TURUN KAUPUNGIN RAHOITUS- JA SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET
1.1 Rahoitustoiminnan yleiset periaatteet
Rahoitus- ja sijoitustoiminnan ensisijaisena tehtävänä on tukea Turku -konsernin reaaliprosessien toimintaa ja huolehtia omaisuuden arvon säilyttämisestä. Tässä asiakirjassa määritellään kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet, rahoitusriskien hallinnan periaatteet, toiminnan rajat sekä konsernin sisäisen – ja ulkoisen rahoituksen periaatteet. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernille riittävä rahoitus kustannustehokkaasti sekä pienentää rahoitusmarkkinoiden liikkeiden negatiivisia vaikutuksia konsernin tulokseen, omaan pääomaan ja maksuvalmiuteen.
Kaupungin sijoitustoimintaa ohjaavat kuntalain itsehallintoa ja toiminta-ajatusta (1.3 §), toimialaa ja tehtäviä (2 §) sekä valtuuston tehtäviä (13.2 §) koskevat säännökset. Sijoitustoiminta jakaantuu kunnan toimialaan liittyvään sijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Lisäksi kunnalla voi olla sijoitettuna toimeksiantoon rinnastettavia lahjoitus-varoja ja omia rahastoja. Turun kaupungin katsotaan olevan arvopaperimarkkinalain mukainen ammattimainen sijoittaja.
Konsernirahoituksen hoito on keskitetty konsernin sisäisen otto- ja antolainauksen, varojen ja velkojen, likviditeetin sekä osittain rahoitusriskien hallinnan osalta talouden vastuualueelle, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Konsernitilijärjestelmän avulla tytäryhtiöiden likviditeetti on kaupunkiemon käytettävissä, mikä edellyttää tiivistä yhteis-työtä kaupungin ja tytäryhteisöjen välillä. Konsernirahoitukseen liittyviä palveluja voidaan tarjota myös muille Turun kaupungista riippuvaisille yhteisöille ja säätiöille.
Kaupungin liikelaitoksien rahoitus hoidetaan keskitetyn konsernirahoituksen piirissä. Liikelaitokset eivät voi itsenäisesti hankkia vierasta pääomaa rahoitusmarkkinoilta eivätkä sijoittaa kassavarojaan rahoituslaitoksiin.
Kaupungin tytäryhtiöt ovat myös mukana konsernirahoituksessa siten, että rahoitus- ja sijoituspalveluiden osalta asianomaisen yhtiön tulee aina olla yhteydessä keskushallinnon talouden vastuualueelle ennen rahoitus- tai sijoituspäätösten tekemistä.
Yleisenä tavoitteena konsernirahoituksen hoidossa on riippumattomuus ja tasapuolisuus rahoituksen eri palveluja tarjoaviin osapuoliin nähden.
1.2. Konsernin rahoitus- ja sijoitustoiminnan rajat, päätösvalta ja raportointi
Kaupunginvaltuusto päättää rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista, rahatoimen resursseista, rahastojen sääntöjen antamisesta sekä talousarviossa pitkäaikaisen velan muutoksesta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä johtosäännössä on määritetty sijoitustoiminnan hoidon edellyttämien toimivaltuuksien myöntämisestä viranhaltijoille. Näitä toimivaltuuksia ao. viranhaltija voi edelleen delegoida alaisilleen.
Talousarviossa päätetään myös kaupungin tytäryhteisöille ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirille myönnettävien pitkäaikaisten antolainojen ja lyhytaikaisten luottolimiittien enimmäisrajoista talousarviovuoden aikana. Valtuudet määritetään johtosäännössä. Kaupunginvaltuusto päättää johtosäännössä toiminnan järjestämisestä.
Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa ja valvoa rahoitus- ja sijoitustoimintaa osana talouden hoitoa. Kaupunginhallitus hyväksyy yleensä vuosittain talousarvion täytäntöön panon yhteydessä lainannosto- ja sijoitussuunnitelman ja sen toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle toiminnan ja talouden seurantaraportin yhteydessä.
Erityiskatteisten rahastojen kuten lahjoitusrahastojen ja omien rahastovarojen sijoittamista ohjaavat rahastojen säännöt sekä lisäksi lahjoitusrahastoihin liittyvät lahjakirjojen ja testamenttien ehdot. Näiden raportoinnista määritetään kunkin rahaston säännöissä.
Kaupunki voi antaa varojen hoidon myös kaupungin ulkopuolisen varainhoitajan hoidettavaksi kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisin valtuuksin (ns. täyden valtakirjan omaisuudenhoito) määrätyin rajoituksin, jolloin otetaan huomioon valtuuston määrittämät sijoitustoiminnan periaatteet.
1.3 Rahoituslähteet ja rahoitusrakenne
Kaupungin rahoituslähteet ovat verotulot, tulonsiirrot valtiolta ja kaupungin perimät maksut ja korvaukset. Tuloilla katetaan kaupungin käyttömenot, taloudellisesti kannattamattomat investointihankkeet ja lainanhoitomenot. Pitkällä aikavälillä tulee tavoitteena olla, että pitkäaikaista aikaista velkaa käytetään vain kaupungille taloudellisesti kannattavien investointien rahoitukseen.
Kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.
Rahoitusrakenne pidetään joustavana hajauttamalla viitekorkoja olemassa olevan lainasalkun rakenteen ja markkinatilanteen mukaan. Rahoituksen käytöstä aiheutuvia nettokorkokustannuksia pyritään alentamaan aktiivisella rahoitus- ja sijoitustoiminnalla.
Vieraan pääoman käytöstä aiheutuva nettokorkorasitus pidetään tasaisena hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti sekä varautumalla lainojen takaisinmaksuun pitämällä yllä riittävää kassavarantoa.
Rahastoituja varoja käytetään ensisijaisesti rahaston säännöissä mainitulla tavalla ja toissijaisesti lainasalkkuun sisältyvien rahoitusriskien tasapainottamisessa, rahoituskustannusten alentamisessa sekä turvaamaan kaupungin maksuvalmius markkinahäiriötilanteissa.
1.4 Korko- ja valuuttariskin hallinta sekä toiminnan rajat
Kaupunginvaltuusto määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärästä talousarviovuoden aikana. Sopimusten solmimisesta päättää kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talousjohtaja valtuuston asettamien rajojen puitteissa. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimukset riskien hajauttamiseen.
Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esim. hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti. tai ulkomaiset luottolaitokset tai vastaavat. Pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus tulisi olla vähintään tasolla esim. A- (Standard & Poors). Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa.
Konserni altistuu rahoitus- ja sijoitustoiminnassa korkoriskille hinta- ja jälleenrahoitus-riskin muodossa. Hintariski kuvaa tase-erien arvonmuutosta ja jälleenrahoitusriski saatavien ja velkojen tulevia korkomuutoksia. Konsernin korkoriski muodostuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvästä jälleenrahoitusriskistä. Tavoitteena on suojautua em. merkittäviltä korkoriskeiltä käyttämällä mm. koronvaihtosopimuksia, sopimuksia enimmäis- ja vähimmäiskorosta sekä korkotermiinejä. Tarvittaessa kaupunki voi suojata myös tytäryhtiöiden rahoitusriskejä em. sopimuksilla.
Siirtyminen yhteisvaluutta euroon on vähentänyt valuuttakurssisuojauksen tarpeita. Toisaalta riskien hajauttaminen eri markkina-alueille ja eri valuuttojen korkoerojen hyödyntäminen on tietyissä markkinatilanteissa tarkoituksenmukaista, minkä vuoksi johdannaisten käyttöön on perusteltua suojaamistarkoituksessa.
Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla kuitenkin enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muunnetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainkaan.
1.5 Likviditeetti ja varainhankintariski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä konsernin toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen. Varainhankintariskillä puolestaan tarkoitetaan rahoituksen saatavuuden vaikeutumista tai varainhankinnan hinnan huomattavaa nousua.
Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassa-ennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Tarkemmat rajat määritellään vuosittain talousarviossa.
Yleisellä tasolla varainhankintariski on sitä pienempi mitä pienempää on kaupungin velkaantuminen ja olemassa oleva velan määrä. Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Lisäksi hajauttamalla lainojen takaisinmaksutaakka ajallisesti ja ylläpitämällä riittävän pitkää maturiteettia lainoille, voidaan varainhankintariskiä pienentää.
1.6 Sopimusriski
Kaupunkikonsernin rahoitussopimusriskiä hallitaan keskittämällä rahoitussopimusten hyväksyntä ja hallinta talouden vastuualueelle yhteistyössä kaupungin lakimiesten kanssa sekä käyttämällä standardoituja sopimusmalleja ja velkakirjoja.
2. Sijoitustoiminnan tavoitteet ja periaatteet
2.1 Tavoitteet
Kaupungin sijoitustoiminnan tulee lähtökohtaisesti olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen huomioiden sijoitustoiminnan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset.
Sijoitustoiminnassa on otettava huomioon kunnan maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaaminen. Maksuvalmiussuunnitelmalla arvioidaan sijoituksiin käytettävissä oleva rahamäärä ja sijoitusaika. Sijoitusten likvidiys turvataan parhaiten instrumenttien jälkimarkkinakelpoisuudella.
Sijoittamisen tulee perustua hallittuihin riskeihin. Tämä tarkoittaa suunnitelmallista riskien tunnistamista, mittaamista ja riskeiltä suojautumista.
Kaupungin sijoitustoiminnan tulee olla kilpailutettua. Tämä koskee sekä sijoituskohteen tuoton että sijoituspalvelujen kilpailuttamista. Kilpailuttaminen voidaan tehdä myös kokonaisuutena, jossa sijoitustoiminnan lisäksi ovat mukana lainarahoitus ja maksuliikennepalvelut.
2.2 Arvot ja eettiset periaatteet
Kaupunki ottaa huomioon sijoitustoiminnassaan toimintaympäristönsä arvot. Kaupunki on osa julkista hallintoa ja poliittista päätöksentekoa, jonka välityksellä arvonmääritys toimintatapojen valinnassa ja talouden ohjauksessa toteutuvat. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät voi olla ristiriidassa kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden ja periaatteiden kanssa. Ristiriitatilanteessa eettiset arvot ylittävät taloudelliset arvot ja lyhyen aikavälin tuottotavoitteet ovat alisteisia kestävän kehityksen tavoitteille.
Vastuullisessa sijoitustoiminnassa arvovalinnat koskevat myös keinoja ei vain päämäärää. Sijoittajalla on vastuu varojen hyvästä hoidosta ja arvon säilymisestä. Mikäli tyydytään markkinatuottoa pienempään tuottoon, on myös tällaiselle sijoituspäätökselle esitettävä perustelut.
Eettinen näkökulma nousee esiin sijoitusten toimialavalinnassa. Valinta voi perustua positiiviseen tai negatiiviseen arvottamiseen. Positiivisessa arvottamisessa määritellään ne toimialat, joihin kaupunki voi sijoittaa. Negatiivisessa arvottamisessa tietyt toimialat, maat tai yksittäiset yritykset suljetaan kaupungin mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle.
Kaupungin sijoitustoiminta pohjautuu negatiiviseen arvottamiseen, minkä vuoksi kaupunki ei tee suoria sijoituksia ase-, tupakka-, pornografia- tai alkoholiliiketoimintaa harjoittaviin toimialoihin tai yrityksiin. Lisäksi kaupungin tulee välttää sellaisia yksittäisiä yrityksiä, liikkeellelaskijoita tai maita, jotka eivät kunnioita YK:n ja ILO:n määrittelemiä ihmis- ja perusoikeuksia tai jotka toimivat vastuuttomasti ympäristöä vahingoittavalla tavalla
3. Kassavarojen sijoittaminen
Kassavaroja ovat tasekaavan mukaisesti rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Toisaalta kassavarannon katsotaan sisältävän myös taseen vastattavaa puolelle lyhytaikaisiin muihin velkoihin kirjattavat henkilöstökassaan tehdyt talletukset ja omien yhtiöiden talletukset, joita ei ole eriteltävissä kassavarannosta.
Kaupungin maksuvalmius pidetään hyvänä ja kassavaranto riittävän suuruisena, että kaupunki kykenee suoriutumaan lyhytaikaisista velvoitteistaan, joita ovat mm. kassasta maksut ja lyhytaikaiset lainat (pitkäaikaisten lainojen lyhennykset, henkilöstökassaan tehdyt talletukset ja kaupungin tytäryritysten ja yhteisöjen talletukset kaupungin kassaan sekä yhtiöiden lyhytaikaiset limiitit). Kassavarannon ensisijaisena tavoitteena on maksuvalmiuden turvaaminen ja ylläpitäminen.
Kaupungin kokonaisriskiprofiili pidetään kassavarannon sijoituksissa matalana. Kaupunki minimoi kassavarojensa luottoriskin tekemällä korkosijoituksia korkean luottokelpoisuuden omaaviin kohteisiin ja hajauttamalla sijoitukset sekä ajallisesti että määrällisesti riittävässä laajuudessa. Johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää kassavarannon osalta ainoastaan suojaamistarkoituksessa.
Päivittäisen maksuliikenteen hoidossa ylijäävät varat sijoitetaan kassanhallinnan kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla huomioon ottaen kassavarantoon ennestään sisältyvien sijoitusten
1) likvidisyys,
2) luottokelpoisuus ja
3) tuotto.
Sijoituskohteena kotimaassa tai ulkomailla voivat olla korkoinstrumentit, joiden liikkeellelaskija on luottokelpoisuudeltaan vakavarainen pankki, yritys tai muu vastaava osapuoli. Jos liikkeellelaskijalla on pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus, on se instrumentin hankintahetkellä oltava vähintään tasolla BBB- (Standard & Poors) tai Baa3 (Moo-dy’s) tai BBB (Fitch IBCA). Tämä vastaa ns. Investment Grade- luottokelpoisuusluokitusta.
3.1 Lyhytaikainen sijoittaminen
Lyhytaikaiset sijoitukset ovat juoksuajaltaan alle vuoden mittaisia. Niiden tehtävänä on osaltaan turvata maksuvalmiutta. Sijoituskohteena voivat olla:
a) pankkien tai vastaavien tarjoamat tilimuotoiset sijoituskohteet,
b) ei jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset,
-joita ovat esim. pankkien rahamarkkinasijoitukset.
c) lyhytaikaiset jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset,
-joita ovat esim. sijoitukset pankkien- ja luottolaitosten liikkeelle laskemiin joukkovelka-kirjoihin ja sijoitustodistuksiin sekä yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjoihin ja yritystodistuksiin sekä sijoitusrahastojen lyhyen koron rahastot. Sijoitukset hajautetaan siten, että keskimääräisestä kassavarannosta ei ole sijoitettuna yli 30 milj. euroa tai enintään 20 % yhden osapuolen velkakirja- ym. sijoituksiin.
3.2 Pitkäaikainen sijoittaminen
Pitkäaikaisilla sijoituksilla tarkoitetaan tässä velkakirjoja, joiden juoksuaika on vähintään yksi vuosi. Juoksuajaltaan yli viiden vuoden sijoituksia ei tehdä lainkaan, pois lukien Kuntarahoitus Oyj:n, Suomen valtion tai suomalaisten kuntien liikkeelle laskemat velkakirjat. Sijoituskohteena voivat olla:
a) pitkäaikaiset jälkimarkkinakelpoiset sijoitukset,
-joita ovat esim. sijoitukset valtioiden, pankkien, luottolaitosten ja yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjoihin sekä sijoitusrahastojen keskipitkän koron rahastot.
Kaupungin kassavarannon taso vaihtelee voimakkaasti suurten kassasta maksujen ja kassaan maksujen takia, minkä vuoksi suurin osa sijoituksista tulee olla lyhytaikaisia eli konsernin likviditeettiä tukevia. Tämän vuoksi enintään 60 % keskimääräisestä kassa-varannosta on sijoitettuna pitkäaikaisiin velkakirjoihin.
Pitkäaikaiset sijoitukset hajautetaan siten, että kassavarannosta ei ole sijoitettuna yli viisi milj. euroa yhden yritysosapuolen velkakirjoihin.
Euroalueen valtioiden ja suomalaisten kuntien sekä näihin rinnastettavien osapuolien euromääräisiin velkakirjoihin voidaan tehdä sijoituksia ilman edellä olevia määrä, tai osapuolirajoituksia. Näihin rinnastettuja velkakirjoja ovat esim. valtioiden ja kuntien takaamat velkakirjat sekä vakuudelliset arvopaperistetut lainat.
Kuntarahoitus Oyj:n debentuureihin ja pääomalainoihin voidaan sijoittaa enintään 20 % keskimääräisestä kassavarannosta ilman edellä olevia määrä tai osapuolirajoituksia. Myös Turun kaupungin laskemiin omiin joukkovelkakirjalainoihin voidaan sijoittaa ilman mitään määrä, maturiteetti ym. rajoituksia.
4. Erityiskatteisten rahastojen varojen hoidon periaatteet
4.1 Erityiskatteiset omat ja lahjoitusrahastot
Tässä esitetyt periaatteet koskevat kaikkia omia ja lahjoitusrahastoja, joita ovat tällä hetkellä:
Omat rahastot:
oVahinkorahasto
oVahinkorahaston käyttötarkoitus ja tarkoituksenmukainen koko on määritelty vahinko-rahaston säännöissä.
oAmmattikorkeakoulun investointirahasto
oAmmattikorkeakoulun investointirahaston käyttötarkoitus rajoituksineen on määritelty rahaston säännöissä
Lahjoitusrahastot:
-Suomenkielisen Työväenopiston opintorahasto
-Kaupunginteatterin opintotili
-Eero Suometsän stipendirahasto
-Turun Ammatti-Instituutin hotelli- ja ravintola-alan stipendirahasto
-Engla ja Alfred Koskimiehen rahasto
-Turun Marttayhdistyksen stipendirahasto
-Tehilla ja Unto Virtasen rahasto
-Turun Piirustuskoulun stipendirahasto
-Turun kaupungin kaunistamisrahasto
-Lastensuojelu- ja kesäsiirtolarahasto
-Stipendirahasto
-Konsta Lahtisen stipendirahasto
-Sosiaalirahasto
-Museorahasto
-Salli Hytösen rahasto
-Urho ja Aune Mäkisen rahasto
-K-kauppiasrahasto
-Kaupungille luovutettujen kuolinpesien säästörahasto
-Turun Ammattikorkeakoulun Salon toimipisteen Salon Seudun Osuuskaupan rahasto
Sataman investointivaraus
Sataman investointirahasto on 5.10.2009 lakkautettu Kaupunginvaltuuston päätöksellä (§ 216) ja lakkautetun rahaston pääoma näkyy Satamaliikelaitoksen taseessa investointivarauksena. Varauksen piirissä olevia varoja hoidetaan kuitenkin samojen periaatteiden mukaan kuin omien rahastojen varoja
4.2 Periaatteiden sitovuus
Erityiskatteisten rahastojen varojen sijoittamisessa ja muussa hoidossa otetaan huomioon rahaston tarkoitus ja muut rahaston säännössä annetut määräykset, kaupunginvaltuuston tässä jäljempänä hyväksymät yleiset periaatteet, kaupunginhallituksen lainan-nosto- ja sijoitussuunnitelmassa antamat yksityiskohtaisemmat linjaukset sekä talous-johtajan rahaston salkunhoitajalle antamat yksityiskohtaisemmat ohjeet.
Mikäli rahaston tilikauden tulos jää jonain vuonna alijäämäiseksi, Kaupunginhallitus voi rahaston säännöistä poiketen päättää, että rahaston aikaisempien vuosien voittovaroja voidaan enintään 10 % rahaston taseen loppusummasta käyttää rahaston sääntöjen mukaisella tavalla mm. stipendien jakoon.
4.3 Varojen hoitotehtävät
Erityiskatteisten rahastojen varojen hoitoon kuuluu varojen sijoittaminen, arvopaperisalkkujen hoito, riskien hallinta ja valvonta sekä raportointi.
4.4 Sijoittamisen tavoitteet
Sijoittamisen ensisijaisena tavoitteena on turvata rahastovarojen reaaliarvon säilyminen pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi kaikkien omien ja lahjoitusrahastojen osakeallokaation maksimipaino voi olla enintään 50 % asianomaisen rahaston markkina-arvosta. Tarkempi tavoiteallokaatio määritellään vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa talousarvion yhteydessä.
Rahastovarat sijoitetaan pääsääntöisesti pitkäaikaisesti eli yli vuodeksi. Sijoituskohteiden realisointi tulisi silti olla mahdollista markkinatilanteen tai likviditeetin niin vaatiessa. Rahastovarojen sijoittaminen tulee perustua pitkäaikaiseen sijoitustoimintaan, eikä se saa perustua lyhytaikaiseen alle kolmen kuukauden sisällä tapahtuvaan kaupankäyntiin, poikkeuksena odotettavissa oleva negatiivinen arvonmuutos tai välittömän likviditeetin tarve.
Rahastoituja varoja käytetään ensisijaisesti rahaston säännöissä mainitulla tavalla ja toissijaisesti kaupungin lainasalkkuun sisältyvien rahoitusriskien tasapainottamisessa, rahoituskustannusten alentamisessa sekä turvaamaan kaupungin maksuvalmius markkinahäiriötilanteissa.
4.5 Sijoitusinstrumentit ja riskien hallinta
Noteeratut osakkeet ja rahasto-osuudet
Helsingin arvopaperipörssissä noteerattujen yhtiöiden osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet osakerahastoissa muodostavat perusosake-allokaation, joka voi enimmillään olla 50 % rahastojen markkina-arvosta. Tarkoituksenmukainen osakeallokaatio tarkistetaan vuosittain kaupunginhallituksen sijoitussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä markkinatilanne huomioiden.
Riittävä kansainvälinen hajautus hoidetaan pääsääntöisesti euromääräisillä rahasto-osuuksilla tai muilla kustannustehokkailla sijoitusvälineillä esim. indeksiosuusrahastoilla. Suorat ulkomaiset osakesijoitukset eivät saa muodostaa yli 10 prosentin painoa rahaston osakeallokaatiosta laskettuna rahaston markkina-arvosta.
Osakesijoitusten pääpaino tulee olla likvideissä, tasearvoltaan alhaisesti hinnoitelluissa yhtiöissä, joiden odotettu pitkän aikavälin osinkotuoton oletetaan olevan hyvä. Suoriin osakejohdannaisiin ei sijoiteta lainkaan.
Korkosijoitukset ja rahasto-osuudet
Sijoituskohteena kotimaassa tai ulkomailla voivat olla korkoinstrumentit, joiden liikkeellelaskija on luottokelpoisuudeltaan vakavarainen pankki, yritys tai muu vastaava osa-puoli. Jos liikkeellelaskijalla on pitkäaikainen luottokelpoisuusluokitus, on se instrumentin hankintahetkellä oltava vähintään tasolla BBB- (Standard & Poors) tai Baa1 (Moody’s) tai BBB- (Fitch IBCA). Pankkien ja yritysten velkakirjojen osalta enimmäisjuoksu-aika on kymmenen (10) vuotta.
Sijoitukset tulee hajauttaa vastapuolittain ja korkoperusteittain siten, että mikään yksittäinen arvopaperi ei ylitä 10 %:a koko rahaston markkina-arvosta.
Korkoinstrumentit muodostavat tasaista kassavirtaa tuottavan korkoallokaation, jonka paino koko rahaston markkina-arvosta voi vaihdella markkinatilanteesta riippuen 50–100 %:n välillä.
Muut korkosijoitukset, joita ovat mm. indeksilainat ja erilaiset strukturoidut korkosijoitukset voivat yhteensä olla enimmillään 10 % rahaston markkina-arvosta.
Osa varoista voidaan sijoittaa kaupunginkassaan käypää markkinakorkoa vastaa. Koron määräytymisperusteet vahvistaa kaupunginhallitus.
4.6 Rahastovarojen yhteissijoittaminen
Rahastojen varat voidaan sijoittaa myös yhtenä kokonaisuutena. Tällöin on kullekin rahastolle määriteltävä yhteisestä sijoituspääomasta sen oma prosenttiosuus, jota on tarkistettava yksittäisen rahaston varoissa tapahtuneiden muutoksien mukaiseksi.
Muutos voi olla esimerkiksi yksittäiselle rahastolle tehty lahjoitus, rahastosiirto tai muu varojen lisäys tai tuoton tai sen osan jakaminen. Sen sijaan yhteiselle sijoituspääomalle saadut sijoitustuotot, kuten korot ja osingot, eivät muuta edellä mainittuja prosenttiosuuksia. Lahjoitusrahastojen varoja ei kuitenkaan sijoiteta yhdessä kaupungin omien erityiskatteisten rahastojen varojen kanssa.