Liite 1 § 59
Yleiskaavatoimisto/Samuli Saarinen 15.12.2010:
Tiivistelmä:
Turun kulttuuripääkaupunkipuiston perustamista on työstetty kansallisen kaupunkipuiston perustamisvalmisteluna. Kaupunginhallitus päätti 26.3.2001 § 357, että kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä haetaan ympäristöministeriöltä Ruissalon saarelle, ja aluetta laajennettaisiin toisessa vaiheessa Aurajokivarteen, ja että alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaupunginhallitus päätti 12.1.2009 § 17, että hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan puiston perustamisselvityksessä (28.2.2007) esitetylle alueelle, jota oli tarkistettu pyydettyjen lausuntojen perusteella 2008. Hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut syksyllä 2010 yhteistyössä ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen, Museokeskuksen ja Aalto-yliopiston kanssa. Suunnitelmasta pyydettiin lausunnot viranomaisilta, kaupunginosaseuroilta ja huomattavimmilta maanomistajilta, ja sitä on tarkistettu lausuntojen johdosta.
Kulttuuripääkaupunkipuiston tarkoitus
Turun kulttuuripääkaupunkipuisto perustetaan kaupunginvaltuuston päätöksellä kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 kunniaksi. Alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston statusta ympäristöministeriöltä. Puiston tarkoitus on korostaa ympäristön kannalta merkittävien kohteiden liittymistä toinen toisiinsa: puisto on urbaaniin virkistykseen sopiva arvomaisemien verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja -luonnon kannalta oleellisimmat kohteet. Kaupunkikeskustaan ulottuvaan ekologiseen viherkäytävään on liitetty tärkeimmät rakennusperintökohteet ja merkittävät julkiset tilat. Puistoon voidaan hoidon ohella tuoda lisäarvoja esimerkiksi uusilla reiteillä ja korkealaatuisella täydentävällä rakentamisella. Puistoalueen kehittämistä ja arvojen säilyttämistä varten on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma, joka perustuu alueen kaavoihin ja muihin olemassa oleviin suunnitelmiin.
Edellytykset kansalliselle kaupunkipuistolle
Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan maankäyttö- ja rakennuslain perusteella ympäristöministeriön päätöksellä kaupungin hakemuksesta. Ministeriö soveltaa päätöksessään lakivaatimusten ohella puiston perustamista varten määriteltyjä kriteerejä (ks. alla). Edellytysten täyttyminen on Turun osalta tutkittu selvitysvaiheessa (Turun kansallinen kaupunkipuisto, perustamisselvitys 28.2.2007). Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnassa, Heinolassa, Porissa, Hangossa ja Porvoossa. Turun kaupunkipuiston perustaminen on kirjattu arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan (16.2.2009), ja se on yksi kulttuuripääkaupunkihankkeen toteutusmuodoista.
Kaupunkipuisto edistää osaltaan Turun asunto- ja maankäyttöohjelmassa 2009–2013 yleiskaavoitukselle asetettuja tavoitteita: yhtenäinen viherverkosto, maisemallisten arvojen tunnistaminen, historiallisen kerroksellisuuden huomioon ottaminen erityisesti keskustan suunnittelussa sekä asuinalue- ja väestötavoitteita: virkistysalueet vetovoimatekijänä.
Puiston perustaminen korostaa kaupungin historiallista arvokkuutta sekä urbaanin virkistysverkon jatkuvuuden tärkeyttä. Turku olisi maan kaupunkipuistoverkostossa pääkaupunkihistoriansa ja valtakunnallisten arvokohteiden lukuisuuden vuoksi huomioroolissa. Kansallisen kaupunkihistorian lisäksi tärkeitä teemoja ovat kirkko- ja yliopistohistoria, jokivarren teollisuusperintö sekä Ruissalon kulttuuri- ja luonnonmaisema. Kaupunkipuistoalueen toiminnallisuuteen liittyvät useat tapahtumat ovat laajalti tunnettuja.
Maankäyttö- ja rakennuslaki
68 § Kansallinen kaupunkipuisto
Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityisten arvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.
Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan osoittaa alueita, jotka tämän lain mukaisessa kaavassa on osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön.
69 § Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen
Kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Puisto voidaan perustaa kunnan hakemuksesta.
70 § Puistoa koskevat määräykset
Kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätökseen voidaan kunnan suostumuksella ottaa alueen olennaisten arvojen säilyttämiseksi tarpeellisia määräyksiä. Muut alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kunta laatii.
Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit (Ympäristöministeriö)
1. Sisällön kriteeri
Kansallisen kaupunkipuiston tulee sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden ymmärtämisen kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä rakennuksineen sekä puistoarkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä puistoja ja viheralueita.
2. Laajuuden ja eheyden kriteeri
Kansallisen kaupunkipuiston tulee olla puisto- ja viherympäristönä riittävän laaja ja häiriötön sekä viherrakenteeltaan niin yhtenäinen, että sitä pitkin on mahdollista siirtyä kaupunginosasta toiseen.
3. Ekologisuuden kriteeri
Ekologisessa mielessä on tärkeää, että alueelle muodostuu lajiston siirtymisen ja vuorovaikutuksen mahdollistavia ekologisia käytäviä ja että se on jatkuva eli liittyy välittömästi ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin tai sitä ympäröivään maaseutuun.
4. Kaupunkikeskeisyyden kriteeri
Kansallinen kaupunkipuisto on osa kaupunkirakennetta. Olennaista on, että se alkaa kaupungin ydinkeskustasta tai sen välittömästä läheisyydestä.
Suunnittelualue
Suunnitelmaan kuuluvat Ruissalon saari ja Aurajokimiljöö rakennuksineen. Mukana ovat keskustan puistot, kukkulapuistot, Kupittaan historiallinen puisto sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä Aurakadun ympäristö, joka yhdistää Puolalanpuiston jokivarteen. Puistokatu tuo mukanaan Mikaelinkirkon ja Mannerheiminpuiston sekä yhteyden Portsan kaupunginosaan, joka voitaisiin vastaisuudessa liittää mukaan aluerajaukseen. Vähäjokilaakso Maarian kirkolle kuuluu suunnittelualueeseen samoin Aurajoen yläjuoksulla sijaitsevat talonpoikaiskylät Halinen ja Kurala. Aluekokonaisuus täyttää kaupunkipuistolle asetetut kriteerit kaavallisista edellytyksistä, sisällöstä, laajuudesta ja eheydestä, ekologisuudesta ja liittymisestä kaupunkikeskustaan.
Suunnitelmakartalla on esitetty nuolia kuvaamaan keskeisiä suuntia, joissa on kaupunkipuistoon sopivia arvoja, mutta joita ei ole liitetty mukaan ehdotukseen maankäyttötilanteesta johtuen tai muista syistä. Nuolet ovat osoituksena, että kaupunkipuiston rajausta voidaan tulevaisuudessa eheyttää. Kakolan ja Telakkarannan alueiden valmistuttua voidaan näistä sopiviksi katsotut osat liittää täydentämään kaupunkipuistoa. Laajentaminen on mahdollista myös Majakkarannan ja Mäntymäen suuntiin sekä mahdollisesti laajenevaan kävelykeskustaan.
Puistoon osoitetaan ensi sijassa kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön omistuksessa olevia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Suostumus ei ole kuitenkaan tarpeen, jos puiston perustamispäätöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia MRL 70 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä. Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu kaupungin tai muiden julkisten toimijoiden (valtio, seurakunta, säätiöt) omistukseen, asunto-osakeyhtiöt ovat yksityisomistuksessa. Maanomistusolot on tutkittu selvitysvaiheessa 2007–2008; hankkeen kannalta oleellisia muutoksia ei ole tämän jälkeen tullut. Turussa yksityisten omistajien suostumuksia ei ole tarvittu, sillä lainvoimainen kaavatilanne antaa riittävät puitteet lain tarkoittaman kaupunkipuiston toteuttamiselle.
Puiston vaikutukset
Oikeusvaikutus
Kansallinen kaupunkipuisto on olemassa olevien suunnitelmien kautta ansaittu arvonimi, jolla ei itsessään ole oikeusvaikutusta. Kaupunkipuiston alueiden tulee olla kaavoituksen keinoin osoitettu tähän tarkoitukseen sopiviksi (MRL 68 §): kaavoitustilanne luo edellytykset kaupunkipuiston perustamiselle ja tulevat kaavaratkaisut luovat myös mahdollisuuksia rajauksen täydentämiselle. Puiston alueiden käyttöä määrittelee perustamisen jälkeenkin tavanomainen maankäytön ohjausjärjestelmä. Hoito- ja käyttösuunnitelma täydentää alueen kaavamerkintöjä antamalla konkreettisia ohjeita alueiden kehittämiseksi ja kaavalla säilytettäviksi määrättyjen arvojen hoitamiseksi.
Mikäli jonkin julkisessa omistuksessa olevan alueen suunnittelutilanne tai puiston hoito- ja käyttösuunnitelma eivät kylliksi ota huomioon olennaisten arvojen säilymistä, voidaan puiston perustamispäätökseen lisätä kaupungin suostumuksella tarpeellisia määräyksiä. Tällaisia määräyksiä on annettu vain Heinolan kaupunkipuistolle. Kuten todettu, esityksen mukaisella alueella kaavavalmius toteutuu eivätkä lisämääräykset ole tarpeen. Samasta syystä maanomistajille ei koidu hankkeesta lisävelvoitteita eikä edellä mainittuja omistajien suostumuksia ole ollut tarpeen hankkia.
Hoito- ja käyttösuunnitelman vaikutukset ja toteuttaminen
Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu siten, että sitä voidaan toteuttaa muiden aluekohtaisten hankkeiden yhteydessä ja/tai siitä voidaan poimia erillisiä toimenpiteitä toteutettavaksi resurssien mukaan. Suunnitelman ohjaavuuden ja vaikuttavuuden taso voidaan määritellä kaupunkipuiston alueita koskevassa tarkemmassa suunnittelussa.
Hoito- ja käyttösuunnitelma soveltuu vireillä olevan viherkaavan ja sitä kautta Yleiskaava 2025:n liitemateriaaliksi. Suunnitelma on yleispiirteinen; temaattisesti se täsmentää yleiskaavan virkistys-, maisema-, suojelu- yms. alueiden erityispiirteitä ja maankäyttötavoitteita. Suunnitelmassa määritellään kolmen suuralueen (Ruissalo, keskusta, Aurajoen yläjuoksu) tunnetut erityisarvot ja annetaan suuntaviivoja arvot huomioon ottavalle jatkosuunnittelulle. Mikäli erityisarvot ovat jollakin pienemmällä alueella dokumentoimatta, on kohteelle suositeltu selvitysten laatimista ennen varsinaisten toimenpiteiden suunnittelua. Huomattava osa puistosta on julkista ja kaupallista tilaa, suunnitelmassa on otettu suojeluarvojen lisäksi huomioon käyttöarvot ja sosiaaliset arvot: täydentävä rakentaminen, toiminnallisuus ja kaupunkitilan elävöittäminen.
Hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty tavoitteiden lisäksi konkreettisia, priorisoitavia toimia. Näiden toteuttaminen on kaupunkiympäristön yleisen laadun parantamiseksi tärkeää, ja ne voidaan päätöksenteossa nostaa muita ohjeita sitovimmiksi. Ensisijaisiksi toimenpiteiksi nimetyt toimenpiteet kohdistuvat kaupungin omistamiin julkisiin alueisiin.
Valmistelu ja vuorovaikutus
Suunnitelman pohjana on käytetty maisema-arkkitehtiylioppilas Sonja Semerin Aalto-yliopistolle laatimaa diplomityötä (Turun kansallinen kaupunkipuisto, hoito- ja käyttösuunnitelma 22.3.2010). Työtä on valvonut ja ohjannut apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen asettama työryhmä, jonka jäseninä oli ympäristö- ja kaavoitusviraston, Kiinteistöliikelaitoksen ja Museokeskuksen edustajia. Työryhmän puheenjohtajana toimi viheraluepäällikkö Lauri Laine.
Valmistelutyön kuluessa on kuultu muita viranomaisia, järjestöjä ja kiinteistönomistajia. Valmistelun aikana on järjestetty kaksi laajaa lausuntokierrosta selvitys- ja suunnitteluvaiheissa. Suunnitelmaa on tarkistettu lausuntojen johdosta. Hoito- ja käyttösuunnitelman oleelliset osat koskevat julkisia alueita. Tärkeimmät omistajaosalliset ovat Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitos, Senaatti-kiinteistöt, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Åbo Akademi, Stiftelsen för Åbo Akademi, Turun yliopisto sekä Turun yliopistosäätiö.
Valmistelussa on varmistettu, että näkemys kaupunkipuiston toteutuksesta on pääpiirteissään sekä kaupungin että ministeriön näkökulmasta yhdenmukainen ja riittävän tavoitteellinen. Ympäristöministeriön ylitarkastaja Jukka-Pekka Flanderia on kuultu asiantuntijana hankkeen kaikissa vaiheissa. Selvitysvaiheen työryhmässä on ollut mukana ELY-keskuksen ylitarkastaja Risto Rauhala.
Hankkeesta on tiedotettu mediassa koko valmistelu- ja suunnitteluvaiheen ajan. Tiedottamisesta on vastannut ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Selvitysvaiheessa järjestettiin useita yleisötilaisuuksia. Hoito- ja käyttösuunnitelman luonnoksen valmistuttua pidettiin yleisötilaisuus 10.2.2010 Kiinteistöliikelaitoksen auditoriossa, ja tilaisuuteen oli erikseen kutsuttu luottamushenkilöitä ja viranomaisia. Suunnitelman luonnoksesta pyydettiin tämän jälkeen lausunnot osallisiksi katsotuilta sekä osallisiksi ilmoittautuneilta. Mielipiteen jättämiselle oli varattu tilaisuus kaikille, jotka asiaa halusivat kommentoida. Palautetta on otettu vastaan ja kysymyksiin on vastattu koko projektin ajan. Lisäksi hanketta on pyydettäessä esitelty muiden tilaisuuksien yhteydessä.
Jatkovaiheet
Perustettuaan Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n eli hyväksyttyään edellä esitetyt puiston rajauksen ja hoito- ja käyttösuunnitelman Turun kaupunki jättää hakemuksensa kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta ympäristöministeriölle.
Kaupunki voi halutessaan esittää tarpeelliseksi katsomiaan erityisehtoja, jotka ympäristöministeriö hyväksyy osana puiston perustamispäätöstä.
Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiselle ei ole asetettu aikataulua tai budjettia. Suunnitelmaa voidaan toteuttaa alueella vireille tulevien yksittäisten hankkeiden kautta tai muun suunnittelun yhteydessä resurssien puitteissa. Priorisoitavia toteutusmuotoja on suunnitelmassa korostettu nimeämällä ne ensisijaisiksi toimenpiteiksi.
Liite 1 Hoito- ja käyttösuunnitelma, 30.11.2010
Oheismateriaali 1 Lausuntotiivistelmät ja vastineet, 7.12.2010
Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:
Ehdotus
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n perustamiseksi puistoa koskeva aluerajaus ja sitä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään, ja että alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä ympäristöministeriöltä.
Päätös
Asia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Oksasen kannattamana yksimielisesti kahdeksi viikoksi.
Pöydältä 11.1.2011 § 4.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin. Päätös tehtiin yksimielisesti esittelijän kokouksessa tekemästä muutosehdotuksesta, että käyttö- ja hoitosuunnitelman merkintä "Uusi laituripaikka, vain moottorittomalle liikenteelle" poistetaan suunnitelmasta Aurajoen osalta.
Asian esitteli ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.
Tutkija Samuli Saarinen yleiskaavatoimistosta esitteli asiaa kokouksessa.
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 24.2.2011:
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 68.2 §:ssä määritellään kansallisen kaupunkipuiston perustamisen edellytyksistä suhteessa alueella jo voimassa olevaan kaavaan. Säännöksen mukaan ”kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan ottaa alueita, jotka on kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi, arvokkaaksi maisema-alueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuisto tarkoituksen kannalta sopivaan käyttöön”. Kansalliseen kaupunkipuistoon osoitettavien alueiden tulisi näin ollen jo kaavoissa olla osoitettu sellaiseen käyttöön, joka tukee puiston perustamisen tarkoitusta. Säännöksen tarkoituksena on ollut turvata muun alueiden käytön suunnittelun sekä kansallista kaupunkipuistoa koskevan suunnittelun ja päätösten yhteen sovittaminen. Periaatteena on, että kansalliseksi kaupunkipuistoksi tarkoitetun alueen käytön pääpiirteet suunnitellaan ensin kaavoituksella, jolla voidaan ratkaista kansalliseksi kaupunkipuistoksi ajatellun alueen suhde muihin alueisiin.
MRL 70.4 §:n mukaan ”kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on otettava huomioon puistoa koskevat määräykset”. Säännöksessä määritellään alueen mahdollisen tulevan kaavoituksen suhdetta jo perustettua kansallista kaupunkipuistoa koskeviin määräyksiin. Kaavoituksen lisäksi säännös koskee myös muuta alueeseen vaikuttavaa suunnittelua ja päätöksentekoa, joka voi kohdistua myös puiston ulkopuoliseen alueeseen, jos sen vaikutukset ulottuvat puiston alueelle. KHO:n päätöksiä kansallisen kaupunkipuiston oikeusvaikutuksista kaavoitukseen tai muutoinkaan ei kuitenkaan ole ennakkoratkaisun näkökulmasta tehty.
MRL 24.1 §:n mukaan ”maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista”.
Valtioneuvoston päättämien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Aiempi vastaava inventointi oli vuodelta 1993 (Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt).
Turun kaupungin alueella RKY-kohteita on
Telakkarannan asemakaavavalitusta koskevassa kumoamispäätöksessä hallinto-oikeus on kuitenkin viitannut myös valmistelussa olevaan kansalliseen kaupunkipuistoon yhtenä selvityksenä, jonka perusteella se on arvioinut alueen ominaispiirteitä, joita yleiskaavan mukaan ei saa turmella. Muina selvityksinä on mainittu mm. Museoviraston inventointiluettelo vuodelta 1993, valmisteilla ollut inventointiluettelo vuodelta 2009 ja vuoden 1993 Kansallismaisema -julkaisu, jolla hallinto-oikeuden mukaan ei kuitenkaan ollut oikeudellista merkitystä.
KHO on vastaavasti viitannut kansallisen kaupunkipuiston lisäksi kansallismaisema-statukseen ja Museoviraston vuosien 1993 ja 2009 inventointeihin. Lisäksi KHO on viitannut maakuntamuseon, ympäristökeskuksen ja museoviraston kaavaehdotuksesta antamiin lausuntoihin, joihin hallinto-oikeus ei ollut ominaispiirteiden määritellyssä viitannut ollenkaan. Tämä on merkittävä ero ja vastaa myös kaupungin valituksessaan esittämää kantaa.
Olennaista kummankin päätöksen perusteluissa on se, että mainituilla selvityksillä, joihin siis kuului myös kansallinen kaupunkipuistoselvitys, on pyritty määrittämään osayleiskaavan määräystä alueen ominaispiirteistä, joita ei saa turmella. KHO:n päätös korostaa asiantuntijalausuntojen merkitystä. Itsenäistä oikeudellista merkitystä millekään selvityksille sinänsä ei ole kummassakaan päätöksessä annettu. Kansallisen kaupunkipuiston kohdekuvausta on kuitenkin käytetty tausta-aineistona kaava-alueen arvoja määriteltäessä.
Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellään kohdekohtaiset määräykset, jotka siis voimassaoleva laki velvoittaa ottamaan huomioon muun ohella kaavoituksessa. Kansallisen kaupunkipuiston välittömät oikeusvaikutukset on siis johdettavissa kaupungin asettamista määräyksistä, joissa on kuvattu toimenpiteitä kunkin alueen erityisten arvojen säilyttämiseen.
Alueellisesti RKY-kohteet muodostavat huomattavasti laajemman alueen kuin Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011. Kyseisten 31 RKY-kohteen valtakunnallinen merkittävyys ja arvot on näin ollen joka tapauksessa otettava kaavoituksessa ja alueidenkäytössä huomioon. Tähän nähden ei kansallisen kaupunkipuiston status tuo asiaan olennaista uutta ellei kohdekohtaisista määräyksistä muuta johdu.
Edellä mainittu näkemys perustuu voimassa oleviin maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiin kansallisen kaupunkipuiston oikeusvaikutuksista. Mahdollisiin tuleviin lainmuutoksiin ja niiden vaikutuksiin ei tässä vaiheessa pysty luonnollisestikaan ottamaan kantaa.
Kun arvioidaan viimeaikaisia maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtyjä muutoksia, korostuvat niissä sekä kunnallisen itsehallinnon vahvistaminen että heikentäminen. Turun ja pääkaupunkiseudun kaupunkien poikkeamistoimivaltaa vuoden alusta laajentanut ns. kokeilulaki ja vireillä oleva muutos rantarakentamista koskevasta poikkeamistoimivallasta (HE 141/2010 vp) korostavat entisestään kuntien itsenäistä päätösvaltaa maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Sen sijaan vireillä oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutos (HE 309/2010 vp) vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjuksesta korostaa pitkäjänteisen suunnittelun merkitystä sekä seudullista ja maakunnallista näkemystä kaventaen yksittäisen kunnan toimivaltaa. Tällä hetkellä on mahdotonta arvioida sitä, tullaanko kansallisen kaupunkipuiston oikeusvaikutuksia muuttamaan lainsäädännön kautta.
Kaupunginhallitus on päättänyt jo 26.3.2001 § 357, että kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä haetaan ympäristöministeriöltä Ruissalon saarelle ja aluetta laajennetaan toisessa vaiheessa Aurajokivarteen.
Kaupunkipuiston perustaminen on myöhemmin kirjattu kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymään arkkitehtuuripoliittiseen ohjelmaan siten, että ” perustetaan Turun kansallinen kaupunkipuisto, joka muodostaa yhtenäisesti jatkuvan viheralueiden selkärangan ja kansalliselle kaupunkipuistolle anotaan valtakunnallista statusta”. Kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti samalla 16.2.2009 § 59 asiasta, että kansallisen kaupunkipuiston statuksen hakemisesta päätetään erillisen valmistelun pohjalta.
Valmistelun aikana esiin tulleiden seikkojen nojalla ei voida yksiselitteisesti todeta, etteikö kansallisen kaupunkipuiston statuksella olisi ainakin välillisiä oikeusvaikutuksia itse puiston ja siihen rajoittuvien alueiden maankäyttöön Turun keskustassa. Kaupunkipuistostatus tuleekin todennäköisesti jossain määrin kaventamaan kaupungin toimivaltaa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi se todennäköisesti tulee lisäämään jossain määrin valitusherkkyyttä puistoon ja siihen rajoittuviin alueisiin kohdentuvien toimenpiteiden osalta. Kulttuuripääkaupunkipuistoa voi kuitenkin sinänsä pitää erittäin kannatettavana ja juhlavuoteen hyvin soveltuvana hankkeena. Kaupungin tulisikin sitoutua Kulttuuripääkaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamiseen täysin riippumatta siitä, myönnetäänkö puistolle ympäristöministeriön toimesta kansallisen kaupunkipuiston status.
Liite 2 Hoito- ja käyttösuunnitelma, 30.11.2010
Oheismateriaali 1 Lausuntotiivistelmät ja vastineet, 7.12.2010
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää,
että Turun kulttuuripääkaupunkipuiston perustamiseksi puistoa koskeva aluerajaus ja sitä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään ja
että alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä ympäristöministeriöltä.