Liite 1 § 84

 

Liikelaitosjohtaja Irina Nordman 8.4.2010:

 

Vuoden 2009 talousarvion yhteydessä jätevesitaksaa korotettiin ja lisäksi liittymismaksu muutettiin ainoastaan siirtokelpoiseksi, jolloin se kirjataan tulosvaikutteisesti arvonlisäverolliseksi tuloksi tuloslaskelmaan.

 

Jätevesitaksan korotus perustui arvioon, sillä Kakolan puhdistamo ei ollut taksapäätöstä tehdessä aloittanut toimintaansa. Vesihuollon liittymismaksutuloilla varauduttiin väliaikaisesti kattamaan jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin aiheuttamat kustannuksia.

 

Kakolan ensimmäinen toimintavuosi on takana. Puhdistamo toimi täydellä toimintakapasiteetilla vasta loppuvuodesta, kun Raision suunnan jätevedet johdettiin puhdistamolle. Toimintavuosi 2009 oli tavanomaista kuivempi, jolloin puhdistamolle johdettu vesimäärä oli poikkeuksellisen pieni. Vähäiseen vesimäärään on voinut osaltaan vaikuttaa viemäriverkoston saneeraukset ja hulevesien erottelu. Vesimäärä vaikuttaa jossakin määrin kuntien välisiin maksuosuuksiin.

 

Vuonna 2009 jäteveden käsittelyn ja viemäröinnin verottomat käyttökustannukset olivat asiakkailta laskutettua jätevesikuutiota kohden 1,01 euroa. Vesiliikelaitoksella oli toimintavuonna merkittäviä puhdistamon toiminnan lopettamiseen liittyviä kustannuksia, joiden vaikutus kustannuksiin on muutamia senttejä. Pääomakustannukset olivat 0,78 euroa. Myös niihin sisältyy puhdistamon toiminnan lopettamisen kertapoistoja, jotka eivät ole pysyvästi katettavia kuluja.

 

Vesiliikelaitoksen asiakkailtaan perimä arvonlisäveroton taksa - 1,44 euroa – on riittänyt juuri kattamaan jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin käyttökulut sekä poistot. Kaupungille maksettu tuloutus on kokonaisuudessaan katettu talousvesi- ja liittymismaksuilla.

 

Taksarakennetta tulee oikaista siten, että kaupungin edellyttämä tuloutus katetaan tasaisesti jätevesistä ja talousvedestä perittävillä maksuilla. Oikaisu on tarpeen myös siksi, että vuoden 2011 alusta on varauduttava vesitaksan korottamiseen.

 

Vesiliikelaitoksella on viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn kulujen kattamiseen käytössä kulutusperusteinen jätevesitaksa sekä liittymismaksu. Talousveden osalta on lisäksi käytössä perusmaksu (entinen mittarivuokra), jolla vesimittarikustannuksen lisäksi on vähäisissä määrin katettu mm. asiakkaan tonttijohtojen kartoitus, mittaus ja sähköisten rekisterien ylläpitokustannuksia.

 

Vesihuollon kustannuksista suurin osa (60-70 %) on kiinteitä. Kiinteät kustannukset aiheutuvat vesihuoltoverkoston rakentamisesta valtuuston määrittämälle toiminta-alueelle. Vesihuollon palvelujen käytöllä tai käyttäjien lukumäärällä ei ole merkitystä kiinteiden kustannusten kannalta. Kiinteitä maksun osia pitäisikin lisätä, jotta vesihuoltopalveluiden taksat saataisiin paremmin kustannusvastaavaksi. Kulutusperusteisten käyttömaksujen täytyy vesihuoltolain mukaan olla koko toiminta-alueella samat, kun taas kiinteät maksun osat voivat olla eri alueilla perustelluista syistä erisuuruiset. Perusteltu syy on esim. palvelun tarpeesta tai vesihuollon rakentamisesta aiheutuvat poikkeuksellisen suuret kustannukset. Poikkeuksellisen suuret rakentamiskustannukset liittyvät lähes aina viemäröinnin rakentamiseen, jolloin ei ole perusteltua periä korotettua talousveteen liittyvää perusmaksua. Kustannusten aiheuttamisperiaatteen vuoksi myös jätevesipuolella pitäisi ottaa käyttöön kiinteä taksa.

Tilanteessa, jossa arvonlisäverotonta jätevesitaksaa olisi korotettava kustannusten kattamiseksi 0,10 – 0,20 euroa, olisi luontevaa ottaa käyttöön jäteveden perusmaksu. Perusmaksun tulisi käyttöönottovaiheessa olla talousveden perusmaksun suuruinen, jolloin perusmaksuilla saatava maksutulo vastaisi n. 0,12 euron arvonlisäverotonta korotusta. Tämä olisi myös kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavissa Vesiliikelaitoksen asiakkuudenhallinta – ja laskutusjärjestelmällä. Maksu kannattaisi ottaa käyttöön 1.7.2010 alkaen, jolloin muutos ajoittuisi samanaikaiseksi arvonlisämuutoksen kanssa. Talousveden perusmaksut on porrastettu mittarikoon mukaan. Jätevesien perusmaksussa voidaan noudattaa samaa käytäntöä.

 

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Turun Vesiliikelaitoksen johtosäännön 4 §:n mukaan Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää vesi- ja jätevesimaksutaksasta sekä liittymismaksujen ja tuotteistettavista palveluista perittävien maksujen perusteista noudattaen kaupunginvaltuuston antamia ohjeita ja määräyksiä.

 

Kaupunginvaltuusto on 29.3.2010 hyväksynyt uuden hallintosäännön, jonka 41 §:n mukaan kaupunginvaltuusto päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden asiakasmaksun käyttöön ottamisesta sekä maksujen, tukien ja etuuksien yleisistä perusteista.

 

Jäteveden perusmaksun käyttöönotto voitaneen tulkita sellaiseksi maksuksi, jonka osalta päätösvalta hallintosäännön ja kuntalain 13 §:n perusteella on kaupunginvaltuustolla.

 

Vesiliikelaitoksen johtokunta on 15.4.2010 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Vesiliikelaitos voisi 1.7.2010 alkaen periä jäteveden perusmaksua kaikilta jätevesiviemäriin liittyneiltä kiinteistöiltä. Johtokunnan esityksen mukaan perusmaksun suuruus olisi sitä käyttöönotettaessa samansuuruinen kuin kyseisen kiinteistön talousveden perusmaksu.

 

Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa jäteveden perusmaksun käyttöönottoa vesiliikelaitoksen johtokunnan esittämällä tavalla.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginhallitus päättää,

että Turun kaupungissa otetaan käyttöön 1.7.2010 alkaen jäteveden perusmaksu,

että perusmaksu peritään kaikilta jätevesiviemäriin liittyneiltä kiinteistöiltä ja

että perusmaksun suuruus sitä käyttöönotettaessa on sama kuin kyseisen kiinteistön talousveden perusmaksu.