Liite 5 § 137
Käännös
Eriävä mielipide
Esitämme täten eriävän mielipiteemme Turun kaupunginvaltuuston 14. kesäkuuta 2010 tekemään päätökseen asiassa nro 36: Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön hyväksyminen
Perustelut:
Päätös on ristiriidassa Suomen molemmille kansalliskielille lainsäädännössä turvatun kulttuuri- ja kieliautonomian kanssa: Suomen perustuslain ja Kielilain (6.6.2003/423) yhtenä pääperiaatteena on, että sekä suomen- että ruotsinkieliselle väestöryhmälle taataan yhdenvertainen kohtelu, varsinkin kulttuuri- ja kouluasioissa.
Kielellisten vaikutusten arvioinnin puuttuminen: Oikeuskanslerin lausunto Perustuslain 122 §:stä on erityisen mielenkiintoinen. Hän painottaa, että hallintoa järjestettäessä, riippumatta siitä, onko kyse alue- tai paikallishallinnosta, on aina valittava ratkaisu, joka parhaiten turvaa kielelliset oikeudet (ks. PeVM 25/1994 vp tai oikeuskansleri Jaakko Jonkan lausunto OKV 1370/1/2009). Tulkinta edellyttää kielellisten vaikutusten arviointia, kun kunnan hallintoa muutetaan. Valtuuston edellä mainittu päätös on ristiriidassa näiden periaatteiden ja eduskunnan ja Oikeuskanslerin näitä lakeja koskevien tulkintojen kanssa. Laissa määriteltyä kielellisten vaikutusten arviointia ei ole tehty.
Turun ruotsinkielisen opetuksen nykyinen tulosalue – esiopetuksesta aikuiskasvatukseen – on toiminut hyvin. Jos ruotsinkielinen tulosalue lakkautetaan, ruotsinkieliset hallintopalvelut heikkenevät radikaalisti. Ruotsinkielisen tulosalueen lakkauttaminen ei merkitse rationalisointia eikä tuo taloudellista säästöä, eikä ruotsinkielinen tulosalue myöskään lisää kustannuksia.
Jos ruotsinkielinen toiminta päätöksen mukaisesti hajautetaan suomenkielisille tulosalueille, se merkitsee, että nykyisten suomenkielisten tulosalueiden tulee vastedes voida toimia kahdella kielellä, mikä samalla tarkoittaa, että näiden tulosalueiden viranhaltijoihin kohdistuu kielitaitovaatimuksia. (”… tulee sekä palvelussaan että muussa toiminnassaan osoittaa yleisölle käyttävänsä molempia kieliä.” Kielilaki, 23 §).
Jotta ruotsinkielinen toiminta toimisi kokonaisuutena ja jotta ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta voitaisiin menestyksekkäästi kehittää, tarvitaan johtava viranhaltija, jolla on tulosaluepäällikön valtuudet ja päätösvalta.
Tilaaja-tuottaja-malli ei ole erillisen ruotsinkielisen tulosalueen esteenä. Oma ruotsinkielinen tulosalue turvaa ikäjakauman mukaisen elinkaarimallin toteutumisen onnistuneesti myös ruotsinkielisen väestöryhmän osalta.
Turussa 14. kesäkuuta 2010