Liite 1 § 17

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 2.12.2010:

 

Ympäristötoimen tuottajaliikelaitosten rakennemallin valmistelu on perustunut alustaviin liiketoimintasuunnitelmiin, markkina-analyyseihin sekä toiminnallisiin ja juridisiin arvioihin. Rakennemalliselvityksen yhteydessä ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät merkittäviä muutoksia kaupunginvaltuuston aiemmin tekemään omistajapoliittiseen linjapäätökseen. Keskeisin muutosesitys koskee sitä, että yhtiöitä ei perustettaisi in house –muotoisiksi sisäisiksi palveluntuottajiksi, vaan niille mahdollistettaisiin markkinamuotoinen liiketoiminta välittömästi toiminnan käynnistymisestä lähtien. Kaupunginvaltuuston tulisi selvitysten perusteella päättää, että käsittelyssä olevien tuottajaliikelaitoksen rakennemuutosta jatketaan ja niistä muodostetaan markkinoilla toimivia osakeyhtiöitä siten, että kaupunginvaltuusto perustaa osakeyhtiömuotoiset juridiset oikeustoimihenkilöt vuoden 2010 tilinpäätöstietojen perusteella, mikäli jatkovalmistelun yhteydessä ei nouse esille sellaisia uusia merkityksellisiä seikkoja, jotka edellyttäisivät ratkaisujen harkinnan uudelleen.

 

Tuotantoliikelaitosten rakennemuutosta on käsitelty kaupungin toimielimissä aiemmin seuraavasti:

 

- Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.10.2009 § 220 Omistajapolitiikka 2009- 2013 asiakirjan, jossa todetaan mm:

 

”Valmistellaan tuottajaliikelaitosten yhtiöittäminen vuoden 2010 aikana siten, että yhtiömuotoinen liiketoiminta voi alkaa viimeistään 2011 loppuun mennessä. Valmistelun yhteydessä selvitetään mahdolliset vero-, työehtosopimus- ja eläkejärjestelmän muutosten vaikutukset konsernin kannalta. Samalla selvitetään seudullinen toimintamalli.

 

Yhtiöittämisen yhteydessä Kunnallistekniikka ja Viherliikelaitos fuusioidaan toimialan uudeksi kokonaisvaltaiseksi tuotantoyhtiöksi.   

 

Yhtiöiden liiketoiminnan vakiinnuttua arvioidaan erikseen avataanko yhtiöiden kaupungille tuottamat tukipalvelut kilpailulle, vai tuottavatko yhtiöt palveluita kaupungille in house -yksiköinä.  

 

Yhtiöittämisiä valmisteltaessa tulee valmistelusta antaa henkilöstölle riittävät tiedot yhteistoimintamenettelyä koskevien säännösten mukaisesti.”

 

- Kaupunginhallituksen talousarvion toimeenpanopäätöksessä 7.12.2009 § 651 todetaan:"Apulaiskaupunginjohtaja Virtaselle ja talouden vastuualueelle annetaan tehtäväksi yhteistyössä liikelaitosten kanssa laatia liikelaitosten rakennemuutoksen suunnitelma”.

 

- Konsernijaosto hyväksyi 8.3.2010 § 15 ympäristötoimen sektorin liikelaitosten rakennemuutoksen valmistelusuunnitelman.

 

- Viherliikelaitoksen johtokunta päätti äänestyksen jälkeen 20.10.2010 § 95 seuraavaa: ”Johtokunta toteaa asiassa suoritetun valmistelun tiedokseen. Lausuntonaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle ja kaupunginhallitukselle johtokunta toteaa, että valmisteluun perustuen Turun Kuntatekniikka Oy:n muodostamisen tulee jatkua huomioiden jatkoselvittelyssä seuraavat asiat: henkilöstön siirtymisen osalta on tehtävä juridiset selvitykset eri vaihtoehdoista sekä selvitettävä yhtiöittämisjärjestelyn verotuksellinen käsittely.

 

- Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta päätti 19.11.2010 § 140 seuraavaa:

 

”Johtokunta toteaa asiassa suoritetun valmistelun tiedokseen. Lausuntonaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle ja kaupunginhallitukselle johtokunta toteaa, että tehtyyn valmisteluun perustuen edellytykset yhtiön perustamiselle ovat olemassa ja Turun Kuntatekniikka Oy:n muodostamisen tulee jatkua.” 

 

- Talotoimiliikelaitoksen johtokunta päätti 24.11.2010 § 123 seuraavaa:

 

”Johtokunta merkitsee asiassa suoritetun valmistelun tiedokseen. Lausuntonaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle ja kaupunginhallitukselle johtokunta toteaa, että edellytykset yhtiön perustamisen valmistelun jatkamiselle ovat olemassa”. 

 

- Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta päätti 25.11.2010 § 114 seuraavaa:

 

”Johtokunta merkitsee asiassa suoritetun valmistelun tiedokseen. Lausuntonaan kaupunginhallituksen konsernijaostolle ja kaupunginhallitukselle johtokunta toteaa, että edellytykset yhtiön perustamisen valmistelun jatkamiselle ovat olemassa.” 

 

- Kaupunginvaltuusto päätti 29.11.2010 2011 talousarviokäsittelyn yhteydessä seuraavaa:

 

Kunnallistekniikkaliikelaitos: Mikäli kaupunginvaltuusto tekee asiassa yhtiörakenteen jatkovalmistelua tukevan päätöksen, liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistuttua siten, että Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitosten muodostama osakeyhtiö voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta lukien.

 

Viherliikelaitos: Mikäli kaupunginvaltuusto tekee asiassa yhtiörakenteen jatkovalmistelua tukevan päätöksen, liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistuttua siten, että Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitosten muodostama osakeyhtiö voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta lukien.

 

Kiinteistöpalveluliikelaitos: Mikäli kaupunginvaltuusto tekee asiassa yhtiörakenteen jatkovalmistelua tukevan päätöksen, liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistuttua siten, että osakeyhtiö voi aloittaa toimintansa vuoden 2012 alusta lukien.

 

Talotoimiliikelaitos: Mikäli kaupunginvaltuusto tekee asiassa yhtiörakenteen Jatkovalmistelua tukevan päätöksen, liikelaitos yhtiöitetään vuoden 2010 tilinpäätöksen vahvistuttua siten, että osakeyhtiö voi aloittaa toimintansa Kiinteistöpalveluyhtiön tytäryhtiönä vuoden 2012 alusta lukien.”

 

- Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti 30.11.2010 § 98 seuraavaa: ”Konsernijaosto päättää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Kunnallistekniikka- ja Viherliikelaitoksen rakennemuutosselvitysten ja alustavien liiketoimintasuunnitelmien perusteella kyseisten liikelaitosten yhtiöittäminen markkinoilla toimiviksi osakeyhtiöiksi vuoden 2012 alusta lukien on taloudellisesti ja toiminnallisesti kaupunkikonsernin kannalta perusteltu ratkaisu.”

 

Kaupungin yhteistyötoimikunta käsitteli asiaa 16.12.2010 ja totesi, että sillä ei ole huomautettavaa asian suhteen. Lisäksi yhteistyötoimikunta totesi, että työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintavelvoite on tällä käsittelyllä tässä käsittelyssä mukana olleiden seikkojen osalta täytetty. Asiaa on käsitelty liikelaitosten yhteistoimintaelimissä seuraavasti: Kiinteistöpalveluliikelaitos, (24.8, 12.10, 14.10.23.11, 23.11.) Kunnallistekniikkaliikelaitos (viimeksi 18.11.), Viherliikelaitos (viimeksi 18.11.), Talotoimiliikelaitos (viimeksi 25.10 ja 25.11.)

 

Valtionvarainministeriön Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän on laatinut esityksen kuntalain muuttamisesta. Muutos tulee todennäköisesti voimaan vuonna 2012 ja sillä pyritään EU-komission valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistamiseen. Kuntien tulisi siirtää tehtävät, joita harjoitetaan liiketoimintamuotoisesti kilpailluilla markkinoilla säännöllisesti vähäistä enemmissä määrin osakeyhtiömuotoisesti hoidettavaksi viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä. Henkilöstön asema turvataan muutoksessa siten, että siirtymäsäännöksissä säädettäisiin liikkeen luovutussäännöksien soveltamisesta ja siirtyvän henkilöstön lisäeläke-etuuksista. Lisäksi säädettäisiin yhtiöittämisiin liittyvästä varainsiirtoverovapaudesta. Toiminnan valvonnasta vastaisivat aluehallintovirastot.

 

Mikäli kunta toimii kilpailutilanteessa markkinoilla, tulee kunnan siis pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, muun yhteisön tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisvelvoite koskee välittömästi kunnallisia energialaitoksia, satamia ja liikennelaitoksia. Nykyisistä tuotantoliikelaitoksista Kiinteistöpalveluliikelaitoksella on vähäistä enemmän säännöllistä ulkopuolista tuotantoa lähinnä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille. Kiinteistöpalveluliikelaitoksen tulisikin lainmuutoksen voimaantullessa luopua mm. kyseisestä sopimuksesta, mikäli toimintaa ei muuteta osakeyhtiömuotoiseksi. Kunta on lainmuutoksen voimaantullessa velvollinen yhtiöittämään vastaavissa tapauksissa sekä liikelaitos- että virastomuotoisen liiketoiminnan.

 

Sitä koska kunnan katsotaan toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla, ei laissa määritellä yksiselitteisesti vaan kyseinen asia tulee ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. Kunta voisi edelleen vähäisessä määrin toimia markkinoilla, mikäli se olisi erityislain perusteella nimenomaan mahdollista ja kuntien sisäiset palvelut voitaisiin vastaavasti edelleen tuottaa liikelaitosmuodossa. Kunta voisi edelleen tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille sekä palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytäryhteisöjen palveluksessa oleville henkilöille.

 

Tilanteissa, joissa kunta tuottaa palveluja ja tavaroita markkinoille poikkeussäännöksen mahdollistamalla tavalla muussa kuin yhtiömuodossa, tulee hinnoittelun olla liiketaloudellisperusteista.

 

Kilpailuneutraliteetin lisäksi yhtiöittämisen yleisperusteluina voidaan todeta, että yhtiöt pystyvät liikelaitoksia paremmin vastaamaan Turun kaupungin ja uusien asiakkaiden palvelukysyntään muodostamalla kilpailukykyisiä ja joustavia tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Alustavien liiketoimintasuunnitelmien perusteella on arvioitu, että perustettavien yhtiöiden on mahdollista saada kaupungin ulkopuolisia asiakkaita ja tulovirtaa siten, että niiden toiminta muodostuu kannattavaksi. Lisäksi osakeyhtiömallin kautta on saavutettavissa nykyistä hallinnollis-byrokraattista johtamisjärjestelmää tehokkaampi johtamis- ja tuotantorakenne, joka muodostaa omistajalle aidosti vertailukelpoisen mallin suhteessa muihin vastaavia palveluita tuottaviin yrityksiin.

 

Ilman uutta liikevaihtoa nykyisellä toimintamallilla jatkaminen johtaa talousmallinnuksen mukaan negatiiviseen liikevoittoon tai kasvattaisi vastaavasti tilaajahallintokuntien kustannuksia, mikä ei vastaisi kaupungin talouden yleistä tasapainotusvaatimusta.

 

Tuottavuuden kasvattaminen yksinomaan Turun kaupungin sisäisiä palveluja tuottavina liikelaitoksina enemmän kuin yleisen inflaation ja etenkin toimialojen kustannusindeksien kompensointi edellyttäisi, on hyvin epätodennäköistä nykyisellä kustannusrakenteella. Myöskään in house –muotoiset osakeyhtiöt eivät toisi ratkaisua vain yhtä asiakasta varten keskittyvän tuotannon ja oman organisaation ulkopuolisen tuotannon kilpailuneutraliteettiin liittyviin ongelmiin.

 

Tuottavuuden kasvun edellytyksenä on liikevaihdon kasvattaminen ja asiakkuuksien lisääminen markkinaehtoisesti seudullisena toimijana. Tällöin tuotantorakenteet voitaisiin joustavammin sopeuttaa kasvavaan liikevaihtoon ja muodostaa kannattavasti toimivia osakeyhtiöitä. Mikäli liikelaitosten toiminta ja rakenne säilyisivät ennallaan, tulisi kaupungin suunnata liikelaitoksiin lisäpanostusta.

 

Muualta Suomesta saatujen kokemusten perusteella markkinat saattavat merkittävästi tehostua uuden toimijan tullessa markkinoille. Tämä alentaa vastaavasti tarjoushintoja ja emokaupungin kustannuksia. Emokaupungin kustannukset laskevat luonnollisesti myös tuotantoyhtiöiden oman toiminnan tehostuessa ja hyötyjen siirtyessä tarjoushintoihin. Kaupungin omistuksen kassavirtaperusteinen arvo kuitenkin kasvaa samalla markkinoilla olevissa tuotantoyhtiöissä tuottotavoitetta vastaavasti.

 

Osakeyhtiömalli soveltuu etenkin teknisen sektorin toiminnoissa kuntien väliseen seudulliseen yhteistyöhön, sillä osakeyhtiölaki turvaa osakkeenomistajan tasapuolisen kohtelun yhtiön päätöksenteossa ja johtamisessa. Mikäli talousalueen kunnat eivät tule osakkaiksi yhtiöihin, ne tarjoavat palveluitaan kunnille täysin kaupallisilla perusteilla. Kaupungilla ei ole julkisen edun mukaista palvelutehtävää tuottajaliikelaitosten tuottamien palveluiden osalta, sillä vastaavia palveluita tuotetaan muiden tuotantoyritysten toimesta ja toimialoilla on pääsääntöisesti kilpaillut seudulliset markkinat.

 

Teknisellä sektorilla on rakennemuutosratkaisusta riippumatta edessään merkittävä muutosprosessi siitä syystä, että osaavan työvoiman saatavuus sektorin toimialalla on vaikeutumassa merkittävästi tulevan vuosikymmenen aikana. Kunnat joutuvat lähitulevaisuudessa toimialalla voimakkaaseen työvoimakilpailuun. Riittävän suuri osakeyhtiömuotoinen toimintarakenne mahdollistaa emokaupunkia joustavammat mahdollisuudet toimimiseksi kilpailukykyisenä ja houkuttelevana työnantajana. Lisäksi aidosti markkinoilla kannattavasti ja kustannustehokkaasti toimivat yhtiöt ovat kuntatalouden kiristyessä työsuhdeturvan kannalta varmempia kuin vastaavat tuottavuudeltaan heikosti mitattavissa olevat sisäiset liikelaitokset.

 

Kaupunginvaltuustolle on 13.12.2010 annettu suullinen selvitys tuottajaliikelaitosten yhtiöittämisestä.

 

Oheismateriaali 1              Turun Talotoimi Oy:n esittelyversio

 

Oheismateriaali 2              Turun Kiinteistöpalvelut Oy:n esittelyversio

 

Oheismateriaali 3              Turun Kuntatekniikka Oy:n esittelyversio

 

Kaupunginhallitus on 17.1.2011 päättänyt esittää kaupunginvaltuuston päätettäväksi, että Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Viher- ja Kunnallistekniikkaliikelaitosten toiminnot yhtiöitetään ja että Turun Kiinteistöpalvelut Oy, Turun Talotoimi Oy ja Turun Kuntatekniikka Oy perustetaan siten, että perustamisasiakirjat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.

 

Kaupunginhallituksen päätös on tehty äänin 10 – 2 vähemmistön oltua seuraavan lisäysehdotuksen kannalla:

 

Toimintoja yhtiöitettäessä perustettavien yhtiöiden tulee pysyä Kevan jäsenyhteisöinä ja järjestäytyä työnantajana PTY:n kautta. Perustettavia yhtiöitä ei saa myydä kahdeksaan (8) vuoteen. Henkilöstösopimuksista neuvotellaan erikseen ja yhtiöiden kanssa tehdään liikkeenluovutuksen yhteydessä määräaikaiset viiden (5) vuoden palvelusopimukset.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää,

että Kiinteistöpalvelu-, Talotoimi-, Viher- ja Kunnallistekniikkaliikelaitosten toiminnot yhtiöitetään ja

että Turun Kiinteistöpalvelut Oy, Turun Talotoimi Oy ja Turun Kuntatekniikka Oy perustetaan siten, että perustamisasiakirjat tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.