Liite 1 § 18
Asemakaavatoimisto/Päivi Siponen 3.11.2010:
Asemakaavatoimisto on laatinut 14.4.2010 päivätyn ja lausuntojen perusteella 2.11.2010 muutetun asemakaavaehdotuksen Hirvensalon Lauttarannan kaupunginosaan.
Asemakaavan tavoitteena on jatkaa Arolan kaava-aluetta jo rakennetun Arolankaaren ja kunnallistekniikan ympärille, sekä toteuttaa hyväksytyn Hirvensalon osayleiskaavan aluevarauksia asuntorakentamista ja virkistysalueita varten.
Arola II rajautuu 6.12.2003 lainvoimaiseksi tulleeseen Arolan kaavaan. Vuonna 1991 aloitetusta Arolan kaavasta rajattiin Pirttivuoren puoleinen alue pois vuonna 2000 tehdyn luontoselvityksen vuoksi. Kaava-alueelta löytyi luonnonsuojelulain 29 § mukainen suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppi: Pirttivuoren jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto.
Arola II:n asemakaavassa on alueelle osoitettu asumista A-1 asuinrakennusten korttelialueelle yhteensä 6350 k-m2. Eriluonteisia virkistysalueita kaava-alueella on yhteensä
Aloite
Asemakaavan laadinta perustuu Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelmaan vuosille 2009-2013, joissa kohde on merkitty vahvistuvaksi vuonna 2010.
Nykytilanne
Suunnittelualuetta rajaavat pohjoisessa Arolaan rakennettu Arolankaari-niminen katu ja rakentumassa oleva Arolan asemakaava-alue, itäpuolella Toijaistentie, länsipuolella Pikisaarentie ja eteläpuolella Pirttivuori.
Kaavatilanne
Yleiskaava
Pääosa suunnittelualueesta on aluetta, jota koskee kaupunginvaltuuston yleiskaava 2020:n hyväksymispäätös 11.12.2000. Turun yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP.
Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle, sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.
Pirttivuori on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi.
Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus 13/2007
Keväällä 2007 alkoi Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus, jonka luonnos on 28.9.2010 hyväksytty ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa.
A = Asuntoalue. Alue on merkitty asuinalueeksi (A). Alue on tarkoitettu pääasiassa pientalojen rakentamiseen. Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot. Alueelta on varattava asemakaavoituksessa riittävästi tilaa asumiselle tarpeellisia julkisia ja yksityisiä palveluja varten.
Alueelle saa sijoittaa myös sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja.
Asemakaavoituksessa tulee joukkoliikenteen edullisuusvyöhykkeellä, joka ulottuu runkolinjasta
Asemakaavoituksessa tulee ottaa erityisesti huomioon lähipuistojen liittyminen virkistysalueisiin ja avoimiin maisematiloihin.
Arolankaarelta Toijaistentielle johtaa erillinen pyörätie tai katualue, joka muodostaa osan reitistä. Pääkatujen varaukset sisältävät erilliset väylät pyöräilylle ja kävelylle.
Luontoarvojen perusselvitys
Suomen Luontotieto Oy:n toimesta on kaava-alueelle tehty luontoarvojen perusselvitys vuonna 2000. Kaava-alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 29 § mukainen suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppi: Pirttivuoren jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto.
Luontotyypistä on tehty entisen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. ELY:n) päätös LOS-2002-L-835-253.
Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen
Asemakaavan laatimisvaiheet sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on lähetetty osallisille 19.10.2009.
Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 31.10.2009.
OAS-vaiheessa mukana oli Hartela Oy:n omistuksessa olevat korttelit 23 ja 25 mahdollista asemakaavanmuutosta varten, mutta kortteleiden suunnittelutilanne oli niin auki, että ehdotusvaiheessa ne jätettiin kaavan ulkopuolelle.
Kirjallisia mielipiteitä on jätetty yksi osallistumis- ja arviointivaiheessa:
Haapiokujan asukas 23.10.2009:
Luontopolkua Haapiokujalta Peurakallion suuntaan käytetään ahkerasti retkeilyyn ja suunnistukseen. Polku kulkee upeiden kallioiden vierestä, ja onneksi tuo alue säilyy jälkipolvillekin.
Alavammat alueet ovat osin rämettyneitä, koska Arolankaaren päättyessä sen lounaispuolelle kertyvät vedet aina Toijaistentieltä asti.
Sateisina aikoina rämettyneet alueet keräävät vettä niin, ettei esim. lapsia saa päästää lähettyville leikkimään, koska hukkumisvaara on olemassa. Arolankaaren päässä vedet tulisi johtaa meren ja Pikisaaren suuntaan, mutta tämä on jäänyt aikanaan tekemättä Arolankaarta rakennettaessa.
Asemakaavatoimisto:
Asemakaavaehdotuksessa on säilytetty yhteydet Haapiokujalta Pirttivuorelle.
Sadevedet tulevat menemään jo valmiissa hulevesiviemärissä kadun alla, viemäri purkautuu Pikisaarentien pohjoispuolelle.
Hirvensalossa pyritään säilyttämään yleensä olemassa olevat avo-ojat kasvavien rankkasateiden takia.
Lausunnot
14.4.2010 päivätystä asemakaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot rakennusvalvonta-, suunnittelu- ja ympäristönsuojelutoimistoilta, Kiinteistöliikelaitokselta, Liikuntapalvelukeskukselta, Varsinais-Suomen ELY-keskukselta (Ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta, Turku Energialta, Vesiliikelaitokselta, Sosiaali- ja terveystoimelta ja Lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtoryhmältä.
Rakennusvalvontatoimisto
Autokatosten maksimilukumäärää on syytä tarkentaa.
Asemakaavatoimisto:
Keskusteluissa rakennusvalvonnan kanssa pohdittiin mm. tonttien rakennettavan pinta-alan merkitsemistä prosentteina, jotta autokatokset yms. rakennusoikeuden yli saatavat rakennelmat eivät täyttäisi koko tonttia.
Asemakaavatoimisto tarkisti laskelmien kanssa, että rakennusoikeus mahtuu tontille myös yksikerroksisena, sekä tarvittavat autokatokset.
Keskustelujen perusteella asemakaavatoimisto muutti A-1 autopaikkamääräyksen ”Asuntokohtaisista autopaikoista vähintään yksi tulee sijoittaa kunkin asunnon yhteyteen” seuraavaan muotoon: ”Asunnon yhteyteen tulee sijoittaa enintään yksi katettu autopaikka”. Toinenkin autopaikkavaraus saa siis olla asunnon yhteydessä, mutta se ei saa olla katettu. Näin asuntojen yhteyteen ei saa tehdä suuria kahden auton katoksia, joista ei muodostu hyvää asuinympäristöä.
Suunnittelutoimisto
Keskusteluissa suunnittelutoimiston ja joukkoliikennetoimiston kanssa tuli esiin joukkoliikennetoimiston tärkeänä pitämä joukkoliikennekatuyhteys Arolankaarelta Toijaistentielle. Toisaalta Arolankaarelta ei haluta yleistä läpiajoliikennettä Toijaistentielle.
Keskusteluissa tuli myös esiin tulvavesien poisjohtaminen, joten yhdessä Vesiliikelaitoksen kanssa katsottiin kaavaehdotukseen laitettavat maanpinnan korkeusasemat asuinkortteleille.
Asemakaavatoimisto:
Asemakaavatoimisto haluaa jättää tässä vaiheessa mahdollisuuden joukkoliikennekadulle, varsinkin Hirvensalon osayleiskaavatarkistustyön ollessa kesken. Asemakaavatoimisto poisti kaavaehdotuksesta Paltuksenmetsän lähivirkistysalueen.
Arolankaarelta voidaan silti rakentaa tällä hetkellä tarvittava kevyen liikenteen väylä Toijaistentielle ilman kaavaakin.
Asuinkortteleille 29, 30 ja 61 määriteltiin maanpinnan korkeusasemat (+26) tulvavesien tarkastelussa yhteistyössä suunnittelutoimiston ja Vesiliikelaitoksen kanssa.
Ympäristönsuojelutoimisto
Ympäristönsuojelutoimisto hyväksyi sähköpostitse kaavamääräysrajat eikä pitänyt lausuntoa tarpeellisena.
Keskusteluissa ympäristönsuojelutoimiston ja Puolustusvoimien kanssa varmistettiin vielä, ettei pohjakartoissa mainittu ampumarata ole koskaan ollut tällä Arola II:n kaava-alueella.
SCC Viatek Oy oli vuonna 2003 tehnyt Arolan asemakaava-alueen maaperän ympäristöteknisen laatututkimuksen, joka keskittyi alempaan peltoalueeseen lähelle Pikisaarentietä. Alemmalla peltoalueellakaan ei tämän tutkimuksen perusteella tarvittu maaperän kunnostustoimenpiteitä, vaan havaitut raskasmetallien pitoisuudet vastasivat luontaisia ympäristön raskasmetallipitoisuuksia.
Vesiliikelaitos
Alueen liittäminen Turun vesiliikelaitoksen verkostoihin vaatii verkostojen lisärakentamista ja tämä tulee huomioida alueen toteutusaikataulua suunniteltaessa.
Asemakaavaehdotuksessa tulee lisäksi huomioida, että katutasoa on korotettava noin
Asemakaavatoimisto:
Katusuunnittelussa tulee kääntöpaikan osalta huolehtia katutason korottamisesta.
Muut muutokset
Asemakaavatoimisto on poistanut alleviivauksen kerrosluvusta, eli ehdottomasti käytettävän kerrosluvun.
Nimet Arolanpuisto ja Peuriksenpolku jäivät lausuntovaiheen jälkeen pois kaavasta. Arolanpuisto oli jo olemassa Pikisaaressa ja Peuriksenpolku sijaitsi Paltuksenmetsässä, joka rajattiin kaavasta pois. Tällöin Pirttivuoren lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään (VL/s) laajeni.
Ehdotus
Kaava täydentää rakenteilla olevaa Arolan kaava-aluetta kolmella uudella asuinkorttelilla Pirttivuoren pohjoispuolella.
Kortteleiden välistä pääsee polkuja pitkin Pirttivuorelle.
Arolankaaren kääntöpaikalta pääsee metsän läpi polkua pitkin Toijaistentien linja-autopysäkille.
Arolankaaren ja Toijaistentien väliin jää laaja tervaleppäkorpi.
Asemakaava-alueen pinta-ala on
Kaava-alueelle on asuinrakentamiseen rakennusoikeutta osoitettu 6350 k-m2.
Kaava-alueen tulevaksi asukasmääräksi arvioidaan noin 110 asukasta.
Rakennusten pääasiallisena julkisivuverhouksena tulee käyttää puuta. Korttelialueella osoitetun rakennusoikeuden ja osoitettujen rakennusalojen ylittäen saa rakentaa asuntokohtaiset asunnon ulkopuoliset irtainvarastot, yksikerroksisia piharakennuksia asuntoja palvelevia yhteis-, apu- ja teknisiä tiloja varten enintään 100 k-m2, väestönsuojan asuinrakennuksen kellarikerrokseen tai yksikerroksiseen piharakennukseen, sekä enintään 5 auton autokatokset.
Asuinrakennuksia kytkeviä katoksia ei lasketa kerrosalaan.
Korttelialueella on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa, suojaistutuksin ympäröitävää aluetta vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta.
Kattamattomat autopaikat, jätesäiliöt ja tomutuspaikat tulee rajata pensasaidoin.
Korttelialueella on varattava 1,5 autopaikkaa / asunto ja lisäksi 1 vieraspaikka / 7 asuntoa. Asunnon yhteyteen tulee sijoittaa enintään yksi katettu autopaikka.
Pirttivuoren jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto on merkitty suojeltavaksi luontotyypiksi (s-1): Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 § mukaisesti suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppi (Pirttivuoren jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto). Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.
Kaavan vaikutukset
Asuminen
Asemakaavan toteuttamisen myötä nykytilanne tulee muuttumaan metsäympäristössä hyvinkin paljon.
Toisaalta kauniiseen maisemaan tulee muuttamaan uusia tyytyväisiä asukkaita.
Voimassa olevan Arolan asemakaavan asuinkorttelit ovat vasta rakentumassa.
Tekninen huolto
Arolankaaren alle on rakennettu jo kunnallistekniikka, johon kaava-alue liittyy. Nykyiseltä kääntöpaikalta eteenpäin verkostoja joudutaan lisärakentamaan ja katutasoa korottamaan n.
Nykyisen pylväsmuuntamon keskijännitteinen kaapeli jää tontin alle, joten Kiinteistöliikelaitoksen tulee tilata kaapelin siirto uuteen sijoituspaikkaan.
Vaikutukset luonnonympäristöön
Osa Arolankaaren ja Toijaistentien välisestä tervaleppäkorvesta jää asuinkortteleiden ja Arolankaaren jatkeen alle. Pirttivuori jyrkänteineen, jalopuumetsikköineen ja pähkinäpensaslehtoineen säilyy.
Kortteleiden väleistä on pääsy Pirttivuorelle, joten Pirttivuoren virkistyskäyttö tulee lisääntymään ja maasto kulumaan.
Asemakaavan toteuttaminen
Rakentamistoimet kaavanmuutosalueella voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman ja kun muut rakentamisen edellytykset ovat olemassa.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 23.11.2010 esittänyt, että 14.4.2010 päivätty ja 2.11.2010 lausuntojen perusteella muutettu Lauttarannan kaupunginosan korttelien 29-30 ja 61 sekä Arolankaaren katualueen osan ja Pirttivuoren virkistysalueen osan asemakaavaehdotus hyväksytään.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: (Lauttaranta) 52-29 tontti 1, (Lauttaranta) 52-30 tontti 1 ja (Lauttaranta) 52-61 tontti 1.
Ehdotus on ollut säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävänä 7.12.2010 – 5.1.2011 kenenkään tekemättä ehdotusta vastaan muistutusta.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Kartta
Liite 4 Tilastolomake
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaava- ja tonttijakoehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 14.4.2010 päivätyn ja 2.11.2010 lausuntojen perusteella muutetun Lauttarannan kaupunginosan korttelien 29-30 ja 61 sekä Arolankaaren katualueen osan ja Pirttivuoren virkistysalueen osan asemakaavaehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: (Lauttaranta) 52-29 tontti 1, (Lauttaranta) 52-30 tontti 1 ja (Lauttaranta) 52-61 tontti 1.