Liite 1 § 85

 

Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen 27.4.2010:

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.2.2009 valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välisen sopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet toimeenpannaan Turku-sopimuksella, joka koostuu kaupunginvaltuustossa hyväksyttävistä valtuustokautta koskevista toimeenpano-ohjelmista. Turku-sopimus jakautuu kolmeen teemaan: Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyy kolme ohjelmaa, joita ovat Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2013, Työikäisen väestön hyvinvointiohjelma 2009 - 2013 ja Ikääntymispoliittinen strategia 2009 - 2013.

 

Ohjelmien hallintokuntakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet sisällytetään osaksi hallintokuntien talousarvioita sekä palvelu- ja tilaaja-tuottajasopimuksia. Sopimukset ohjaavat hallintokuntien sisäistä toimintaa, minkä kautta tuotantosopimukset toteuttavat hyväksyttyjen ohjelmien tavoitteita. Sopimusten toimeenpanoa seurataan toiminnan ja talouden raportoinnin yhteydessä sekä hallintokuntien sisäisellä raportoinnilla.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009–2013

 

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman, Työikäisen väestön hyvinvointiohjelman ja senioriohjelman keskeisimmistä tavoitteista on tehty strateginen linjauspaperi ”Asukkaiden hyvinvointiohjelma”. Ohjelma sisältää keskeisimmät linjaukset Turku-sopimuksen asukkaiden hyvinvointi -teemaan. Palvelusektoria sivuavat tavoitteet on otettu huomioon Asukkaiden hyvinvointiohjelmaa laadittaessa.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa ryhmien välisen sopimuksen tavoitteet on yhdistetty ikäkaariajattelun mukaan tehtyjen ohjelmien kautta. Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa on yhtenäinen rakenne ja se sisältää seuraavat osiot ikäkaaren mukaan:

 

- ryhmien välisessä sopimuksessa ohjelmille asetetut tavoitteet

- kuvaus ohjelma-alueen keskeisistä ongelmista ja kehittämiskohteista

- tavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja mittarit.

 

Mielenterveyssuunnitelma on mukana poikkihallinnollisena kaikki ohjelmat läpikäyvänä ohjelmana. Maahanmuuttajat on lisäksi otettu huomioon ikäkaariajattelun mukaisesti.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asukkaiden hyvinvointiohjelman eräin muutoksin 28.9.2009 § 206. Tuolloin esitetyt mittarit olivat esimerkkejä mahdollisista tavoitteita ja toimenpiteitä kuvaavista mittareista ja kaupunginhallitus päätti hyväksyä ohjelmaan liittyvät mittarit erikseen myöhemmin.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelman mittarit on laadittu kevään 2010 aikana palvelutoimen hallintokuntien yhteistyönä. Työhön on osallistunut myös opetustoimi. Mittarityö on jakautunut neljään tasoon, joissa on otettu huomioon mittareiden eri käyttötarkoitus ja seurantataso. Mittarityön pohjana on luonnollisesti ollut Asukkaiden hyvinvointiohjelma tavoite- ja toimenpidelauselmat, jotka on koottu yhteen taulukkopohjaan. Tämän perusteella analysoitiin esitettyjen toimenpiteiden sisältöä, priorisoitu kirjattuja asioita ja mietitty näille seurantamittarit.

 

Oheismateriaali 1              Asukkaiden hyvinvointiohjelman mittarit

 

Tämän kokooman tavoitteena on kohdentaa toimenpiteet samansuuntaiseksi ja esittää, miten hyvinvointiohjelman tavoitteet muuttuvat käytännön toimenpiteiksi.

 

Yksityiskohtaisesta esityksestä poimittiin ne mittarit, joilla on myös yleisempää merkitystä esimerkiksi valtakunnan tasolla asioiden tilaa verrattaessa tai esim. valtakunnallisten ohjelmien/tutkimusten kautta saatua tietoa hyödyntäen. Tavoitteena oli toisaalta nostaa tarkastelunäkökulmaa yksityiskohdista yleisemmälle tasolle ja toisaalta kuitenkin säilyttää kosketus arkitoimintaan ja hyvinvointiohjelman tavoitteisiin. Tämän prosessin kautta syntyivät Asukkaiden hyvinvointiohjelman kaupunginvaltuustotason seurantamittarit.

 

Liite 2                                 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit

 

Eräät mittarit perustuvat alueelliseen terveys- ja hyvinvointikyselyyn, jossa Turku on mukana. Turun osalta tutkimus on parhaillaan täydessä käynnissä ja ennakkotuloksia julkaistaan jo ennen kesälomia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi tutkimus (ATH) tuottaa puuttuvaa indikaattoritietoa kuntalaisten terveydestä, hyvinvoinnista, työ- ja toimintakyvystä, palvelujen tarpeesta ja käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan kolmea ikäryhmää: 20–54-vuotiaita, 55–74-vuotiaita ja 75 vuotta täyttäneitä. Tutkimusten tulosten raportointiin sisällytetään kuntien ja alueiden toimijoita ohjaavia tietoja siitä, millaisiin toimenpiteisiin tulokset antavat aihetta. Ensimmäisen vaiheen kokemusten perusteella tutkimus laajennetaan valtakunnalliseksi. THL suosittaa ATH -tutkimuksen toteuttamista kerran valtuustokaudessa. Tutkimukseen odotetaan jatkossa osallistuvan jopa yli 100 000 suomalaista neljän vuoden välein. Lisäksi tavoitteena on lisätä jokaiseen tutkimuskierrokseen vähintään yksi lisäkieli, jolloin myös maahanmuuttajien tilanteesta saadaan parempi kuva.

 

Käynnissä on myös indikaattoriohjelma, jonka tavoitteena on esittää avainindikaattoreita kuntatasolle saakka. Monet indikaattorit, mitä ei rekistereistä nyt saada, tulevat jatkossa ATH:sta. Tuloksista raportoidaan tutkimukseen osallistuvan kunnan tarpeista lähtien. Työ painottuu vuorovaikutteiseen ja karttapohjaiseen raportointiin.

 

ATH:n aikataulu ei täysin osu yksiin Turun hyvinvointiohjelman mittarien laadinnan kannalta, koska tässä vaiheessa joudutaan odottelemaan ATH:sta valittujen mittareiden pohja-arvoja. Tutkimus on kuitenkin niin merkittävä ja laajasti kunnan hyvinvointia kartoittava ohjelma, että tässä vaiheessa on kuitenkin syytä odottaa tutkimuksen kautta saatavia lähtöarvoja ja ottaa ne huomioon hyvinvointiohjelman jatkokäsittelyssä.

 

Osa asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittareista on luonteeltaan sellaisia, joihin yleinen yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne vaikuttaa voimakkaasti. Tämän vuoksi on hedelmällisempää seurata mittareiden kehitystä aikajanalla kuin antaa painoarvoa yksittäisten lukujen toteutumiseen. Mittariarvojen kehitystrendi on merkitsevä.

 

Hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittareiden lisäksi on koottu lyhyesti yhteen merkittäviä turkulaisten hyvinvointiin vaikuttavia toimintaympäristöä kuvaavia mittareita. Toimintaympäristömuuttujat tai taustamuuttujat kuvaavat yleisellä tasolla yhteiskunnallista tilaa ja muodostuvat asioista, joihin esimerkiksi palvelutoimen toimenpiteillä ei ole lyhyellä tähtäimellä suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia. Näiden muuttujien arvojen muuttaminen vaativat koko kaupunkikonsernin pitkäjänteistä työtä.

 

Toimintaympäristöä kuvaavat mittarit ovat yleisiä, eri tietokannoista saatavia vertailukelpoisia tietoja. Niiden kertoma sanoma tulee ymmärrettäväksi vasta siinä vaiheessa kun omaa tilannetta verrataan omaan aikaisempaan tilanteeseen tai silloin kun omaa tilannetta verrataan muihin vastaaviin tai lähes vastaaviin toimijoihin. Tätä vertailua helpottamaan on kerätty oheismateriaaliksi toimintaympäristöä kuvaavista mittareista vertailuarvot suurimmista kaupungeista ja koko maasta. Vuosittaiset toteutumat edelliseltä vuodelta tulevat valitettavasti yleensä melko myöhään seuraavan vuoden syksyllä.

 

Oheismateriaali 2              Asukkaiden hyvinvointiohjelmaan liittyvät toimintaympäristöä kuvaavat mittarit ja hyvinvointiohjelmaan liittyvien toimintaympäristöä kuvaavien mittareiden vertailu muihin kaupunkeihin.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

 

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit (liite 2).