Liite 1 § 106
Asemakaavatoimisto/Päivi Siponen 27.11.2009/603-09:
Asemakaavatoimisto on laatinut 6.3.2009 päivätyn ja lausuntojen perusteella 24.11.2009 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen Ratapihankadun, Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun rajaamalle neljälle tontille, linja-autoaseman vieressä.
Asemakaavan tarkoitus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti tehostaa alueen maankäyttöä. Rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin ja joukkoliikenteeseen eli on kaavataloudellisesti edullista ja kestävän kehityksen mukaista. Tonttiliittymiin toivottiin myös tontin omistajien taholta parannuksia.
Alue on esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1) kuitenkin siten, ettei Ratapihankadun, Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun puoleisiin rakennusten alimpiin maanpäällisiin kerroksiin saa sijoittaa asuntoja.
Kaava-alueen koko on
Tontin 14 (Ratapihankatu 14) A. Thomanderin v. 1914 suunnittelema kivitalo ehdotetaan suojeltavaksi. Lisäksi ko. tontille ehdotetaan 1300 k-m2 lisärakennusta.
Partiokeskuksen tontin 15 (Läntinen Pitkäkatu 13) Tapani-laattarakennus ehdotetaan suojeltavaksi ja III -kerroksisen olemassa olevan rakennuksen nykytilanne, eli myös ullakon käyttöönotto sallitaan.
Tonteille 8 ja 9 (Ratapihankatu 12 ja Läntinen Pitkäkatu 11) ehdotetaan III -V -kerroksisia uudis- ja lisärakennuksia.
Kaikille tonteille paitsi tontille nro 15 on omat tonttiliittymät.
Aloite
Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin 15 omistaja Kiinteistö Oy Partiokeskus 6.6.2000, tontin 9 omistaja Turun kaupunki 16.11.2000 ja tontin 8 omistaja Kiinteistö Oy Turun Läntinenkatu 11, 25.10.2001.
Tontin 14 omistaja on Ratapihankadun asemakaavanmuutoksen 31/1999 yhteydessä osallisena pyytänyt myös ko. tontin ottamista mukaan asemakaavamuutokseen.
Nykytilanne
Alue on nykyisen linja-autoaseman vieressä, tulevan matkakeskuksen naapurissa. Tällä hetkellä alue koostuu hyvin eri-ikäisistä ja kokoisista rakennuksista.
Tontit 10 ja 11 (Ratapihankatu 14 ja Läntinen pitkäkatu 13):
Tontilla 10 on Adrian Thomanderin v. 1914 suunnittelema kaksikerroksinen nikkari-jugendkivitalo, joka on peruskorjattu toimistokäyttöön.
Tontilla 11 (Partiokeskus) sijaitsee kolmikerroksinen entinen tehdasrakennus (arkkit. Lauri Sipilä v. 1944), joka on myymälä- ja toimistokäytössä ja Tapani-laattarakenteinen v. 1920 rakennettu (arkkit. Karl Bäckström) Jousi Oy:n tehdasrakennus, joka on peruskorjattu partiomuseon tiloiksi.
Tonttien 10 ja 11 välillä on sopimusvarainen ajoyhteys Ratapihankadulta.
Tontit 8 ja 9 ( Läntinen Pitkäkatu 11 ja Ratapihankatu 12):
Tontilla 8 sijaitsee viisikerroksinen asuinkerrostalo ja yksikerroksinen myymälärakennus (Sarokas Kaluste), sekä ulos vuokrattavia pysäköintipaikkoja Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun kulmassa (Kiinteistö Oy Turun Läntinenkatu 11).
Tontilla 9 sijaitsee kaksi yksikerroksista A. Salvianderin v. 1901 suunnittelemaa tyhjillään olevaa huonokuntoista puutaloa, joille kaupungin Tilaliikelaitos on hakenut purkulupaa.
Turvallisuus
Rautatieviraston 15.1.2008 antamalla määräyksellä Turun ratapiha on 1.3.2008 alkaen vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (195/2002) 32 §:n 1 momentissa tarkoitettu järjestelyratapiha. Ratapihalla edellytetään jatkossa Rautatieviraston hyväksymää turvallisuusselvitystä; selvitys on valmisteilla ja Rautatieviraston mukaan ratapihan tarkastus on tarkoitus suorittaa 1.3.2011 mennessä.
Ratapihan alueen turvallisuudesta pidettiin viranomaisneuvottelu 31.8.2009, jossa oli paikalla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Rautatieviraston, Ratahallintokeskuksen, VR-yhtymä Oy:n, VR Osakeyhtiö/VR Cargon, Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen ja asemakaavatoimiston edustajia.
Kerttu-hankkeessa v. 2008–2009 rakennettiin eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyönä arviointimenetelmä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) solmukohtien VAK-suuronnettomuusriskeille. Menetelmässä kuljetuskeskittymän ympäristön riskitaso luokitellaan ja havainnollistetaan alueellisena ulottuvuutena. Eri toimintojen, kuten asutuksen, teollisuuden tai liikekeskusten haavoittuvuuden perusteella voidaan sitten arvioida niiden sijoittamisen sopivuutta kuljetuskeskittymän läheisyyteen. Hankkeessa määriteltiin myös yhteiset valintakriteerit VAK-suuronnettomuus-skenaarioille sekä konkretisoitiin kaavoittajien käytännön suunnittelutyötä tukevat askelmerkit.
Kerttu-hankkeessa käytyjen hyväksyttävyyskeskustelujen pohjalta näyttäisi siltä, että tietyillä riskienhallintatoimilla todennäköisyyksiä saadaan pienennettyä alimmalle todennäköisyystasolle, joka sallii haavoittuvienkin toimintojen sijoittamisen ratapiha-alueen tuntumaan.
Asemakaavatoimiston mielestä tässä kaavamuutoksessa on kyseessä vähäisen haavoittuvan toiminnon sijoittaminen ratapiha-alueen tuntumaan.
Kyseessä olevista neljästä tontista kahdella kulmatontilla Brahenkadun puolella voimassa oleva asemakaava sallii asumisen.
Partiokeskuksen tontilla kaavamuutos toteaa nykytilanteen ja ainoastaan tontilla nro 14 (uusi numero) kaavamuutos tuo kaavallisesti uutta asumisrakentamista 1300 k-m2 voimassa olevaan teollisuuskaavaan verrattuna.
Viranomaisneuvottelun jälkeen asemakaavatoimisto päätti lisätä kartan määräyksiin merkinnän, joka osoittaa rakennuksen sivun, jolta tulee olla suora uloskäynti porrashuoneesta. Eli poistuminen asunnoista tapahtuu Ratapiha-alueelta poispäin.
Selostuksen kohdassa 3.1 on selvitetty suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä vallitsevia olosuhteita muilta osin.
Kaavatilanne
Yleiskaava
Turun yleiskaavassa 2020 alue on pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alue. Alue varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.
Asemakaava
Tonteilla 8 ja 9 on voimassa 29.8.1953 vahvistettu asemakaavanmuutos, jonka mukaan tontit on rakennettava sisäministeriön 14.8.1950 vahvistaman Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 40 §:n mukaan. Molemmille tonteille nykykaavan mukainen rakennusoikeus on näin 4815 k-m2, eli tehokkuus on noin e = 4. Voimassa oleva kaava sallii tonteille myös asumisen.
Tonteilla 10 ja 11 (uudet numero 14 ja 15) on voimassa 3.7.1897 vahvistunut asemakaava. Tontit ovat aiemmin olleet yksi tontti ja ne on jaettu vasta v. 1977 kahdeksi eri tontiksi. Sisäministeriön 7.7.1964 vahvistaman Turun kaupungin järjestyssäännön 53 §:n mukaan teolliseen käyttöön rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään yhtä suuri kuin tontin pinta-ala, eli tässä tapauksessa 1205 k-m2 (e = 1). Tapani-laattarakennus sijaitsee istutettavaksi määritellyllä alalla.
Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus asemakaavamuutoksen neljälle tontille olisi yhteensä 12 040 k-m2.
Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen
Osallisille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.7.2001.
Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa vuosina 2001–2006 ja 2009.
Aloituskokous viranomaisille on pidetty 19.4.2001.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta palautti 29.10.2002 § 797 uudelleen valmisteluun asemakaavatoimiston 12.9.2002 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.
Kaava-alueen maanomistajien kanssa on käyty luonnossuunnittelutyön edetessä useita keskusteluja vuosina 2001–2003 sekä uudestaan talvella 2005–2006, sekä keväällä 2009.
Kirjallisia mielipiteitä on jätetty yksi 2002 luonnosvaiheessa:
Toispual jokke ry:n mielipide 12.2.2002:
”Toispual jokke -seura kannattaa kaavamuutoksia, jotka edistävät hyvien asuntojen ja asuinympäristöjen syntymistä keskusta-alueelle ja samalla houkuttelevat lisää asukkaita ruutukaava-alueelle.
Kortteli 19 on kaupunkikuvallisesti varsin sekava kortteli, jossa puutalot ja erilaiset liikerakennukset vuorottelevat. Olisikin toivottavaa, että kortteli kaavoitettaisiin kokonaisuutena, jolloin mm. liikennejärjestelyt ja suojeltavien rakennusten muodostamat kokonaisuudet voitaisiin paremmin hallita.
Esitetty pääasiassa uudisrakentamiseen perustuva kaavaluonnos on luonteva ratkaisu kyseiseen paikkaan. Viisikerroksiset rakennukset rajaavat linja-autoaseman aukiota ja Ratapihankatua nykyistä selvästi paremmin. Matalat puutalot eivät ole ihanteellinen asuinympäristö vilkasliikenteisen kadun varrella.
Kaavaluonnoksen alueelle kannattaa muodostaa yhteinen korttelipiha, jolloin aitaaminen pitäisi tonttien välillä kieltää ja oleskelupihat yhdistää. Korttelipihalle pitäisi järjestää myös istutusalue puille. Ajo autohalliin kannattaa ehdottomasti keskittää yhteen paikkaan.”
Asemakaavatoimisto:
Kortteli on kaavoitettu kokonaisuutena, mutta neuvottelujen tuloksena kukin tontti toimii lähes itsenäisesti. Eri tonteilla voi olla hyvinkin erilaista liike- tai asumistoimintaa, joten oleskelupihojen yhdistämistä ei ole nähty tarpeelliseksi.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi uuden 15.8.2006 päivätyn luonnoksen kokouksessaan 10.10.2006 § 662 siten muutettuna, että tontille 10 esitetyn uudisrakennuksen kerrosluvuksi määritellään IV + u ¾ ja samalla tontilla sr2 merkinnällä suojellun rakennuksen osalta kaavaan lisätään määräys: rakennusta ei kuitenkaan saa purkaa.
Kirjallisia mielipiteitä on jätetty yksi 2006 luonnosvaiheessa:
Tontin 14 (Ratapihankatu 14) omistajan mielipide 26.1.2006:
Vastustaa kaavassa esitettyä naapuritontin kulkuoikeutta omistamansa tontin kautta, koska se rasittaa tonttia kohtuuttomasti johtuen runsaasta autoliikenteestä ja toistuvista virhepysäköinneistä.
Vaatii, että rakennusoikeuksia määrättäessä maanomistajia on kohdeltava tasapuolisesti.
Pitää omistamansa tontin (nykyinen nro 10) kaavaehdotuksessa olevaa tehokkuutta liian pienenä (n. 1,8). Haluaisi uudisrakennuksen kerrosluvuksi n. IV + u ¾, jolloin ullakkokerrokseen voisi rakentaa terassillisia asuntoja. Mikäli edellä oleva rakennusoikeuteen liittyvä vaatimus hylätään, hyväksyy kivitalon suojelun enintään merkinnällä sr 2 (= on toivottavaa, että rakennus säilytetään). Rakennuksen käyttötarkoituksen tulisi olla mahdollisimman väljä, sisältäen myös alkuperäisen asuinkäytön.
Asemakaavatoimisto:
Naapuritontin kulkuoikeus on jo nyt olemassa sopimusvaraisesti.
Maanomistajia on pyritty kohtelemaan mahdollisimman tasapuolisesti. Nurkkatontit ovat aina eri asemassa kuin sisätontit, joilla on vain yksi sivu kadulle päin. Nurkkatonttien nykyisen teollisuuskaavan tehokkuus putosi luonnoksessa 4:stä n. 2,2–2,4:ään ja sisätonttien tehokkuus kasvoi nykykaavan 1:stä 1,8–2,0:aan. Asemakaavatoimisto katsoi, että III-IV -kerroksiset rakennukset suojeltavan kivitalon molemmin puolin ovat riittävät.
Koko kaava-alueella sallitaan asuin-, liike- ja toimistorakentaminen, sillä rajoituksella, että alimpaan maanpäälliseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja.
Kivitalon suojelu oli luonnoksessa esitetty merkinnällä sr-2: on toivottavaa, että rakennus säilytetään.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 15.8.2006 päivätyn luonnoksen kokouksessaan 10.10.2006 § 662, siten muutettuna, että tontille 10 esitetyn uudisrakennuksen kerrosluvuksi määritellään IV + u ¾ ja samalla tontilla sr2 merkinnällä suojellun rakennuksen osalta kaavaan lisätään määräys: rakennusta ei kuitenkaan saa purkaa.
Luonnoksen hyväksymisen jälkeen on tullut yksi kirjallinen mielipide:
As Oy Kauppiaskatu 20:n mielipide 23.3.2007:
As Oy Kauppiaskatu 20 haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Ratapihankadulla on olemassa yhtenäinen puutalojen rivi ja miljöö, jolla perusteella As Oy toivoo tontin 9 puutalojen säilyttämistä.
Lisäksi he toteavat, että VR alueen ylitehokas kaavoitus on masentava uhkatekijä alueen viihtyvyydelle ja liikenteen lisääntymiselle.
Lausunnot
Asemakaavaehdotuksesta 6.3.2009 on pyydetty lausunnot touko-elokuussa 2009 Turun Maakuntamuseolta, Kiinteistöliikelaitokselta, Vesiliikelaitokselta, Turku Energialta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelu-, rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojelutoimistolta, Varsinais- Suomen aluepelastuslaitokselta ja Ratahallintokeskukselta.
Turun museokeskus / Varsinais-Suomen maakuntamuseo
Maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta. Asemakaavanmuutosehdotuksessa on otettu huomioon museon suojeltaviksi esittämät rakennukset ja niitä koskevat suojelumääräykset.
Museovirasto
Myös Museovirasto on ottanut kantaa kaava-alueen suojelun tavoitteisiin. Museovirasto antoi lausunnon Turun kulttuuriympäristöyhdistys Puu ja Talo ry:n tekemästä suojeluesityksestä, jossa mm. edellytettiin tontilla 9 sijaitsevien kahden puutalon suojelemista rakennussuojelulailla. Museovirasto yhtyy Turun maakuntamuseon kaavaluonnoksesta antamaan lausuntoon, jonka mukaan puutalot voidaan korvata uudisrakennuksilla.
Lounais-Suomen ympäristökeskus
Ratapihankatu 12:n puutaloja koskeva rakennussuojelulain mukainen esitys on vireillä ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskus katsoo, että rakennusten suojelu ratkaistaan asemakaavoituksessa.
Asemakaavaehdotuksessa puutalot on tarkoitus korvata uudisrakentamisella. Ympäristökeskuksella ei ole kaavaehdotukseen tämän osalta huomautettavaa.
Ympäristökeskus viittaa maakuntamuseon ja museoviraston kaavasta antamiin lausuntoihin.
Läntisen Pitkäkadun ja Brahenkadun kulmauksessa on sijainnut polttonesteiden jakeluasema. Alueen maaperästä on tehty selvitys vuonna 2008 SOILI -maaperän kunnostusohjelmaan (Golder Associates Oy, perusselvitysraportti 29.2.2008.) Selvityksen mukaan maaperä on tuntuvasti pilaantunut ja edellyttää kunnostamista. Maanalaiset polttonesteiden varastosäiliöt ja jakelulaitteistot tulee poistaa ja maaperä kunnostaa ennen rakentamista.
Kaavamääräyksiä on hyvä täsmentää maaperän tutkimisen lisäksi määräyksellä puhdistamistarpeen arvioinnista ja tarvittavasta kunnostamisesta ennen rakentamista.
Ympäristökeskuksella ei ole ehdotukseen muutoin huomautettavaa.
Asemakaavatoimisto
Kaavamääräyksiä on täsmennetty maaperän tutkimisen lisäksi määräyksellä puhdistamistarpeen arvioinnista ja tarvittavasta kunnostamisesta ennen rakentamista.
Ympäristönsuojelutoimisto
Kaavamääräyksissä on huomioitu pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät seikat. Esitettyä kaavamääräystekstiä voisi muokata kuitenkin nykykäytännön mukaiseksi seuraavasti: ”Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.”
Ympäristösuojelutoimistolla ei ole ehdotuksen johdosta toimialaltaan muuta huomautettavaa.
Asemakaavatoimisto
Kaavamääräyksiä on täsmennetty maaperän tutkimisen lisäksi määräyksellä puhdistamistarpeen arvioinnista ja tarvittavasta kunnostamisesta ennen rakentamista.
Ratahallintokeskus
Kaavoittaja on ilmeisesti teettänyt alueelta meluselvityksen ja asettanut melua koskevia määräyksiä. Kohteesta tulee teettää myös tärinää ja runkomelua koskevat selvitykset ja antaa näiden perusteella mahdollisia määräyksiä. VTT:ltä on valmistunut runkomeluun liittyvä esiselvitys (http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2468.pdf), joka tulee huomioida.
Asemakaavatoimisto
Asemakaavaehdotuksessa olevat meluntorjuntaan liittyvät määräykset perustuvat suunnittelutoimiston melulaskentaan.
Ratapihankadun varrella on tehty tärinämittauksia kahdessa kohteessa:
·Ratapihankadun ja Jarrumiehenkadun kulman puutalossa joulukuussa 2003 (Liikenneperäinen tärinä - Turun kohteiden mittaustulokset, VTT 22.4.2004). Suurimmat asuintilojen värähtelyt mitattiin rakennuksen kellarikerroksesta, jossa mittaustulosten perusteella laskettu tärinän tunnusluku ww,95 oli 0,60 mm/s, joka on VTT:n suosituksessa (VTT:n tiedote 2278: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta) esitetty raja-arvo vanhoille asuinalueille.
·Toisessa puutalossa, osoitteessa Ratapihankatu 52 suoritettiin tärinä-mittauksia lokakuussa 2007 (Katuliikenteen aiheuttaman tärinän mittaus, Promethor Oy 6.11.2007). Rakennuksen toisessa kerroksessa mittaustulosten perusteella laskettu tärinän tunnusluku ww,95 oli 0,67-0,79 mm/s.
Mittaustulosten johdosta kaavamääräyksiin on lisätty määräys: Rakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Vesiliikelaitos
Asemakaavamuutosalue on liitettävissä Turun vesilaitoksen verkostoihin. Turun vesilaitoksen verkostojen päälle tai välittömään läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään rakennuksia, rakennelmia, laitteita tai puita, jotka voivat vaikeuttaa verkostojen kunnossapitoa tai estää sen kokonaan.
Voimassa olevan maapoliittisen ohjelman mukaan kaupunki tekee yksityisen kiinteistönomistajan kanssa maankäyttösopimuksen kun asemakaavan seurauksena aiheutuu yhdyskuntarakennekustannuksia ja maanomistaja saa asemakaavan seurauksena taloudellista hyötyä. Maankäyttösopimuksella kaupungille perittävän korvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon muodostuvat yhdyskuntakustannukset sekä kiinteistöllä tapahtuva hankkeen kokonaistaloudellinen arvonmuutos.
Koska asemakaavanmuutoksen seurauksena tonttien arvo nousee ja linja-autoaseman lähialueilla tullaan tekemään liikenneinvestointeja, tulee tontinomistajan osallistua investointikustannusten maksamiseen.
Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään tonttijaonmuutos kortteliin VI -19.
Asemakaavatoimisto
Asemakaavatoimisto tulee tekemään esityksen asemakaavanmuutos- ja tonttijaonmuutoskustannuksista ehdotuskirjeeseen.
Rakennusvalvontatoimisto, Turku Energia:
Ei huomautettavaa.
Kiinteistö Oy Turun Läntinenkatu 11
Yhtiöllä ei sinänsä ole kaavoitusesitystä vastaan. Tontille kaavailtuun
Asemakaavatoimisto
Alue on esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kuitenkin siten, ettei Ratapihankadun, Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun puoleisiin rakennusten alimpiin kerroksiin saa sijoittaa asuntoja.
Muut asemakaavakarttaan tehdyt muutokset lausuntovaiheessa:
Selvyyden vuoksi karttaa muutettiin niin, että kaikki AL-1 kortteliin liittyvät määräykset liitettiin selkeästi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueen määräyksiin.
Asuntojen avautumisen määritelmää selkeytettiin läpitalon asunnoista seuraavasti:
·Uudisrakennusten asuinhuoneistojen ikkunat tulee järjestää siten, etteivät ne avaudu yksinomaan Ratapihan- ja /tai Brahenkadun suuntaan. Asuntojen korvausilma tulee ottaa pihan puolelta.
Julkisivumääräyksiin lisättiin määräykset:
·Katujulkisivun tulee ensimmäisen kerroksen osuudella olla vähintään 50 % näyteikkunapintaa.
·Uudisrakennusten oleskeluparvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle ja ne saadaan asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen toteuttaa viherhuoneina avattavin lasiseinin. Parvekelasitus tulee tehdä kokonaisuudessaan rakennusvaiheessa.
·Korttelialueen rakennusten ympäristöön sopivuudesta tulee saada kaupunkikuvatoimielimen hyväksyntä.
·Karttaan lisättiin tonttirakeisuuden esiin tuomiseksi rakennusalan syvennys Brahenkadulle päin tonttien 8 ja 9 rajalle.
Julkisivujen ääneneristävyysvaatimus ajanmukaistettiin poistamalla toimistotiloille vaadittu ääneneristävyysvaatimus.
Ratapihankadulla v. 2003 ja 2007 tehtyjen tärinämittausten vuoksi lisättiin seuraava määräys:
·Uudisrakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Piha-alueen alla olevaa maanalaista rakentamista koskeva määräys (maa) muutettiin muotoon pi-maa-1:
·Piha-alue, jolle saa asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen rakentaa maanalaista tilaa pysäköintiä ja ajoluiskaa varten. Maanalaisen pihatason kansi ei saa nousta naapuritontilla olevaa maantasoa ylemmäksi. Pihatason kannen on kestettävä raskaan pelastusajoneuvon paino.
Tontin nro 14 (entinen tonttinumero 10) omistajan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen korotettiin rakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan ylimpää korkeusasemaa metrillä (+18,00 -> +19,00). Selvyyden vuoksi merkittiin myös toinen maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiskan paikka tontilta 9 johtamaan alas maan alle. Ajoluiska sisältyi jo aikaisemmin maa-merkintään.
Turvallisuus
Ratapihan alueen turvallisuudesta pidettiin viranomaisneuvottelu 31.8.2009, jossa oli paikalla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Rautatieviraston, Ratahallintokeskuksen, VR-yhtymä Oy:n, VR Osakeyhtiö / VR Cargon, Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitoksen ja asemakaavatoimiston edustajia.
Kerttu-hankkeessa v. 2008–2009 rakennettiin eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyönä arviointimenetelmä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) solmukohtien VAK -suuronnettomuusriskeille. Menetelmässä kuljetuskeskittymän ympäristön riskitaso luokitellaan ja havainnollistetaan alueellisena ulottuvuutena. Eri toimintojen, kuten asutuksen, teollisuuden tai liikekeskusten haavoittuvuuden perusteella voidaan sitten arvioida niiden sijoittamisen sopivuutta kuljetuskeskittymän läheisyyteen. Hankkeessa määriteltiin myös yhteiset valintakriteerit VAK -suuronnettomuus-skenaarioille sekä konkretisoitiin kaavoittajien käytännön suunnittelutyötä tukevat askelmerkit.
Kerttu-hankkeessa käytyjen hyväksyttävyyskeskustelujen pohjalta näyttäisi siltä, että tietyillä riskienhallintatoimilla todennäköisyyksiä saadaan pienennettyä alimmalle todennäköisyystasolle, joka sallii haavoittuvienkin toimintojen sijoittamisen ratapiha-alueen tuntumaan.
Asemakaavatoimiston mielestä tässä kaavamuutoksessa on kyseessä vähäisen haavoittuvan toiminnon sijoittaminen ratapiha-alueen tuntumaan.
Kyseessä olevista neljästä tontista kahdella kulmatontilla Brahenkadun puolella voimassa oleva asemakaava sallii asumisen. Partiokeskuksen tontilla kaavamuutos toteaa nykytilanteen ja ainoastaan tontilla nro 14 kaavamuutos tuo kaavallisesti uutta asumisrakentamista 1300 k-m2 voimassa olevaan teollisuuskaavaan verrattuna.
Viranomaisneuvottelun jälkeen asemakaavatoimisto päätti lisätä kartan määräyksiin merkinnän, joka osoittaa rakennuksen sivun, jolta tulee olla suora uloskäynti porrashuoneesta. Eli poistuminen asunnoista tapahtuu Ratapiha-alueelta poispäin.
Ehdotus
Alue on esitetty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kuitenkin siten, ettei Ratapihankadun, Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun puoleisiin rakennusten alimpiin maanpäällisiin kerroksiin saa sijoittaa asuntoja.
Kaavaehdotus 6.3.2009 (muutettu 24.11.2009, lausunnot) on sisällöltään lähes samanlainen kuin luonnos 15.8.2006, kuitenkin muutettuna lautakunnan päätöksen edellyttämällä A. Thomanderin v. 1914 suunnitteleman kivitalon suojelulla tontilla 14 ja saman tontin lisärakennuksen ullakon rakentamisen mahdollistavalla merkinnällä.
Tontin 14 uudisrakennukselle on kuitenkin annettu kerrosluvun sijaan räystäs- ja harjakorkeusasemaa koskevat määräykset, joilla se ottaa huomioon ympäröivän rakennuskannan. Uudisrakennuksen räystäskorko on n. metrin korkeammalla kuin suojeltavan kivitalon ja rakennusmassa nousee jyrkästi harjan +27,5 korkeuteen tontin sisäosassa.
Lisärakennuksen ja tontilla 3 olevan 1-kerroksisen puutalon väliin on jätetty
Tonteille 8 ja 9 ehdotetaan kolme- ja viisikerroksisia uudisrakennuksia jatkaen jo olemassa olevaa Läntisen Pitkäkadun viisikerroksisten rakennusten linjaa ja rajaamaan linja-autoaseman aukiota. Vastapäätä kaavaillaan V-VI -kerroksista matkakeskusta kansirakennelmineen ja ratapiha-alueelle myös vastaavaa rakentamista (Ratapiha-alueen osayleiskaava, hyväksytty valtuustossa 28.9.2009).
Tontilla 15 (Partiokeskus Oy) on todettu nykytilanne, eli suojellaan Tapani-laattarakennus, ja sallitaan nykyisen kolmikerroksisen rakennuksen ullakon ¾ rakentaminen. Tonttijaon (uusi numero 15) muutoksen jälkeen Tapani-laattarakennus sijaitsee kokonaan Partiokeskuksen tontilla.
Liikennejärjestelyt
Koko korttelinosan alueella pysäköinti on osoitettu maan alle.
Kaavaehdotuksessa esitetty rakennusoikeus voi toteutua ainoastaan, jos autopaikoitus järjestetään rakenteellisena ja maanalaisena.
Alustavassa luonnoksessa vuonna 2002, jolla suoritettiin silloinen tontin omistajien kuuleminen kaikkien neljän tontin yhteinen ajoluiska maanalaiseen pysäköintiin ja huoltoajo pihalle oli osoitettu tontille 8 Läntiseltä Pitkäkadulta, mitä myös suunnittelutoimisto piti parhaimpana ratkaisuna. Tontin 8 omistaja Kiinteistö Oy Turun Läntinenkatu 11 vastusti suunniteltuja liikennejärjestelyjä. Yhtiön mielestä ne olisivat aiheuttaneet kohtuuttoman rasitteen yhtiön tontille.
Nyt ehdotuksessa on esitetty kaikille muille tonteille omat tonttiliittymät, paitsi Partiokeskuksen tontille. Partiokeskuksen tontille jää edelleen ajoyhteys tontin 14 kautta Ratapihankadulta, sekä mahdollisuus tontin rajan yli ajoon myös kellarikerroksessa.
Asemakaavanmuutos mahdollistaa kuitenkin joskus tulevaisuudessa Partiokeskuksen tontin kolmikerroksisen rakennuksen purkamisen, jolloin uudisrakennuksen rakentamisen yhteydessä voitaisiin rakentaa pihalle uusi leveämpi ajoyhteys.
Ehdotukseen on kuitenkin lisätty vielä mahdollisuus tontin rajan yli ajoon kellarikerroksessa myös tonttien 8 ja 9 välillä, sekä 8 ja 15 välillä.
Mitoitus:
Tontti 8: 2900 k-m2, e = 2,4
Tontti 9: 2500 k-m2, e = 2,1
Tontti 14: sr (n. 800 k-m2) + 1300 k-m2= yht. 2100 k-m2, e = n. 1,8
Tontti 15: 1600 k-m2 + sr (n. 1100 k-m2) = 2700 k-m2, e = n. 2,1
Yhteensä siis n. 10 200 k-m2, sisältäen kaksi suojeltavaa rakennusta.
Kaava-alueen koko yhteensä on
Asemakaavamääräykset
AL-1
Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ratapihankadun, Brahenkadun ja Läntisen Pitkäkadun puoleisten rakennusten alimpaan maanpäälliseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja.
Uudisrakennusten asuinhuoneistojen ikkunat tulee järjestää siten, etteivät ne avaudu yksinomaan Ratapihan- ja /tai Brahenkadun suuntaan. Asuntojen korvausilma tulee ottaa pihan puolelta.
Uudisrakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla vaalea rappaus, jossa ei näy alusrakenteen saumoja.
Katujulkisivun tulee ensimmäisen kerroksen osuudella olla vähintään 50 % näyteikkunapintaa.
Uudisrakennusten oleskeluparvekkeet tulee sijoittaa pihan puolelle ja ne saadaan asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen toteuttaa viherhuoneina avattavin lasiseinin. Parvekelasitus tulee tehdä kokonaisuudessaan rakennusvaiheessa.
Korttelialueen rakennusten ympäristöön sopivuudesta tulee saada kaupunkikuvatoimielimen hyväksyntä.
Asemakaavassa määritellylle rakennusalalle saa rakennusoikeus ylittäen rakentaa yhden maanalaisen kerroksen pysäköintiä, huoltoliikennettä, yhdyskuntateknisen huollon johtoja, ajoluiskia, väestönsuojia ja varastoja yms. varten tiloja. Maanalaiset kellarikerrokset on rakennettava niin, ettei niistä aiheudu haitallista pohjaveden alenemista. Kaikkien maanalaisiin tiloihin liittyvien maanpinnalle näkyvien ilmanvaihtohormien ja muiden vastaavien rakenteiden sopeuttamiseen ympäristöön on kiinnitettävä huomiota.
Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, se on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.
Uudisrakennusten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota liikenneväylien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen.
Korttelialueella on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa, suojaistutuksin ympäröitävää aluetta vähintään 10 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta.
Korttelialueella on varattava 1 autopaikka 100 kerrosalaneliömetriä kohti ja yksi vieraspysäköintipaikka 7 asuntoa kohti.
Sr-1
Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.
Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa.
pi-maa-1
Piha-alue, jolle saa asemakaavassa määritelty rakennusoikeus ylittäen rakentaa maanalaista tilaa pysäköintiä ja ajoluiskaa varten. Maanalaisen pihatason kansi ei saa nousta naapuritontilla olevaa maantasoa ylemmäksi. Pihatason kannen on kestettävä raskaan pelastusajoneuvon paino.
Kaavan vaikutukset
Rakennettuun ympäristöön
Maankäytön tehostaminen on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista; rakentaminen tukeutuu olemassa oleviin verkostoihin ja joukkoliikenteeseen eli on kaavataloudellisesti edullista ja kestävän kehityksen mukaista.
Ratapihan- ja Brahenkadun melu vaimenee kadunvarsirakennusten myötä. Nykyisten asukkaiden ja liike- ja toimistotilojen pihojen viihtyisyys kasvaa, kun suurin osa autopaikoista sijoitetaan maan alle.
Väestöön ja asumiseen
Tulevien asukkaiden näkökulmasta alue on sijainniltaan erinomainen, lähellä Kauppatoria, tukeutuen keskustan palveluihin. Täydennysrakentaminen auttaa keskustaa pysymään elinvoimaisena, vireänä ja turvallisena.
Kaavan uudisrakennusoikeus on 5600 k-m2. Kaupunginvaltuusto on vuosille 2006–2010 hyväksynyt Turun asunto- ja maankäyttöohjelman, jossa kerrostalokortteleiden laskennalliseksi asuntokooksi on määritelty 80 k-m2 asuntoa kohti. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asuntokunnan keskikoko tulee olemaan n. 1,7 asukasta asuntoa kohti. Näillä kriteereillä laskettuna uusia asuntoja tulisi rakentumaan n. 70 kpl ja uusien asukkaiden määrä tulisi olemaan 119.
Naapuritontin 3 (Ratapihankatu 16) yksikerroksisen puutalon ikkunoista näkymät muuttuvat, kun tontille 14 nousee lisärakennus ja nykyiset puut joudutaan kaatamaan. Kaavamuutosehdotuksessa sr-1 -merkinnällä varustettu Tapani-laattarakennus sijaitsee myös vain n.
Palveluihin ja työpaikkoihin
Kaava sallii myös liike- ja toimistotilantoteuttamisen, mikä tarjoaa mahdollisuuden lisätä alueen palvelutarjontaa sekä uusien työpaikkojen syntyyn.
Liikennejärjestelyihin
Uusien asukkaiden ja muiden mahdollisten toimintojen tuottama liikenteen lisäys ei oleellisesti kasvata lähistön katujen liikennemääriä eikä siksi edellytä nykyisen katuverkon osalta lisätoimenpiteitä. Kaavan toteuttamisesta ei myöskään pitäisi aiheutua autopaikoitustarvetta katualueiden varsille, koska pysäköintiä varten on osoitettu aluevaraukset tonteilla ja koska pysäköintipaikat on varattava talon asukkaiden ja toimijoiden käyttöön. Kaava mahdollistaa myös maanalaisten ajoyhteyksien muodostumisen eri tonttien välillä.
Tekniseen huoltoon
Kaavan toteuttamiseen on teknisen huollon verkostojen osalta olemassa valmiudet.
Asemakaavan toteuttaminen
Kaavoituksen yhteydessä laaditaan kaupungin ja maanomistajien välille maakäyttösopimuksia, joissa sovitaan kaavoitettavan alueen yhdyskuntarakenteisiin aiheuttamien kustannusten jakamisesta.
Rakentamistoimet kaavanmuutosalueella voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman ja kun muut rakentamisen edellytykset, kuten esim. maaperän puhtaus ovat olemassa.
Asemakaavatoimisto/Päivi Siponen 12.3.2010:
Asemakaavatoimiston 6.3.2009 päivätty ja 24.11.2009 muutettu (lausunnot) sekä 15.12.2009 muutettu (YKL § 663) asemakaavanmuutos- ja tonttijaonmuutosehdotus on ollut nähtävillä 11.1. - 9.2.2010, jona aikana siitä on jätetty seuraavat muistutukset:
Koy Turun Läntinenkatu 11 (15.1.2010):
Kaavamerkintää ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa” ei hyväksytä Läntinen Pitkäkatu 11 ja Läntinen Pitkäkatu 13 välille. Hallituksen mielestä pysäköintihallissa ei saa olla tontin rajan ylittävää liikennettä em. tonttien välillä.
Hallitus sallii kaavaehdotuksen mukaisen ”ajo tonttien rajan yli sallittava kellarikerroksessa” määräyksen Läntinen Pitkäkatu 11 ja Ratapihankatu 12 välillä.
Hallitus ei myöskään hyväksy muutosesitystä, jonka mukaan tontin numero 14 rakennuksen räystäskorkeus muutettiin
Koy Turun Läntinenkatu 11 (4.2.2010):
Kaavamerkintä ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa” ei hyväksytä Läntinen Pitkäkatu 11 ja Läntinen Pitkäkatu 13 välille. Hallituksen mielestä pysäköintihallissa on tontin rajan yli ajaminen mahdollista. Kun kaavamerkintä on muodossa ”tontin rajan yli ajaminen mahdollista”, antaa se yhtiöllemme mahdollisuuden neuvotella muiden pysäköintihallia käyttävien yhtiöiden kanssa luiskan rasitteista, luiskan puhtaanapitokuluista yms.
Hallitus totesi, että yhden (1 kk) kuukauden muistutusaika on liian lyhyt, jotta yhtiön osakkeenomistajat pystyvät sopimaan keskenään, miten kaavan tieltä purettavien osakashallinnassa olevien tilojen kanssa tullaan toimimaan, toisin sanoen yhtiö ei saa osakkeenomistajien kantaa näin nopealla aikataululla.
Tontilla olevan asuinrakennuksen kokonaisala on noin
- vanhan rakennuksen kokonaisalan pieneneminen, sekä
- tontin rakennustehokkuusluvun pieneneminen 4 > 2,4.
Asemakaavatoimisto:
Asemakaavatoimisto on muistutuksen johdosta poistanut merkinnän ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa” Läntinen Pitkäkatu 11 ja Läntinen Pitkäkatu 13 välillä.
Tontin numero 14 räystäskorko +19,5 sallii nimenomaan Ratapihankadun puolelta 3-kerroksisen rakennuksen, jota muistutuksessa toivotaan. Korot ovat siis korkeusmäärityksiä merenpinnasta, ei kadun pinnasta. Pihan puolella rakennus nousee noin 5-kerroksiseksi (ylin harjakorkeus +27,5).
15.2.2010 Turku siirtyi käyttämään yleiseurooppalaisen standardin mukaista koordinaatti- ja korkeusjärjestelmää. Käytännössä korkeusjärjestelmän vaihto tarkoittaa sitä, että korkeus meren pinnan tasosta mitattuna eroaa vajaa puoli metriä aiemmin käytössä olleisiin korkeuslukemiin. Muutos johtuu maan kohoamisesta.
Entiseen Turun korkeusjärjestelmään lisätään automaattisesti +
Kaava on ollut vireillä vuodesta 2000 ja kaikissa eri vaiheissa yksikerroksinen piharakennus (Sarokas) on ollut rakennusalan ulkopuolella, samalla kun on ehdotettu 5-kerroksista uudisrakennusta Brahenkadun varteen. Asia on ollut yhtiöiden edustajien tiedossa alusta alkaen.
Voimassa oleva asemakaava rakennusoikeuksineen on vanhentunut. Rakennusoikeus on vain yksi tarkasteltava asia muiden (kaupunkikuva, toiminnallisuus yms.) joukossa asemakaavamuutosta laadittaessa. Asemakaavanmuutosehdotus on laadittu siten, että rakennusoikeuden edellyttämät autopaikat mahtuvat omalle tontille. Lisäksi pihalle tarvitaan tilaa ajoluiskille, oleskelu- ja leikkipihalle yms. toiminnalle.
Muistutuksen johdosta asemakaavatoimisto tarkisti vielä kerran tonteilla 8 ja 9 voimassa olevan kaavan (vahvistunut 29.8.1953) mukaisen rakennusoikeuden.
Kaavaselostuksessa on mainittu Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 40 §: mukainen tehokkuus e = n. 4 (4815 k-m2). Kaupunginvaltuusto oli kuitenkin 23.9.1957 hyväksynyt (ja sisäasiainministeriö 22.1.1959 vahvistanut) rakennusjärjestykseen muutoksen, jonka mukaan rakennusoikeuksia alennettiin koko kaupungissa. Tämän mukaan kulmatontilla kaikkien rakennusten yhteinen bruttokerrospinta-ala saa olla enintään 2 ½ kertaa tontin pinta-ala, eli kyseisellä tontilla e = 2,5 (3010 k-m2).
Asemakaavanmuutosehdotuksessa tontille 8 on ehdotettu rakennusoikeutta tehokkuuden e = 2,4 mukaan (2900 k-m2), eli rakennusoikeus ei ole olennaisesti pienentynyt.
Asemakaavatoimisto katsoo, ettei Koy Turun Läntinenkatu 11 muistutukset aiheuta muita muutoksia asemakaavanmuutosehdotukseen kuin asemakaavamerkinnän ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa” poistamisen Läntinen Pitkäkatu 11 ja Läntinen Pitkäkatu 13 välillä.
Asunto Oy Kauppiaskatu 20 (2.3.2010, myöhässä):
As Oy Kauppiaskatu 20 vastustaa hankkeeseen sisältyvien kahden Ratapihankadun ja Brahenkadun kulmassa tontilla No 9 sijaitsevan puutalon purkamista. Taloyhtiö perustelee kantaansa sillä, että purkaminen vaarantaa säilyttävän asemakaavan toteutumisen.
Samalla ilmoitamme edellä ilmenevin perustein, että vastustamme purkulupaa 2009/1240 edellä mainitussa kohteessa, osoitteessa Ratapihankatu 12.
Asemakaavatoimisto:
Ratapihankatu 12 sijaitsevien puutalojen suojelu on käsitelty kaavaehdotuksen yhteydessä. Tontilla ei ole säilyttävää asemakaavaa.
Museovirasto, Turun maakuntamuseo (Museokeskus) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (nyk. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus) eivät vastusta puutalojen korvaamista uudisrakennuksilla.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 15.12.2009 esittänyt, että 6.3.2009 päivätty ja 24.11.2009 lausuntojen perusteella muutettu VI kaupunginosan korttelin 19 osan tonttien 8-11 asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään tontin 14 osalta siten muutettuna, että sr-1 –merkintä poistetaan, rakennuksen ylin korkeusaseman +19.0 muutetaan +19.5:ksi ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemamääritystä (+27.5) täsmennetään siten, ettei määräys koske iv-laitteita.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/tonttijaonmuutos: VI-19 tontit 14 ja 15.
Lautakunnan päätös on syntynyt kolmen äänestyksen jälkeen.
Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa ja palautusehdotus hylätä äänin 9-4. Palautusehdotuksen perusteet olivat seuraavat:
”Kaavaehdotusta muutetaan siten, että tontin 9 kaksi yksikerroksista puutalorakennusta suojellaan ja tontille 8, Brahenkadun ja Läntisen Pitkänkadun kulmaan, rakennetaan korkeampi uudisrakennus.
Ratapihankadun varren matalat, vanhat rakennukset muodostavat sisäpihoineen yhtenäisen rakennuskokonaisuuden jolla on kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Ne voidaan kunnostaa kulttuuri- ja matkailu- pienyrittäjäkäsityöläisten käyttöön ja siten saadaan aikaan tulevalta Matkakeskukselta päin katsottuna kaunis ja toimiva sisääntulomaisema vanhaan Turkuun.
Näiden rakennusten taakse, tontille 8, voidaan rakentaa omana kokonaisuutenaan korkeampi kerrostalo, joka houkuttelee uusia asukkaita Turkuun ja tähän arvokkaaseen miljööseen. Tämä rakennus korvaa tontilta 9 muutosesityksen myötä menetettyjä rakennusneliöitä.”
Toisessa äänestyksessä päätettiin äänin 8-3 hyväksyä tonttia 14 koskevat edellä kerrotut sr-1 –merkinnän poistamista, rakennuksen ylimmän korkeusaseman muuttamista ja rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemanmääritystä koskevat muutokset. Vähemmistä oli äänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen kannalla.
Kolmannessa äänestyksessä päätettiin äänin 8-2 hyväksyä toisessa äänestyksessä voittanut ehdotus vähemmistön oltua päätösehdotuksen hylkäämisen kannalla.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 23.3.2010 päättänyt esittää muistutuksia koskevana lausuntonaan, että KOy Turun Läntinenkatu 11 muistutuksen johdosta asemakaavanmuutosehdotusta muutetaan siten, että kaavamerkintä ”ajo tontin rajan yli sallittava kellarikerroksessa” poistetaan Läntisen Pitkäkatu 11 ja Läntisen Pitkäkatu 13 välillä (tonttien 8 ja 15 välillä). Muilta osin lautakunta on esittänyt, että muistutukset eivät anna aihetta asemakaavanmuutosehdotuksen muuttamiseen.
Lautakunnan päätös on tehty äänin 8-2 vähemmistön oltua sillä kannalla, että kaupunginhallitukselle lausuttaisiin muistutusten johdosta, että Asunto Oy Kauppiaskatu 20:n muistutus huomioidaan ja asemakaavanmuutosehdotus hylätään.
Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 7.4.2010 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen edellyttämän maankäyttösopimuksen. Kiinteistöliikelaitoksen ilmoituksen mukaan sopimus on allekirjoitettu 1.6.2010.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Kartta
Liite 4 Tilastolomake
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaavanmuutos- ja tonttijakoehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen päätös on syntynyt äänestyksen jälkeen äänin 8 - 5 vähemmistön oltua sillä kannalla, että tontilla 10 oleva Adrian Thomanderin v. 1914 suunnittelema kaksikerroksinen nikkari-jugendkivitalo tulisi merkitä suojelumerkinnällä sr.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 6.3.2009 päivätyn, 24.11.2009 lausuntojen, 15.12.2009 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 6.3.2010 muistutuksen perusteella muutetun VI kaupunginosan korttelin 19 osan tonttien 8-11 asemakaavanmuutosehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/tonttijaonmuutos: VI-19 tontit 14 ja 15.