Kh 1.3.2010
HALLINTOSÄÄNTÖ
1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 § Soveltamisala
Tässä hallintosäännössä määrätään Turun kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä sekä hallinnosta ja taloudenhoidosta.
Hallintosäännön ohella kaupungin toimintaa ohjataan muilla johtosäännöillä. Kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään erillisellä johtosäännöllä. Valtuuston toiminnasta määrätään valtuuston työjärjestyksessä.
Hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena mainittuihin johtosääntöihin nähden. Hallintosäännön 2., 3. ja 5. luvun sekä 24 ja 64 §:ien määräyksiä sovelletaan kuitenkin ensisijaisesti toimielinkohtaisten johtosääntöjen määräyksiin nähden. Hallintosäännön 10 ja 11 §:ien määräyksiä ei sovelleta kuitenkaan tarkastuslautakuntaan.
Tämän hallintosäännön johtokuntaa koskevat määräykset koskevat vain kuntalain
Turun ammattikorkeakoulun päätöksentekoon ja hallintoon hallintosääntöä sovelletaan, mikäli ammattikorkeakoululainsäädännöstä ei muuta johdu.
2. LUKU PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY
2 § Luvun määräysten soveltaminen
Tämän luvun määräyksiä noudatetaan kaupungin toimielimissä. Toimikuntien osalta määräyksiä noudatetaan kuitenkin vain soveltuvin osin.
Luvun määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin myös toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa sekä viranhaltijapäätösten tekemisessä.
3 § Kokousaika ja -paikka
Kaupunginhallitus päättää puheenjohtajan esittelystä viimeistään kunkin vuoden joulukuussa seuraavan vuoden kevätkauden sekä viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessaan seuraavan syyskauden varsinaisten kokoustensa ajankohdan, joista ilmoitetaan niin kuin kunnallisten ilmoitusten julkaisemisesta kunnassa on voimassa.
Muun toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättäminä aikoina.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Lisäksi kokous on pidettävä, mikäli enemmistö toimielimen jäsenistä tai esittelijä sitä puheenjohtajalta pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten.
Toimielimen kokoukset pidetään toimielimen päättämässä paikassa. Toimielimen puheenjohtaja voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä muunkin kokouspaikan.
4 § Kokouksen koollekutsuminen
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat. Esityslista toimitetaan mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä.
Kokouskutsu toimitetaan jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeutetuille toimielimen päättämällä tavalla, mikäli mahdollista vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Kokouskutsu tai tieto siitä, milloin ja mistä kutsu on sähköisesti noudettavissa, toimitetaan saajan toimielimen sihteerille ilmoittamaan sähköposti-, posti- tai käyntiosoitteeseen. Kokouskutsu tai tieto siitä, että kutsu on noudettavissa, voidaan poikkeuksellisesti toimittaa myös puhelimitse tai tekstiviestinä.
5 § Jatkokokous
Jos jotakin asiaa ei saada kokouksessa käsitellyksi, toimielin voi päättää asian siirtämisestä käsiteltäväksi toimielimen päättämänä aikana jatkokokouksessa, johon ei tarvitse antaa erillistä kokouskutsua. Kokouksesta poissaolevalle on kuitenkin toimitettava tieto jatkokokouksesta. Jatkokokouksesta on muutoin voimassa, mitä toimielimen kokouksesta on määrätty.
6 § Varajäsenen kutsuminen
Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.
7 § Kokouksen pitäminen
Avattuaan kokouksen puheenjohtajan on todettava läsnäolevat ja se, missä ominaisuudessa kukin on läsnä. Lisäksi puheenjohtajan on todettava, onko kokous kutsuttu laillisesti koolle ja onko se päätösvaltainen.
Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei puheenjohtaja toisin päätä.
Toimielin voi ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
8 § Kokouksen johtaminen
Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka varoituksesta huolimatta jatkaa sopimatonta käyttäytymistä. Jos syntyy epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi hillitä, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.
9 § Tilapäinen puheenjohtaja
Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja toimielimen jäsenistä.
10 § Läsnäolo-oikeudet ja -velvollisuudet sekä puheoikeudet
Kaupungin eri toimielimissä on jäsenten lisäksi läsnäolo-oikeus seuraavasti:
Kaupunginhallitus:
valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kaupunginhallituksen esittelijät, kansliapäällikkö sekä johtava kaupunginsihteeri ja apulaiskaupunginjohtajien toimialojen kaupunginsihteerit
Kaupunginhallituksen jaostot:
jaoston esittelijä sekä jaoston määräämä sihteeri, apulaiskaupunginjohtajat
Muut toimielimet:
- asianomaiset esittelijät, toimielimen sihteeri, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen määräämä edustaja tai tämän varaedustaja, kaupunginjohtaja ja toimialan apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan ollessa estynyt, tämän tilalla voi läsnäolo- ja puheoikeutta käyttää kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan itselleen keskushallinnon viranhaltijoista tai työntekijöistä nimeämä varaedustaja.
Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolo-oikeudesta ja -velvollisuudesta sekä puheoikeudesta määrätään toimielimen johtosäännössä tai siitä päättää asianomainen toimielin.
Tässä pykälässä tarkoitettu läsnäolo-oikeus sisältää myös puheoikeuden toimielimen kokouksessa. Läsnäolo-oikeus sisältää toimielimen jäsenen ja toimielimen alaisen viranhaltijan osalta myös läsnäolovelvollisuuden.
11 § Kaupunginhallituksen edustus muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus voi määrätä edustajansa muihin toimielimiin. Edustajaksi voidaan määrätä kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen, kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus voi määrätä edustajalle varaedustajan.
12 § Esittely
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Mikäli esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos esittelijä on peruuttanut ehdotuksensa, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
Toimielimen, tai kaupunginhallituksessa puheenjohtajan niin vaatiessa esittelijän on esiteltävä muukin kuin esityslistalla mainittu asia toimielimessä. Samalla tulee päättää esittelyn määräajasta.
Esittelijästä määrätään toimielimen johtosäännössä, toimintasäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen esittelijänä toimii hänen sijaisekseen tai varahenkilökseen määrätty.
Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Tällöin puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana. Kaupunginhallituksessa puheenjohtajalla on erityisestä syystä päätöksellään oikeus esitellä asia.
13 § Esteellisyyden toteaminen
Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyytensä.
Tarvittaessa toimielin päättää, voiko toimielimen jäsen tai puheenjohtaja tai muu kokouksessa läsnä oleva osallistua asian käsittelyyn.
14 § Pöytäkirja
Pöytäkirjan laatii pöytäkirjanpitäjä. Tarvittaessa puheenjohtaja ratkaisee pöytäkirjan sisällön. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan tarkastaa myös sähköisesti. Mikäli kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkastajat ovat eri mieltä puheenjohtajan kanssa, toimielin päättää pöytäkirjan oikeasta sisällöstä. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Nähtäväksi asettamispäivää ei saa merkitä kahta viikkoa aikaisemmaksi ennen seuraavaa kaupunginhallituksen tiedossa olevaa kokouspäivää, jotta kaupunginhallituksen mahdollisuus ottaa pöytäkirjassa oleva asia käsiteltäväkseen ei esty, ellei asian kiireellisyydestä muuta johdu.
Pöytäkirjaan merkitään
1. järjestäytymistietoina
- toimielimen nimi
- kokouksen alkamis- ja päättymisaika
- kokouspaikka
- saapuvilla olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä
- kokouksen koollekutsumisen laillisuus
- kokouksen päätösvaltaisuus
2. asian käsittelytietoina
- asiaotsikko
- asian selostus
- päätösehdotus
- asian esittelijä
- esteellisyys
- ne tehdyt ehdotukset ja niiden kannatukset, jotka ovat voimassa, kun puheenjohtaja keskustelun päätyttyä tekee yhteenvedon keskustelusta
- äänestykset (äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys, äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta)
- vaalit (vaalitapa ja vaalin tulos)
- päätös
- eriävä mielipide
3. laillisuustietoina
- oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus
- puheenjohtajan allekirjoitus
- pöytäkirjanpitäjän varmennus
- merkintä pöytäkirjan tarkastamisesta
- merkintä pöytäkirjan nähtävänäpidosta.
Pöytäkirjaan on liitettävä muutoksenhakuohjaus.
Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu.
Mikäli asia on 12 §:n mukaisesti poistettu esityslistalta, pöytäkirjaan merkitään tieto siitä, että asia on poistettu esityslistalta.
Mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemiin päätöksiin.
Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeet pöytäkirjan laadinnan yhtenäistämisestä.
15 § Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden tekemät päätökset
Luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään kuntalain 62 §:n 2 momentin mukaan pöytäkirjaa, mikäli se ei ole päätöksen luonteen johdosta tarpeetonta.
Päätöspöytäkirja on tehtävä aina silloin, kun päätös koskee julkisen vallan käyttämistä, mikäli tässä säännössä ei ole toisin määrätty.
Päätöspöytäkirjaan merkitään
-viranomaisen nimike
-päätöksentekijän nimi ja virka-asema, jossa päätös on tehty
-päiväys
-pykälänumerointi
-otsikko
-selostus asiasta perusteluineen
-varsinainen päätös
-allekirjoitus
-jakelutiedot ja
-muutoksenhakuosoitus.
Esittely ja eriävä mielipide
Päätös tehdään esittelystä vain, jos niin on johtosäännössä, toimintasäännössä tai hyvän hallinnon periaatteissa määrätty.
Mikäli päätös tehdään johto- tai toimintasäännön tai hyvän hallinnon periaatteiden nojalla esittelystä, esittelijällä on oikeus merkitä eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan tai päätökseen.
Päätöspöytäkirjan pitäminen nähtävänä
Päätöspöytäkirjan nähtäville asettamisesta kuulutetaan asianomaisen toimielimen pöytäkirjan kuuluttamisen yhteydessä. Toimielimen pöytäkirjaa koskevaan kuulutukseen liitetään tällöin ilmoitus siitä, että ne toimielimen alaisten viranhaltijoiden tekemät päätöspöytäkirjat, jotka on ilmoitettu toimielimelle mahdollista kuntalain 51 §:n tarkoittamaa ottamista varten, ovat nähtävillä samaan aikaan kuin se toimielimen pöytäkirja, jossa toimielin merkitsee mainitut viranhaltijoiden tekemät päätökset tiedokseen. Pöytäkirja voidaan erityisestä syystä kuuluttaa myös omana asiakirjanaan erillään toimielimen pöytäkirjasta, jolloin tämä seikka tulee merkitä toimielimen edellä tarkoitettuun pöytäkirjaan.
Edellytykset päätöspöytäkirjan tekemättä jättämiselle
Erillistä viranhaltijan päätöspöytäkirjaa ei yleensä tarvitse pitää, jos päätös koskee jotakin seuraavista asiaryhmistä:
-lakiin tai virka- tai työehtosopimukseen perustuvan etuuden myöntäminen
-koti- ja ulkomaiseen koulutukseen lähettäminen ja koti- ja ulkomainen virkamatka
-tavanomaisen huomaavaisuuden osoittaminen
-kaupungin sisäiseen hallintoon kuuluva asia, jota koskevan päätöksen tekeminen ei muutoin edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä
-enintään vuoden mittaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen ottaminen silloin, kuin palvelukseen ottaminen ei perustu julkiseen hakuun
-puitesopimukseen perustuvan tilauksen tekeminen toimielimen mahdollisesti asettamissa rajoissa
-hankinnan tekeminen silloin, kun sen arvo on alle 5.000 €
-muu merkitykseltään edellisiin rinnastettava asia, joka ei muusta syystä edellytä päätöspöytäkirjan tekemistä.
Ilman päätöspöytäkirjaa tehdyn päätöksen muoto
Ilman päätöspöytäkirjaa tehty päätös tehdään erillisellä asiakirjalla, joka voi olla esimerkiksi päätös, lasku, tilaus, sopimus, toimituskirja taikka muu edellä mainitun asian päättämiseen tarkoitettu sähköinen asiakirja tai vakiolomake.
Päätöksen tekemiseen oikeutetun tulee päivätä ja allekirjoittaa tai varmentaa ratkaisunsa edellä tarkoitettuun asiakirjaan.
Päätöksestä on ilmoitettava hallintosäännön määräysten mukaisesti kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle, mikäli nämä eivät ole vapauttaneet viranhaltijaa ilmoittamisesta.
Tässä pykälässä määrätyn lisäksi päätöspöytäkirja on tehtävä silloin, kun muutoksenhakuun oikeutettu ilmoittaa tekevänsä päätöksestä oikaisuvaatimuksen tai valituksen ja pyytää tätä varten pöytäkirjanotteen. Pyyntö voidaan tehdä myös ennen päätöksen tekemistä.
3. LUKU ASIAN OTTAMINEN YLEMMÄN TOIMIELIMEN KÄSITELTÄVÄKSI
16 § Kaupunginhallituksen, lautakunnan ja liikelaitoksen johtokunnan otto-oikeus
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallituksen, sen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan lisäksi toimialan apulaiskaupunginjohtaja.
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi virastopäällikkö.
Asian ottamisesta kuntalain mukaisesti liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää johtokunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi liikelaitosjohtaja.
17 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen
Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä. Kaupunginhallitus voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Lauta- ja johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lauta- tai johtokunnalle tekemistään päätöksistä. Lauta- ja johtokunta voi kuitenkin päättää, että joitakin asioita tai asiaryhmiä koskevia päätöksiä ei tarvitse ilmoittaa.
Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa kokouksen pitämisestä tai päätöksen tekemisestä siitä riippumatta, onko pöytäkirja tarkastettu.
Päätökset niissä asioissa, joita ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä päätöksentekijän harkinnan mukaan panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi.
18 § Asian ottaminen lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi
Lautakunnan tai johtokunnan on päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 17 §:ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se alaisensa toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli päätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty.
Lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtajan tai johtosäännössä mainitun lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi ottamiseen oikeutetun viranhaltijan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin lautakunta tai johtokunta käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen.
Mikäli kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja tai toimialan apulaiskaupunginjohtaja on jo käyttänyt otto-oikeuttaan, lautakunta tai johtokunta tai asian käsiteltäväksi ottamaan oikeutettu ei saa enää käyttää otto-oikeuttaan.
19 § Asian ottaminen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi
Kaupunginhallituksen on, mikäli jäljempänä 2. momentissa mainittu henkilö ei ole vielä käyttänyt otto-oikeuttaan, päätettävä viimeistään siinä kokouksessa, joka ensiksi pidetään 17 §:ssä mainitun pöytäkirjan saapumisen jälkeen, ottaako se toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksen käsiteltäväkseen. Mikäli ottopäätöstä ei tehdä mainitussa kokouksessa, otto-oikeus on menetetty.
Kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kaupunginjohtajan ja toimialan apulaiskaupunginjohtajan on käytettävä otto-oikeuttaan ennen kuin kaupunginhallitus käsittelee asian mahdollista ottamista käsiteltäväkseen.
Mikäli toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemä päätös on otettu sekä lautakunnan tai johtokunnan että kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, asian käsittelee kaupunginhallitus.
4. LUKU LAUTAKUNTIA JA JOHTOKUNTIA KOSKEVAT YHTEISET MÄÄRÄYKSET
20 § Lautakunnan ja johtokunnan puheenjohtajat
Lautakunnalla ja johtokunnalla on puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
21 § Lautakunnan ja johtokunnan yleiset tehtävät
Lautakunta ja johtokunta kehittää, ohjaa ja valvoo alaisensa organisaation toimintaa ottaen huomioon mitä 24 §:ssä on virastopäälliköstä määrätty.
Lautakunta ja johtokunta hyväksyy toimintasäännön, jolla se päättää alaisensa organisaation toiminnan järjestämisestä. Toimintasääntö on laadittava kaupunginhallituksen antamia ohjeita noudattaen ja neuvotellen kaupunginjohtajan tai toimialan apulaiskaupunginjohtajan kanssa.
Lautakunnalla ja johtokunnalla on oikeus siirtää toimivaltaansa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle toimintasäännöllä.
Lautakunta ja johtokunta voi saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginhallituksen ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
22 § Puhevallan käyttäminen
Lautakunta ja johtokunta valvoo kaupungin etua ja käyttää kaupungin puhevaltaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa, mikäli kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja ei ole jossakin asiassa tai asiaryhmässä ilmoittanut käyttävänsä kaupungin puhevaltaa.
23 § Vahingonkorvaukset
Lautakunta ja johtokunta päättää toimialallaan vahingonkorvauksen myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämissä rajoissa.
24 § Virastopäällikkö
Virastopäälliköllä tarkoitetaan lautakunnan ja johtokunnan alaisen tehtäväalueen ylintä johtavaa viranhaltijaa. Se, mitä virastopäälliköstä on tässä hallintosäännössä määrätty, koskee myös liikelaitoksen johtajaa.
Virastopäälliköt ovat kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja toimialan apulaiskaupunginjohtajan alaisia. Virastopäällikön suoranaisena esimiehenä on keskushallinnon toimialajaon mukaan määräytyvä kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja.
Virastopäällikkö johtaa ja valvoo lautakunnan/johtokunnan alaisena tehtäväalueen toimintaa ja vastaa sen kehittämisestä, taloudesta ja toiminnasta sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Virastopäällikkö huolehtii tehtäväalueen toiminnan yhteensovittamisesta kaupungin muun toiminnan ja muiden yhteisöjen toiminnan kanssa.
Virastopäällikön tulee sen lisäksi, mitä lautakunnan tai johtokunnan johtosäännössä on määrätty, suorittaa lautakunnan, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja toimialan apulaiskaupunginjohtajan määräämät tehtävät sekä huolehtia siitä, että hänen johtamallaan tehtäväalueella noudatetaan kaupunginhallituksen johtosäännössä mainittujen viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa antamia menettelytapa- ja toimintaohjeita.
Virastopäällikön tulee raportoida tehtäväalueensa toiminnasta ja taloudesta toimialansa apulaiskaupunginjohtajalle tai kaupunginjohtajalle sekä huolehtia siitä, että kaupunginjohtajalla ja toimialan apulaiskaupunginjohtajalla on asianmukaista valvontaa varten riittävät tiedot tehtäväalueen toiminnasta.
Virastopäällikön tulee huolehtia siitä, että lautakunnan ja johtokunnan puheenjohtajalla on ajantasaiset ja riittävät tiedot lautakunnan ja johtokunnan käsiteltäväksi tulevista olennaisista asioista.
Virastopäälliköllä on oikeus siirtää hänelle johtosäännöllä annettua päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.
Virastopäällikkö voi saattaa asian, joka hänellä on oikeus ratkaista, lauta- tai johtokunnan ratkaistavaksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.
5. LUKU KAUPUNGIN TALOUS
25 § Talousarvio ja taloussuunnitelma
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupunginhallitukselle ja lautakunnille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä johtokunnille liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta laatii esityksensä talousarviosta ja taloussuunnitelmasta noudattaen kaupunginvaltuuston ja –hallituksen antamia määräyksiä ja ohjeita.
26 § Talousarvion täytäntöönpano
Kaupunginhallitus ja lautakunta hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Käyttösuunnitelma voi muodostua myös sopimusohjaus- tai tilaaja-tuottajamalliin liittyvistä sopimuksista. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle.
Johtokunta hyväksyy kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon perustuvan liikelaitoksen talousarvion ja liiketoimintasuunnitelman.
27 § Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto antaa vuosittain talousarvion noudattamista koskevat määräykset siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupungin viranomaisia.
Kaupunginhallituksella on oikeus päättää sellaisen maksun suorittamisesta, joka on kaupunkia sitova ja kiireellinen, vaikka tarkoitukseen ei ole määrärahaa käytettävissä. Kaupunginhallituksen on tällöin viipymättä tehtävä valtuustolle esitys määrärahan myöntämisestä tai korottamisesta.
28 § Talousarvion muutokset
Talousarvion käyttötalousosaan ja investointiosaan tehtävät muutokset on esitettävä kaupunginvaltuustolle siten, että esitys ehtii käsiteltäväksi talousarviovuoden aikana.
Tuloslaskelmaosan ja rahoituslaskelmaosan yhteydessä vahvistettavia muutoksia voidaan esittää myös talousarviovuoden päättymisen jälkeen kuitenkin ennen kuin tilit ja tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajille tarkastettavaksi.
Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Kaupunginhallitus päättää lauta- ja johtokuntien määrärahojen ja tavoitteiden muutoksista kun kaupungin organisaatiota muutetaan talousarviovuoden aikana.
29 § Kaupungin palveluverkon muutokset
Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin palveluverkon merkittävistä muutoksista.
30 § Pysyvien vastaavien myynti ja vuokraaminen
Pysyvien vastaavien aineettomien hyödykkeiden, kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien myynnistä, vuokraamisesta ja muusta luovuttamisesta päättää valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunta tai liikelaitoksen johtokunta.
Mikäli luovutettavan omaisuuden arvo tai vuokrattavan omaisuuden kokonaisvuokra-arvo on vähintään 3 miljoonaa euroa, päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Mikäli arvo on enintään 2 miljoonaa euroa, päätöksen tekee asianomainen lautakunta tai johtokunta sen omaisuus- ja irtaimistorekisterissä olevan omaisuuden osalta. Mikäli luovutettava tai vuokrattava omaisuus on kahden tai useamman hallintokunnan omaisuus- ja irtaimistorekistereissä, päätöksen tekee kaupunginhallitus.
Muissa tapauksissa päätöksen tekee kaupunginhallitus.
31 § Muun omaisuuden luovuttaminen
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta päättää muun kuin 30 §:ssä mainitun, sen omaisuus- ja irtaimistorekistereissä olevan omaisuuden luovuttamisesta.
32 § Tarveselvitys- ja hankesuunnitelma
Kaupungin tilahankkeissa on noudatettava kaupunginvaltuuston hyväksymän ohjeen mukaista kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan hyväksymää tarveselvitys- ja hankesuunnitelmaa tai hankekuvausta.
Mikäli hankesuunnitelman tarkoittaman tilahankkeen arvo on yli 3 miljoonaa euroa, suunnitelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Mikäli arvo on alle 1 miljoona euroa, suunnitelman hyväksyy se lautakunta tai johtokunta, jonka käyttöön tilahanke tulee. Muissa tapauksissa suunnitelman hyväksyy kaupunginhallitus.
Tämän pykälän määräyksistä poiketen Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta hyväksyy tilahankkeen arvosta riippumatta vuokrahankkeidensa hankesuunnitelmat, mikäli vuokrattava toimitila sijaitsee muun kunnan kuin Turun kaupungin alueella.
33 § Omaisuuden hankkiminen
Julkisista hankinnoista annetun lain ja vastaavan ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamien tavaroiden ja palveluiden ostamisesta sekä rakennusurakan toteuttamisesta määrätään hallintosäännön 38 §:ssä.
Muiden aineettomien hyödykkeiden, kiinteän ja irtaimen omaisuuden sekä muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden ja osuuksien ostamisesta, vuokraamisesta ja muusta hankkimisesta tai vastaanottamisesta päättää valtuuston päättämien perusteiden mukaisesti kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus ja lautakunta tai liikelaitoksen johtokunta.
Mikäli ostettavan, vuokrattavan tai muuten hankittavan tai vastaanotettavan omaisuuden arvo tai kokonaisvuokra-arvo on yli 2 miljoonaa euroa eikä valtuusto ole hyväksynyt 32 §:n tarkoittamaa hankkeen tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa, päätöksen tekee kaupunginvaltuusto.
Mikäli arvo on yli 2 miljoonaa euroa ja valtuusto tai kaupunginhallitus on toimivaltansa puitteissa hyväksynyt 32 §:n tarkoittaman tilahankkeen tarveselvityksen ja hankesuunnitelman, päätöksen tekee asianomainen lautakunta tai johtokunta sen omaisuus- ja irtaimistorekisteriin kirjattavan omaisuuden osalta. Mikäli omaisuus tulee kahden tai useamman hallintokunnan omaisuus- ja irtaimistorekisteriin, päätöksen tekee kuitenkin kaupunginhallitus.
Muissa kuin edellä tässä pykälässä mainituissa tapauksissa päätöksen tekee kaupunginhallitus.
34 § Poistosuunnitelman perusteet
Valtuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet. Kaupunginhallitus hyväksyy pysyvien vastaavien hyödykkeiden poistosuunnitelman sekä antaa tarvittavat laskentaohjeet.
35 § Rahoituksen hoitaminen
Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista sekä leasingrahoituksen limiitin suuruudesta.
Kaupunginvaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antamisen sekä muun sijoitustoiminnan ja rahoitusriskien hallinnan periaatteista.
36 § Valvonta
Kaupungin toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävät hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta.
Sisäisen valvonnan ohjaamisesta vastaa keskitetysti kaupunginhallitus.
Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kunkin toimielimen tehtäväalueen johtava viranhaltija.
Kaupungin etua on valvottava niiden yhteisöjen toiminnassa, joissa kaupunki on osakas tai jäsen tai joissa kaupungilla on muulla perusteella mahdollisuus osallistua yhteisön hallintoon tai valvontaan.
37 § Konsernivalvonta
Kaupunginhallitus hyväksyy konserniohjeet.
Kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen konsernijaosto, kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat.
Konsernijohto vastaa konsernivalvonnasta.
38 § Keskitetyt toiminnot
Kaupunginhallitus päättää lauta- ja johtokuntia sitovasti siitä, miten kaupungin toimintoja ja palveluja hoidetaan keskitetysti.
39 § Hankinnat
Julkisista hankinnoista annetun lain ja vastaavan ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamien tavaroiden ja palveluiden ostamisesta sekä rakennusurakan toteuttamisesta päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta toimialallaan talousarvionsa puitteissa ottaen huomioon 33 §:stä johtuvat määräykset ja rajoitukset.
Kaupunginjohtaja päättää yhteishankinnoista ja niitä koskevista puitejärjestelyistä sekä määrää hankintaan ja tilaamiseen oikeutettuja sitovasti ne hankintapaikat, joista hankintaan ja tilaamiseen oikeutetut saavat tehdä hankintoja.
Julkisista hankinnoista annetun lain ja vastaavan ns. erityisalojen hankintalain tarkoittamasta hankintaoikaisusta päättää kaupunginhallitus, lautakunta, johtokunta ja viranhaltija tekemänsä hankintapäätöksen osalta, mikäli hankintaoikaisu tehdään hankintayksikön aloitteesta. Mikäli hankintaoikaisu tehdään asianosaisen vaatimuksesta, päätöksen tekee kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta omasta hankintapäätöksestään ja alaisensa viranhaltijan hankintapäätöksestä tehdyn hankintaoikaisun johdosta.
Kaupunginjohtaja antaa hankintoja koskevat menettelytapaohjeet.
40 § Varastointi ja kuljetukset
Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta päättää toimialallaan tarvittavista varastoinneista ja kuljetuksista talousarvion puitteissa.
Kaupunginhallitus määrää hallintokuntia sitovasti varastointi- ja kuljetustehtävien hoitamisesta sekä varastointi- ja kuljetuspalvelujen käyttämisestä.
Hankinta- ja logistiikkajohtaja antaa varastointia ja kuljetuksia koskevat menettelytapaohjeet.
41 § Maksujen, tukien ja etuuksien käyttö, niiden perusteet ja niiden määrääminen
Kaupunginvaltuusto päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden asiakasmaksun taikka taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän, kunnan harkinnassa olevan tuen tai etuuden käyttöön ottamisesta taikka tällaisen maksun, tuen tai etuuden käytöstä luopumisesta,
Kaupunginvaltuusto päättää maksujen, tukien ja etuuksien yleisistä perusteista.
Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin sisäisen joukkoliikenteen maksuja koskevista periaatteista.
Maksuista, tuista ja etuuksista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta toimialallaan.
42 § Saamisten tileistä poistaminen
Lautakunta tai johtokunta päättää toimialallaan saamisten tileistä poistamisesta.
43 § Muut taloutta koskevat määräykset
Kaupunginjohtaja antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita kaupungin taloudenhoidosta.
6. LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA
44 § Luvun määräysten soveltaminen viranhaltijaan
Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03), muussa laissa tai virkaehtosopimuksessa, päättää lähin ylempi monijäseninen viranomainen, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka toimielimen johtosäännössä muuta määrätty.
45 § Toimivalta viran ja kuukausipalkkaisen työsopimussuhteen (toimen) perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi
Valtuusto ja kaupunginhallitus päättävät niiden virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden täyttämisestä ne päättävät. Muiden virkojen ja toimien perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kaupunginhallituksen hallintojaosto, ellei se ole siirtänyt toimivaltaansa lauta- tai johtokunnalle tai toimien osalta myös viranhaltijalle tai mikäli toimielimen johtosäännössä ei ole muuta määrätty.
Sama viranomainen, joka päättää viran perustamisesta, päättää virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa asiassa muulle toimielimelle tai viranhaltijalle.
46 § Viran haettavaksi julistaminen
Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa alaiselleen toimielimelle tai viranhaltijalle. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan perustellusta syystä ottaa ilman julkista hakumenettelyä kun kysymyksessä on
-viran uudelleen täyttäminen sitä aiemmin hakeneiden joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoitettua ettei ota virkaa vastaan
-kuntalain 25 §:ssä tarkoitettu kaupunginjohtajan siirtäminen toiseen virkaan
-määräaikaisen kaupungin- tai apulaiskaupunginjohtajan virkasuhteen jatkaminen määräajaksi
-kaupungin toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henkilön ottaminen hänelle soveltuvaan virkaan siinä tapauksessa, että hän pysyvän sairauden, vian tai vamman vuoksi on kykenemätön hoitamaan entistä tehtäväänsä.
Virkaa tai tointa haettavaksi julistettaessa tulee haettavaksi julistavan viranomaisen päättää, edellytetäänkö viran tai toimen kielitaitoa koskevan kelpoisuusvaatimuksen lisäksi suomen ja/tai ruotsin kielen taitoa, jota on pidettävä viran tai toimen tehtävien menestyksellisen hoidon edellyttämänä tai joka virka- tai työsuhteeseen otettaessa luetaan eduksi. Tällöin voidaan lisäksi ottaa huomioon myös muiden kielten kuin suomen ja ruotsin kielen tarve. Tämän momentin mukaisesti päätetystä kielitaitoedellytyksestä tai kielitaidon eduksi lukemisesta on oltava maininta viran tai toimen hakuilmoituksessa. Suomen ja ruotsin kielen taidon vaatimustason määräämisestä ja sen edellyttämän taidon osoittamisesta on voimassa, mitä 47 §:n 3., 4. ja 5. momenteissa määrätään.
47 § Virkojen ja toimien kelpoisuusvaatimukset
Virkaan tai toimeen otettavan tulee täyttää viran tai toimen vahvistetut kelpoisuusvaatimukset.
Viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksista päättää sen perustava viranomainen, ellei niitä ole laissa, asetuksessa tai toimielimen johtosäännössä määrätty. Kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä kielitaitovaatimus, mikäli tehtävän tai työn luonne sitä edellyttää eikä 46 §:n 3. momentin mukaista menettelyä katsota riittäväksi.
Suomen ja/tai ruotsin kielen kelpoisuusvaatimukseksi voidaan asettaa vain suullinen taito, kirjallinen taito tai ymmärtämisen taito. Kustakin taidosta voidaan vaatimustasoksi asettaa arvosana tyydyttävä, hyvä tai erinomainen sen mukaisesti kuin valtion henkilöstön osalta on määrätty. Jos jonkin muun kielen taito on tarpeen asettaa kelpoisuusvaatimukseksi, kielitaitovaatimuksen tason määrää viran tai toimen perustava viranomainen.
Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisen osalta sovelletaan valtion henkilöstöä koskevia säännöksiä. Muiden kielten taidon osoittamistavan määrää viran täyttävä viranomainen.
Jos tehtävä edellyttää vain suomen ja/tai ruotsin kielen enintään tyydyttävää suullista osaamista tai ymmärtämistä, kielitaito voidaan osoittaa todistuksen sijasta työhönottohaastattelussa.
Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää erityisestä syystä yksittäistapauksessa henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla. Vastaavin perustein voidaan ottaa henkilö määräajaksi työsopimussuhteiseen toimeen.
Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
48 § Henkilökunnan ottaminen
Lautakunta ja johtokunta ottaa alaisensa henkilökunnan, ellei siitä toimielimen johto- tai toimintasäännössä, hyvän hallinnon periaatteissa, laissa tai asetuksessa muuta määrätä.
Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelussuhteeseen.
Virantoimituksen tai työsuhteen alkamisajankohdan vahvistaa virka- tai työsuhteeseen ottava tai alempi täytäntöönpaneva viranomainen.
49 § Terveystietojen antaminen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetun työnantajan päätöksen tekee viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija.
Apulaiskaupunginjohtajan ja viraston päällikön osalta päätöksen tekee kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan osalta kaupunginhallitus.
50 § Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 21 §:ssä tarkoitetun virkasuhteen muutoksen osa-aikaiseksi tekee virkaan ottava viranomainen.
51 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen
Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää kaupunginhallituksen hallintojaosto tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Mikäli virat tai toinen niistä on kaupunginhallituksen täytettävä, siirtopäätöksen tekee kaupunginhallitus. Mikäli virat tai toinen niistä on valtuuston täytettävä, siirtopäätöksen tekee kuitenkin valtuusto.
52 § Viran ja toimen sekä sen haltijan siirtäminen yksiköstä toiseen
Perustetun viran ja toimen sekä virassa tai toimessa olevan henkilön sekä siirrettävää palvelussuhdetta varten tarvittavan määrärahan tai tarvittavien varojen siirtämisestä jonkin toimialan hallintokunnasta toisen toimialan hallintokuntaan päättää kaupunginjohtaja. Toimialan sisällä tapahtuvasta siirrosta päättää toimialan apulaiskaupunginjohtaja. Tässä pykälässä määrätyllä menettelyllä voidaan siirtää myös tuntipalkkainen henkilö ja hänen palkkaamiseensa tarvittavat varat. Siirtäminen edellyttää niiden virastojen ja liikelaitosten kuulemista, joita siirto koskee.
Niiden virkojen, jotka täyttää kaupunginhallitus tai valtuusto, siirtämisestä päätetään asianomaisessa toimielimessä.
53 § Virka- tai työehtosopimukseen ja lakiin perustuvien eräiden virka- tai työvapaiden ja vapaapäivien myöntäminen
Virka- tai työvapaat ja vapaapäivät, joiden saamiseen viranhaltijalla tai työntekijällä on virka- tai työehtosopimuksen tai lain perusteella oikeus, myöntää viraston päällikölle kaupunginjohtaja tai toimialan apulaiskaupunginjohtaja ja muille viranhaltijoille ja työntekijöille viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, ellei toimielimen johtosäännössä muuta määrätä.
Kaupunginjohtajalle em. edut myöntää kaupunginhallitus ja apulaiskaupunginjohtajalle kaupunginjohtaja.
54 § Palkattoman harkinnanvaraisen virka- tai työvapaan hakeminen ja myöntäminen
Mikäli viranhaltija tai työntekijä haluaa harkinnanvaraisella perusteella saada luvan keskeyttää virantoimituksen tai työnteon määräajaksi, hänen on kirjallisesti haettava virka- tai työvapaata, jonka myöntää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan tai työntekijän palvelukseen, ellei toimielimen johtosäännössä muuta määrätä, tässä pykälässä jäljempänä mainituin poikkeuksin.
Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää valtuuston ottamalle viranhaltijalle harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata enintään 6 kuukautta.
Kaupunginjohtajalla on oikeus myöntää viraston päällikölle harkinnanvaraista palkatonta virkavapaata enintään 3 kuukautta.
Viraston päälliköllä tai hänen määräämällään viranhaltijalla taikka toimielimen johtosäännössä määrätyllä muulla viranhaltijalla, joka ei ole ottanut viranhaltijaa tai työntekijää, on oikeus myöntää alaiselleen viranhaltijalle tai työntekijälle harkinnanvaraista palkatonta virka- tai työvapaata enintään 12 kuukautta
55 § Sijaisen määrääminen
Sijaisen hallintosäännössä tarkoitetun virkavapaan ajaksi määrää virkaan ottava viranomainen paitsi 53 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa kaupunginhallitus, jollei toimielimen johtosäännössä toisin määrätä.
56 § Virka- tai työvapaan ajalta suoritettavista harkinnanvaraisista palkkaeduista päättäminen
Harkinnanvaraiset palkkaedut virka- tai työvapaan ajalta myöntää kaupunginhallituksen hallintojaosto tai sen valtuuttama viranomainen 2 momentissa mainituin poikkeuksin.
Valtuusto myöntää ottamalleen viranhaltijalle harkinnanvaraiset palkkaedut yhtä kuukautta pidemmältä virkavapaa-ajalta.
57 § Sivutoimilupa ja -ilmoitus
Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää viranhaltijaa lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
Sivutoimi-ilmoitus tehdään viraston päällikölle tai tämän määräämälle viranhaltijalle. Apulaiskaupunginjohtaja ja viraston päällikkö tekee sivutoimi-ilmoituksen kaupunginjohtajalle ja kaupunginjohtaja kaupunginhallitukselle.
58 § Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n mukaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättää enintään kahden kuukauden ajaksi asianomaisen viraston päällikkö ja tätä pidemmältä ajalta lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
Mikäli 1 momentissa tarkoitetun virantoimituksesta pidättämisen kohteena on apulaiskaupunginjohtaja tai viraston päällikkö, tekee päätöksen asiassa enintään kahden kuukauden ajaksi kaupunginjohtaja ja tätä pidemmältä ajalta kaupunginhallitus.
59 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen
Viranhaltijan tai työntekijän palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan virkaan tai työntekijän työsopimussuhteeseen.
Taloudellisella ja/tai tuotannollisella perusteella tehtävien lomautusten ja irtisanomisten käyttöönotosta päättää kaupunginhallitus.
Jos tehtävät tai työ taikka työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet muusta kuin taloudellisesta syystä tilapäisesti enintään 90 päivän ajaksi, lomautusten käyttöönotosta päättää asianomaisen viraston päällikkö sen jälkeen, kun lähinnä ylempi monijäseninen toimielin on todennut lomautusperusteen olemassaolon.
60 § Aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperintä
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää viraston päällikkö.
Aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä luopumisesta päättää kaupunginhallituksen hallintojaosto.
61 § Viranhaltijoiden ratkaisuvalta eräissä henkilöstöasioissa
Mikäli tässä hallintosäännössä taikka toimielimen johtosäännössä ei muuta määrätä, viraston päällikkö antaa alaiselleen henkilökunnalle kotimaiset virka- ja työmatkamääräykset, oman ajoneuvon käyttöoikeuden, päättää kotimaisista koulutus-, opinto-, seminaari- ja tutustumismatkoista, lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöstä ja varallaolosta ja varallaolojärjestelmästä sekä vuosilomista alaisensa henkilökunnan osalta.
Apulaiskaupunginjohtajan osalta 1. momentissa tarkoitetut päätökset tekee kaupunginjohtaja ja virastopäällikön osalta kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja keskushallinnon toimintasäännössä vahvistetulla toimialallaan.
Kaupunginjohtaja antaa kaupungin palveluksessa olevien ulkomaille suuntautuvat virka- ja työmatkamääräykset sekä tekee ulkomaille suuntautuvia koulutus-, opinto-, seminaari- ja tutustumismatkoja koskevat päätökset, ellei hän ole siirtänyt päätösvaltaansa.
62 § Virka- tai työtehtävien poikkeuksellista suorituspaikkaa koskevan luvan antaminen
Viraston päälliköllä on oikeus antaa alaiselleen lupa suorittaa määräajan virka- tai työtehtäviä viraston tai muun virka- tai työtehtävien varsinaisen suorituspaikan ulkopuolella, jos se on työn suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaista.
63 § Nimikirjan pitämisestä ja henkilötietojärjestelmään kerättävistä tiedoista päättäminen
Henkilöstöjohtaja päättää nimikirjan pitämisestä ja siitä, mitä tietoja hallintokunnat keräävät palveluksessaan olevista käytössä oleviin henkilötietojärjestelmiin, ottaen huomioon tietojen keräämistä koskevat lainsäädännön määräykset, ellei hän ole siirtänyt päätösvaltaa muulle viranhaltijalle.
64 § Päättävä viranomainen työsopimussuhteisten osalta
Työsopimussuhteessa kaupunkiin olevaa henkilöä koskevan päätöksen tekeminen kuuluu soveltuvin osin samalle viranomaiselle kuin hallintosäännössä on määrätty viranhaltijaa koskevan päätöksen tekemisestä, ellei toimielimen johto- tai toimintasäännössä tai hyvän hallinnon periaatteissa muuta määrätä.
65 § Varahenkilön sekä johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien määrääminen
Viranhaltijan ja työntekijän varahenkilön määrää asianomainen virastopäällikkö. Virastopäällikön varahenkilön määrää virastopäällikön esimiehenä oleva keskushallinnon toimialajaon mukaan määräytyvä kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja. Keskushallinnon vastuualueen johtajan varahenkilön määrää kuitenkin kaupunginjohtaja.
Varahenkilö määrätään määräajaksi tai toistaiseksi hoitamaan viranhaltijan tai työntekijän sellaisia tehtäviä, jotka ovat asioiden hoidon kannalta tarpeellisia ja joita tämä ei voi tilapäisen poissaolon tai muun esteen takia hoitaa.
Julkista valtaa käyttävän viranhaltijan varahenkilöksi voidaan määrätä vain viranhaltija.
Johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevat määrää lähin ylempi monijäseninen viranomainen.
7. LUKU ERINÄISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ
66 § Projektit
Erityisiä tehtäviä varten voidaan asettaa projekteja määräajaksi kaupunginhallituksen, lautakunnan, johtokunnan, viraston tai laitoksen alaisuuteen.
Projektin asettamisesta päättää toimialallaan kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, lautakunta ja virastopäällikkö sekä johtokunta.
Projektin asettajan on asettamispäätöksessä määrättävä kaupunginhallituksen antamia ohjeita noudattaen projektin johtamisesta, organisaatiosta ja vastuusuhteista sekä osoitettava projektin käyttöön varat.
67 § Kaksikielisyys ja palvelujen antaminen eri kielillä
Kaupunginhallituksen ja muiden viranomaisten on viranhaltijoita ja työntekijöitä ottaessaan ja muutoin huolehdittava siitä, että kaupungin hallinto-, palvelu- ja liiketoiminnassa on saatavissa kielilain edellyttämiä palveluja suomen ja ruotsin kielillä sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa myös muilla kielillä.
68 § Toimielimien alaikäiset jäsenet
Mikäli toimielimeen on valittu 15 vuotta täyttäneitä alle 18-vuotiaita jäseniä, tällaisilla jäsenillä on vain läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
69 § Tiedottaminen
Kaupungin tiedottamista johtaa ja siitä vastaa kaupunginhallitus, joka antaa tarvittaessa ohjeita tiedottamisesta.
70 § Kaupungin asukkaiden aloitteet
Kaupunginhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle niiden päättämällä tavalla vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Toimenpiteistä on ilmoitettava kuuden kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
71 § Kaupungin nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoitus
Valtuuston ja kaupunginhallituksen sekä kaupunginhallituksen jaoston päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies, ellei valtuusto, kaupunginhallitus tai jaosto ole yksittäistapauksessa päättänyt toisin.
Lautakunnan ja johtokunnan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa virastopäällikkö ja varmentaa lautakunnan tai johtokunnan sihteeri ellei toimielin ole yksittäistapauksessa valtuuttanut toisia henkilöitä.
Viranhaltijan päätökseen perustuvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa päätöksen tehnyt viranhaltija, ellei hän ole yksittäistapauksessa valtuuttanut toista henkilöä.
Kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaoston toimituskirjat lukuunottamatta pöytäkirjaa ja sen otteita, kirjeet ja valtakirjat allekirjoittaa kaupungin puolesta kaupunginjohtaja tai apulaiskaupunginjohtaja ja varmentaa kansliapäällikkö, johtava kaupunginsihteeri, kaupunginsihteeri, hallintolakimies, johtava kaupunginlakimies tai kaupunginlakimies. Muun toimielimen toimituskirjat, kirjeet ja valtakirjat allekirjoittaa kaupungin puolesta toimielimen esittelijä ja varmentaa toimielimen sihteeri. Mikäli esittelijä ja sihteeri on sama henkilö, hän allekirjoittaa mainitut asiakirjat yksin.
Kirjeet, joilla toimielimen päätökset annetaan tiedoksi, ja pöytäkirjanotteet allekirjoittaa kuitenkin toimielimen sihteeri yksin.
Johtava kaupunginlakimies, kaupunginlakimies ja hankintalakimies ovat kaupunginjohtajan ohella oikeutetut kaupungin puolesta ottamaan vastaan haasteita ja muita tiedoksiantoja.
72 § Kaupungin edustamista koskeva protokolla
Kaupungin edustamisessa noudatetaan seuraavaa protokollajärjestetystä:
1. valtuuston puheenjohtaja
2. kaupunginhallituksen puheenjohtaja
3. kaupunginjohtaja
Seuraavalla sijalla tulevat valtuuston varapuheenjohtajat, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja apulaiskaupunginjohtajat mainitussa järjestyksessä.
73 § Arvopostin vastaanottaminen
Kaupungin keskushallinnolle osoitetun arvopostin ja muut arvolähetykset kuittaa ja vastaanottaa kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä.
Lautakunnalle tai johtokunnalle osoitetun arvopostin ja muut arvolähetykset kuittaavat ja vastaanottavat virastopäällikkö tai liikelaitosjohtaja tai heidän määräämänsä.
74 § Asiakirjojen antamisesta päättäminen
Toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa tarkoitetun asiakirjan antamista koskevaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
75 § Asiakirjojen lunastus
Valtuusto päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kunnalle lunastusta.
76 § Voimaantulo
Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.4.2010 ja sillä kumotaan kaupunginvaltuuston 4.10.2004 § 255 hyväksymä hallintosääntö, kaupunginvaltuuston 22.1.2007 § 22 hyväksymä taloussääntö sekä kaupunginvaltuuston 5.6.1995 § 136 hyväksymä kielitaitosääntö.
Hallintosäännön 39 §:n 3. momenttia sovelletaan niihin hankintoihin, joihin sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain muutokseen perustuvaa hankintaoikaisua koskevaa säännöstä.