Liite 1 § 137
Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 2.6.2010:
Kaupunginvaltuusto päätti 14.12.2009 § 279 kohdalla, että nuorten ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus yhdistetään saman lautakunnan ja hallintokunnan alaisuuteen 1.1.2011 alkaen. Asiaa oli valmisteltu kaupunginhallituksen 24.8.2009 § 441 kohdalla asettaman työryhmän toimesta, jonka puheenjohtajana toimi osaamis- ja elinkeinotoimen sektorin apulaiskaupunginjohtaja ja jäseninä viisi luottamushenkilöä sekä kahdeksan viranhaltijaa. Työryhmän toimeksianto perustui kaupunginvaltuuston 16.2.2009 § 55 kohdalla hyväksymään valtuustoryhmien väliseen sopimukseen valtuustokaudelle 2009 – 2012, jossa todetaan asiasta seuraavaa: ”Päätetään toisen asteen koulutuksen järjestämisestä siten, että ammatillinen nuorten koulutus ja lukiokoulutus siirretään saman hallintokunnan alaisuuteen.”
Kaupunginhallitus päätti 15.12.2009 § 677 kohdalla kaupunginvaltuuston 14.12.2009 tekemän ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollista yhdistämistä koskevan päätöksen johdosta asettaa työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin mm. valmistella tarvittavat johtosääntömuutokset. Kaupunginhallitus on kahteen kertaan täsmentänyt em. täytäntöönpanopäätöstään. Kaupunginhallitus on 25.1.2010 § 66 kohdalla tekemällään päätöksellään ohjeistanut työryhmän työtä siten, että Turun ammatti-instituutti ja opetustoimi yhdistetään yhdeksi virastoksi, että lautakuntarakenteen osalta jatketaan kahden lautakunnan mallilla vuodet 2011-2012 ja että lukio-opetusta ja ammatillista opetusta kehitetään omina linjoinaan saman lautakunnan alaisuudessa. Päätöksellään 1.3.2010 § 146 kaupunginhallitus on nimennyt työryhmän puheenjohtajaksi opetustoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan ja myöntänyt kaupunginhallituksen puheenjohtajistolle oikeuden osallistua työryhmän kokouksiin.
Kaupunginhallitus teki 12.4.2010 § 236 kohdalla linjapäätöksen uudesta 1.1.2011 aloittavasta hallintokunnasta. Em. kaupunginhallituksen linjapäätöksen sekä kaupunginvaltuuston 26.4.2004 § 105 (”Kaupungin ylimmän johdon kehittäminen ja järjestäminen”) ja 22.1.2007 § 20 (”Turun kaupungin palvelustrategia”) kohdalla tekemien päätösten mukaisesti uudessa 1.1.2011 aloittavassa kasvatus- ja opetustoimessa noudatetaan sopimusohjausmallia.
Kasvatus- ja opetustoimen 1.1.2011 voimaantulevaa johtosääntöä on kaupunginhallituksen tekemän linjapäätöksen mukaisesti valmisteltu kaupunginhallituksen nimeämän työryhmän alatyöryhmässä, jonka puheenjohtajana on toiminut kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen keskushallinnosta sekä jäseninä opetustoimenjohtaja Timo Jalonen opetustoimesta ja hallintojohtaja Markku Häyrinen ammatti-instituutista. Sekä opetustoimen että ammatti-instituutin sisällä johtosääntöluonnosta ovat kommentoineet useat viranhaltijat. Opetustoimenjohtaja Timo Jalonen ja hallintojohtaja Markku Häyrinen ovat tuoneet kommentit alatyöryhmän käsiteltäväksi.
Alatyöryhmän valmistelema johtosääntöluonnos lähetettiin lausunnoilla opetuslautakunnalle ja sen ruotsinkieliselle jaostolle sekä ammattiopetuslautakunnalle. Johtosääntöluonnosta on lisäksi käsitelty ammatti-instituutin YT-elimessä 17.5.2010, opetustoimen YT-elimessä 18.5.2010 ja kaupunkitason yhteistyötoimikunnassa 20.5.2010. YT-elimillä ei ole ollut johtosääntöluonnoksesta huomautettavaa. Opetuslautakunta käsitteli johtosääntöluonnosta 26.5.2010 § 110 kohdalla ja ammattiopetuslautakunta 27.5.2010 § 179 kohdalla. Kummallakaan lautakunnalla ei ollut johtosääntöluonnokseen huomautettavaa. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto antoi johtosääntöluonnoksesta lausuntonsa 27.5.2010 § 34 kohdalla ehdottaen, että ruotsinkielisistä palveluista vastaavan johtajan ”tehtäväkuvaa” johtosäännön 7 luvussa täsmennettäisiin. Ruotsinkielisen jaoston lausunto on sisällöllisesti otettu huomioon nyt käsiteltäväksi tuotavassa johtosääntöluonnoksessa.
Lausuntokierroksen jälkeen johtosääntöä valmistelleen alatyöryhmän puheenjohtaja Ari-Pekka Korhonen on käynyt johtosääntöluonnosta läpi johtava kaupunginlakimies Antero Kastemaan kanssa. Johtava kaupunginlakimies Antero Kastemaan kommenttien ja muutosehdotusten johdosta johtosääntöön on tehty joitakin lisäyksiä ja korjauksia. Lisäykset ja korjaukset ovat olleet sellaisia, että niillä ei ole ollut johtosääntöön sisällöllistä vaikutusta.
Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön osalta voidaan todeta, että johtosäännön 2 §:n mukaisesti sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa että lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa on ruotsinkieliset jaostot. Johtosäännön 3 §:n mukaisesti em. jaostoille asiat esittelee ruotsinkielisten palveluiden johtaja. Ruotsinkielisten jaostojen toimivalta on määritelty johtosäännön 7 §:ssä ja 9 §:ssä. Johtosäännön 21 §:n mukaan ruotsinkielisten palveluiden johtaja muodostaa kasvatus- ja opetustoimen johtajan ja palvelujohtajien kanssa kasvatus- ja opetustoimen viranhaltijajohdon. Johtosäännön 21 §:ssä on ruotsinkielisten palveluiden johtajan tehtävistä todettu, että hän toimii ruotsinkielisten varhaiskasvatuksen toimintayksiköiden johtajien ja oppilaitosten rehtorien esimiehenä ja koordinoi ruotsinkielisten palveluiden järjestämistä. Kasvatus- ja opetustoimen organisaatiossa ei johtosäännön mukaan olisi kuitenkaan erillistä ruotsinkielisten palveluiden tulosaluetta vaan ruotsinkieliset palvelut tulisivat olemaan osa kaikkia elinkaareen perustuvia tulosalueita. Esityksen mukainen kasvatus- ja opetustoimen organisaatio takaa perustuslaissa ja kielilaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutumisen sekä suomen- että ruotsinkielisille. Esityksen mukaisella organisaatiolla ei ole kielellisiä oikeuksia heikentäviä vaikutuksia.
Apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen 3.6.2010:
Kasvatus- ja opetustoimen rakennemuutoksen valmistelussa on noudatettu kaupunginhallituksen 12.4.2010 § 236 kohdalla tekemää linjapäätöstä. Valmistelutyötä on koordinoinut apulaiskaupunginjohtajan vetämä työryhmä, jonka alaisuudessa muut työryhmät ovat asiaa valmistelleet. Annetuissa lausunnoissa johtosääntöluonnokseen ei ole esitetty merkittäviä periaatteellisia muutoksia. Esitetyt näkemykset ovat olleet perusteltuja ja ne on huomioitu valmistelussa.
Rakennemuutoksen lähtökohta on elinkaarimalliin perustuvassa ajattelussa, jolloin hallinto ja tulosalueet järjestetään ikäryhmittäin tarjottavien palveluiden näkökulmasta (varhaiskasvatus, perusopetus, lukio-opetus, ammattiopetus ja aikuiskoulutus). Toisena ohjaavana periaatteena on ollut uuteen hallintokuntaan luotava sopimusohjausmalli.
Johtosääntö muodostaa kasvatus- ja opetustoimen organisaatiolle ja toiminnalle raamit ja myöhemmin hyväksyttävässä toimintasäännössä/toimintasäännöissä päätetään muista toiminnallisista yksityiskohdista. Nyt esitettävää johtosääntöä on arvioitu kriittisesti myös kasvatus- ja opetustoimen toiminnallisten erityispiirteiden, mahdollisten tulevien toimintaympäristömuutosten kuin hallinnon tehokkuuden näkökulmasta. Lopullinen johtosääntöesitys poikkeaa siksi joiltakin osin linjapäätöksestä.
Johtosääntö turvaa ruotsinkielisten palveluiden aseman hallinnossa ja antaa hyvät edellytykset kehittää ruotsikielisiä palveluja samassa kasvatus- ja opetustoimen palvelukokonaisuudessa. Oman ruotsinkielisen elinkaarimallin luominen hallintoon eriyttäisi elinkaarimalliajattelun kahteen erilliseen kokonaisuuteen, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena rakennemuutoksen tavoitteiden kannalta.
Sopimusohjauksen tarkoitus on tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja vahvistaa poliittisen päätöksenteon ohjausmekanismeja. Johtosäännössä esitetään mallia, jossa lautakunnat hyväksyvät osaltaan kaupunginhallituksen ja lautakunnan välisen strategisen palvelusopimuksen ja määrittävät erikseen hallintokunnan sisässä käytettävän sopimusohjausmallin omien pääprosessiensa osalta. Mikäli lautakunnan soveltama sopimusohjauskäytäntö ei vastaa asetettuja tavoitteita, voi kaupunginhallitus harkintansa mukaan ottaa asian käsiteltäväkseen. Menettely antaa joustavamman mahdollisuuden kehittää hallintokunnan sisäistä sopimusohjausjärjestelmää poliittisessa ohjauksessa. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan välille tehty strateginen palvelusopimus on yhtenäinen muun kaupungin sopimusohjauksen kanssa. Koska sopimusohjaus on vasta kehittymässä, ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa vain yhtä operatiivisten ohjausmenetelmien mallia, vaan toimintaperusteisesti määrittää kullekin hallintokunnalle sopivin sisäinen malli. Johtosäännön kirjaus kuitenkin tarkoittaa, että kasvatus- ja opetustoimessa on käytettävä ohjausmekanismina sopimusohjausta.
Aikuiskoulutukselle ei esitetä tässä vaiheessa omaa tulosaluetta, vaan aikuiskoulutus sisältyisi ammatillisen koulutuksen tulosalueeseen, missä se tälläkin hetkellä ammatti-instituutin sisällä toimii. Aikuiskoulutus ei muodosta samanlaista elinkaariajatteluun perustuvaa jatkumoa muuhun palvelukokonaisuuteen nähden. Toisaalta kaupunki on suunnitellut aikuiskoulutuksen yhdistämistä Turussa omaksi kokonaisuudekseen. Opetusministeriö ei kuitenkaan ole hyväksynyt aikuiskoulutusten yhdistämissuunnitelmaa Turun kaupungin esittämässä muodossa. Tältä osin tarvitaan mahdollisesti uusia linjauksia. Aikuiskoulutusta ei siksi tässä vaiheessa kannata eriyttää omaksi tulosalueekseen irti ammatillisesta koulutuksesta. Ratkaisulla päästään myös kevyempään hallintorakenteeseen.
Johtosäännön siirtymäsäännöksessä varmistetaan, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallitus täyttää lautakuntien täytettäväksi määrätyt virat. Jatkossa on kuitenkin syytä noudattaa muiden hallintokuntien kanssa yhtenevää käytäntöä johtavien viranhaltijoiden ottamisen osalta.
Johtosäännön hyväksymisen jälkeen valmistellaan toimintasääntö/toimintasäännöt, joista johtosäännön siirtymäsäännöksen mukaisesti päättää kaupunginhallitus sekä päätetään muista uudelle kasvatus- ja opetustoimelle asetettavista tavoitteista.
Liite 2 Kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa liitteenä 2 olevan kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön hyväksymistä siten muutettuna, että
-johtosäännön 22 § 1. momentissa luetelluista tulosalueista ”ammatillinen ja aikuiskoulutus” –tulosalue jaetaan kahdeksi erilliseksi tulosalueeksi siten, että tulosalueiden nimiksi tulevat ”ammatillinen koulutus” ja ”aikuiskoulutus” ja
-johtosäännön 22 §:n 3 momentissa sanat ”operatiivisten palvelutuotantosopimusten” korvataan sanalla ”tulosalueidensa”.
Kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2011 alkaen. Samasta ajankohdasta tulee kumota kaupunginvaltuuston 8.12.2003 § 258 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetustoimen johtosääntö ja kaupunginvaltuuston 23.10.2006 § 202 kohdalla hyväksymä opetustoimen johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Lisäksi kaupunginhallitus ilmoittaa päättäneensä, että sektorin apulaiskaupunginjohtajan on yhdessä lautakuntien kanssa määriteltävä hallintokunnalle yhteinen sisäinen sopimusohjauksen malli talousarviokäsittelyn yhteydessä. Määrittelyn jälkeen mallin rakenne tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi hallintokunnan toimintasäännön hyväksymisen yhteydessä.
Edellä mainitut kaupunginhallituksen tekemät muutokset kasvatus- ja opetustoimen johtosääntöehdotukseen on huomioitu liitteessä 2.
Kaupunginhallituksen päätös ensimmäisen ranskalaisen viivan osalta on tehty äänestyksen jälkeen äänin 7-5 (1 tyhjä) vähemmistön oltua esittelijän päätösehdotuksen kannalla, jonka mukaan ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus olisivat muodostaneet yhden tulosalueen. Toisen ranskalaisen viivan kohdalta ilmenevä tekstimuutos tehtiin kaupunginhallituksessa esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.
Ennen edellä kerrotun päätöksen tekemistä kaupunginhallitus äänesti asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-3.
Lisäksi kaupunginhallituksessa tehtiin rauennut muutosehdotus, jonka mukaan johtosäännön 22 §:ään tulisi lisätä ruotsinkielinen tulosalue ja jakaa ”ammatillinen ja aikuiskoulutus” –tulosalue kahdeksi erilliseksi tulosalueeksi.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää,
että liitteenä 2 oleva kasvatus- ja opetustoimen johtosääntö hyväksytään siten, että se tulee voimaan 1.1.2011 alkaen ja
että samasta ajankohdasta kumotaan kaupunginvaltuuston 8.12.2003 § 258 kohdalla hyväksymä ammatillisen opetuksen johtosääntö ja kaupunginvaltuuston 23.10.2006 § 202 kohdalla hyväksymä opetustoimen johtosääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.