Liite 1 § 61
Asemakaavatoimisto/Jani Eteläkoski 14.1.2010:
Asemakaavatoimisto on laatinut 2.11.2009 päivätyn ja 11.1.2010 muutetun asemakaavaehdotuksen Paattisten kaupunginosaan vastapäätä Paattisten kirkkoa.
Nykytilanne
Kaava-alue sijaitsee Paattisten kaupunginosassa. Suunnittelualuetta rajaa koillisessa Paattisten keskustaan liittyvä, vuonna 1986 hyväksytty asemakaava-alue ja kaakossa Paattistentie. Lounaassa ja luoteessa kaava-alue rajoittuu ympäröiviin peltoalueisiin.
Alue on lähes kokonaan tasaista peltoa. Peltoalueen pohjois-koillispuolella on asuinkiinteistöjä Paattisten asemakaava-alueella. Kaakossa Paattistentien toisella puolella sijaitsee Paattisten kirkko. Kaava-alueen eteläkärjessä sijaitsee pieni metsäsaareke sekä sen vieressä Paattisten työväentalo. Laajemmin tarkastellen Paattisten tiiviimmin rakennettu taajama on sidoksissa asemakaavoitettuun alueeseen ja se sijaitsee kokonaisuudessaan kaava-alueen pohjois- ja koillispuolella. Muuten ympäristö koostuu pitkälti Paattistentien varteen nauhamaisesti muodostuneista asuinkiinteistöistä sekä laajoista maa- ja metsätalousmaista maatilakeskuksineen. Kaava-alueen koko on n.
Kaava-alue muodostuu lähes kokonaan Rahamaa ja Pyhämaa-nimisistä tiloista, jotka Turun kaupunki omistaa. Hyvin pieniltä osin kaava-alue ulottuu lounaan ja koillisen puoleisilta osiltaan yksityisille maa-alueille.
Katso tarkempi selvitys suunnittelualueen oloista sekä suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat kaavan selostuksesta.
Tarve kaavan laadinnalle
Kaavan laadinnan tarve on seurausta kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tekemistä Turun pohjoisten alueiden opetustoimintaan liittyvistä päätöksistä.
Päätökset tarkoittavat käytännössä sitä, että asemakaavatoimiston tulisi laatia alueelle asemakaava, jotta uuden koulu-päiväkotirakennuksen rakentaminen olisi mahdollista. Rakennushanke on sen verran mittava, ettei sitä voi toteuttaa ilman asemakaavaa.
Katso tarkempi selvitys asemakaavan suunnittelun tarpeesta ja käynnistämisestä kaavan selostuksesta.
Osallistuminen, yhteistyö ja päätökset
Asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa.
Osallisille on lähetetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tieto kaavan vireille tulosta 8.1.2009. Lisäksi valmistelija vei osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kreivilän ja Paavolan kouluille, Paattisilla liikekeskuksen, kirjaston ja kahden päiväkodin ilmoitustauluille sekä Tortinmäessä kaupan ilmoitustaululle. Näiden lisäksi asemakaavan vireille tulosta on yleisesti ilmoitettu kuulutuksella 10.1.2009.
Kirjallisia mielipiteitä jätettiin OAS-vaiheessa 10. Lisäksi puhelimitse jätettiin kolme mielipidettä. Kaikki OAS-vaiheen mielipiteet käsiteltiin ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa kaavahankkeen luonnoskäsittelyn yhteydessä.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt luonnoksen 31.3.2009 § 200.
2.11.2009 päivätystä kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Kiinteistöliikelaitokselta, Liikuntapalvelukeskukselta, Opetuspalvelukeskukselta, Sosiaali- ja terveystoimelta, Tiehallinnon Turun tiepiiriltä, Tilaliikelaitokselta, Turku Energialta (kaukolämpö), Turun Museokeskukselta, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, Vesiliikelaitokselta sekä ympäristö- ja kaavoitusviraston joukkoliikenne- ja rakennusvalvontatoimistoilta.
Ehdotuksesta saatiin lausuntoja, joiden perusteella ehdotusta on vähäisessä määrin muutettu 11.1.2010. Katso lausunnot ja niiden vastineet kaavan selostuksesta.
Ehdotus
Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu koulu-päiväkotirakennukselle tarkoitetuksi yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) pinta-alaltaan noin
Yleisten rakennusten korttelialueen luoteispuolelle on osoitettu virkistysalue, jonka tarkoituksena on mahdollistaa tarvittaessa lähiliikuntapaikkojen yms. toteutus. Niinikönkujan päähän on osoitettu yksi omakotitontti täydentämään nykyisen asemakaava-alueen reunasta ”puuttuvaa” palaa. Alueen eteläkärjessä oleva metsäsaareke on osoitettu säilytettäväksi suojaviheralueena.
Katso ehdotuksen sisällöstä lisää kaavan selostuksesta samoin kuin arviot kaavan vaikutuksista.
Asemakaavatoimisto/Jani Eteläkoski 26.2.2010:
Asemakaavatoimisto on laatinut 2.11.2009 päivätyn, 11.1.2010 ja 25.2.2010 muutetun asemakaavaehdotuksen Paattisten kaupunginosaan vastapäätä Paattisten kirkkoa. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt ehdotuksen 19.1.2010 § 49.
Ehdotus oli julkisesti nähtävillä 25.1. - 23.2.2010. Ehdotuksesta jätettiin kaksi muistutusta.
Yksityishenkilö (JK) 14.2.2010:
Muistuttuja edellyttää, että Lehtisalonpuiston luoteisrajalle esitetyn aidan lisäksi myös sen lounaan puoleiselle rajalle sijoitetaan aita.
Muistutuksessa tuodaan esiin muutamien kaava-alueen vieressä oleviin kiinteistöihin liittyviä viemäröinti- yms. rakenteita, jotka ulottuvat kaava-alueelle. Nämä esitetään huomioitavaksi ja ratkaistavaksi kaavoitus- ja rakennusprojektien yhteydessä.
Muistuttaja vaatii, että jo mahdollisessa kaava-alueen rakennusvaiheessa kaava-alueen ulkopuolelle jäävä Ullaistentien ”jatkeosuus” tullaan liikennemerkein osoittamaan kielletyksi ajosuunnaksi ja lisämerkinnöin sallituksi kiinteistöjen käyttäjille (”tonteille ajo sallittu).
Asemakaavatoimisto:
Lehtisalonpuiston lounaisrajalle lisätään aitamerkintä.
Muistuttaja on tuonut nämä asiat jo aiemmin esiin ja niistä on jo silloin välitetty tieto eteenpäin rakennushankkeen eri osapuolille. Kaavakarttaan on kuitenkin lisätty johtorasitealueita Lehtisalonpuistoon, jotta muistutuksessa esitetyillä kiinteistöillä on oikeus ja mahdollisuus johtaa viemäri- yms. rakenteet kaava-alueen halki ja liittää ne Niinikönkujalla ja Toffinkujalla kulkevaan kaupungin kunnallistekniikkaan.
Muistuttajan vaatimus liikennemerkeistä ei ole kaavallinen asia, mutta asemakaavatoimisto on välittänyt tiedon asiasta suunnittelutoimistolle, joka liikennesuunnitelmien yhteydessä ratkaisee mitä asialle tehdään.
Yksityishenkilö (KK) 22.2.2010:
Muistutus on valitettavasti hieman sekava, siinä toistetaan jonkin verran samoja asioita ja lisäksi siinä on useita kohtia, jotka eivät liity tähän kaavahankkeeseen. Tämä on vaikeuttanut muistutukseen vastaamista, kun muistuttajan kannalta olennaiset asiat eivät erotu kunnolla ja jos jotain konkreettista on esitetty, niin niitä ei pääsääntöisesti ole perusteltu mitenkään.
Asemakaavatoimisto referoi muistutuksesta oheen kohtia, jotka liittyvät kaavahankkeeseen ja jotka asemakaavatoimiston mielestä vaativat vastaamista.
1. ”Olen tehnyt muistutuksen kaavasta ja olen pettynyt, että huomautuksiani ei ole otettu huomioon.”
2. ”Kaavaan on merkitty ns. Työväentalonpuisto. Paattisten työväentalo on merkittävä ja keskeisellä paikalla. Työväentalon puisto pitäminen paikallaan merkitsee, että autoliikenne kulkisi aivan rakennuksen edestä ja lisäksi paikalla on kallio, joka estää linja-autoliikennettä. Puistolla ei ole luontoon liittyviä arvoja… Esitän, että puisto otettaisiin kaavasta pois ja työväentalo suojattaisiin kaavamerkinnöillä. Puita voidaan istuttaa parempaan paikkaan pohjoisemmaksi. Mikäli puistoalue siirrettäisiin, niin se tulisi kasvullisesti parempaan paikkaan.”
3. ”Mikäli puisto on poissa kaavasta, niin tieliittymä voitaisiin siirtää vähän pohjoisemmaksi paikkaan, joka nyt on laitettu puistoksi. Tieliittymän siirtäminen olisi tarkoituksenmukaista.”
4. ”Kaavaan on merkitty alue asuntotarkoitusta varten. Koulualue tarvitsee koko alueen. Tontti on otettava kaavasta pois…”
5. ”Paattisten kirkon kannalta olisi tärkeää, että koulurakennus olisi selvän vihervyöhykkeen takana kirkosta.”
6. ”Koulurakennuksen ja kevyen väylän välinen vihervyöhyke on liian kapea. Sitä pitäisi leventää siksikin, että koululaiset joutuisivat pienemmän liikennesaasteen kohteeksi. Lisäksi suurempi vihervyöhyke parantaisi koululaisten turvallisuutta. Myös opettajien valvonta koulualueella helpottuisi.”
7. ”…Liikenneympyrä estäisi sitä jalankulkijaliikennettä, joka nyt tulee Niinikönkujalta jalankulkupolkua.” (tarkoitetaan ilmeisesti Niinikönkujalta jalankulkupolkua pitkin Paattistentielle).
8. ”Liikenneympyrän kohdalla toisella puolella kirkkoa on Itsenäisyyden juhlavuoden puisto (virallinen nimi on alueen asemakaavan mukaan Kirkkopellonpuisto). Tämä puisto luotiin suojelemaan kirkon ympäristöä ja Niinikönkujan rakennusriviä. Puistoa ei saisi hävittää.”
9. ”Liikenneympyrä ei ratkaise koululaisten linja-autokuljetuksia. Paras ratkaisu olisi, että ns. Ullaistentien alku siirrettäisiin pohjoiseen ja luotaisiin sinne linja-autokuljetuksille tielenkki. Tämä reitti palvelisi myös koulun oman väen autoja.”
10. ”Koululaisten liikenneturvallisuutta on ajateltava. Tärkeää olisi, että Aluetalolle ja urheilukentälle koululaiset pääsisivät turvallisesti. Seuravuorenkadulle Niinikönkujan jatkeelle pitäisi tehdä suojakäytävä.”
11. ”Koko kaava-asia olisi pitänyt panna vireille jo viisi vuotta sitten, jolloin asiasta tehtiin alustavat esitykset. Ihmettelen, miksei silloin ryhdytty kaavan alulle panemiseen. Koko alue olisi silloin voitu merkitä julkista rakentamista varten. Vapaampi kaava olisi antanut suuremmat mahdollisuudet koulun arkkitehdille. Nykyinen kiire ja painostus ovat ikäviä.”
12. ”Paattisten koulun vuoksi Paattisten alueelle tulee kaavoittaa uusia tontteja, jotta kouluun tulisi tarpeeksi oppilaita.”
Asemakaavatoimisto:
1. Jos jättää kaavasta mielipiteen (niin kuin tässä kohdassa tarkoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen kuulemista) tai myöhemmin muistutuksen, ei se tarkoita, että automaattisesti kaikki se mitä niissä sanotaan, tulisi huomioiduksi. Muistutuksen tekijän OAS-vaiheen mielipiteestä otettiin esiin se mikä olennaisesti liittyi kaavahankkeeseen ja siihen laadittiin perusteltu vastine. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta käsitteli mielipiteen ja vastineen kaavan luonnoskäsittelyn yhteydessä, eikä mielipide antanut aihetta muutoksiin.
2. Työväentalonpuisto on nimi, joka on annettu Työväentalon vieressä sijaitsevalle olemassa olevalle metsäsaarekkeelle. Vaikka metsäsaarekkeella ei olisikaan luontoarvoja, sillä on mm. maisemallisia arvoja ja juuri sen takia sen säilyvyys on haluttu turvata kaavalla. Asiassa ei ole kyse siitä, mihin puita voisi istuttaa tai missä puut voisivat kasvaa paremmin.
Työväentalolle ei voi merkitä suojelumerkintöjä, koska se ei kuulu kaava-alueeseen. Jos se kuuluisi, niin silloin sille varmasti merkittäisiinkin suojelumerkintöjä.
Autoja kulkee Työväentalon edestä tälläkin hetkellä. Jo OAS-vaiheen mielipiteen yhteydessä todettiin, että Työväentalo-tilan kautta on kulkuyhteys itse Työväentalolle sekä kolmelle sellaiselle kiinteistölle, joissa asutaan. Katutasoinen yhteys on muodostettu tarkoituksella tämän olemassa olevan kulkuyhteyden päälle. Katua ei ole haluttu siirtää enempää koilliseen, jotta Työväentalon vieressä oleva metsäsaareke säilyisi ehyenä. Katu palvelee sekä Työväentaloa ja asuinkiinteistöjä että kaava-alueen toimintoja. Tosin muodostettaessa kulkuyhteys Ullaistentien katualueelle, tulisi autojen kulku tapahtumaan muutaman metrin kauempaa Työväentalosta kuin tällä hetkellä. Alueella ei ole kaavoituksen näkemyksen mukaan mitään sellaista kalliota, joka haittaisi liikennöintiä. Linja-autoja ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus ajattaa Ullaistentielle.
3. Miksi tieliittymän siirtäminen olisi tarkoituksenmukaista? Mitä etuja siirrosta seuraisi? Jos tieliittymää siirrettäisiin vähän pohjoisemmaksi (tarkoitetaan ilmeisesti koillista), menetettäisiin suuri osa olemassa olevasta metsäsaarekkeesta. Työväentalonpuistossa ei siis ole kyse tyhjän pellon kohdalle rakennettavasta puistosta, vaan olemassa olevasta metsäsaarekkeesta.
4. Koululle oheistoimintoineen olisi voitu merkitä lähes koko kaava-alue. Tilaliikelaitos ja käyttäjähallintokunnat eivät kuitenkaan katsoneet tätä tarpeelliseksi.
5. Miksi? Pelkääkö muistuttaja, että kirkon asema heikkenee, jos uutta koulurakennusta ei piiloteta vihervyöhykkeen taakse? Voisiko tämän ennemminkin ajatella niin, että koulusta kirkkokin saa asemalleen lisää voimaa ja ne yhdessä muodostavat tärkeän porttimaisen aiheen saavuttaessa Paattisten taajamaan. Lisäksi taajaman maisemakuva muodostuu pääosin lähellä Paattistentietä olevista julkisista rakennuksista. Tämä on kuitenkin sellainen kysymys, johon ei varmastikaan ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta, vaan näkemyksiä on helposti niin monta kuin on niiden esittäjiä.
6. Kaavan Y-tontin ja kaava-alueen ulkopuolisen Paattistentien tiealueen välissä ei ole erillistä kaavallista vihervyöhykettä ollenkaan muuta kuin Y-tontilla oleva kaistale rakennusalan ja tontinrajan välissä. Käytännössä ”vihervyöhyke” on toki suurempi, kun kevyen liikenteen väylän ja tontinrajan väliin jää tilaa eikä uudisrakennus ole tulossa kiinni rakennusalan rajaan.
Paattistentien liikennemäärä on tällä hetkellä n. 1800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaavoitusta varten tehdyssä pienimuotoisessa meluselvityksessä arvioitiin liikennemääriä vuoden 2030 tilanteen mukaan, joka saadaan kertomalla tämän hetkinen ajoneuvomäärä 1,5:llä. Tällöinkin ajoneuvomäärä olisi vain hieman yli 2700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungin keskusta-alueella on useita kouluja sellaisten teiden tai katujen varsilla, joiden liikennemäärät ovat selvästi yli 10000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämän lisäksi keskusta-alueella on muutenkin huonompi ilmanlaatu kuin Paattisilla.
Kaavoitus ei täysin ymmärrä miten suurempi vihervyöhyke parantaisi koululaisten turvallisuutta tai miten se helpottaisi valvontaa, mutta joka tapauksessa rakennukset ja aidat tulevat erottamaan koululaisten ja päiväkotilasten piha-alueet Paattistentiestä. Piha-alueet tulevat olemaan omassa rauhassa Y-tontin keskellä suuntautuen pääosin Lehtisalonpuistoa kohti.
7. Toffinkujalla on tarkoitus säilyttää erillinen kevyen liikenteen väylä, josta pääsee edelleen sujuvasti kiertoliittymän ohjaamana Paattistentiellä olevalle kevyen liikenteen väylälle. Lisäksi se luo turvallisen ylityspaikan Paattistentien yli, jos on menossa kirkon suuntaan.
8. Kirkkopellonpuistoon ei olla puuttumassa. Se ei edes kuulu kaava-alueeseen.
9. Niin kuin toisaalla tässä selostuksessa on jo mainittu, niin kiertoliittymästä on monta etua. Se toimii reittiliikenteessä olevien linja-autojen kääntöpaikkana, se luo turvallisen ylityspaikan taajaman ja kirkkomaan välille ja lisäksi se hidastaa ajoneuvoliikenteen nopeutta taajaman kohdalla. Tarkoituksena on myös mitoittaa koulun viereen tulevat pysäkkialueet niin laajaksi, että siihen sopii kaksikin linja-autoa yhtä aikaa. Näin pysäkillä voi tarvittaessa operoida samaan aikaan esimerkiksi reittiliikenteen linja-auto ja tilausajossa oleva linja-auto, jolloin linja-autojen ei tarvitse mennä operoimaan koulun alueelle vaan liikennöinti voi pääsääntöisesti tapahtua pelkästään Paattistentiellä.
Miksi linja-autokuljetuksille pitäisi luoda tielenkki lasten piha-alueen viereen? Jos muistuttuja perää lapsille liikenneturvallisuutta, niin eikö tällainen ratkaisu heikentäisi lasten yleistä turvallisuutta? Lisäksi tielenkki alueen sisälle tuotuna veisi pinta-alallisesti suuren tilan ja nostaisi hankkeen kokonaiskustannuksia, kun katua täytyisi rakentaa enemmän.
10. Tämä asia ei liity kaavahankkeeseen suoraan, mutta välillisesti kyllä. Jos lapsille esim. annetaan liikuntatunteja Paattisten kentällä, niin silloin lapset joutuvat kulkemaan Seuravuorenkadun yli. Seuravuorenkadun liikennemäärät ovat pieniä ja katualue kapea, mutta jos suojatien sijoittaminen Seuravuorenkadun ja Niinikönkujan risteykseen silti katsotaan tarpeelliseksi, niin silloin sellainen voidaan sinne toteuttaa.
11. Kouluhankkeeseen liittyvää kaavaa ei olisi kannattanut käynnistää aiemmin, koska silloin ei ollut vielä päätöksiä olemassa siitä, että koulua oltaisiin sijoittamassa taajamaan. Kaavan laatimisen ajankohdalla ei ole merkitystä siihen, voitaisiinko koko alue merkitä julkiselle rakentamiselle vai ei. Koko alue olisi voitu nytkin merkitä julkiselle rakentamiselle, jos se olisi katsottu tarpeelliseksi. Itse asiassa kaavoitus ”jarrutteli” kaavaa hetken aikaa sen jälkeen kun rakennuksen suunnittelija oli valittu, jotta arkkitehti ehti alkusuunnitelmillaan testata riittääkö Y-tontin pinta-ala kaikkeen vai olisiko sitä pitänyt suurentaa. Kaavan puolesta arkkitehdillä on ollut aika vapaat kädet. Reunaehtoja on sanellut enemmänkin itse toiminta sekä myös mm. taajamakuvalliset vaatimukset ja meluntorjunta.
12. Koulu rakennetaan pääasiassa tämän hetkisen tilanteen ja tarpeen mukaan, mutta huomioiden kuitenkin myös oppilasmäärän kasvu. Rakennusta ei voi rakentaa odottamaan tulevia oppilaita. Kouluun on tällä hetkellä tulossa hieman alle 200 oppilasta ja koulu on mitoitettu 230 oppilaalle. Näin ollen sinne jää yhdestä kahteen opetusryhmän verran kasvun varaa.
Kiinteistöliikelaitos on yrittänyt hankkia maata taajaman ympäristöstä asuinkaavoitusta varten - tuloksetta. Maanomistajat eivät ole olleet halukkaita myymään maitaan kaupungille. Myöhemmin ympäristö- ja kaavoitusvirasto kävi neuvotteluja kaava-alueen naapureina olevien maanomistajien kanssa siitä, että koulun kaavahankkeen yhteydessä tutkittaisiin laajempaa aluetta ja maanomistajien maille olisi kaavoitettu asuintontteja – tuloksetta. Maanomistajat eivät halunneet asuintontteja mailleen. Asuintonttien lisäkaavoituskysymystä on haluttu lähestyä nykyisen taajaman laajentamisena, koska on strategisesti ja kynnyskustannuksiltaan aivan eri asia laajentaa nykyistä taajamaa pienissä paloissa sen reunamilla kuin tehdä kokonaan uutta taajamaa esim. Paattistenjoen toiselle puolelle ns. Kinnarin alueelle.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 19.1.2010 esittänyt, että 2.11.2009 päivätty ja 11.1.2010 lausuntojen perusteella muutettu Paattisten kaupunginosan korttelin 3 osalle ja korttelille 28, Ullaistentielle, Toffinkujalle, Lehtisalonpuistolle, Kirkkopellonkujalle sekä Työväentalonpuistolle laadittu asemakaavaehdotus hyväksytään.
Lautakunta on samalla päättänyt esittää, että asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: (Paattinen) 96-3 tontti 21 ja (Paattinen) 96-28 tontti 1.
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 16.3.2010 esittänyt muistutuksia koskevana lausuntonaan, että 2.11.2009 päivätty, 11.1.2010 lausuntojen ja 25.2.2010 muistutusten perusteella muutettu ns. Paattisten koulun asemakaava- ja tonttijakoehdotus hyväksytään siten muutettuna kuin asemakaavatoimiston kirjeessä esitellään ja etteivät muistutukset anna aihetta ehdotuksen enempään muuttamiseen.
Liite 2 Selostus
Liite 3 Kartta
Liite 4 Tilastolomake
Kaupunginhallitus ilmoittaa puoltavansa asemakaava- ja tonttijakoehdotuksen hyväksymistä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esittämässä jäljempänä olevassa kaupunginhallituksen ehdotuksessa tarkemmin yksilöidyssä muodossa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 2.11.2009 päivätyn, 11.1.2010 lausuntojen ja 25.2.2010 muistutusten perusteella muutetun Paattisten kaupunginosan korttelien 3 (osa) ja 28 sekä Ullaistentien, Toffinkujan, Lehtisalonpuiston, Kirkkopellonkujan ja Työväentalonpuiston asemakaavaehdotuksen.
Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavan yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot: (Paattinen) 96-3 tontti 21 ja (Paattinen) 96-28 tontti 1.