Liite 1 § 105

 

Asemakaavatoimisto/Laurent Druey 23.3.2010:

 

Asemakaavatoimisto lähettää oheisena otsikossa mainitulle alueelle 8.12.2009 laatimansa ja 23.3.2010 lausuntojen johdosta muutetun asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen.

 

Asemakaavan laadinta perustuu kaupungin aloitteeseen. Alueesta on erotettu vireillä oleva Betoniaseman kaava-alue (33/2009). Topinojan jätekeskuksen asemakaavan- ja asemakaavanmuutosluonnoksen ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt 5.6.2007 § 438.

 

Kaavan ensisijaisena tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaille jätekeskustoiminnoille, niiden kehittämiselle ja mahdollistaa kierrätys-, jätteenkäsittely- ja hyötykäyttölaitosten rakentaminen Topinojan jätekeskuksen alueelle. Tarkoitus on myös kaavoittaa jätekeskuksen yhteyteen toiminnallisesti liittyviä alueita, joiden rakentumisella voidaan tehostaa jätehuollon ja ympäristöhuollon toimintoja. Lisäksi pyritään parantamaan alueen liikennejärjestelyjen sujuvuutta.

 

Kaavaehdotuksessa on kaavanmuutosaluetta noin 76,0 ha ja uutta kaava-aluetta noin 13,2 ha, kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 89,3 ha.

 

Lausunnoille lähetetyssä asemakaavassa ja asemakaavanmuutosehdotuksessa aluevaraukset ovat seuraavat:

 

- Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T-1), pinta-ala 12,69 ha, sallittu kerrosala 88 833 k-m².

 

- Yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1), pinta-ala 23,20 ha, sallittu kerrosala 116 707 k-m².

 

- Jätteenkäsittelyalue (EJ-1), pinta-ala 38,06 ha. Alueelle saa rakentaa jätteen loppusijoitustoimintaa ja jätteenkäsittelyä palvelevia rakenteita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja.

 

- Suojaviheralue (EV-1), pinta-ala 14,93 ha. Alueelle saa rakentaa jätteen loppusijoitustoimintaa ja jälkikäsittelyä palvelevia rakenteita ja niihin liittyviä teknisiä tiloja ja huoltokäytäviä.

 

Kaava-alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 205 540 k-m².

 

Kaavalla poistuu puistoalueita (VP, VL, VK, VU), joiden pinta-ala on yhteensä 18,83 ha.

 

Uutta katualuetta (Topjoenkatu, osa ja Pitkäsaarenkatu, osa) muodostuu 3945 m².

 

Lausunnot

 

Kaavaehdotuksesta on lähetetty lausuntopyyntö Kiinteistöliikelaitokselle, rakennusvalvontatoimistolle, ympäristönsuojelutoimistolle, suunnittelutoimistolle, Vesiliikelaitokselle, Turku Energialle, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle, Turvatekniikan keskukselle, Tiehallinnolle, Turun seudun maakaasu- ja energiantuotanto Oy:lle, Turun seudun jätehuolto Oy:lle, Fingrid Oy:lle, Kaarinan kaupungille, Varsinais-Suomen liitolle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (VARELY).

 

Ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa esitetään, että korttelialueen, jossa asemakaavamääräys on yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue, ET-1, kaavamääräyksiä tulisi tarkentaa lisäyksellä: ”Alueelle saa sijoittaa jätteenpolttolaitoksen”. Korttelialueen mitoituksen tulee myös muilta osin olla riittävän väljä, jotta se vastaa riittävästi jätehuollon tuleviin muutostarpeisiin mm. jätteiden hyötykäytön osalta.

 

Lisäksi ympäristönsuojelutoimisto huomauttaa: Ravurinkadun varressa sijaitseva kortteli, Metsämäki-3, on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi, T-1. Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevia toimintoja ja niihin liittyviä rakennuksia, laitoksia ja toimistotiloja. Merkintä saattaa olla ympäristölupaprosessien kannalta osittain riittämätön takaamaan kaavan mukaiset edellytykset alueella jo nyt toimiville raskasta jätteenkäsittelyä harjoittaville yrityksille ja mm. energiakäyttöön soveltuvan hakkeen varastoinnille. Korttelialueen kohdalla tulisi harkita esim. kaavamerkintää ET, joka mahdollistaa jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten rakentamisen, mutta jonka kaavamääräyksillä rajataan jätteen loppusijoitustoiminta poissuljettaviin maankäyttötapoihin.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Kaavamääräys ”Yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue”, ET-1, on pidettävä riittävän kattavana sisältämään kaikkia jätekeskuksen teknisiä toimintoja. Näin ollen ei katsota olevan tarpeen yksilöimään erillisiä jätteenkäsittelyn menetelmiä asemakaavassa.

 

Kaavamääräyksen ”Alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa ja jätteenkäsittelyä palvelevia toimintoja ja niihin liittyviä rakennuksia, laitoksia ja toimistotiloja”, T-1, katsotaan sallivan kaikkia alueella olevia toimintoja, ja myöskään ei ole tarkoitus luoda mahdollisuutta sijoittaa muita toimintoja kaavamääräyksen ET-1 mukaisesti.

 

Asemakaavatoimisto katsoo, ettei ympäristönsuojelutoimiston lausunto anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Vesiliikelaitoksen lausunnossa esitetään, että alueella sijaitseva raakavesijohto (800 LK) tulee huomioida, ja että Turun Vesiliikelaitoksen verkostot tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin merkinnöin.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Raakavesijohdon rasitealue (V) on siirretty nykytilannetta vastaavaan kohtaan.

 

Rakennusvalvontatoimiston lausunnossa huomautetaan, että neljälle rakennusalalle, joissa ei ole kaavamerkintää, tulee merkitä kaavamerkintä (esim. ET-1) ja tehokkuusluku, että EJ-1-alueelle tulee lisätä tehokkuusluku tai rakennusoikeus numeroin, ja jos suojaviheralueelle (EV-1) halutaan sallia rakentaminen, tulee rakennusoikeus lisätä kaavamääräykseen.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Rakennusvalvonnan kommentti koskien ET-1-aluetta on huomioitu vastaavin merkinnöin. Sen sijaan EJ-1- ja EV-1-alueille ei merkitty rakennusoikeuksia, koska kyseisille alueille ei ole tarkoitus toteuttaa rakennuslupaa edellyttäviä rakennuksia.

 

Suunnittelutoimiston lausunnossa esitetään, että Pitkäsaarenkatua jatkettaisiin Silakadun poikki sen verran, että liittymän neljäskin tulo/poistumishaara voitaisiin ottaa katusuunnittelun piiriin. Tällöin liittymään olisi järjestettävissä selkein mahdollinen liikennejärjestely väistämisvelvollisuuksia silmällä pitäen. Lisäksi joukkoliikennetoimisto on käydyissä neuvotteluissa halunnut varautua linjan perustamiseen katureitille Koroistenkaari–Pitkäsaarenkatu–Silakatu. Tästä seuraa, että Silakadun alkuosaa Pitkäsaarenkadusta lähtien noin 50 metrin matkalla tulisi leventää kolme metriä jätekeskuksen suuntaan pysäkkivarausta varten.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Suunnittelutoimiston esitys koskien Pitkäsaarenkadun jatkamista on huomioitu asemakaavassa. Sen sijaan Silakadun leveyttä ei kasvatettu, suunnittelutoimiston kanssa 22.3. käydyn neuvottelun perusteella.

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, VARELY katsoo lausunnossaan, että varsinaisen lausunnon antaminen ei ole tarpeen. ELY kuitenkin esittää, että tehtyjä vaikutusarviointeja olisi hyvä koota kaavan käsittelyssä esimerkiksi tiivistelmällä vaikutusarviointien tuloksista yms. koska erilliset vaikutusselvitykset eivät voi kokonaan korvata kaavan vaikutusarviointia. Kaavan yhteydessä on myös tarpeen esittää arvio alueelle sijoittuvien toimintojen mahdollisista merkittävistä yhteisvaikutuksista.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämä kommentti on huomioitu lisäämällä kaavaselostukseen yhteenveto alueesta laadituista ympäristövaikutuksien arvioinneista kohtaan 5.6 ”Kaavan vaikutukset”.

 

Turku Energian lausunnossa esitetään, että asemakaavaan tulee merkitä: ”sähkön voimansiirtoalue”, johtokadun leveyden tulee olla 26 m ja molemmin puolin reunavyöhykkeet 10 m. Lisäksi kaavaan on merkittävä siirrettävien avojohtojen kohtiin ”sähkönjakelun avojohto”, jonka rasitealueen leveys on 10 m.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Turku Energian esittämät muutokset on merkitty asemakaavaan.

 

Fingrid Oyj:n lausunnossa huomautetaan, että uuden 2 x 110 kV:n voimajohdon tilatarpeet on otettava huomioon asemakaavassa.

 

Asemakaavatoimisto:

 

Fingrid Oyj:n esitys on huomioitu asemakaavassa.

 

Muilta osin lausunnoissa ei ollut huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksen johdosta.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 13.4.2010 esittänyt, että 8.12.2009 päivätty ja 23.3.2010 lausuntojen perusteella muutettu Metsämäen kaupunginosan korttelien 3 ja 9, Topinojan kaatopaikan osan sekä Lenkkipuisto-, Pitkäsaari- ja Topjoenpuisto –nimisten puistoalueiden osien asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään.

 

Ehdotus on ollut säädetyssä järjestyksessä julkisesti nähtävänä 26.4.-25.5.2010 kenenkään tekemättä ehdotusta vastaan muistutusta.

 

Liite 2                                 Selostus

 

Liite 3                                 Kartta

 

Liite 4                                 Tilastolomake

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

 

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 8.12.2009 päivätyn ja 23.3.2010 lausuntojen perusteella muutetun Metsämäen kaupunginosan korttelien 3 ja 9, Topinojan kaatopaikan osan sekä Lenkkipuisto-, Pitkäsaari- ja Topjoenpuisto -nimisten puistoalueiden osien asemakaava- ja asemakaavanmuutosehdotuksen.