Turun kaupungin tarkastuslautakunta

27.5.2010

diaari 593-2010 (045)

 

 

 

Vuoden 2009 arviointi

 

 

 

 

 

TIIVISTELMÄ

 

Raportoija ja raportointiaika	Turun kaupungin tarkastuslautakunta, 2010   Turun kaupungin tarkastuslautakunta julkaisee vuosittain toukokuussa arviointiraportin Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta.
Tekijät	Turun kaupungin tarkastuslautakunta 2009 - 2012
Raportin nimi	Vuoden 2009 arviointi
Raportin osat/ muut tuotetut versiot	Raportti on saatavissa internetistä osoitteesta www. turku.fi/tarkastuslautakunnanjulkaisut
Asiasanat	Arviointiraportti, arviointi, Turun kaupunki, tavoitteet
Raporttisarjan nimi ja numero	Turun kaupungin tarkastuslautakunta 2:2010
Raportin tunnistetiedot	Sivuja 43 + liitteet	Kieli Suomi
Raportin jakaja	Turun kaupungin revisiotoimisto, puh (02) 330 000
Painopaikka ja -aika	Turun keskushallinto, painatuspalvelukeskus, Turku 2010
Tarkastuslautakunnan vuoden 2009 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:   1.Talouden tunnusluvut ja vertailut muihin kaupunkeihin   2.Talouden tasapainottaminen ja toiminnan suunnittelu muun muassa seuraavien näkökulmien kautta: palveluverkko- ja toimitila-asiat, henkilöstö, tuotantotavat ja rakenteet   3.Kaupungin sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta   Arvioinnin tulokset:   1.Talouden tunnuslukujen valossa kaupungin talous on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2009 oli 7,2 milj. euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009 vuosikatteen osuus prosentteina poistoista (56,0 milj. euroa) oli Turussa 130,1 %. Vuosikate parani lähes 50 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna. Kuntaliiton suositusten mukaan kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen. Kaupungin talous kehittyi vuoden aikana odotettua suotuisammin johtuen muun muassa monesta kertaluonteisesta, osin kaupungista riippumattomasta tekijästä. Verokertymään vaikuttivat muun muassa kuntien jako-osuuksiin tehdyt muutokset. Lisäksi vuonna 2008 arvopapereista tehtyjä arvonalennuskirjauksia on palautettu vuonna 2009.   2.Taloutta on pyritty tasapainottamaan esimerkiksi erillisten talousarvioon sisällytettävien ta­lousohjelmien kautta. Talouden tasapainottamisessa huomiota on kiinnitetty palveluverkkoon ja toimitiloihin, henkilöstön käyttöön sekä tuotantotapojen ja -rakenteiden suunnitteluun.     Palveluverkon ja tilojen suunnittelun tavoitteena on ollut tilojen käytön tehostaminen ja yhteiskäyttö eri hallintokuntien kesken. Palveluverkkotarkastelu kaupungintasoisena ei ole edennyt ja kaupungin tilojen käyttöä ei ole pystytty tehostamaan tavoitteen mukaisesti.   Henkilöstösuunnittelussa on korostunut kaupungin tasolla henkilötyövuosien määrä. Tavoitteena ollutta työvoiman käytön alenemaa ei saavutettu. Lomautusten ja talkoovapaiden avulla saatiin vuonna 2009 säästöjä noin 7 milj. euroa (-172,5 henkilötyövuotta). Kokonaisuudessaan henkilöstökulujen kasvu pysyi vuoden aikana kohtuullisella 0,4 %:n tasolla. Henkilöstösuunnittelun haasteena on henkilöstön määrän ja osaamisen tarpeen kytkentä toiminnan suunnitteluun sekä henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen.   Tuotantotapojen ja rakenteiden kehittäminen on talousohjelmassa painottunut sosiaali- ja terveystoimeen. Kehittämistyössä edetään, mutta ei suunnitellussa aikataulussa.   3.Tilinpäätöksen toimintakertomuksessa kaupunginhallitus on antanut selonteon sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Selonteko liittyy toimintakertomuksessa esitettävään selvitykseen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa.   Selonteossa todetaan muun muassa, että ohjeistuksen tasolla sisäinen valvonta on vastuutettu selkeästi, mutta käytännössä sisäisessä valvonnassa on kehittämistarpeita. Selonteossa todetaan myös, että kaupunginhallituksen yleisiin tehtäviin kuuluu vastata organisaation tuloksellisesta toiminnasta sekä seurata kaupunginvaltuuston asettamien tulostavoitteiden toteutumista.   Kaupungissa on päästy eteenpäin muun muassa konserniohjeiden osalta sekä talouden tasapainottamiseen liittyvien suunnitelmien valmistelussa. Sisäisen valvonnan kehittämisen tarpeen osoituksena voidaan pitää esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen määrärahojen ylitystä sekä raportoinnin puutteellisuutta kaupunginhallituksen vuoden 2009 tuloskortiston tavoitteiden toteutumisesta.   Sekä kaupungin että koko konsernin riskienhallintaa on pidetty toimintakertomuksen selonteon mukaan kehittämisalueena. Riskienhallinnan kehittäminen onkin olennainen osa toiminnan kehittämistä ja muuttuviin tilanteisiin varautumista. Toimiva riskienhallinta edellyttää riittävää ja oikea-aikaista raportointia - organisaation kaikilla tasoilla.   Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talouden tasapainottamisessa tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota toiminnan ja talouden pitkän aikavälin suunnitteluun lyhytjänteisen vuosisuunnittelun ohella.   Arvioinnin lähtökohtia:   Valtuustokaudelle 2005 - 2008 laadittu Turku-strategia on ollut voimassa vielä vuonna 2009.   Arviointi pohjautuu muun muassa tarkastuslautakunnan ja revisiotoimiston tekemiin selvityksiin ja kuulemisiin, tilinpäätösaineistoon ja siihen liittyvään raportointiin, kaupunginhallituksen ja hallintokuntien toimintaan liittyviin selvityksiin ja kaupungin hallintoelinten kokousten esityslistoihin ja kokouspöytäkirjoihin. Tietolähteinä on lisäksi käytetty kaupungin ulkopuolisten tahojen laatimia selvityksiä ja vertailuja. Liitteessä 1 on kerrottu tarkemmin tarkastuslautakunnan toiminnasta vuonna 2009.   Vuoden 2009 arviointi ei ole ennen tarkastuslautakunnan hyväksyntää ollut lausunnolla arviointikohteiden tilivelvollisilla tahoilla.

VUODEN 2009 ARVIOINTI

 

 

SISÄLLYSLUETTELO

 

 

Tiivistelmä

 

1 Talouden tunnusluvut ja vertailut muihin kaupunkeihin

 

2 Talouden tasapainottaminen ja toiminnan suunnittelu

 

2.1 Palveluverkko ja toimitilat

 

2.2 Henkilöstöhallinnon strategiset tavoitteet

 

2.3 Vuoden 2009 lomautukset ja talkoovapaat

 

2.4 Tuotantotavat ja -rakenteet

 

2.5 Hallinnon tuottavuuden parantaminen

 

2.6 Kestävän kehityksen näkökulma

 

3 Kaupungin sisäinen valvonta, riskienhallinta ja konsernivalvonta

 

4 Allekirjoitukset

 

 

 

LIITTEET

 

Liite 1 Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

Liite 2 Kaupunginvaltuuston päättämät talousarviomuutokset vuonna 2009

Liite 3 Palveluverkko ja toimitilat -tavoitteisiin liittyvä päätöksenteko

 

1 Talouden tunnusluvut ja vertailut muihin kaupunkeihin

(1)Tunnuslukujen lähteinä on käytetty Turun kaupungin tilinpäätöksiä, Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemaa erikoistutkija Heikki Helinin analyysia suurten kaupunkien tilinpäätöksistä, Suomen Kuntaliiton tekemiä kyselyitä ja Tilastokeskuksen materiaalia.)

 

Turun kaupungin tilikauden 2009 tulos oli + 17,6 milj. euroa. Poikkeama verrattuna lisätalousarviolla muutettuun talousarvioon oli + 29,4 milj. euroa. Tilinpäätöksen ylijäämä oli 7,2 milj. euroa. Konsernituloslaskelman osoittama konsernin tilikauden tulos oli + 27,2 milj. euroa. Konsernin vuosikate oli 123,4 milj. euroa. Konsernituloslaskelman mukainen tilikauden ylijäämä vuonna 2009 oli 7,1 milj. euroa. Toimintakertomuksessa on annettu selonteko konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä. Tilintarkastajan mukaan konsernin tilikauden tulos on 4,2 milj. euroa liian pieni konsernitilinpäätökseen yhdistämättä jätetyn säätiön takia.

 

Vuoden 2009 talousarvion noudattamista koskevien määräysten mukaan kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat talousarviokirjassa rasteroinnilla ilmaistut määrärahat ja tuloarviot tai netto. Toimielimen käyttötalousosan määrärahat ja investointiosan määrärahat ovat erikseen sitovia. Määrärahan säästöä käyttötalousosassa ei voida käyttää ilman kaupunginhallituksen lupaa investointiosan määrärahan ylityksen katteena tai päinvastoin. Kaupunginvaltuuston hyväksymää määrärahaa saadaan ao. toimielimen päätöksellä ilman kaupunginvaltuuston erillistä päätöstä ylittää tulojen ylittymistä tai uusia tuloja vastaavalla määrällä, mikäli samanaikaisesti toteutuvat seuraavat edellytykset:

·tulot ovat valtionosuuksia, EU-rahoitusta, sponsorituloja tai ulkopuoliseen tilaukseen perustuvia tuloja,

·menon lisäys tulee täysin katetuksi tulojen lisäyksellä ja tulon kertyminen on varmaa

·ylittyvillä tuloilla ja menoilla on suora, perusteltu syy-yhteys.

Lisäksi ao. toimielimen edellytetään pitävän luetteloa edellä olevan mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

 

Liitteessä 2 on esitetty kaupunginvaltuuston päättämät muutokset vuoden 2009 ta­lousarvioon.

 

 

Tulojen ja menojen tasapaino

 

Tilinpäätöksen toimintakate oli - 834,7 milj. euroa (v. 2008 - 801,2 milj. euroa). Toimintakate toteutui 12,2 milj. euroa lisätalousarviossa budjetoitua huonompana (TA 2009 muutoksin - 822,4). Vuoteen 2008 verrattuna kaupungin nettokäyttömenot kasvoivat 33,5 milj. eurolla (+ 4,2 %). Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus oli 49,3 % ja palvelujen ostojen 34,3 %. Henkilöstökulujen kasvu vuoteen 2008 verrattuna oli 2,3 milj. euroa (+ 0,4 %). Henkilöstökuluja pystyttiin vähentämään talkoovapailla ja lomautuksilla noin 7,1 milj. eurolla. Toimintakate kuvaa sitä nettokäyttömenojen määrää, joka jää rahoitettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

 

Kuntaliiton helmikuussa 2010 julkaiseman Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 mukaan kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti viime vuonna kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun.

 

Turun kaupungin vuosikate on vuodesta 2004 kehittynyt seuraavasti:

 

 

Taulukko 1. Turun kaupungin vuosikate (1 000 €) vuosina 2004 - 2009

 

 

Vuosikatteen ollessa miinusmerkkinen tulorahoitus ei riitä edes vuosittaisen toiminnan ylläpitämiseen (käyttömenojen kattamiseen). Turun kaupungin vuosikate parani lähes 50 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna (ks. taulukko 1).

 

Kuntaliiton suositusten mukaan ”kunnan talous on tasapainossa, kun vuosikate on vähintään poistojen suuruinen”. Poistojen tulisi vastata keskimääräistä vuotuista korvausinvestointitarvetta. Korvausinvestoinnit kattava vuosikate tarkoittaa, ettei kunnan tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan eikä vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos uusinvestointeja tehdään ja jos niitä halutaan rahoittaa muullakin kuin lainanotolla tai omaisuuden myynnillä, tulisi vuosikatteen riittää myös uusinvestointeihin.

 

Vuosikate oli 72,8 milj. euroa, mikä oli 29,1 milj. euroa budjetoitua suurempi. Vuosikatteeseen vaikuttavia verotuloja ja valtionosuuksia kertyi 2,8 % budjetoitua enemmän. Tilinpäätöksen toimintakertomuksen mukaan rahoitusmarkkinoilla vuoden 2008 lopulla tapahtunut omaisuusarvojen jyrkkä pudotus heijastui arvopapereiden hintoihin vielä alkuvuodesta 2009. Maaliskuussa tapahtui käänne ja rahoitusmarkkinoiden tasapainottuminen vuoden 2009 aikana mahdollisti kurssien nousun niin osake- kuin korkomarkkinoilla. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä tehtiin 31,9 milj. euron arvonalentumiskirjaukset kaupungin omistamiin rahoituspapereihin. Osakekurssien nousun myötä rahoitustuottoihin kirjattiin 13,2 milj. euroa rahoitusarvopapereiden arvonalennusten palautuksia. Vuonna 2009 rahoitustuotot olivat 39,8 milj. euroa rahoituskuluja suuremmat. Korkokulut laskivat lähes 9 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna korkotason laskun johdosta. Vuosikate ilmoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin.

 

Vuonna 2009 vuosikate prosentteina poistoista oli Turussa 130,1 %. Kyseinen prosenttiluku kasvoi edellisestä vuodesta (v. 2008 40,4 %) ja se olikin paras kuuden suurimman kaupungin vertailussa. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Turun sijoitus on kolmanneksi paras, kun mukana ovat Lahti (139 %) ja Pori (135 %).

 

	VUOSIKATE / POISTOT, % Jos tunnusluku ”vuosikate prosentteina poistoista” on vähintään 100, on kunnan talous Kuntaliiton suosituksen mukaan tasapainossa. Jos tunnusluvun arvo on plusmerkkinen, mutta pienempi kuin 100, on kunnan talous heikko tai heikkenevä. Tunnusluvulla osoitetaan, kuinka monta prosenttia tuloslaskelman mukaisista poistoista vuosikate kattaa.
	2007	2008	2009
Helsinki	185	181	95
Espoo	195	70	129
Tampere	137	140	83
Vantaa	125	105	80
Turku	86	40	130
Oulu	174	141	113
Lähde: Heikki Helin 2009 ja 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2. Suurten kaupunkien vuosikate prosentteina poistoista vuosina 2007 - 2009

 

 

Tulorahoituksen riittävyys suhteessa veroprosentin suuruuteen

 

Tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa on otettava huomioon veroprosentti, jolla vuosikate on saatu aikaan. Suurimpien kaupunkien tuloveroprosentit pysyivät vuonna 2009 samana kuin vuonna 2008 lukuun ottamatta Poria (v. 2009 18,25 / v. 2008 18,00) vaihdellen Lahden 19,00 prosentista Espoon ja Helsingin 17,50 prosenttiin. Turun ja kahden muun kaupungin veroprosentti 18,00 oli hieman alle kymmenen suurimman kaupungin keski-arvon (18,20). Valtuusto päätti vuoden 2010 veroprosentiksi 18,75 (kv 16.11.2009 § 248).

 

Tasapainoisen talouden arviointikriteerinä voidaan käyttää myös kunnallisen tuloverokertymän muutosta suhteessa vertailukuntien keskiarvon muutokseen. Turun tuloveron muutosprosentti vuonna 2009 oli 2,7 % (v. 2009 497 milj. € / v. 2008 484 milj. €), joka oli hieman suurempi kuin kuuden suurimman kaupungin keskiarvo 2,6 % (v. 2008 Turku 5,2 % ja kuuden suurimman keskiarvo 6,8 %). Suurten kaupunkien kokonaisverotulojen muutokset ovat jääneet huomattavasti pienemmiksi verrattuna tuloveron muutoksiin. Muun muassa kolmen suurimman kaupungin, Helsingin, Tampereen ja Espoon verotulot vähenivät edellisvuodesta (Lähde: Heikki Helin 2010, Suurten kaupunkien tilinpäätökset).

 

Kunnan verotulot muodostuvat pääasiassa tuloverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöverosta. Tärkein verotulo kunnalle on tulovero. Tilinpäätöksen mukaan kokonaisverotulot vuonna 2009 olivat 574,5 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,0 milj. euroa eli 0,2 %. Kuntien keskimääräinen verotulojen vähennys vuonna 2009 oli 0,04 %.

 

Turun talousjohdon arvion mukaan kaupungin verotulot vuonna 2010 vähenevät lähes 19 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarviossa verotuloja arvioidaan kertyvän 561,5 milj. euroa. Arvio perustuu vuoden 2009 tilinpäätöksen laadintahetken tietoihin. Turun kaupungin työttömyysaste nousi voimakkaasti vuoden 2009 lopulla. Työttömyyden vaikutuksia verotulojen sekä myynti- ja maksutulojen kehitykseen sekä peruspalvelujen kysynnän muutokseen seurataan.

 

Valtionosuuksia kertyi vuonna 2009 tilinpäätöstietojen mukaan 293,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 22,5 milj. euroa (8,3 %). Kaupunginvaltuusto on vuoden 2009 aikana päättänyt talousarvion määrärahojen muutoksista, jotka on katettu val­tionosuuksilla.

 

 

Tulorahoituksen riittävyys investointeihin

 

Vuosikatteiden ja poistojen vertailun (vuosikate/poistot, %) ohella tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida investointien tulorahoitusprosentin avulla. Varsinaisen toiminnan tulorahoituksella kaupunki kattoi 101,6 % investointien omahankintamenosta vuonna 2009 (v. 2008 32,7 %). Tulorahoituksella katettava osuus oli Turussa selvästi yli suurten kaupunkien keskiarvon 63,1 %. Suurista kaupungeista ainoastaan Turku pystyi vuonna 2009 kattamaan vuosikatteellaan investointien omahankintamenot. Muilla kaupungeilla investointien tulorahoitusprosentti oli pienempi kuin 100.

 

	SUURIMPIEN KAUPUNKIEN INVESTOINTIEN TULORAHOITUS %
	2007	2008	2009
Helsinki	85,3	77,9	51
Espoo	116,9	31,8	57
Tampere	98,0	62,3	53
Vantaa	49,1	62,9	47
Turku	67,5	32,7	102
Oulu	61,1	51,4	49
Lähde: Heikki Helin 2008, 2009 ja 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taulukko 3. Suurten kaupunkien investointien tulorahoitusprosentti vuosina 2007 - 2009

 

 

Kokonaisrahoituksen tasapaino

 

Kokonaisrahoituksen tasapainoisuuteen liittyvät käsitteet vakavaraisuus ja maksuvalmius, jotka muodostavat kokonaisuutena kunnan rahoitusaseman. Vakavaraisuutta voidaan mitata muun muassa seuraavilla mittareilla: omavaraisuus -%, suhteellinen velkaantuneisuus -% ja lainat €/asukas. Maksuvalmiuden osalta kysymys on kaupungin päivittäisistä maksuvelvoitteista suoriutumisesta. Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden aikana hyvänä. Omavaraisuusaste kuvaa kunnan vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä pitkän aikavälin sitoumuksista. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Alle 50 %:n omavaraisuusaste kunnalla merkitsee suurta velkarasitetta ja heikkoa omavaraisuutta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turun kaupungin talous kehittyi vuonna 2009

odotettua suotuisammin, mikä johtui monesta

kertaluonteisesta, osin kaupungin tekemisistä

riippumattomasta tekijästä. Tasapainoinen talous säilyy

tulevaisuudessa kovana haasteena.

 

 

 

Turun kaupungin omavaraisuusaste on usean vuoden tasaisen heikentymisen jälkeen kääntynyt vähäiseen nousuun.

 

Turun omavaraisuusasteen (%) kehitys
2004	2005	2006	2007	2008	2009
64,5	61,7	58,9	55,4	54,9	55,8

 

 

 

 

Omavaraisuusaste, % = 100 x (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)

 

Taulukko 4. Turun omavaraisuusasteen (%) kehitys vuosina 2004 - 2009

 

 

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun. Kunnan kannalta tilanne on sitä parempi, mitä pienempi luku on. Tunnusluvun arvoon eivät vaikuta käyttöomaisuuden ikä, arvostus tai poistomenetelmä, joten tunnusluku on käyttökelpoinen kuntien välisessä vertailussa.

 

Turun kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2009 oli 42,7 %. Suurimpien kaupunkien keskiarvo oli 46 %. Kriisikunnan suhteellisen velkaantuneisuuden raja on vähintään 50 %.

 

 

Taulukko 5. Suhteellinen velkaantuneisuus, % Turussa vuosina 2004 - 2009. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot. Vieras pääoma sisältää henkilöstökassatalletukset.

 

 

Turun kaupungin lainat vähentyivät vuoden 2009 aikana ja olivat 1 869 euroa asukasta kohden.

 

Turussa lainat €/asukas on kehittynyt seuraavasti:

 

 

Taulukko 6. Turun kaupungin lainat (€/asukas) vuosina 2004 - 2009

 

 

Kuntien lainakantojen euromääräinen vertailu ei anna täysin oikeaa kuvaa kuntien tilanteesta suhteessa toisiinsa, koska kuntien organisaatiorakenteet poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan. Lainakantojen vertailussa olisi parempi käyttää vertailulukuina konsernin lainakantaa.

 

 

Konsernin lainat €/asukas lisääntyivät edelleen vuonna 2009 Turun kaupungin tilinpäätöksen mukaan ollen 6 256 €/asukas (vuonna 2008 5 994 €/asukas).

 

 

Taulukko 7. Lainakannat suurimmissa kaupungeissa vuosina 2008 ja 2009

 

 

Turun kaupungin lainakanta on vähentynyt vuoden 2008 tilanteesta 6,9 milj. euroa ollen 31.12.2009 329 milj. euroa. Korollinen velka sisältää henkilöstökassatalletuksia 58 milj. euroa ja konserniyhteisöjen kassatalletuksia 35 milj. euroa.

 

Peruskuntien lainakannan ja konsernilainakannan lisäksi kunnan rahoitusasemaan vaikuttavat erilaiset vastuusitoumukset. Suurin osa Turun kaupungin takausvastuista muodostui konserniyhtiöiden puolesta. Merkittävissä takausvastuissa ei tapahtunut vuoden 2009 aikana suuria muutoksia. Takausvastuut lisääntyivät vuodesta 2008 19 milj. euroa sisältäen muun muassa kaupungin vesi- ja vuokrataloyhtiöille annetut takaukset.

 

 

 

 

Vuoden 2009 viimeisessä eli kolmannessa talouden seurantaraportissa ennustettiin koko vuoden kunnallisverokertymäksi 487,2 miljoonaa euroa, mikä oli peräti 9,9 miljoonaa euroa toteutunutta vähemmän. On mahdollista, että ennusteessa ei otettu huomioon marraskuussa 2009 edelliseltä vuodelta saatua lopullista noin 10 miljoonan euron kunnallisverotilitystä.

 

Tarkastuslautakunta toteaa, että Turun kaupungin talous kehittyi vuonna 2009 odotettua suotuisammin, mikä johtui monista kertaluonteisina pidettävistä, osin kaupungin tekemisistä riippumattomista tekijöistä:

·verokertymä oli poikkeuksellisen hyvä; kuntien jako-osuutta muutettiin määräajaksi sekä saatiin takautuvia edellisen vuoden veroja

·kulujen kasvua pystyttiin hillitsemään; osittain talkoovapaiden ja lomatusten takia

·vuoden 2008 rahoitusarvopapereiden alennuskirjausten osittainen palautuminen

Turun kannalta oli hyvä asia, että pitkä alijäämäisten tilinpäätösten kausi saatiin katkaistua.

 

 

Tasapainoinen talous säilyy myös vuonna 2010 kovana haasteena. Kaupunki joutuu turvautumaan kertaluonteisiin vuokra-asuntojen myynteihin. Vuoden 2010 talousarvion satunnaisiin tuottoihin on merkitty yksittäisten vapaarahoitteisten asuntojen myyntivoittoja 25 miljoonan euron edestä. Ennen myyntiä TVT asunnot Oy ja Kiinteistö OY Lehtolaakso fuusioidaan ja myytävät 449 kpl vuokra-asuntoja eriytetään omaan yhtiöönsä. Eriytetty yhtiö on kaupungin omistama tytäryhtiö, joka voidaan myydä ilman veroseuraamuksia. Vuokra-asunnot on tarkoitus myydä luotettavalle ja vakavaraiselle kotimaiselle institutionaaliselle sijoittajalle. Yhtiöiden fuusio on rekisteröitävissä aikaisintaan heinäkuussa 2010 ja tarjouspyyntö julkaistaan nykyisen aikataulun mukaan syyskuussa 2010.

 

Asuntojen myynnin onnistuminen suunnitellusti vuoden 2010 aikana on tärkeää, sillä muuten kaupungin alijäämä vuoden ensimmäisen talouden seurantaraportin mukaan uhkaisi nousta peräti 18 miljoonaan euroon. Talousarvio 2010 ilman tuota myyntivoittoa olisi yli 27 miljoonaa euroa alijäämäinen.

 

 

Rahoitus- ja sijoitustoiminta

 

Kaupunginhallitukselle on helmikuussa 2009 esitelty keskushallinnon tilaaman rahoitus- ja sijoitustoimintaa koskevan asiantuntija-arvioinnin johtopäätöksiä. Arvioinnin tekijänä oli Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira Oy. Strategisen tason havaintona esitetään kaupungin rahatoimen luopumista sijoitustoiminnasta siirtämällä voimavaroja rahoitukseen. Luopumisen perusteina mainitaan, ettei kaupungin velkaantuminen ole väliaikaista (velkavetoinen sijoitustoiminta ei ole kaupungin tehtävä), etteivät sijoitustoiminnasta saatavat lisätuotot ole olennaisia rahoitustoimen kannalta ja että rahatoimen resursseille on muutakin käyttöä.

 

Kaupunginhallituksen 1.2.2010 hyväksymässä sijoitussuunnitelmassa vuodelle 2010 ei ole suunniteltu sijoitustoiminnasta luopumista. Sen sijaan Vahinkorahaston osalta on tarkoitus ulkoistaa osa rahaston omaisuuden hoidosta. Pääpaino ulkoistamisessa olisi osakesijoittamisessa, jota tehtäisiin ns. ETF (Exchange Traded Fund) instrumenttien avulla.

 

Kaupunginvaltuusto on 15.2.2010 hyväksynyt kaupungille uudet Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Tämä uusi ohjeistus päivittää ja selkeyttää rahoitus- ja sijoitustoiminnan ohjausta selvästi. Rahoitus- ja sijoitustoiminnan ensisijaisena tehtävänä on tukea Turku -konsernin reaaliprosessien toimintaa ja huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä.

 

Konsernirahoituksen hoito on keskitetty konsernin sisäisen otto- ja antolainauksen, varojen ja velkojen, likviditeetin sekä osittain rahoitusriskien hallinnan osalta talouden vastuualueelle, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Kaupunginvaltuusto päättää rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista, rahatoimen resursseista, rahastojen sääntöjen antamisesta sekä talousarviossa pitkäaikaisen velan muutoksesta. Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa ja valvoa rahoitus- ja sijoitustoimintaa osana talouden hoitoa.

 

Rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteiden mukaan kaupungin sijoitustoiminnan tulee lähtökohtaisesti olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen huomioiden sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät voi olla ristiriidassa kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Ristiriitatilanteessa eettiset arvot ylittävät taloudelliset arvot ja lyhyen aikavälin tuottotavoitteet ovat alisteisia kestävän kehityksen tavoitteille.

 

Kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet on päivitetty. Kaupungin varojen hallinnassa tulee noudattaa huolellisuutta ja välttää hallitsematonta riskinottoa.

 

 

2 Talouden tasapainottaminen ja toiminnan suunnittelu

 

Turun kaupungille laadituissa talousohjelmissa ja lisätalousarviossa 2009 talouden tasapainottamiseen on pyritty muun muassa asettamalla tavoitteita liittyen palveluverkkoon ja toimitiloihin, henkilöstöön sekä tuotantotapoihin ja rakenteisiin. Selkeästi mitattavien ja sekä toiminnan että talouden kannalta mielekkäiden ja toimivien tavoitteiden asettaminen on huomattu hyvin vaikeaksi tehtäväksi. Suuri osa tavoitteista on vielä saavuttamatta, mutta tavoitteiden suuntaisia toimintoja ja prosesseja on saatu käyntiin.

 

 

2.1 Palveluverkko ja toimitilat

 

Talousohjelmaan liittyvänä hankkeena tarkastellaan kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä. Hallintokunnat laativat palveluverkkosuunnitelmiaan omista lähtökohdistaan ja kaupungin tilahallinnan kokonaistarkastelu on ollut puutteellista. Kaupungin käytössä olevien tilojen määrä on kaupunginvaltuuston päättämistä tilamäärän vähentämistavoitteista huolimatta pikemminkin kasvanut kuin vähentynyt.

 

Osana Talousohjelmaa on päädytty tekemään Palveluverkkotarkastelu. Palveluverkkoa tulee tarkastella toisaalta asukkaan/asiakkaan saamien palvelujen saavutettavuuden ja toimivuuden kannalta ja toisaalta palvelujen tuotantovälineenä tehokkuuden ja taloudellisuuden kannalta. Tarkastelussa tulee pyrkiä ratkaisuihin, joiden avulla asiakkaiden tarvitsemat palvelut voidaan hoitaa taloudellisesti ja tehokkaasti palvelujen erityispiirteet huomioon ottaen. Samalla tulee varautua väestö- ja kaupunkirakenteen muutoksiin.

 

 

Tavoitteet

 

Kaupungin palveluverkkoa ja toimitilojen käyttöä halutaan tehostaa ja tähän liittyvistä tavoitteista on tehty jo useita päätöksiä.

 

Talousarvioon 2009 (kv 17.11.2008 § 253) sisältyvissä koko kaupunkia koskevissa valmistelutehtävissä todetaan: ”Kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä tarkastellaan osana talousohjelmia, mutta sen painoarvoa nostetaan. Tarkoituksena on arvioida koko kaupungin palveluverkon laajuutta a) sektoreiden sisällä ja b) sektoreiden välillä. Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat valmistelusta omien sektoreidensa osalta. Kaupunginjohtaja on prosessin omistaja ja ottaa kantaa yli sektoreiden meneviin tilakysymyksiin.”

 

Kattavampi listaus tehdyistä päätöksistä on koottu liitteeseen 3.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hallintokuntien tulee palveluverkko- ja muissa tilojen

käyttöä koskevissa suunnitelmissaan ottaa huomioon

tilojen tehokas käyttö sekä yhteiskäyttö

muiden hallintokuntien kanssa

 

 

 

 

 

Toimeenpano ja toteutuma

 

Kaupunginhallitus on 25.5.2009 käsitellyt palvelualueittain (2) Kaupunki on jaettu seuraaviin yhdeksään palvelualueeseen: Hirvensalo-Kakskerta, Skanssi-Uittamo, Varissuo-Lauste, Keskusta, Pansio-Jyrkkälä, Länsikeskus, Nummi-Halinen, Runosmäki-Raunistula ja Maaria-Paattinen.) tehdyn tarkastelun kaupungin tilakokonaisuuksista (palveluverkkotarkastelu). Kyseisessä tarkastelussa on käyty läpi yhdeksällä eri palvelualueella olevat kaupungin tilat ja tehty jokaista aluetta varten omat toimenpide-ehdotuksensa.

 

Kaupunginhallitus on 17.8.2009 päättänyt kaupunginvaltuuston 22.6.2009 päättämän talousohjelman täytäntöönpanosta palveluverkkotarkastelun osalta seuraavasti:

-kukin apulaiskaupunginjohtaja vastaa oman sektorinsa osalta, kansliapäällikkö vastaa koko kaupungin yhteenvedosta,

-jatkovalmistelutyön tulee olla valmiina syyskuun 2009 loppuun mennessä.

 

Konkreettista esitystä palveluverkkotarkastelun jatkotyöstä ei ole vielä esitetty. Kaupunginhallituksessa on käsitelty joitakin sektoreiden näkökulmasta esitettyjä kommentteja palveluverkkotarkasteluun. Kommenteista käy ilmi muun muassa, että sektoreiden välistä yhteistyötä kaivataan paljon enemmän. Koko kaupungin edun huomiointi tilakysymyksissä on toistaiseksi jäänyt lähinnä tavoitteiden tasolle.

 

Yksi tärkeä lähestymistapa palveluverkon tarkasteluun on seudullinen näkökulma.

 

 

Esimerkkejä toimeenpanosta

 

Palvelutoimessa talousohjelmaan 2008 - 2010 kuuluvista rakenteellisista kehittämishankkeista yksi on ollut Palveluverkon tarkastelu. Siitä todetaan: ”Palveluverkon tarkastelulla luodaan kattavampi ja yhdenvertaisempi palveluverkko. Kasvavalla yhteistyöllä kolmannen sektorin kanssa saadaan enemmän järjestövetoisia tiloja sekä järjestötoimijoiden yhteisiä palvelupisteitä. Prosessien kehittäminen ja tehostaminen vähentää henkilöstökuluja pitkällä aikajänteellä.”

 

Palveluverkon tarkastelussa tavoiteltuja vaikutuksia palvelutoimen palveluverkkoon ja tilojen käyttöön on koottu alla olevaan taulukkoon:

 

 

Taulukko 8. Palveluverkon tarkastelussa tavoitellut vaikutukset palvelutoimen palveluverkkoon (Turun kaupungin talousohjelma 2008 - 2010)

 

 

Talousohjelman seurannassa (kv 30.11.2009 § 258) todettiin palvelutoimen osalta: ”Palveluverkkotyöryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset käsiteltiin sektorin laajennetussa johtoryhmässä kesäkuussa ja yhteistä työskentelyä jatkettiin investointiesitysten osalta elokuussa. Yhteistä käsittelyä pidettiin hyvänä ja tätä toimintamallia jatketaan myös tulevaisuudessa. Karttapohjaisen paikkatietojärjestelmän hyödyntämistä suunnittelussa pidettiin erittäin hyvänä ja työtä helpottavana.

 

Työn kolmannessa vaiheessa yhteistyötä tulee lisätä sektoreiden välillä. Hallintokuntien erilliset palveluverkkosuunnitelmat tulee synkronoida ja palveluverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena yli hallintokuntarajojen.”

 

Sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeet talousohjelmassa ja lisätalousarviossa 2009 sisälsivät Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen jatkotoimenpiteet.

 

Vuonna 2008 silloiset sosiaali- ja terveyslautakunnat vahvistivat vuoden 2009 talousarvioehdotuksensa yhteydessä talousohjelman, johon sisältyi tavoitteita vuosille 2009 -2011. Tavoitteet olivat sekä euromääräisiä että kysyntään pohjaavaa kasvukäyrää 5 prosentilla tasaavia ja siten kustannuskehitystä hillitseviä.

 

Euromääräisiä tavoitteita asetettiin toimitilatarkastelulle.

 

Rakenteisiin ja tuotantotapoihin vaikuttavia tavoitteita ovat esimerkiksi:

·terveysasemaverkko

·varhaiskasvatuksen palveluverkko

·perusterveydenhuollon kehittämissuunnitelman toteuttaminen

Peruspalvelulautakunta on 30.9.2009 hyväksynyt Perusterveydenhuollon toimipisteverkon, jonka mukaisesti neljä terveysasemaa lakkautetaan ja jäljelle jää yhdeksän terveysasemaa.

 

Osaamis- ja elinkeinotoimen talousohjelmaan 2008 - 2010 sisältyi Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen organisointi.

Tämän osalta esitettiin:

- Päivähoito/varhaiskasvatus siirretään opetustoimeen 1.1.2009

- Varhaiskasvatuksen siirto osaksi opetustoimea on sekä pedagogisen yhteistyön että järkevän toimipaikkaverkoston kannalta perusteltua.

 

Joulukuussa 2009 valtuusto päätti varhaiskasvatuksen siirrosta opetustoimeen alkaen 1.8.2010 (kv 14.12.2009 § 280). Kesäkuussa valtuusto oli jo päättänyt merkittävästä kouluverkkoratkaisusta (kv 15.6.2009 § 134). Siitä saatavat edut näkyvät vasta vuosien 2011 - 2015 aikana. Toisaalta aiempien vuosien (2005 ja 2007) kouluverkkoratkaisut konkretisoituvat tällä hetkellä ja asetetut tavoitteet ovat toteutumassa.

 

Koko kaupungin osalta palveluverkkotarkastelun yhteenveto ei ollut vielä toukokuussa 2010 valmistunut. Sektorirajojen yli menevät ja koko kaupunkia koskevat konkreettiset esitykset palveluverkon kehittämisestä antavat vielä odottaa itseään.

 

 

Palveluverkko kestävän kehityksen näkökulmasta

 

Kestävän kehityksen ohjelmaan 2004 - 2008 kirjattiin tavoite: Lähipalveluverkon kehittäminen kaavoituksen keinoin. Tavoitteen taustalla oli ajatus kaupunkirakenteen tiivistämisestä ja eheyttämisestä niin, että se vähentäisi tarvittavaa liikkumisen ja liikenteen määrää.

 

Vireillä on kantakaupungin eheyttä vahvistavia erillisiä kehityshankkeita: Kakolan, Telakkarannan ja VR konepajan alueet tarjoavat olemassa olevan kaupunkirakenteen äärellä vetovoimaisia kohteita palvelujen ja työpaikkojen sijoittumiselle kestävällä tavalla. Kestävän kehityksen näkökulmasta voidaan sanoa, että kaavataloudellisiin laskelmiin tulisi sisällyttää kaupungin palveluverkon ylläpidon pitkän aikavälin kustannuksia ja miksei jopa aiheutuvia kustannuksia yksityistalouden puolella (esim. liikkumiseen käytettävän ajan arvo).

 

Toisaalta tarve ja tavoitteet pientalotonttien tarjonnan lisäämiseen on johtanut osaltaan kaupunkirakennetta hajauttavaan kaavoittamiseen: tontteja on kaavoitettu saarille ja muille alueille, joissa ei ole olemassa olevaa lähipalveluverkkoa.

 

Osana kaupungin talousohjelmaa ja lähikirjastojen kehittämisprojektia nuorisotoimi ja kirjasto ovat vuodesta 2008 alkaen suunnitelleet yhteistyössä nuorisotoimen ja kirjaston yhteisiä palvelupisteitä neljään lähiöön (Lauste, Härkämäki-Jyrkkälä, Ilpoinen ja Varissuo). Näistä toteutukseen ollaan etenemässä Lausteella, Härkämäki-Jyrkkälässä sekä Ilpoisissa.

 

Kestävän kehityksen raportoinnissa seurataan muun muassa sitä, kuinka suurella osalla asukkaista tietyt keskeiset palvelut ovat helposti kävelyetäisyydellä (300 m/700 m) saavutettavissa. Kestävän kehityksen raportin 2008 mukaan palvelujen saavutettavuus on heikentynyt. Yksi tapa yhdistää toisaalta talousohjelman säästötavoitteet ja kestävän kehityksen lähipalvelutavoitteet voisi olla edellä mainitunlaisten eri hallintokuntien yhteisten palvelupisteiden kehittäminen.

 

Tarkastuslautakunta painottaa, että sellaisten laajasti kaupungin kokonaisuutta koskevien päätösten kuten palveluverkon ja toimitilojen tarkastelu/muutokset sekä kestävän kehityksen tavoitteet, toimeenpanoon kaivataan selkeää johtajuutta ja vastuunottoa. Kaupunginhallituksella ja virkamiesjohdolla on tässä keskeinen rooli ja haaste.

 

 

Toimitilojen vähentäminen

 

Tarkastuslautakunta on vuosien 2007 ja 2008 arviointikertomuksissaan todennut, että toimitilojen 5 %:n vähentämistavoite ei ole toteutumassa. Sama trendi näyttää jatkuvan 2009; käytössä olevat tilat ovat jopa hieman kasvaneet. Ennuste vuodelle 2010 on sen sijaan vajaan 2 %:n vähennys. Alla olevassa Tilaliikelaitoksen tietoihin perustuvassa taulukossa on koottu hallintokuntien sisäisesti vuokratut toimitilat 2008 - 2010.

 

 

- Htm2 tarkoittaa huonealaa. Huonealaan on laskettu käytössä olevan tilat käytävineen ja portaineen

* 1.1.-31.7.10 varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveystoimessa

** 1.8.10- varhaiskasvatus Opetustoimessa

 

Taulukko 9. Hallintokuntien käytössä olevat tilat 2008 - 3.2010 (ennuste).

Lähde: htm2 tiedot Tilaliikelaitokselta

 

 

Tilaliikelaitoksen mukaan tyhjillään olevia tiloja kaupungilla oli vuonna 2008 noin 30 000 m2 ja vuonna 2009 noin 36 000 m2. Näistä suuri osa on Tilaliikelaitoksen mukaan vuokrauskelvottomia, osa purkukunnossa.

 

 

Taulukko 10. Turun kaupungin omistamat rakennukset 2004 - 2009. Lähde: Tilaliikelaitos

 

 

Taulukossa 10 on Tilaliikelaitoksen ilmoittamat Turun kaupungin omistuksessa olevat tilat vuosilta 2004 - 2009. Vuodet 2004 - 2008 sisältävät Tilaliikelaitoksen omistamat tilat, vuonna 2009 lukuun on otettu mukaan myös Kiinteistöliikelaitokselle tasesiirtona siirretyt tilat. Luvuista nähdään, että vaikka rakennusten lukumäärä on viidessä vuodessa laskenut noin 100 rakennuksella, neliömäärä on säilynyt jokseenkin ennallaan.

 

Keskushallinnon yhteyteen perustettavan tilakeskuksen tehtävänä on jatkossa muun muassa edistää kaupungin tilojen käytön tehokkuutta ja tilojen yhteiskäyttöä sekä koordinoida hallintokuntien tilojen käyttöä. Tilakeskusta johtaa sinne rekrytoitava tilajohtaja.

 

Kaupunginvaltuustolle on raportoitu palveluverkko- ja toimitila -tavoitteiden toteu­tumisesta. Kaupunginvaltuustolle annettiin 1.6.2009 informaatio kaupunginhallituksessa 25.5.2009 käsitellyistä hallinnon tuottavuuden parantamishankkeesta sekä kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä koskevasta selvityksestä. Raportoinnin 30.11.2009 yhteenvetona todettiin, että ”Palveluverkkotarkastelu on osana hallintokuntien toiminnan ja talouden suunnittelua vaikuttamassa talousarvion sekä vuotta pidemmän ajan toiminta- ja taloussuunnitelmien valmisteluun. Palveluverkkoa koskevat ratkaisut ovat osa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jolloin myös konkreettiset tulokset näkyvät pääosin tulevina vuosina.”

 

Tarkastuslautakunnan mielestä palveluverkon ja toimitilojen yhteensovittamisessa olisi jo päästävä sanoista tekoihin siten, että asetettuja tavoitteita ja tehtyjä päätöksiä toimeenpannaan koko kaupungin edun näkökulmasta.

 

 

 

2.2 Henkilöstöhallinnon strategiset tavoitteet

 

 

Henkilöstöstrategia 2006 - 2009

 

Turun kaupungin henkilöstöstrategia 2006 - 2009 koostui neljästä painopistealueesta, joissa onnistuminen oli nostettu keskeiseksi. Painopistealueet olivat johtaminen, osaaminen, henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi sekä toimintatapa.

 

Vuoden 2009 keskeisimmät tavoitteet liittyivät henkilöstön määrään, työntekijän osaamisen ja kehittymisen arviointiin sekä Työterveyslaitoksen Kunta10-kyselyn* tuloksiin. Henkilöstön määrään liittyvistä tavoitteista tärkeimmiksi nousevat henkilöstön määrän ja rakenteen mitoitus vastaamaan palvelustrategiaan perustuvia tavoitteita sekä henkilöstön kokonaismäärän kasvamattomuus. Työntekijöiden osaamista ja kehittymistä seurataan muun muassa käytyjen kehityskeskustelujen määrän ja koetun hyödyllisyyden perusteella. Lisäksi huomiota on kiinnitetty kaupungin henkilöstöhallinnon järjestelmän (Personec HR) käytön laajentamiseen ja hyödyntämiseen. Yhtenä tärkeimpänä laadullisena seurantavälineenä hyödynnetään Kunta10-kyselyn tuloksia.

 

* Kunta10-kysely toteutettiin vakituisille ja pidempiaikaisille määräaikaisille työntekijöille. Kysely lähetettiin runsaalle 11 000 työntekijälle. Vastausprosentti oli 68 % ja kyselyyn vastasi noin 7 700 työntekijää.

Lähde: Henkilöstön vastuualue

 

 

Henkilöstöohjelma 2010 - 2013

 

Turun kaupungin henkilöstöohjelma 2010 - 2013 ohjaa koko Turun kaupungin henkilöstötyötä ja -politiikkaa. Henkilöstöohjelmassa on pyritty konkretisoimaan ryhmien välisessä sopimuksessa asetetut henkilöstötyöhön ja -politiikkaan liittyvät tavoitteet. Tavoitteiden lisäksi ohjelmassa määritellään tavoitteiden toteutumista tukevat keinot ja mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Ohjelmassa määritellyt tavoitteet, keinot ja mittarit otetaan käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa sen eri tasoilla.

 

Henkilöstöohjelman päätavoitteet ovat oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen, henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen sekä työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö.

 

Keskeisimmät tavoiteltavat vaikutukset liittyvät tarkoituksenmukaiseen henkilöstörakenteeseen ja -määrään sekä henkilöstökustannusten hallintaan, henkilöstöjohtamisen laadun paranemiseen sekä asiantuntevaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Näitä mitataan muun muassa palkkamenojen kehityksellä, työvoiman käytön htv-seurannalla, Kunta10-kyselyn tuloksilla, (työterveyshuollon) asiakastyytyväisyyskyselyillä, sairauspoissaolojen määrillä sekä varhemaksuilla.

 

Henkilöstöhallinnon mittarit ja seuranta

 

Henkilöstöstrategian toteumista on seurattu vuosittain henkilöstöraporttien yhteydessä. Henkilöstöraporteissa käsitellään arviointikriteereittäin kuluvan vuoden toteutuneet toimenpiteet, tavoitteet sekä seuraavan vuoden tavoitteet. Vuoden 2009 henkilöstöraportin yhteydessä on myös arvioitu tavoitteiden toteutumista koko henkilöstöstrategian 2006 - 2009 ajalta. Useissa kohdissa, joissa mitataan tavoitteiden toteutumista 2006 - 2009, todetaan, että tavoitteet eivät ole toteutuneet tai ne ovat toteutuneet vain osittain. Tarkastuslautakunta toteaa, että kuvatunlainen raportointi ei anna juurikaan tukea johtamiselle.

 

Työvoiman käytön osalta virastojen on pitänyt raportoida kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle, lautakunnalle/johtoryhmälle ja henkilöstöasioiden vastuualueelle kuukausittain. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtävänä on ollut arvioida sektorikohtaisesti työvoiman käytön tilannetta. Kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat ovat raportoineet sektoreittain kaupunginhallituksen hallintojaostolle neljännesvuosittain vastuualueensa tilanteesta.

 

Koko kaupungin henkilöstötyötä ja -politiikkaa ohjaavien tavoitteiden toteutumisen mittarit pohjautuvat pitkälti Työterveyslaitoksen toteuttamaan Kunta10-kyselyyn, joka on maan laajin kuntatyöntekijöiden seurantatutkimus. Kyselyllä seurataan muun muassa työnantajan suosittelemista, esimiestukea, kohtelun ja päätöksenteon oikeudenmukaisuutta, täydennyskoulutusta, kehityskeskustelujen käymistä ja niiden hyödyllisyyttä, työilmapiiriä ja tyky-toimintaa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan Kunta10-tutkimuksen painoarvo henkilöstöhallinnon tavoitteiden toteutumisen seurannassa on suuri suhteessa sen toteutustiheyteen. Kun kysely toteutetaan vain joka toinen vuosi ja vastausprosentti jää noin 70 %:iin, olisi tärkeää hyödyntää aktiivisemmin myös muita ajantasaisia tietolähteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi hallintokuntien omat henkilöstöön liittyvät kyselyt. Niitä ei tosin järjestetä systemaattisesti joka hallintokunnissa eikä aina järjestelmällisesti edes hallintokunnan sisällä, mikä saattaa hankaloittaa tietojen hyödyntämistä kaupunkitasolla.

 

Kunta10-kyselyn perusteella Turun kaupungissa käytiin vuonna 2006 henkilöstöstä 58,9 %:n kanssa kehityskeskustelut. Vuonna 2008 keskustelut käytiin enää 54,9 %:n kanssa. Kehityskeskustelut kokivat hyödylliseksi vuonna 2006 vain 62,8 % työntekijöistä ja vuonna 2008 luku oli enää 61,6 %. Kehityskeskustelujen laatua on pyritty parantamaan muun muassa järjestämällä keskitettyä koulutusta kehityskeskustelujen pitämisestä. Tarkastuslautakunta on huolestunut tilanteesta, jossa kehityskeskusteluita ei koeta henkilöstön keskuudessa hyödyllisiksi.

 

Henkilöstöstrategian 2006 - 2009 tavoitteena oli, että kaikki esimiesasemassa olevat käyvät kehityskeskustelun alaisten kanssa vuosittain. Onko alkuperäinen 100 % tavoite todettu liian haasteelliseksi, jos nyt henkilöstöohjelmassa 2010 - 2012 käytyjen kehityskeskustelujen määrä pyritään asteittain nostamaan vain 80 %:iin vuodelle 2012? Myös käytyjen kehityskeskustelujen koettua hyödyllisyyttä (hyödyllisenä %) pyritään kasvattamaan vuonna 2010 65 %:iin ja vuonna 2012 80 %:iin.

Keskeisiä vaikutuksia henkilöstöohjelmassa seurataan myös tarkoituksenmukaiseen henkilöstörakenteeseen ja -määrään sekä henkilöstökustannusten hallintaan liittyvillä mittareilla. Tarkoituksenmukaisen henkilöstörakenteen ja -määrän perusajatuksena on, että oikea määrä oikeanlaisia työntekijöitä työskentelee oikeiden asioiden kanssa. Tämän määritteleminen tulee olemaan koko kaupungin tasolla erittäin haasteellista. Tämä on osittain pääteltävissä myös siitä, että henkilöstöstrategiassa 2006 - 2009 mainittua henkilöstön määrän ja rakenteen mitoitusta vastaamaan palvelustrategiaan perustuvia tavoitteita ei ilmeisimmin koskaan ole todellisuudessa toteutettu. Tarkastuslautakunta vieroksuu ympäripyöreästi asetettuja tavoitteita ja toteaa niiden arvon olevan todellisen kehittämisen kannalta merkityksetön. Epäselväksi jää myös, miten jatkossa tullaan määrittelemään tarkoituksenmukainen henkilöstörakenne ja henkilöstön määrä. Termi tarkoituksenmukainen jättää tässä yhteydessä erittäin paljon tulkinnanvaraa. Termien ja käsitteiden kunnollinen avaaminen ja avoin keskustelu tulevat olemaan kriittisessä roolissa tavoitteen toteutumiselle.

 

Työvoiman käyttöä seurataan henkilötyövuosina (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita). Tavoitearvo on ryhmien välisessä sopimuksessa oleva 200 htv:n alenema vuosittain. Vuoden 2009 aikana toteutetuilla lomautuksilla ja talkoovapailla säästettiin yhteensä 172,5 henkilötyövuotta**. Jos lomautukset ja talkoovapaat eivät johda 200 htv:n alenemaan, miten voidaan vastaavaan alenemaan päästä pysyvillä ratkaisuilla?

 

**Henkilötyövuodella tarkoitetaan 365 palkanmaksupäivää. Henkilötyövuosissa ei huomioida työntekijöiden palkattomia vapaita. Lomautuksien aiheuttamiin henkilötyövuosisäästöihin on laskettu henkilöstön lomautukset sekä talkoovapaat niiltä osin kuin niitä on pidetty normaalia vuotta enemmän.

Lähde: Henkilöstön vastuualue

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos lomautukset ja talkoovapaat eivät johda 200 htv:n

alenemaan, miten voidaan vastaavaan alenemaan

päästä pysyvillä ratkaisuilla?

 

 

 

 

 

 

 

2.3 Vuoden 2009 lomautukset ja talkoovapaat

 

Alkuvuodesta 2009 kaupungin taloudellisen tilanteen arveltiin johtavan siihen, että virastojen henkilökuntaa joudutaan kustannusten pakottavasta vähentämistarpeesta johtuen lomauttamaan vuoden 2009 aikana. Toimenpiteellä pyrittäisiin saavuttamaan säästöjä henkilöstökuluissa. Säästöjä voidaan saavuttaa myös henkilöstön vapaaehtoisesti anomilla ja pitämillä harkinnanvaraisilla palkattomilla virka- ja työvapailla. Näitä ns. talkoovapaita työnantaja pyrki suosimaan lomautusten sijasta niissä tapauksissa, joissa tällaisten virka- ja työvapaiden pitäminen suinkin oli mahdollista työtehtävien tarkoituksenmukainen järjestely huomioon ottaen. Kaupunginhallitus päätti 23.3.2009 käynnistää valmistelun henkilöstön lomauttamiseksi vähintään kahdeksi viikoksi tai vastaavan suuruisen säästön aikaansaamiseksi henkilöstömenoissa.

 

Henkilöstön vastuualue laati ohjeistuksen lomautusten käytännön toteutusten helpottamiseksi. Useita lomautuksiin liittyviä käytännön toimenpiteitä hoidettiin keskitetysti henkilöstön vastuualueella. Sekä henkilöstön vastuualueen että hallintokuntien/liike-laitosten näkemyksen mukaan kyseessä oli myös teknisen toteuttamisen kannalta haasteellinen toimenpide, koska vastaavista toimenpiteistä ei ole ollut aikaisempaa kokemusta. Henkilöstön vastuualueen näkemyksen mukaan kuitenkin siellä, missä toimittiin tehtyjen ohjeiden mukaisesti, lomautusprosessi sujui suunnitellulla tavalla ilman suurempia ongelmia.

 

Erään näkökulman mukaan lomautukset olivat psykologisesti tärkeä tekijä hallintokuntien ja henkilöstön taloustalkoisiin sitouttamisessa. Hallitsevan näkökulman mukaan kuitenkin lomautukset koettiin henkilöstön keskuudessa epäoikeudenmukaisiksi ja henkilöstön työpanoksia väheksyviksi. Tätä tuntemusta voimisti vielä se, että kaupungin tilinpäätös oli vuodelta 2009 selkeästi ylijäämäinen.

 

Lomautus oli kaupungin talouden tasapainottamiskeinovalikoimassa uusi ja siksi asioihin perehtyminen ja niiden valmistelu vaati normaalia enemmän resursseja. Asiat haluttiin tehdä kerralla oikein ja sääntöjen mukaan. Tämä kuitenkin aiheutti hallinnollisten valmistelujen määrän kasvua ja siten myös vähensi työn tuottavuutta. Toisin sanoen todellista säästöä lomautuksista kertyi entistäkin vähemmän.

 

Lomautusten vaikutuksia palveluihin sekä henkilöstöön pyrittiin pehmentämään talkoovapaamahdollisuuksilla. Niiden avulla henkilöstö ja hallintokunnat pystyivät sujuvammin sovittamaan vapaat mahdollisimman sopiviin ajankohtiin. Samalla talkoovapaat vähensivät mahdollisia lomautuspäiviä. Tällaisten valintamahdollisuuksien antamista voidaan pitää joustavana toimintana. Haasteeksi tulee kuitenkin tasapuolisten valintamahdollisuuksien tarjoaminen henkilöstölle, sillä osalle henkilöstöstä tarvitaan kuitenkin aina sijainen. Näin ollen todellista valinnan vapautta ei kaikille kuitenkaan välttämättä pystytä tarjoamaan.

 

Koko lomautusprosessi aiheutti yleisesti epävarmuutta henkilöstön keskuudessa sekä todennäköisesti myös vaikutti negatiivisesti kaupungin työnantajakuvaan. Kaupunki yrittää kilpailla ammattitaitoisesta työvoimasta ja samaan aikaan käynnissä on pitkä valmisteluprosessi erilaisista lomautuksista.

 

 

Lomautusten tarkoituksena oli säästää henkilöstökustannuksista siten, että lomautuksia toteutettaessa otetaan huomioon ao. viraston/liikelaitoksen palvelutoiminnan luonteeseen liittyvät piirteet, jotta lomautukset voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella ja toimintaa vähiten haittaavalla tavalla. Tällaisina piirteinä voidaan pitää esimerkiksi toimintojen lakisääteisyyksiä ja subjektiivisia oikeuksia. Hallintokuntien piti arvioida oman toimintansa kannalta kriittisimmät toiminnot ja tehdä ehdotuksia kaupunginhallitukselle niiden jättämisestä lomautusten ulkopuolelle. Viranhaltija- ja työntekijäkohtainen lomautusaika oli virastoissa/liikelaitoksissa vähintään 14 kalenteripäivää/lomautettava (TTES 10 työpäivää). Muutoksia lomautusten pituuksiin tuli muun muassa opetustoimessa, jossa lomautusten toteuttamismahdollisuuksista käytiin erittäin kriittistä keskustelua. Opetustoimessa 14 päivää lomautettavien työntekijöiden määrä jäi loppujen lopuksi suhteellisen vähäiseksi. Opetushenkilöstön lomautukset jäivät pääsääntöisesti 4-6 päivään. Ammatti-instituutissa ja ammattikorkeakoulussa lomautukset toteutettiin 14 päivän mittaisina.

 

Kaupunginhallituksen vahvistaman peruspalvelulautakunnan päätöksen mukaan sosiaali- ja terveystoimi jäi kokonaan lomautusten ulkopuolelle sujuvan palvelutoiminnan varmistamiseksi influenssa A (H1N1) pandemian aikana. Sosiaali- ja terveystoimessa osallistuttiin henkilöstökustannusten säästötalkoisiin kuitenkin kiitettävästi talkoovapaiden avulla. Koko kaupungin noin 46 000 talkoovapaapäivästä sosiaali- ja terveystoimessa pidettiin noin 21 000 päivää.

 

 

Toteutetut lomautukset ja pidetyt talkoovapaat virastoittain vuonna 2009

 

 

* Kohta Palvelukeskus sisältää: Talouspalvelukeskus (TAPAKE), Hankinta- ja logistiikkakeskus, Painatuspalvelukeskus, Velkaneuvontatoimisto ja Matkailun palvelukeskus

 

Taulukko 11. Lomautukset ja talkoovapaat 2009

Lähde: Henkilöstön vastuualue

 

 

Lomautuksista ja talkoovapaista koituva säästö vuonna 2009 oli yhteensä 7 125 578 euroa. Lomautettuja oli yhteensä 2421 henkilöä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eräiden arvioiden mukaan lomautusten ja talkoovapaiden valmistelu ja toteutus veivät resursseja vähintään

yhtä paljon kuin mitä niillä säästettiin.

Vertailevaa laskelmaa ei ole olemassa.

 

 

 

 

2.4 Tuotantotavat ja -rakenteet

 

Talousohjelmassa 2009 hallintokunnille määriteltiin tuotantotapoihin liittyviä taloudellisia tavoitteita. Taloudellisesti merkittävimmät tavoitteet asetettiin sosiaali- ja terveystoimelle, jonka tuotantotapatavoitteita olivat muun muassa:

 

-preventiivisten (ennaltaehkäisevien) palvelujen lisääminen

-vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen esimerkiksi lastensuojelussa ja omaishoidossa

-palveluohjauksen laajentaminen varhaiskasvatuksessa sekä vammaispalveluissa

-palveluseteli.

 

Edellä mainittujen toimenpiteiden taloudellinen vaikutus oli talousohjelmassa määritelty seuraavasti: ”Tasaa vuosittain kasvukäyrää 5 %”.

 

Tuotantotapoihin liittyviä toimenpiteitä, joille ei ole määritelty taloudellista vaikutusta, olivat muun muassa:

 

-sopimusohjauksen kehittäminen

-erikoislääkärikonsultaatioiden lisääminen

-mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ja vammaispalveluiden kilpailuttaminen.

 

Kasvukäyrää tasaava vaikutus voi olla taloudellisena tavoitteena perusteltu, mutta ainakaan tilinpäätöksen 2009 yhteydessä ei ole raportoitu tavoitteen toteutumisesta. Tavoitetta asetettaessa tulisi myös lähtötaso, johon toteutumista voidaan verrata, olla yksiselitteisesti tiedossa.

 

 

Tavoitteiden toteutuminen

 

Kasvukäyrää tasaavista toimenpiteistä ei lastensuojelun toimintatapojen kehittämisestä eikä varhaiskasvatuksen palvelusetelistä saatu vielä vuonna 2009 merkittävää taloudellista vaikutusta, vaan vuosi kului lähinnä suunnitelmien konkretisoimisessa. Lastensuojelun sijaishuollon vaihtoehtoisten toimintatapojen kehittäminen on taloudellisesti merkittävä asia, sillä Turussa sijaishuollon kustannukset ovat olleet viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Turku on myös kuuden suurimman kaupungin vertailussa todettu sijaishuollon palvelurakenteeltaan laitosvaltaisimmaksi ja perhehoidon osuus on vastaavasti pienin. Syyskuussa 2009 asetettiin työryhmä valmistelemaan sijaishuollon rakenteellista kehittämistä. Työryhmän esitys, jossa tähdätään perhehoidon osuuden lisäämiseen, hyväksyttiin peruspalvelulautakunnan kokouksessa 17.2.2010. Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma tuodaan lautakunnalle viimeistään toukokuussa 2010. Vuoden 2009 aikana lastensuojelussa aloitettiin läheisneuvon-pidosta SPR:n Nuorten turvatalon kanssa yhteistyö, jonka tavoitteena oli huostaanottojen ehkäiseminen ja huostaanottoaikojen lyhentäminen. Varhaiskasvatuksen palvelusetelikokeilu aloitettiin vasta vuoden 2010 alussa ja se on voimassa 31.7.2011 asti.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien kasvukäyrää tasaavien, tuotantotapoihin vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamisessa ei ole onnistuttu talousohjelman mukaisessa aikataulussa. Toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus on sinänsä käynnissä, mutta ei ennakoidussa aikataulussa.

 

Erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen tavoitteena oli erikoislääkärikonsultaatioiden määrän lisääminen, jolla pyrittiin hillitsemään perusterveydenhuollon lähetteiden määrän kasvua Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloihin. Virastopäällikön oman arvion mukaan tässä tavoitteessa on onnistuttu osittain. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan kuukausiseurannan mukaan hoitojaksojen ja -päivien sekä psykiatristen avohoitokäyntien lukumäärät sairaanhoitopiirissä vähenivät vuoden 2008 tasosta. Ainoastaan somaattisten avohoitokäyntien määrä kasvoi 2,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen vaikutti osaltaan sairaanhoitopiirin maksuosuuden pysymiseen talousarviossa. Loppulaskutuksen jälkeen Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille oli tilinpäätöksessä yhteensä 141,7 milj. euroa, joka alittaa talousarvion noin 0,5 miljoonalla eurolla. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen siihen, että kaupungin maksuosuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille pysyi talousarviossa.

 

 

Sopimusohjauksen kehittäminen

 

Talousohjelmassa yhtenä sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena vuodelle 2009 oli sopimusohjauksen kehittäminen, tilaajan ja tuottajan roolin eriyttäminen ja ydinprosessien kautta optimaalisen palvelurakenteen määrittäminen. Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 (RVS) on myös asetettu tavoitteeksi aitoon tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen. Aidossa tilaaja-tuottajamallissa tilaajan ja tuottajan roolit on hallinnollisesti eriytetty toisistaan. Tilaajayksikkö määrittää ostettavan palvelun ja sen laadun sekä järjestää tarjouskilpailun. Palvelun tuottaja, jonka palvelu on kokonaistaloudellisesti edullisin, saa tilauksen. Toisaalta tuottajalla pitää olla mahdollisuus muun muassa toiminnan sopeuttamiseen ja oikeus vastata itsenäisesti palvelujen tuotannosta sopimuksen solmimisen jälkeen.

 

Sopimusohjaus eli ns. sisäinen tilaaja-tuottaja -malli on ollut käytössä Sosiaali- ja terveystoimessa vuoden 2009 alusta. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että ”Turun mallista” on muodostumassa eräänlainen välimuoto aidon tilaaja-tuottaja -mallin ja perinteisen hierarkkisen linjaorganisaation välillä. Tämä on luonnollinen kehityssuunta, sillä toteutettava toimintamalli on rakennettava kunnan omiin olosuhteisiin ja toimintakulttuurin sopivaksi. Turussa tilaajan ja tuottajan suhde perustuu kumppanuuteen, ei kilpailuttamiseen oikeudellisessa mielessä. Tilaajaa ja tuottajaa ei ole eriytetty yhtä voimakkaasti kuin varsinaisessa tilaaja-tuottaja -mallissa, ja osapuolet yhteistoiminnassa suunnittelevat tarvittavan palvelutuotannon sekä sopivat kehittämistoimista ja resursseista.

 

Talousarvio vuodelle 2009 on laadittu ja sitä on seurattu linjaorganisaatiolle tyypillisesti tulosaluetasolla. Eri ydinprosessien osuus resurssien käytöstä on arvioitu jälkikäteen, sillä nykyisin käytössä olevat tietojärjestelmät eivät tue ydinprosessinäkökulmaa. Tulosalueiden tarjoamien palveluiden tuotteistus oli vuonna 2009 osittain keskeneräistä, jolloin tilaaja-tuottaja -mallille tyypillistä aitoa vertailutilannetta ostopalvelujen ja oman tuotannon välille ei ole päässyt syntymään.

 

Epävarmuutta aiheuttaa erityisesti se, hupenevatko tuottamisesta saadut säästöt sopimusten hallinnointiin. On liian aikaista sanoa, kattavatko toiminnan läpinäkyvyyden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisen kautta saadut hyödyt sopimusohjausjärjestelmän kustannukset. Sopimusohjauksen käyttöönotto ja seuranta on vaatinut huomattavia resursseja sosiaali- ja terveystoimen tutkimus- ja kehitysyksiköltä, talousosastolta sekä tulosalueiden hallintohenkilökunnalta. Potentiaalisten hyötyjen saavuttamiseksi sosiaali- ja terveystoimen tulisi ratkaista nopeasti sopimusohjaukseen ja ydinprosessinäkökulmaan liittyvät tuotteistus- ja tietojärjestelmäongelmat. Tarkastuslautakunta on käsitellyt tarkemmin sopimusohjausta ja sen kehittämisalueita raportissaan 1:2010.

 

 

2.5 Hallinnon tuottavuuden parantaminen

 

Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2008 § 160 kohdalla käsitellessään Turun kaupungin talousohjelmaa ja omistajapolitiikkaa muun muassa, että Turun kaupungin talousohjelmaluonnos huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa.

 

Kaupunginvaltuuston esittelytekstissä todetaan muun muassa, että talousohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden ohella tulee selvittää mahdollisuudet ja tarvittavat toimenpiteet hallinnon tuottavuuden parantamiseksi. Esittelytekstissä todetaan lisäksi, että tulee arvioida, miten voimavaroja voidaan suunnata nykyistä tehokkaammin muun muassa isojen hankkeiden valmisteluun. Vastuuhenkilöksi on todettu kansliapäällikkö.

 

Toimeksiantoa suorittamaan valittu työryhmä julkaisi 14.4.2009 Turun kaupungin hallinnon tuottavuuden parantamishanketyöryhmän raporttinsa.

Tässä joitakin poimintoja raportista:

 

 

Hallinnon ja hallintopalvelujen keventäminen tavoitteena

 

Tavoitteeksi tulisi asettaa hallinnon ja hallintoon liittyvien palvelujen merkittävä keventäminen 15 - 20 %:lla nykyhetkeen verrattuna seuraavan viiden vuoden aikana. Keventäminen edellyttää hallinnon ja hallinnon tukipalvelujen prosessien kriittistä läpikäyntiä sekä yksinkertaistamista ja pelkistämistä.

 

 

Henkilöstön osaamispankki

 

Henkilöstön osaamisesta pitäisi kerätä osaamistietopankki. Työjärjestelyjen ja osaamistietopankin hyödyntämisen avulla voitaisiin vähentää ulkoisien asiantuntijapalveluiden hankintaa. Nykyisessä tilanteessa joissain tapauksissa ulkoisia konsultointipalveluja hankitaan siitä huolimatta, että kaupungin organisaatioon on palkattu henkilö kyseistä tehtävää varten. Sisäisen konsultointiajattelun tavoitteena on saada henkilöstön osaaminen ja työaika nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

 

 

Kustannustietoisuuden parantaminen

 

Kunnan tehtäviä ja velvollisuuksia koskevassa sääntelyssä erotellaan palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen. Järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen sekä sen tuottamisen edellyttämä menettelytapa on eroteltavissa toisistaan, tuotettiinpa palvelu kunnan omana toimintana tai ostopalveluna.

 

Kaupungin sisäisen laskennan järjestelmät eivät tällä hetkellä riittävästi tue palvelujen kustannustehokasta järjestämistä ja asiaa kehitetään parhaillaan Alfa-hankkeen puitteissa. Nykyisessä tilanteessa ja käytettävissä olevillakin tiedoilla on mahdollista lisätä sisäisellä koulutuksella päätöksiä tekevien viranhaltijoiden kustannustietoisuutta ja kustannusten ja tuloksellisen toiminnan hallintaan liittyvää osaamista. Osaamisen kehittämisen lisäksi tulee sisäisellä koulutuksella panostaa asenteisiin perusteettomien kustannusten karsimiseksi.

 

Erityisesti keskushallintoa koskevia, mutta myös yleisesti sovellettavia asioita:

 

·matriisiorganisaatio

 

Koska nykyinen vastuualueiden, palvelukeskusten ja muiden yksiköiden muodostama keskushallinnon kokonaisuus on johtanut aiempaa vähäisempään tiedonkulkuun ja toiminnan ”siiloutumiseen” entisestään, tulisi keskushallinnosta muodostaa matriisiorganisaatio, jossa päätöksentekoketjut on optimoitu sekä toimivalta ja -vastuu keskitetty ao. yksikköön. Sektorijohdon ja vastuualueiden tehtävät ja vastuu tulee määritellä uudelleen tässä yhteydessä. Vastuualueiden tehtävänä on vastata kaupunginjohtajalle niille määritellyistä tehtävistä ja toisaalta tukea asiantuntemuksella kaupungin johtoa johtamistehtävässä.

 

·työprosessien ja hallinnollisen vastuualueorganisaation tarkistaminen

 

Kaikkien yksiköiden toiminnot sekä toimintaprosessit on kartoitettu tarkoituksenmukaisten, taloudellisten ja yhtenäisten toimintaprosessien kehittämiseksi. Vastuu tarkastelusta oli yksiköiden johtajilla. Tämän lisäksi toimintoprosessit käydään läpi nykyiset organisaatiorajat ylittävänä kokonaistarkasteluna. Tarkastelu laajennetaan hankkeen jatkona keskushallinnon ja hallintokuntien välisiin prosesseihin.

 

Lähtökohtana on konkreettisten tehostamiskohteiden osoittaminen työprosesseista/ työtehtävistä siten, että toiminnan tuottavuus paranee selkeästi nykyisestään joko työsuoritteilla tai euroilla mitattuna.

 

·resurssien joustava hyödyntäminen ja työmenetelmien kehittäminen

 

Matriisiorganisaatioon siirtymisen lisäksi tehostetaan toimintaa nykyisestään siten, että vastuualueiden, sisäisen tarkastuksen ja Turun seudun kehittämiskeskuksen henkilöstöä koskevat hallinnolliset asiat käsitellään kokonaisuutena. Henkilöstön osaaminen on tällöin keskushallinnon päätehtävien sekä toimeksiantajana olevan johdon palvelutarpeiden perusteella kohdistettavissa nykyistä tehokkaammin ja joustavammin kulloinkin tarvittaviin palvelutehtäviin.

 

Turun kaupungin hallinnon tuottavuuden parantamishanketyöryhmän raportti on byrokraattiselta kuulostavasta nimestään huolimatta rohkaisevaa ja mielenkiintoista luettavaa. Jatkotyön kannalta tärkeä on myös Valtiontalouden tarkastusviraston tuore julkaisu Tuottavuusohjelman valmistelu ja johtaminen (207/2010).

 

Työtä hallinnon tuottavuuden parantamiseksi keskushallinnossa ja koko kaupunkiorganisaatiossa on ehdottomasti jatkettava; se ei saa päättyä projektin päättymiseen. Tämä työ ei ole ainoastaan tarpeellista, vaan myös välttämätöntä tulevien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

 

 

2.6 Kestävän kehityksen näkökulma

 

 

Kestävän kehityksen ohjelman päivitys

 

Kaupunginvaltuusto on 29.8.2005 hyväksynyt Kestävän kehityksen ohjelman. Tähän sisältyvässä toimintaohjelmassa vuosille 2005 - 2008 määritellään kahdeksan päätavoitetta kestävän kehityksen eri osa-alueille (ks. taulukko 12). Kestävää kehitystä on tarkasteltu ohjelmassa ekologisesta, taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Hyväksyessään ohjelman valtuusto on myös päättänyt, että ohjelmaa päivitetään valtuustokausittain.

 

Turun kaupungin valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 todetaan, että ryhmien välinen sopimus toimii lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville muille strategioille ja ohjelmille. Ryhmien välisen sopimuksen (RVS) 2009 - 2012 tavoitteet ja toimenpiteet toimeenpannaan Turku-sopimuksella. Se koostuu kaupunginvaltuustossa hyväksyttävistä, valtuustokautta koskevista toimeenpano-ohjelmista.

 

Kaupunginjohtajan esittelyssä valtuustokauden 2009 - 2012 aikana laadittavista ohjelmista (kv 9.3.2009 § 78) todetaan: ”Ohjelmakokonaisuus on koottu siten, että se ottaa huomioon kestävän kehityksen kaikki osa-alueet; ympäristön - väestön sosioekonomisen kehityksen sekä talouden näkökulmat. Ohjelmarakenne tukee kaupunginvaltuuston tekemää päätöstä kestävän kehityksen mukaisesta budjetoinnista. Koko ohjelmakokonaisuuden ohjaavana näkemyksenä on ”Kestävästi kehittyvä - tasapainoinen Turku”.”

 

Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu tapahtunutta strategian päivitystä kestävän kehityksen osalta. Tehtyjä päivityksiä on löydettävissä valtuuston hyväksymissä ohjelmissa 2009 - 2012, mutta niiden vertaaminen ja kohdentaminen suhteessa aiemman Kestävän kehityksen toimintaohjelman päätavoitteisiin on haasteellista ja tulkintakysymys.

Tähdellä (*) merkityt tavoitteet ovat Ilmasto- ja ympäristöpoliittisesta ohjelmasta 2009 - 2013 (kv 26.10.2009 § 239).

 

Taulukko 12. Turun kestävän kehityksen ohjelman päivitys

 

Turku-sopimuksen lähtökohdaksi otettu kestävän kehityksen tavoitteiden omaksuminen läpäisyperiaatteella koko ohjelmakokonaisuuteen vie asioita lähemmäs kaikkien sektoreiden toimijoita. Onnistumisen mahdollisuudet ovat sitä paremmat, mitä laajemmin pystytään lisäämään kestävään kehitykseen sitoutumista, vastuullisuutta ja osaamista. Integrointi ohjelmiin, tavoitteisiin ja kaupungin jokapäiväiseen toimintaan on varmasti oleellinen edistysaskel tavoitteeksi asetettuun kestävän kehityksen suuntaan.

 

Kestävän kehityksen seurannalle ja raportoinnille Turku-sopimuksen laaja ohjelmakokonaisuus luo uudenlaisia haasteita. Kokonaiskuvan saaminen siitä, kuinka kestävän kehityksen näkökulma on mukana tavoitteissa ja toiminnassa eri sektoreilla, on hyvin hankala tehtävä. Ovatko päätöksentekijät konkreettisessa päätöstilanteessa harkinneet asiaa myös kestävän kehityksen näkökulmasta?

 

Kestävän kehityksen raportti on toistaiseksi ollut keskeinen seurannan väline. Siinä käytettyjä seurannan mittareita on kehitetty sekä kaupungin omin toimin että yhteistyössä ns. kuutoskaupunkien (Suomen kuusi suurinta kaupunkia) kanssa. Viimeisin raportti käsittelee vuotta 2008. Tehtyjen päätösten mukaan tavoitteena on, että jatkossa kestävän kehityksen budjetointia toteuttamalla raportoinnin painopiste siirtyisi ta­lousarvio-/tilinpäätösprosessiin. Suurelta osin raportointi voidaan tehdä sähköisesti.

 

Puhuttaessa kestävästä kehityksestä tulevat helposti ensimmäisenä mieleen ympäristöasiat. Ne ovat tärkeitä, mutta tulisi muistaa huomioida sekä tavoitteissa että raportoinnissa myös toiminnan taloudelliset ja sosiaaliskulttuuriset vaikutukset (esim. kaupungin yhteiskuntavastuu).

 

Tarkastuslautakunnan mielestä valittu kokonaisvaltainen, laaja-alainen kestävän kehityksen tavoite Turku-sopimuksessa on haastava. Se edellyttää kaikilla tasoilla aitoa sitoutumista tavoitteeseen. Kestävän kehitystä ei ole varaa jättää vain ohjelmien sanahelinäksi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kestävän kehityksen budjetointi on tulevaisuuden

suunnittelua siten, että otetaan huomioon toimintojen

talous-, ympäristö- ja sosiaaliskulttuuriset vaikutukset

nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta.

 

 

 

 

 

 

Kestävän kehityksen budjetointi

 

Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Omat elintavat on kyettävä sopeuttamaan luonnon kantokykyyn. Oleellista on nähdä asiat pitkäjänteisesti eikä vain oman aikamme lyhyen tähtäimen intresseistä käsin.

 

Kestävän kehityksen budjetointi on tulevaisuuden suunnittelua siten, että otetaan huomioon toimintojen talous-, ympäristö- ja sosiaaliskulttuuriset vaikutukset nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta. Kestävän kehityksen budjetointia voidaan kuvata niin, että vastaavasti kuin taloudellisia niukkoja resursseja jaetaan ja säädellään talousarviolla, kestävän kehityksen budjetti käsittelee niukkoja luonnonvaroja, ympäristöä sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää elämää. Kestävän kehityksen budjetti ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti alueen kaikki resurssit.

 

Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2007, että Turussa siirrytään kestävän kehityksen budjetointiin siten, että kestävän kehityksen ohjelma ja ympäristötilinpäätös yhdistetään budjettiprosessiin. Ryhmien välinen sopimus linjaa, että kevään 2009 aikana selvitetään mahdollisuus siirtyä kestävän kehityksen budjetointiin vuonna 2010.

 

Tavoitteena on ollut, että kestävän kehityksen asiat otetaan mukaan vuosittaiseen talousarvion valmisteluun sekä vastaavasti tilinpäätöksen käsittelyprosessiin.

 

Kestävän kehityksen budjetointi ei korvaa eikä teknisesti muuta varsinaista taloudellista budjettia ja budjettiprosessia, vaan luo sen yhteyteen aikataulultaan synkronoidun prosessin, jonka puitteissa asetetaan tavoitteita, seurataan ja hallitaan kaupungin vaikutuksia ympäristöön ja kestävään kehitykseen.

 

Talousarvion 2009 sekä taloussuunnitelman 2009 - 2011 valmistelua koskevissa teknisissä ohjeissa esitettiin kolme yleisempää kestävän kehityksen teemaa ja esimerkkejä tavoitteista ja sitoumuksista, joiden osalta hallintokuntia ja liikelaitoksia pyydettiin määrittelemään omia tavoitteita ja toimia vuodelle 2009:

•Ilmastonmuutos

•Turusta tuleva Itämeren kuormitus vähenee jatkuvasti

•Kaupungin yhteiskuntavastuu

 

Hallintokunnat ja liikelaitokset ovat sisällyttäneet talousarvioonsa teemoihin liittyviä tavoitteita vaihtelevasti, soveltuvin osin toimialastaan ja toimintansa luonteesta riippuen.

 

Ilmastonmuutos -teemaan liittyy esimerkiksi palveluverkon kehittäminen, jota on tarkasteltu edellä kappaleessa 2.1.

 

Vuoden 2011 talousarvion valmistelussa kestävän kehityksen budjetointiin on aiempaa paremmat edellytykset. Kaupunginjohtaja on asettanut työryhmän (kj 12.4.2010 § 112), jonka tehtävänä on koordinoida Turun kaupungin Ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009 - 2013 toimeenpanoa ja seurantaa sekä tarvittaessa valmistella toimeenpanon ja seurannan kehittämiseen liittyviä aloitteita. Tämä työryhmä tukee asiantuntijafoorumin roolissa RVS:n sisältämän kestävän kehityksen mukaisen budjetoinnin toimeenpanoa. Tuota tukea varmasti tarvitaankin; kestävän kehityksen budjetointi on toistaiseksi aika tuntematonta niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille.

 

Työryhmän toimesta on jo tehty valmistelua tukevaa ohjeistusta. Alla esimerkki/ luonnos kestävän kehityksen budjetointikohteesta:

 

 

 

Asian kehittely on edennyt ja Turku onkin alan edelläkävijöitä Suomessa. Haasteena säilyy kestävän kehityksen kokonaisvaltainen soveltaminen; kuten sosiaalinen kestävän kehityksen näkökulma. Tässä suhteessa esimerkiksi ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää ja voi tuottaa merkittäviä säästöjä pitkällä tähtäimellä tulevissa kuluissa.

 

Tarkastuslautakunta pitää merkittävänä, että Turun kaupunki on tehnyt työtä kestävän kehityksen edistämiseksi. Haasteet kokonaisvaltaisten kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunkikonsernin kaikilla tahoilla ovat silti edelleen suuria ja vaativat määrätietoista työtä ja sitoutumista.

 

3 Kaupungin sisäinen valvonta, riskienhallinta ja

konsernivalvonta

 

Tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa.

 

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 18.6.2008 julkaiseman, kuntia sitovan yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen tulee antaa osana tilinpäätöksen toimintakertomusta oma selontekonsa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä.

 

 

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

 

Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa esittää olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa. Olennaisia asioita ovat muun muassa kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset, taloudellinen kehitys, olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa, kunnan henkilöstö sekä arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista.

 

Yleisohjeen mukaan vastuuvapauden myöntämisen kannalta hallinnon osalta on perusteltua esittää tilivelvolliset toimielimet sekä tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat.

 

Turun kaupungin tilinpäätöksessä tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu talousarvion toteutumista käsittelevässä osiossa kunkin toimielimen kohdalla. Kaupunginhallituksen osalta tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kaupunginjohtaja sekä apulaiskaupunginjohtajat oman toimialansa osalta.

 

Yleisohjeen mukaan kunnan henkilöstön osalta toimintakertomuksessa on suositeltavaa esittää henkilöstöä koskevat tunnusluvut päättyneeltä ja sitä edeltäneeltä tai kahdelta edeltäneeltä tilikaudelta.

 

Turun kaupungin toimintakertomuksessa vertailuluvut työvoiman käytöstä ja muutoksesta on esitetty päättyneeltä (2009) ja sitä edeltäneeltä tilikaudelta (2008). Toimintakertomuksessa 2009 esitetyt tiedot vuoden 2008 työvoiman käytöstä eivät ole yhteneväiset vuoden 2008 toimintakertomuksessa esitettyjen lukujen kanssa. Työvoiman käytön laskentatapaa tai siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ei ole esitetty toimintakertomuksessa. Esimerkiksi ”Yl.hallinto ja järj.toimi” osalta toimintakertomuksissa vuonna 2009 ja 2008 esitetyt luvut vuoden 2008 työvoiman käytöstä poikkeavat toisistaan:

- toimintakertomus 2009: työvoiman määrä 2008 1064,7 ja osuus

työvoimasta 8 %

- toimintakertomus 2008: työvoiman määrä 2008 1507,9 ja osuus

työvoimasta 11 %

 

Työvoiman käytön ja siinä tapahtuvien muutosten seuraamiseksi tulee raportointiperusteiden olla selkeät ja raportoinnin luotettavaa. Mikäli laskenta- tai raportointiperusteissa tapahtuu muutoksia eri vuosien välillä, tulee nämä ilmoittaa.

 

Toimintakertomuksessa on esitetty yleisohjeen mukaisesti arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä. Esitetyt toiminnalliset riskit ovat pääosin samoja kuin vuonna 2008: henkilöstön saatavuus ja osaaminen, tietojärjestelmien toimivuus ja suhdannevaihtelut. Vuoden 2009 toimintakertomuksessa uutena riskialueena on nähty myös palvelutuotannon turvaaminen.

 

Henkilöstön saatavuus ja osaaminen on pysynyt mainittavien riskien joukossa huolimatta siitä, että vuoden 2008 aikana on raportoitu tehdyn virastoissa ja laitoksissa virastotasoiset osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmat, työhyvinvointiohjelmat ja rekrytointisuunnitelmat.

 

Riskinä nähdään myös tietojärjestelmien toimivuus ja suhdannevaihtelut. Näillä molemmilla todetaan olevan vaikutus palvelutoimintaan. Riskitilanteita voivat synnyttää tulopohjan pettäminen, kustannusten ennakoimattomat muutokset sekä lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet.

 

 

Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä

 

Yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Yleisohjeen mukaan sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus.

 

Tilintarkastajan on tilintarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty.

 

Vuoden 2009 toimintakertomuksessa todetaan, että kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin sisäisen valvonnan yleisohjeen tammikuussa 2009. Edelleen selonteon mukaan suuri osa kaupungin virastoista ja laitoksista on hyväksynyt omat riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan suunnitelmansa. Selonteossa todetaan, että ohjeistuksen tasolla sisäinen valvonta on vastuutettu selkeästi, mutta käytännössä sisäisessä valvonnassa on havaittavissa selkeitä kehittämistarpeita.

 

Tilintarkastajan vuodelta 2009 laatimassa tilintarkastuskertomuksessa todetaan kuitenkin, että ”tilintarkastuksessa ei ole ilmennyt olennaisia puutteita sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisessä”.

 

Myös tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti. Tilintarkastuskertomuksen mukaan ”kaupungin hallintoa on hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti lukuun ottamatta sitovien nettomäärärahojen ylityksiä ja liikeylijäämätavoitteiden alituksia”. Suurimmat poikkeamat on mainittu tilintarkastuskertomuksessa.

 

Toimintakertomuksen mukaan sääntöjä, määräyksiä ja päätöksiä on noudatettu pääosin asianmukaisesti.

 

Toimintakertomuksessa esitetään selonteko myös tavoitteiden toteutumisesta sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyydestä ja luotettavuudesta. Selonteossa todetaan, että kaupunginhallituksen yleisiin tehtäviin kuuluu vastata organisaation tuloksellisesta toiminnasta sekä seurata kaupunginvaltuuston asettamien tulostavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa täsmentää tavoitteiden asettelua.

 

Turun kaupungin vuoden 2009 talousarviossa ja vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelmassa todetaan, että vuosien 2009 - 2011 taloussuunnitelman tulee perustua vielä vanhalle, valtuuston 2.5.2005 hyväksymälle Turku-strategialle. Edelleen todetaan, että ”strategia luo lähtökohdat kaupungin kehittämistyölle ja taloudellisten voimavarojen suuntaamiselle. Strategiseen painopisteeseen: Kilpailukykyä ja kestävää kehitystä on kirjattu vaatimus kaupungin tasapainoisesta taloudesta”.

 

Kaupunginhallituksen osalta on tavoitetasoja vuodelle 2009 esitetty Turku-strategian tasapainotetun tuloskortiston (BSC-kortisto) mukaisella mallilla. Kortistossa vastuutahoksi eri tavoitealueiden osalta on nimetty joko kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja.

 

Vuoden 2009 tilinpäätöksessä todetaan kaupunginhallituksen osalta, että tasapainotetun tuloskortiston tuloksia seurataan vuositasolla tilinpäätösraportoinnin yhteydessä. Tuloskortiston vuoden 2009 tuloksista ei ole tilinpäätöksessä raportoitu kaupunginhallituksen kohdalla.

 

Yleisohjeen mukaan riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelyjä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kunnan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi.

 

Toimintakertomuksessa on todettu, että kansliapäällikön päätöksellä on vuoden 2010 alussa päivitetty riskienhallintaopas. Toimintakertomuksessa todetulla tavalla kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin riskienhallinnan ja vakuuttamisen periaatteita. Riskienhallinnan periaatteista tulee päättää kaupunginhallituksessa. Toimintakertomuksessa on todettu, että riskienhallinnan selkeä vastuutus edellyttänee vielä muun muassa kaupungin johto- ja toimintasääntöjen tarkentamista. Kaupunginhallituksen johtosääntö ja keskushallinnon toimintasääntö on vasta päivitetty - nähtäväksi jää, onko riskienhallinnan vastuutus säännöissä riittävästi selkiytynyt.

 

Riskien osalta toimintakertomuksessa ei esitellä tarkemmin, mitkä ovat kaupungin suurimmat riskit. Selonteossa todetaan, että ”muita kuin tilinpäätöksestä ilmeneviä riskejä ei vuodelta 2009 ole tiedossa”. Tilinpäätösasiakirja on kokonaisuudessaan 261-sivuinen, joten riskien löytäminen sieltä on haasteellista.

 

 

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

 

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty. Kunnanhallituksen on tehtävä selkoa, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten konsernivalvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnitelmakaudella.

 

Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja tai pormestari sekä muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset.

 

Toimintakertomuksessa todetaan, että konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, saatu tieto on luotettavaa, sääntöjä noudatetaan, omaisuus on turvattu ja resurssit ovat tehokkaassa käytössä.

 

Selonteossa käsitellään toimivallan- ja vastuunjakoa konserniohjauksessa, ohjeiden antoa kaupungin edustajille tytäryhteisöissä sekä konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskevaa arviointia. Lisäksi selonteossa käsitellään tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia. Selonteossa on myös käsitelty keskitettyjen konsernitoimintojen käyttöä ja riskienhallintajärjestelmien toimivuutta konserniyhteisöissä.

 

Konsernivalvonnan kehittyminen vuosien 2008 ja 2009 selontekojen perusteella:

 

 

1.Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

 

-2008: Konserniohjauksen ja omistajapolitiikan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja asia on vireillä keskushallinnossa.

 

-2009: Kaupunginhallitus hyväksyi uudet konserniohjeet tammikuussa 2010.

 

2.Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi

 

-2008: Turku -strategiaa päivitettäessä on tarkoituksena pyrkiä muodostamaan yksinkertainen ja selkeä ohjeisto, jolloin ohjeistolla tulisi myös olemaan nykyistä parempi ohjausvaikutus kaupungin toimintaan. Tytäryhteisöt ovat huomioineet valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksymät tavoitteet toiminnassaan. Tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuus ja tavoitteiden asettamistapa tulee huo-mioitavaksi konserniohjauksen kehittämistyössä.

 

-2009: Tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuutta, asettamistapaa tai kehittymistä ei ole esitelty.

 

3.
Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi

 

-2008: Tytäryhteisöt asettavat itse omat tavoitteensa ja mittarinsa, jotka ovat usein vuositason mittareita. Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata vasta tilikauden päätyttyä. Toiminnan ja talouden seurantaraportointia ollaan kehittämässä.

 

-2009: Selonteossa todetaan, että konserniyhteisöjen tuloksellisuutta seurataan ja analysoidaan niiden oman raportoinnin avulla. Lisäksi todetaan, että talouden vastuualue huolehtii talouden seurannasta ja johdon raportoinnista. Raportoinnin sisällöstä tai merkityksestä konsernivalvonnan ja -ohjauksen näkökulmasta ei ole esitetty selvitystä.

 

4.Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä

 

-2008: Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ei ole ohjeistettu konsernitasolla, olennaisia tiedossa olevia riskejä tytäryhteisöjen osalta ei ole toistaiseksi toteutunut. Konsernin riskienhallinnan ja sen seurannan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja molempia tullaan kehittämään.

 

-2009: Tytäryhteisöissä on tehty riskikartoituksia vaihtelevasti ja niiden riskienhallinnassa on vielä kehitettävää. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ja sen seuranta on selonteon mukaan vastuutettu selkeästi ja sitä kehitetään edelleen. Selonteossa ei ole esitetty, miten konsernin riskienhallinta ja seuranta on käytännössä kehittynyt tai tulee kehittymään uuden konserniohjeen myötä.

 

 

 

4 Allekirjoitukset

 

 

 

 

                Turussa 27.5.2010

 

 

 

 

 

 

                Martti Wallasvaara

 

                Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

 

 

 

 

 

 

 

 

LIITTEET

 

 

Liite 1 Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

 

Liite 2 Kaupunginvaltuuston päättämät talousarviomuutokset vuonna 2009

 

Liite 3 Palveluverkko ja toimitilat -tavoitteisiin liittyvä päätöksenteko

 

 

 

 

Liite 1 Turun kaupungin hallinnon ja talouden tarkastus

 

Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja toiminta

 

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Lautakunta tuottaa kaupungin strategisen johtamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi luotettavaa ja olennaista arviointitietoa valtuustolle, muille päätöksentekijöille, kuntalaisille, ympäröivälle yhteiskunnalle ja kaupungin henkilöstölle sekä arvioi valtuuston asettamien strategisten tavoitteiden ja talousarviotavoitteiden toteutumista, toiminnan tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

 

Tarkastuslautakunnan tehtäviin ovat vaikuttaneet kuntalain muutokset koskien kunnan talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpiteiden riittävyyden arviointia, koko kuntakonsernin tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamista. Tarkastuslautakunnan tehtäväkenttään ovat vaikuttaneet myös kuntien toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus, sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisen haasteet.

 

Tarkastuslautakunta on vastannut Turku-strategian painopisteisiin tarkastuslautakunnan arviointi- ja tarkastusstrategian mukaisella kolmella painopistealueella, jotka ovat olleet:

 

- arviointi- ja tarkastustoiminnan tuloksellisuus

 

- kaupungin strategiajohtamisen arviointi ja tukeminen

 

- konsernin toimintaa ja taloutta koskevan tiedon luotettavuus.

 

Tarkastuslautakuntaan on hallinnon ja talouden tarkastuksen johtosäännön mukaan kuulunut 13 jäsentä, joista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan oli oltava valtuutettuja. Kaupunginvaltuusto päätti 26.1.2009 hallinnon ja talouden tarkastuksen johtosäännön 3 §:n ensimmäisen lauseen muuttamisesta siten, että kaupunginvaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan seitsemän (7) jäsentä, joista yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Em. muutos astui voimaan heti ja sitä toteutettiin ensimmäisen kerran toimikauden 2009 - 2012 tarkastuslautakunnan valitsemisessa.

 

Kevätkaudella 2009 on toiminut yhtäaikaisesti kaksi tarkastuslautakuntaa. Vuosille 2005 - 2008 valitun tarkastuslautakunnan tehtävä jatkui toimikauden viimeisen tilikauden eli vuotta 2008 koskevan arvioinnin suorittamista varten. Kaupunginvaltuuston 26.1.2009 § 7 valitsema toimikauden 2009 - 2012 tarkastuslautakunta on aloittanut toimintansa järjestäytymällä 19.3.2009.

 

 

Toimikauden 2005 - 2008 tarkastuslautakunnan jäseninä ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään ovat toimineet:

 

Jäsenet:	Varajäsenet:
Haapala Maija-Liisa, perushoitaja	Turunen-Annunen Anja, toimistotyöntekijä
Heinonen Risto, liikenneneuvos	Anttikoski Esko, myyntipäällikkö
Hongisto Markku, suunnittelija	Salminen Jarto, varastotyöntekijä
Johansson Hans, järjestösihteeri	Häggman Bengt, VTM
Korhonen Heikki, taloussuunnittelija, KTM	Salin Birgit, hum.kand.
Laine Kristiina, ylitarkastaja, FM	Simander Riitta, taloussihteeri
Laitinen Marjukka, toimittaja	Markkola Kirsi, fysioterapeutti
Nummelin Anu, KTM	Raaska Annika, valt. yo
Partanen Simo, varatuomari	Virtanen Harri, keittiömestari
Puhakka Matti, diplomikauppias	Kallioniemi Taisto, lehtori
Sarlund Katri, biol. ja maant. opettaja	Lintula Samuli, kauppat. yo
Syväkari Ulla, toimistonhoitaja	Helin Raija, hitsaaja
Talvitie Heikki, isännöitsijä	Laatta Kimmo, myyntipäällikkö

 

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut biologian ja maantiedon opettaja Katri Sarlund ja varapuheenjohtajana isännöitsijä Heikki Talvitie. Kevätkauden 2009 puheenjohtajan tehtäviä hoiti Heikki Talvitie Katri Sarlundin siirryttyä kaupunginhallitukseen.

 

Tarkastuslautakunnan valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä on toiminut revisiotoimisto.

 

Toimikauden 2009 - 2012 tarkastuslautakunnan jäseninä, heidän varajäseninään, puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana ovat valtuuston päätöksen mukaisesti toimineet:

 

 

Jäsenet:	Varajäsenet:
Eloranta, Eeva-Johanna, FM, VTM	Nieminen Eija, kauppias
Johansson Hans, järjestösihteeri	Fellman Inger, controller
Koskivaara Eija, KTT, tutkijatohtori,	Korhonen Pentti, everstiluutnantti
Lindholm Lasse, KTM, yhteyspäällikkö	Laine Kristiina, FM, ylitarkastaja
Sjöholm Jelena, ekonomisti/yrittäjä	Herranen Jari, kirjastosihteeri
Wallasvaara Martti, toimitusjohtaja	Leka Minna, projektisihteeri
Yrttiaho Johannes, tiedottaja	Blomqvist Seppo, KTM, ekonomi
Puheenjohtaja Wallasvaara Martti
Varapuheenjohtaja Lindholm Lasse

 

Tarkastuslautakunnan valmistelu- ja täytäntöönpanoyksikkönä on toiminut revisiotoimisto.

 

Toimikauden 2005 - 2008 tarkastuslautakunta kokoontui kevätkaudella 2009 yhteensä 8 kertaa. Kokouksissa on kuultu ympäristötoimenjohtajaa kestävän kehityksen asioista ja kaupunginjohtajaa Turun kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksestä, Turku-strategian sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008. Tarkastuslautakunnalle 15.4.2009 järjestetyssä vuoden 2008 arvioinnin valmisteluun liittyvässä seminaaripäivässä on kuultu kaupungin muuta johtoa, talousjohtoa ja henkilöstöjohtoa vuotta 2008 koskevista asioista. Toukokuussa 2009 tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008. Kaupungin vuoden 2008 tilinpäätös, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja tilintarkastajan tilintarkastuskertomus käsiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.6.2009.

 

Toimintavuonna valmistunut arviointiprojektin raportti Kehittäminen ja projektitoiminta Turussa on käsitelty kaupunginvaltuustossa 9.3.2009.

 

Toimikauden 2009 - 2012 tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2009 aikana yhteensä 10 kertaa. Tarkastuslautakunta valmisteli 9.4.2009 mennessä esityksen valtuustolle Turun kaupungin tilintarkastajan valitsemiseksi vuosiksi 2009 - 2012. Valtuusto päätti 20.4.2009 valita Turun kaupungin tilintarkastajaksi vuosiksi 2009 - 2012 PwC Julkistarkastus Oy:n.

 

Toimintavuoden syksyllä on aloitettu arviointiprojekti, jota varten perustettiin tarkastuslautakunnan jäsenistä koostuva toimikunta. Toimikunta kokoontui syksyllä 15 kertaa ja suoritti niissä yhteensä 18 haastattelua. Arviointiprojektin raportti Turun kaupungin talousarvioprosessin arviointi ja kehittäminen 2010 - Case sosiaali- ja terveystoimi valmistui keväällä 2010 ja esiteltiin valtuustolle 10.5.2010.

 

 

Tilintarkastaja ja tilintarkastuksen toteutus

 

Turun kaupungin tilintarkastajana valtuustokaudella 2005 - 2008 on toiminut JHTT -yhteisö PwC Julkistarkastus Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT, JHTT Tomi Moisio.

 

Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudeksi 2009 - 2012 kaupunginvaltuusto valitsi tarkastuslautakunnan valmistelun perusteella uudelleen JHTT -yhteisö PwC Julkistarkastus Oy:n. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimii JHTT Irma Högman.

 

Tilintarkastaja on raportoinut tarkastuslautakunnalle tarkastustyön etenemisestä vuosisuunnitelman ja valtuustokaudelle laaditun tarkastussuunnitelman mukaisesti. Kirjalliset raportit on lautakunnan toimesta lähetetty edelleen kaupunginhallitukselle.

 

Tilintarkastuskertomusta vuodelta 2009 on käsitelty tarkastuslautakunnassa 29.4.2010 ja 27.5.2010.

Liite 2 Kaupunginvaltuuston päättämät talousarviomuutokset vuonna 2009

 

 

Päätös	Muutokset vuoden 2009 talousarvioon
Kv 30.3.2009 § 97 Lisätalousarvio vuodelle 2009 sekä muutokset ta­loussuunnitelmavuosiin 2010 ja 2011 (Kj)	Tiivistelmä: Talouden taantumasta johtuen Turun verotulot tulevat ennusteiden mukaan alittumaan yhteensä n. 38 milj. euroa kuluvan vuoden talousarvioon merkitystä verokertymästä. Verotulojen vajauksen johdosta kaupunginvaltuustolle esitetään määrärahoja vähentävän lisätalousarvion hyväksymistä. Ehdotuksen mukaan hallintokuntien määrärahoista esitetään vähennettäväksi yhteensä 35,9 milj. euroa. Lisäksi korkomenoja esitetään korkotason alenemisen johdosta vähennettäväksi 4,0 milj. euroa. Em. muutokset aiheuttavat muutoksia myös vuosien 2010 ja 2011 taloussuunnitelmaan.   Kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2009 talousarviota ja vuosien 2010 ja 2011 taloussuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:   Käyttötalous   - että talousarvion käyttötaloutta muutetaan hallintokunnittain seuraavasti:   Kaupunginhallitus:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha Me 121 766 382 -5 535 000 116 231 382 josta erikseen sitovana 1 04 18 47 Turun kiinteistöliikelaitokselle luovutetun omaisuuden ylläpito (Kh) Me 27 800 000 - 1 735 000 26 065 000   Peruspalvelulautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha Me 633 354 885 -15 230 552 618 124 333   Liikuntalautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha Me 17 660 616 -286 971 17 373 645   Nuorisolautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha/ tuloarvio Tu 1 333 650 - 24 000 1 309 650 Me 10 221 226 -171 766 10 049 460   Kulttuurilautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha Me 35 935 216 -1 062 474 34 872 742   Opetuslautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha/ tuloarvio Tu 4 400 021 950 000 5 350 021 Me 136 362 192 -3 904 000 132 458 192     sisältää 900.000 euroa kiinteistöpalveluliikelaitoksen laskutuksen vähennystä     Ammattiopetuslautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha/ tuloarvio Tu 6 728 263 200 000 6 928 263 Me 48 332 049 -1 400 548 46 931 501   Ammattikorkeakoulun hallitus:   TA 2009 Muutos Uusi toimintakate Ne -55 317 992 2 107 811 -53 210 181   Joukkoliikennelautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi toimintakate Ne -13 792 368 -550 000 -14 342 368   Ympäristö- ja kaavoituslautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi toimintakate Ne -6 473 920 419 852 -6 054 068   Rakennuslautakunta:   TA 2009 Muutos Uusi määräraha Me 89 112 -3 355 85 757   - että seuraaville liikelaitoksille annetaan uusi tavoitetaso liikeylijäämä/alijäämä + poistot   Vesiliikelaitos:   TA 2009 Muutos Uusi tavoite   14 754 670 357 000 15 111 670   Satamaliikelaitos:   TA 2009 Muutos Uusi tavoite   16 015 810 575 000 16 590 810   Kiinteistöliikelaitos:   TA 2009 Muutos Uusi tavoite   32 010 082 420 000 32 430 082   Tilaliikelaitos:   TA 2009 Muutos Uusi tavoite   47 344 738 3 756 000 51 100 738   Jätteenpolttoliikelaitos:   TA 2009 Muutos Uusi tavoite   748 672 134 571 883 243   Taloussuunnitelma   - että taloussuunnitelmavuodet 2010 ja 2011 muutetaan hallintokunnittain liitteen 2 mukaisesti   Tuloslaskelma   - että tuloslaskelmasta vahvistetaan uudet verotuloarviot ja korkomenot ja ‑tulot seuraavasti:     TA 2009 Muutos Uusi määräraha/ tuloarvio 3 01 Verotulot Tu 594 312 000 -38 412 000 555 900 000 3 03 Korkomenot ja -tulot Me 20 925 000 -4 000 000 16 925 000   Tu 14 111 445 -1 500 000 12 611 445   Investoinnit   - että kiinteistöliikelaitoksen investointiohjelman sitovaan osaan tehdään seuraavat muutokset:       TA 2009 Muutos Uusi määräraha 27520 Pääliikenneväylät ja keskustan kehittäminen Me 5 555 000 -1 360 000 4 195 000     TS 2010 (1000 €) Muutos (1000 €) Uusi määräraha (1000 €) 27520 Pääliikenneväylät ja keskustan kehittäminen Me 9 690 +1 230 10 920     TS 2011 (1000 €) Muutos (1000 €) Uusi määräraha (1000 €) 27520 Pääliikenneväylät ja keskustan kehittäminen Me 10 830 +230 11 060 - että Kiinteistöliikelaitoksen investointiohjelma muutetaan liitteen 5 mukaisesti ja Tilaliikelaitoksen investointiohjelma liitteen 6 mukaisesti ja - että talousarvion ja taloussuunnitelman muutosten jälkeen kokonaistarkasteltu tuloslaskelma hyväksytään liitteen 3 mukaisesti ja rahoituslaskelma liitteen 4 mukaisesti.
Kv 15.6.2009 § 133 Kaupunginvaltuuston hyväksymän lisätalousarvion täytäntöönpano (Kj)	Tiivistelmä: Kaupunginvaltuusto päätti 30.3.2009 hyväksyä määrärahoja vähentävän lisätalousarvion. Lisätalousarvion täytäntöönpanoon liittyen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle mm. katettuja määrärahakorotuksia peruspalvelulautakunnan, opetuslautakunnan ja nuorisolautakunnan tileille.   Kaupunginvaltuusto päätti, että tilin 1 25 Peruspalvelulautakunta määrärahaa korotetaan 3.500.000 euroa palvelutason turvaamiseksi,   että tilin 1 40 Opetuslautakunta määrärahaa korotetaan 300.000 euroa ryhmäkokojen pienentämiseksi ja perusopetuksen laadun turvaamiseen ja   että tilin 1 54 Nuorisolautakunta määrärahaa korotetaan 40.000 euroa nuorisotilojen viikonloppujen aukioloa varten sekä   että em. korotukset katetaan seuraavasti: - tuloslaskelman kohdan korkokulut määrärahaa alennetaan 2.200.000 euroa   - tuloslaskelman kohdan muut rahoituskulut tuloarviota korotetaan 1.500.000 euroa   - tilin 1 04 Kaupunginhallitus määrärahaa vähennetään 140.000 euroa.   Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että opetuslautakunnan toiminnalliset tavoitteet ja mittarit hyväksytään liitteen 2 mukaisesti ja   että kulttuurilautakunnan osalta luovutaan seuraavista talousarvioon sisältyvistä Kv- merkinnällä kirjatuista tavoitteista: ”Turun linnan juhlatilojen pöytäliinat ja astiaston täydentäminen” sekä ”Kokeillaan puoli vuotta Wäinö Aaltosen museon, Apteekkimuseon, Biologisen museon, Käsityöläismuseon ja Kuralan kylämäen maksuttomuutta”.
Kv 15.6.2009 § 162 Turun ammattikorkeakoulun investointirahaston perustaminen (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti, - että ammattikorkeakoulun investointirahasto perustetaan, - että investointirahaston säännöt hyväksytään liitteen 2 mukaisesti, ja - että vuoden 2009 talousarvion tuloslaskelman rahastoille varattua määrärahaa korotetaan 4.135.018 euroa.
Kv 15.6.2009 § 163 It-toiminnan uuden rahoitusmallin käyttöönotosta aiheutuva määrärahan korotus tilille 1 04 Kaupunginhallitus (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti, että it-toiminnan uuden rahoitusmallin käyttöönotosta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi korotetaan kuluvan vuoden talousarvion tilin 1 04 Kaupunginhallitus menomäärärahaa 9.207.269 euroa ja että tämä määrärahalisäys katetaan em. tilin vastaavan suuruisella tulomäärärahan korotuksella.
Kv 28.9.2009 § 199 Ammattiopetuslautakunnan esitys katetusta lisämäärärahasta vuodelle 2009 (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti, että ammattiopetuslautakunnan 1 45 kuluvan vuoden talousarvion määrärahaa korotetaan 1.280.265 eurolla ja   että korotus katetaan vastaavan suuruisella tuloslaskelman valtionosuustuloarvion korotuksella.

Kv 28.9.2009 § 200 Ammattikorkeakoulun hallituksen esitys vuoden 2009 talousarvioon varatun määrärahan korottamisesta (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti, että ammattikorkeakoulun hallituksen 1 46 kuluvan vuoden talousarvion käyttötalousosan määrärahaa korotetaan 495.507 eurolla ja   että korotus katetaan vastaavan suuruisella tuloslaskelman valtionosuustuloarvion korotuksella.
Kv 14.12.2009 § 276 Kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan muutoksista johtuvat määrärahojen siirrot (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti kehitysvammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan muutoksista johtuen, että opetustoimen määrärahoista siirretään sosiaali- ja terveystoimelle 197.429 euroa ja   että sosiaali- ja terveystoimen määrärahoista siirretään nuorisotoimelle 30.601 euroa.
Kv 14.12.2009 § 277 Peruspalvelulautakunnan esitys määrärahan ja tuloarvion korotuksesta vuoden 2009 talousarviossa (Kj)	Kaupunginvaltuusto päätti, että peruspalvelulautakunnan 11.11.2009 § 448 tekemää esitystä tilin 1 25 Peruspalvelulautakunta määrärahan korottamisesta 17.037.000 eurolla ei kattamattomana hyväksytä.

 

 

Liite 3 Palveluverkko ja toimitilat -tavoitteisiin liittyvä päätöksenteko

 

1. Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2008 § 160 käsitellessään Turun kaupungin talousohjelmaa ja omistajapolitiikkaa mm.

että Turun kaupungin talousohjelmaluonnos huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa,

että päätökset talousohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tehdään erikseen ja

että lautakuntien edellytetään konkretisoivan kaupunginhallitukselle talousohjelman vaikutukset talouteen, henkilöstön ja toimitilojen käyttöön osana vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2010 - 2011 taloussuunnitelman valmistelua 19.9.2008 mennessä ja että konkretisointi tehdään toimenpiteittäin tätä varten laaditulle lomakkeelle.

 

Talousohjelmaan sisältyi myös omistajapoliittinen tavoite: - Kaupungin omistamat toimitilat vähenevät 2008 - 2010 vuosittain 5 prosenttia (noin 45 000 kerrosneliömetriä), markkinatilanne huomioiden.

Jo vuoden 2007 talousarviossa 27.11.2006 kaupunginvaltuusto asetti tavoitteeksi kaupungin käytössä olevien tilojen vähentämisen 5 % vuodessa vuosina 2007 - 2009.

 

2. Talousarvioon 2009 (kv 17.11.2008 § 253) sisältyvissä koko kaupunkia koskevissa valmistelutehtävissä todetaan: ”Kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä tarkastellaan osana talousohjelmia, mutta sen painoarvoa nostetaan. Tarkoituksena on arvioida koko kaupungin palveluverkon laajuutta a) sektoreiden sisällä ja b) sektoreiden välillä. Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat valmistelusta omien sektoreidensa osalta. Kaupunginjohtaja on prosessin omistaja ja ottaa kantaa yli sektoreiden meneviin tilakysymyksiin.” Tämä oli yksi kaupunginhallituksen talousohjelmaan sisältyvistä neljästä kehityshankkeesta.

 

3. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 - 2012 (kv 16.2.2009 § 55), jossa todetaan mm.:

- Kaupunki voi luopua toimitiloista, jotka eivät ole välttämättömiä kaupungin palvelutuotannon kannalta. Kaupunki voi vuokrata historiallisesti merkittäviä kiinteistöjään pitkällä vuokrasopimuksella, mikäli vuokralainen sitoutuu niiden kunnostamiseen.

 

4. Lisätalousarvio vuodelle 2009 sekä muutokset taloussuunnitelmavuosiin 2010 ja 2011 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.3.2009. Lisätalousarviossa ei asetettu suoranaisia palveluverkkoa ja toimitiloja koskevia tavoitteita. Investointien osalta päätettiin mm.: Tilaliikelaitoksen investointiohjelma tulee arvioitua alempien kustannusten toteutumien ja hankkeiden kaupunginvaltuuston määräämien sitovien toteuttamisaikataulujen sisällä tapahtuvien siirtymien seurauksena alenemaan siten, että uudisrakennuksista vähenee 2 150 000 euroa ja peruskorjauksista 4 040 000 euroa. Käyttötalouden ja investointien menoleikkauksilla on epäilemättä vaikutuksia palveluverkkoon ja toimitiloihin.

5. Kaupunginhallitus on 25.5.2009 päättänyt:

 

- Kaupungin käytössä olevien tilojen kokonaisvaltaista hallintaa ja ohjausta tulee lisätä tilojen käytön ja tilaomaisuuden hoidon tehostamiseksi.

 

- Sektorijohdon tulee toimia niin, että toimialan voimavarat mm. tilat ovat tehokkaassa käytössä.

 

- Hallintokuntien tulee palveluverkko- ja muissa tilojen käyttöä koskevissa suunnitelmissa ottaa huomioon tilojen tehokas käyttö sekä yhteiskäyttö muiden hallintokuntien kanssa.

 

6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.6.2009 Talousohjelman ja talouden mitoitukset 2010 - 2012.

Kohtaan ”Palveluverkkotarkastelu” tehtiin seuraava lisäys:
- Valmistellaan kaupunginhallitukselle sen aiemman päätöksen mukaisesti konkreettinen esitys palveluverkkotarkastelun jatkotyöstä.

7. Talousarvion 2010 tavoitteissa kaupunginvaltuusto on päättänyt (kv 30.11.2009 § 260):

Koulu- ja palveluverkkoselvitykset sovitetaan yhteen opetustoimen, palvelutoimen, keskushallinnon ja joukkoliikennetoimiston kesken siten, että selvitykset laaditaan jatkossa yhteistyössä.