä sopimusta (RVS) sen hyvinvointitavoitteiden osalta.

-Ohjelmatyön myötä on alettu analysoida toimintaympäristön muutoksia, millä on ollut vaikutusta ohjelman käytännön jalkauttamisen kannalta.

-Ohjelman keskeisiä tavoitteita on toteutettu hallinnonalojen yhteisinä kehittämishankkeina ja toimenpiteinä. Keskeisiä yhteisiä toimenpiteitä on saatu toteutettua osana normaalia toimintaa ilman uutta resursointia.

-Palvelutoimen strategista johtamista on terävöitetty ohjelman tavoitteiden edellyttämällä tavalla (mm. Hyvinvointijohtoryhmän työ).

-Ohjelmatyö on ollut uudentyyppinen myönteinen kehittämis- ja oppimisprosessi palvelusektorin sisäisen yhteistyön vahvistamisessa

-Ohjelman edellyttämät toimenpiteet on käynnistetty ja ohjelman tavoitteiden suuntaiset vaikutukset on jo osittain saavutettu

-Hyvinvointivaikutusten huomioon ottamista päätöksenteossa ei ole vielä täysimittaisesti onnistuttu toteuttamaan.

-Hyvinvointiohjelman jatkokehittämisessä ja täytäntöönpanossa on otettava paremmin mukaan palvelutoimen sektorin ulkopuoliset hallintokunnat.

 

Liite1 Asukkaiden hyvinvointiohjelman vuosiraportti 2010

 

Liite 2 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit 2010

 

Tarkasteltaessa ohjelmamittareita voidaan todeta, että pääsääntöisesti kehitys on kulkenut asetettuun suuntaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Hallintokunnilta on myös tullut muutosehdotuksia erityisesti mittareihin. Näihin ja mahdollisiin muihinkin muutoksiin palataan ensi vuoden talousarvion valmistelun yhteydessä.

 

Poikkeamien osalta on voidaan todeta seuraavaa:

 

Sosiaali- ja terveystoimi:

 

Poikkeamat	Analyysi poikkeamasta
Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä	Vuoden 2008 jälkeisen taantuman työttömyys on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä, joka edelleen kasvaa.
Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta	Suurimmat lastensuojelutarpeen kasvuun vaikuttavat syyt ovat vanhempien ja myös nuorten päihteiden käyttö, perheiden elämänhallinnan ongelmat sekä puutteet vanhemmuudessa. Myös laman myötä lisääntynyt lapsiperheköyhyys lisää lastensuojelun tarvetta. ·Lastensuojelutarpeen arviot tehdään määrä-ajassa, mutta avohuollon tukitoimia ei ole riittävästi ·Ennaltaehkäisevää palvelua on riittämättömästi, erityisesti lapsiperheiden kotiin annettavaa apua ·Lastensuojelun rakennemuutos on käynnissä, tavoitteena on parantaa avohuollon toiminta-mahdollisuuksia ja lisätä perhehoitoa sijaishuollossa
Lastensuojelun kustannukset	Lastensuojelun asiakasmäärät ovat lisääntyneet, mutta erityisesti kustannuksia kasvattavat sijaishuollon lastensuojelulaitospaikkojen ostot. Näiden vähentäminen on lastensuojelun rakennemuutoksen tavoitteena.
Perhetyön piirissä olevien perheiden määrä (oma tuotanto, ostopalvelut ja avustuksilla tuettu)	Mittari sisältää perhetyön ja muun kotiin annettavan avun. Vähenemistä on tapahtunut järjestöavustuksella tuetun lastenhoitopalvelun käytössä.
Perusterveydenhuollon, kulttuurin ja liikunnan menojen suhde sairaanhoitopiirin menoihin	Suhdeluvun nousu voidaan katsoa positiiviseksi kehitykseksi, panostukseksi peruspalveluihin ja ehkäisevään työhön. Nousuun on vaikuttanut myös kulttuuripääkaupunkivuosi.
Hyvinvointinäkökulman huomioon otto kaikessa kaupungin päätöksenteossa	Ei toteutunut
Ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten määrä	Tilanne on lähes saavutettu ympärivuorokautisen hoidon laitoksiin, tehostettuun palveluasumiseen erillinen jono.

 

Kasvatus- ja opetustoimi:

 

Poikkeama	Toteutuma 2010 Mittaritulos tai kuvaus
Palvelujen tuottaminen palvelu- ja hoitotakuiden asettamissa määrä- rajoissa -ph-paikan saanti 4 kk:n sisällä -ph-paikan saanti 2 viikon sisällä, jos työ/opiskelu edellyttää	4 kk tavoite ei toteutunut 147 lapsen osalta
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuotiaiden osuus ikäluokasta	Ei tietoa, n. 10–15