Liite 1 § 18

 

Johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen:

 

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2009 merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008 tiedokseen. Samalla kaupunginvaltuusto päätti lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan kaupunginvaltuustolle lokakuun 2008 loppuun mennessä selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Kaupunginvaltuuston em. päätökseen perustuen revisiotoimisto on 25.8.2009 lähettänyt asiaa koskevan lausuntopyynnön jakelulla: lauta- ja johtokunnat, kaupunginjohtajat ja virastopäälliköt. Lausuntoa oli pyydetty 30.9.2009 mennessä.

 

Jäljempänä ovat saadut lausunnot jaoteltuina sektoreittain:

 

Palvelutoimi:

 

Nuorisolautakunta 10.9.2009:

 

Osastopäällikkö Ritva Jykelä:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedokseen, lähettänyt sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittanut sen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 § 58 tekemän päätöksen mukaisesti revisiotoimisto pyytää lausunnot arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaan arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

 

- Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön,

- Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta,

- Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Lisäksi on kiinnitetty huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin ottamien asioiden jälkiseurantaan.

 

Lausunto

 

Kohta 2. Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjauksessa

 

Kestävän kehityksen ohjelmassa on linjattu, että ohjelma toimii koko kaupungin toimeenpanovälineenä kohti kestävää kehitystä ja, että ohjelma toimii samalla osana ympäristöjohtamisjärjestelmää. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta korosti hallintokuntien roolia Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivityksessä. Hallintokuntakohtaisten tavoitteiden työstämiseksi perustettiin työryhmiä, joiden toiminta on suurelta osin päättynyt. Yksi kaupungin kestävän kehityksen ohjelmalle määritellyistä kahdeksasta päätavoitteesta on kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen. Nuorisotoimen osalta kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemisen tavoitteita toteutetaan hallintokunnan perustoiminnalla, jossa vastuu on koko hallintokunnalla.

 

”Nuorisotoimi on kiinteästi integroinut kestävän kehityksen tavoitteet osaksi hallintokunnan tavoitteenasettelua. Hallintokunnassa toimii kestävän kehityksen työryhmä, jonka tehtävänä on raportoida tavoitteiden toteutumisesta. kestävällä kehitykselle on hallintokunnassa asetettu monipuolisesti tavoitteita. Lisäksi tavoitteiden saavuttamiselle on määritelty keinot, aikataulut ja vastuutahot. Työryhmä raportoi vuosittain nuorisolautakunnalle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.”

 

” Nuorisotoimen toiminta tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorisotoimi toteuttaa toiminta-ajatustaan vahvasti kumppanuuksien kautta. Lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä koulutuksen ja työelämän valmiuksia pyritään parantamaan. Lisäksi lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintaa tuetaan. Toiminnan onnistumista mitataan mm. iltapäivätoiminnan, nuorisotilojen sekä leirialueiden asiakastyytyväisyyskyselyillä.”

 

Johtopäätökset

 

Hallintokuntien välinen yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on avainasemassa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee kaupungissa painottaa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen korjaava toiminta.

 

Kommentti:

 

Ei huomautettavaa.

 

Kohta 3. Työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

 

Vuosien 2009 – 2010 tavoitetasot on määritelty siten, että työvoiman käyttö voi sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa 0,5 % ja muissa hallintokunnissa ja laitoksissa vähentyä 1 % vuosittain.

 

Johtopäätökset

 

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrä tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen.

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- tulee harkita luopumista työvoiman käytön tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan,

- laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät erityispiirteet ja toiminnan luonne.

 

Kommentti:

 

Nuorisotoimessa eläkeiän saavuttavia on enintään yksi henkilö vuodessa. Lisäksi ko. henkilöt työskentelevät ohjaajina ja muissa asiakaspalvelutehtävissä. Täten henkilöstön määrän vähentäminen eläkkeelle mahdollisesti siirtyvien avulla ei toteudu. Tuottavuuden parantamisohjelmaan yllämainittujen reunaehtojen toteutuessa ei ole huomautettavaa.

 

Kohta 4. Talous

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka edellyttää kaikkien tarjolla olevien taloudellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ennakoi jatkossa tarkemmin asiakaskunnan määrässä tapahtuvat muutokset.

- toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista.

 

Kommentti:

 

Nuorisotoimen Etsivät -hanke, Ohjaamo ja Nuorten työpaja Fendari palvelevat ilman koulutus- ja työpaikkaa olevia nuoria. Yhteiskunnallisen tilanteen muutokset ovat nykyisin niin nopeita, että on hyvin vaikea ennakoida niiden aiheuttamia muutoksia palvelujen kysyntään. Nuorisotoimi hakee aktiivisesti kohdennettuja valtion avustuksia sekä kehittämishankkeisiin että vakinaisemman tuen piiriin hyväksyttyjen nuorisokeskus Ahtelan ja Fendarin toimintamenoihin. Vakiintuneen tuen avustusten tason ylläpitäminen edellyttää tietyn kriteeristön täyttämistä sekä avustuksen perusteeksi määriteltäviä kaupungin määrärahoja.

 

Kohta 5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

- tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin.

riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla. - - Riskienhallinta tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista.

 

Kommentti:

 

Ei huomautettavaa.

 

Kohta 6. Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

 

Kohta 6.2. Pitkä aikavälin investointiohjelma

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.6.2007 tilalaitoksen uuden tilahankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluohjeen. Apulaiskaupunginjohtajien mukaan uusi menettely on parannus aikaisempaan, koska sen mukaisesti toimittaessa heillä on mahdollisuus ottaa kantaa hallintokuntien suunnitelmiin ja priorisointiin ennen lautakuntien päätöksentekoa.

 

Kommentti:

 

Ei huomautettavaa.

 

Kohta 6.4. Henkilöstön osaamisen johtamisen malli

 

Kaupunginhallituksen hallintojaosto hyväksyi 22.11.2005 ”Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen” – loppuraportin. Vuoden 2008 mukaan osaamisen kehittämisen toimenpideohjelmat on tehty. Osaamisen arviointijärjestelmän käyttöönotto on huomioitu kaupungin henkilöstöstrategiassa. Tavoitetasona vuodelle 2009 on, että kaupungissa on toimiva osaamisen arviointijärjestelmä ja tehtävien vaatimat osaamiset on määritelty koko kaupungin osalta.

 

Kommentti:

 

Nuorisotoimessa tehtävien vaatimat osaamiset on määritelty vasta muutamien tehtävien osalta, koska vastuualue on monitahoinen sekä tehtävät että niiden vaatimat osaamiset ovat erilaisia. Työ etenisi nopeammin, jos tehtävät olisivat rinnasteisia ja ”niputettavissa”.

 

Kohta 6.5. Avustustoiminta

 

Talousohjelman jatkovalmistelussa on otettu esiin avustusjärjestelmän kehittäminen mm. tuotantotapoja yhtenäistämällä, päällekkäisten töiden purkamisella, avustusmäärärahojen tarkemmalla seurannalla ja tietojärjestelmää kehittämällä.

 

Kommentti:

 

Nuorisolautakunta jakaa avustuksia paikallisille, nuorisotyötä – ja toimintaa toteuttaville yhdistyksille sekä nuorten toimintaryhmille. Lisäksi nuorisolautakunnan päätöksen mukaisin perustein avustetaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajia. Avustusten valmistelusta vastaavilla viranhaltijoilla ei ole säännöllistä yhteydenpitoa. Heidän vastuullaan on mm. seurata, ettei avustuksia myönnetä kahdelta taholta samaan tarkoitukseen. On perusteltua, että koko kaupungin avustustoiminnan prosesseja tarkastellaan ja mahdolliset päällekkäisyydet poistetaan.

 

Kohta 6.6. Toimitilat

 

Kaupunginhallitus teki 11.8.2003 päätöksen Turun kaupungin palveluverkosta, jossa aluejaoksi hyväksyttiin yhdeksän suuraluetta. Kaupunginhallituksen päätöstä ollaan vuoden 2009 aikana viemässä käytäntöön.

 

Kommentti:

 

Nuorisotoimen alueellisessa nuorisotyössä otetaan 1.1.2010 alkaen käyttöön ko. suuralueet.

 

Nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio:

 

Ehdotus       

 

Nuorisolautakunta päättää antaa tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta yllä olevan lausunnon.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Liikuntalautakunta 20.10.2009:

 

Tiivistelmä:

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

 

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Arvioinnin tulokset:

1. Ennaltaehkäisevään toimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota muun muassa sosiaali- ja terveystoimessa. Joidenkin hallintokuntien kuten liikuntatoimen ja nuorisotoimen toimintojen voidaan katsoa kokonaisuutena olevan paljolti ennaltaehkäisevää toimintaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulokset ja vaikuttavuus ovat vaikeasti nähtävissä ja osoitettavissa. Toimintaan vaikuttavat samanaikaisesti useat tekijät, jolloin tiettyjen tekijöiden vaikutusta on vaikea osoittaa. Tulokset ovat usein nähtävissä vasta pitkällä aikavälillä. Tutkimustietoa ennaltaehkäisevän toiminnan vaikutuksesta esimerkiksi ihmisten hyvinvointiin ja elämänhallintaan tarvitaan. Selvitysten pohjalta tarkastuslautakunta toteaa, että ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys on tiedostettu. Kaupungin tasolla kehittämisalueena on ennaltaehkäisevää toimintaa toteuttavien hallintokuntien yhteistyön tiivistäminen tai toimintojen mahdollinen uudelleenorganisointi. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää siihen, että eri toimintojen kesken tehdään jo toiminnan suunnitteluvaiheessa riittävää yhteistyötä. Ennaltaehkäisevään työhön panostamalla voidaan pitkällä aikavälillä suunnata voimavaroja pois jälkikäteisestä ns. korjaavasta toiminnasta.

 

2. Kaupungissa on vuosien mittaan laadittu henkilöstösuunnitelmia monella tavalla sekä asetettu eri ohjausasiakirjoissa henkilöstön määrän osalta erilaisia tavoitteita. Tavoitteiden sisältö ja niiden toteuttamiseksi mahdolliset keinot eivät ole olleet selkeitä eri toimijoille. Henkilöstön määrään liittyvien tavoitteiden ei ole katsottu myöskään aina ohjaavan kaupungin toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Selvitysten pohjalta tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinällään myös henkilöstön käyttöä.

 

3. Kaupungin talous on jo muutamien vuosien ajan ollut alijäämäinen. Talouden tasapainottaminen on ollut tavoitteena ja sitä on pyritty saavuttamaan erillisten talousohjelmien valmistelun kautta. Vuoden 2009 alkupuolella valtuusto on tehnyt päätöksen lisätalousarviosta, jolla on haettu kymmenien miljoonien eurojen säästöä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talouden tasapainottamisessa tulee lyhytjänteisen vuosisuunnittelun ohella kiinnittää erityistä huomiota toimintaan ja talouteen vaikuttavien pitkän tähtäyksen suunnitelmien laatimiseen. Pitkän tähtäyksen suunnitteluun liittyviä tekijöitä ovat muun muassa kaupungin omistajapolitiikan määrittely, palveluiden (kaupungin ydinprosessit eli ydintoiminnot) ja palveluverkon (uudelleen)määrittely ja tähän liittyvä investointien suunnittelu, kaupungin kehittämistoiminnan koordinointi ja suunnittelu. Suunnitelmat tulee toteuttaa myös käytännössä. Työssä onnistuminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta niin keskushallinnon ja hallintokuntien välillä kuin myös virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken. Toimintaympäristön muuttuessa sekä toimintaan ja talouteen kohdistuvien vaatimusten kasvaessa tulee riskienhallintaan kiinnittää erityistä huomiota. Toimiva riskienhallinta edellyttää riskialueiden tunnistamista, riskinsietokyvyn ja riskien hallintakeinojen määrittelyä. Riskienhallinta edellyttää myös riittävää ja oikea-aikaista raportointia. Pelkkä tietoisuus riskeistä ei riitä. Ohjausjärjestelmän ja johtamistyön kautta tulee varmistaa tarvittavien toimenpiteiden toteutus - päätöksenteko ilman toimeenpanoa ei riitä.

 

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

 

Liikuntapalvelukeskuksen havainnot:

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityishuomiota ennaltaehkäisevän työn merkitykseen ja kaupungin voimavarojen suuntaamiseen ko. tehtäväalueelle.

 

Tuloksissa tarkastuslautakunta toteaa mm. ”liikuntatoimen ja nuorisotoimen toimintojen voidaan katsoa kokonaisuutena olevan paljolti ennaltaehkäisevää toimintaa”.

 

Tarkastuslautakunta kiinnittää myös huomiota hallintokuntien yhteistyön tiivistämisen tarpeellisuuteen ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

 

Tarkastuslautakunta nostaa esille myös kysymyksen hallintokuntien henkilöstömäärän tarkan määrittelyn mielekkyydestä. Edelleen tarkastuslautakunta nostaa kriittiseen tarkasteluun ne hallintokunnat, jotka toistuvasti ja merkittävästi ylittävät talousarvionsa.

 

Liikuntapalvelukeskus keskittyy pyydetyssä lausunnossaan erityisesti kohtaan 2; kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta.

 

Tarkastuslautakunta: (Seuraavassa tekstissä on kursiivilla korostettu liikuntaan liittyviä havaintoja, tekstin tummennukset ovat peräisin alkuperäisestä tekstistä.)

 

”2 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjelmassa

Arviointikertomuksessa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yleisellä tasolla. Tarkempaan tarkasteluun on otettu kestävän kehityksen ohjelman päätavoite kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen ja sen alatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja joukkoliikennetoimiston kohdalta on tarkemmin selvitetty kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista sekä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta hallintokunnan toiminnassa.

 

2.1 Kestävä kehitys Turun kaupungissa

Kestävän kehityksen perustana Turun kaupungissa toimii Turku-strategia 2005 - 2008 ja siitä johdetut osastrategiat ja ohjelmat. Turku-strategian ohella tavoitteita ja toimintoja on määritelty kaupunginvaltuuston elokuussa 2005 hyväksymässä Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman päivityksessä (Turku Agenda 21) sekä Aalborgin sitoumuksessa, johon Turun kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä sitoutunut maaliskuussa 2005.

 

Strategiakausi 2005 - 2008 on järjestyksessään toinen, jolloin kestävän kehityksen teemat on otettu huomioon Turku-strategiassa. Kestävä kehitys on huomioitu Turku-strategiassa nostamalla se yhdeksi viidestä organisaation toimintaa ohjaavasta arvosta. Kestävä kehitys määritellään strategiassa toiminnaksi, jolla turvataan tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella.

 

Kestävä kehitys on nostettu kilpailukyvyn ohella yhdeksi Turku-strategian kolmesta painopistealueesta. Kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty:

-kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu,

-tehokas ja asukaslähtöinen toiminta sekä tasapainoinen talous,

-seutuyhteistyön veturi ja aktiivinen edunvalvoja,

-aktiivinen kansainvälinen toimija ja vahva vaikuttaja Itämeren alueen kehittämisessä sekä

-vastuullinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

 

Vuoden 2008 talousarviossa kestävälle kehitykselle sekä ennaltaehkäisevälle toiminnalle on asetettu tavoitteita kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä hyvinvointia ja elämänlaatua koskevien strategisten painopisteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen osalta kaupunkitasoisia tavoitteita on asetettu vastuulliselle ilmasto- ja ympäristöpolitiikalle (asemakaava-alueelle rakennetut asunnot, kauppatorin ilmanlaatu, vesistöindeksi).

 

Kestävän kehityksen määrittely painottuu Turku-strategiassa perinteiseen ajatteluun kestävän kehityksen liittymisestä ympäristöteemaan. Kansallisesti kestävän kehityksen politiikka on viime vuosina kehittynyt enemmän sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia aihealueita korostavaksi teemaksi aiemman ympäristönäkökulman rinnalle.

 

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan ja ennaltaehkäisevän toiminnan osalta vuoden 2008 talousarviossa tavoitteita on asetettu laajasti hyvinvointia ja elämänlaatua painopisteelle. Tavoitteita on asetettu erityisesti lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden aseman kehittämiseksi. Lasten ja nuorten asemaa parannetaan koululaisten liikuntaa lisäämällä (koulupihojen muuttaminen lähiliikuntapaikoiksi, Koulut liikkeelle -hankkeen tulosten hyödyntäminen, kouluterveyskyselyn hyödyntäminen). Lasten ja nuorten elämänhallinnan parantamiseen liittyvät Kiva koulu -hanke koulukiusaamisen estämiseksi sekä lasten ja nuorten osallistuminen järjestöihin ja harrastusryhmiin.

 

Lapsiperheiden aseman parantamiseen liittyviä tavoitteita on asetettu toimeentulotukea saavien perheiden osuudelle sekä alle kouluikäisten lasten perheille tarjottaville palveluille. Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan edistämisen kriittiselle menestystekijälle hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu on asetettu tavoitteeksi kuntalaisten tyytyväisyyden paraneminen elinympäristöönsä.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2006 Turun kaupungin ympäristöstrategian vuosille 2006 - 2009. Ympäristöstrategian tavoitteita toteutetaan osaltaan kestävän kehityksen ohjelman avulla. Sosiaalisen kestävän kehityksen toimenpiteitä ei strategian tavoitteissa ole huomioitu.

 

2.2 Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelmassa on linjattu, että ohjelma toimii koko kaupungin toimeenpanovälineenä kohti kestävää kehitystä ja, että ohjelma toimii samalla osana ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ohjelmassa todetaan, että sitä toteutetaan Turun kaupungin kaikkien hallintokuntien sekä kaupunkikonsernin ja muiden tahojen välisenä yhteistyönä.

 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2001 Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelman (Turku Agenda 21) vuosille 2001 - 2020. Kaupunginhallitus päätti kesäkuussa 2002 asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä oli osallistua ympäristöraportoinnin kehittämistyöhön sekä päivittää ohjelma. Toimikunnan toimeksiannossa korostettiin sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen merkityksen lisäämistä ohjelmassa.

 

Toimikunta halusi korostaa hallintokuntien roolia ohjelman päivityksessä, jotta hallintokunnat saataisiin entistä paremmin sitoutumaan kestävän kehityksen tavoitteisiin. Hallintokuntakohtaisten tavoitteiden työstämiseksi perustettiin työryhmiä, joissa hallintokunnat laativat omat ehdotuksensa ohjelman tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Ehdotusten pohjalta laadittiin kaikille hallintokunnille yhteiset päätavoitteet. Näiden työryhmien toiminta on suurelta osin jo päättynyt. Kestävän kehityksen raportointiaineiston mukaan nuorisotoimen työryhmä on jatkanut aktiivisesti toimintaansa.

 

Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjelmalle on määritelty kahdeksan päätavoitetta, joilla vahvistetaan ekologista, taloudellista sekä yhteiskunnallista kestävää kehitystä. Päätavoitteiden tarkentamiseksi on määritelty alatavoitteet sekä näille mittarit. Ohjelmassa ei tavoitteille ja mittareille ole kuitenkaan vielä määritelty mitattavissa olevia ja konkreettisia tavoitearvoja. Ohjelman päätavoitteiden toteuttamiseksi hallintokunnat ovat määritelleet hallintokuntakohtaisesti keinoja, joilla ne edesauttavat ohjelman toteutumista. Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi asetetut hallintokuntakohtaiset keinot ovat pääosiltaan yleisluonteisia.

 

Yhdeksi ohjelman päätavoitteeksi määriteltiin kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen. Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan alatavoitteita ovat voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön, perheiden elämänhallinnan tukeminen elämänkaaren kaikissa vaiheissa, kaupungin heikoimpien jäsenten huomioiminen suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä sekä taloudellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen estäminen. Esimerkiksi nuorisotoimen osalta kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemisen tavoitteita toteutetaan hallintokunnan perustoiminnalla, jossa vastuu on koko hallintokunnalla.

 

Kestävän kehityksen ohjelman toimeenpano ja seuranta

Kestävän kehityksen ohjelmassa todetaan, että hallintokunnat laativat omat toimintasuunnitelmansa. Toimintasuunnitelmissa määritellään konkreettiset toimenpiteet, joilla toteutetaan ohjelman päätavoitteita. Lisäksi hallintokuntien tulee määritellä toteutuksen aikataulu ja vastuuhenkilöt. Ohjelman toteutumista seurataan pääosin ympäristötilinpäätöksen sekä siihen liiteaineistoksi liitettävän ympäristöraportoinnin avulla. Seurannan apuna käytetään ns. kuutoskaupunkien (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) yhteisesti laatimia kestävän kehityksen indikaattoreita sekä Turun kaupungin määrittelemiä kokonaisvaltaisen elämänhallinnan indikaattoreita. Turun kaupunki määritteli omiksi kaupunkikohtaisiksi indikaattoreikseen kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukemista koskevat indikaattorit (kokonaisvaltainen elämänhallinta, taloudellinen turvallisuus sekä yleinen turvallisuus).

 

Kaupunkien yhteisiksi indikaattoreiksi valittiin indikaattoreita, jotka kuvaavat ekologisen kestävyyden toteutumista (yleinen kehitys, maankäytön ja kaupunkirakenteen kestävyys, toiminnan kuormitus ja ekotehokkuus, liikkumisen tehokkuus sekä ympäristövastuullinen kulutus ja ympäristövalistus) sekä ympäristötoiminnan taloudellisuutta (toteutunut rahankäyttö sekä kaupungin ympäristötoiminnan hyvien käytäntöjen kautta saatu laskennallinen hyöty). Indikaattoreista on laadittu ensimmäinen yhteenveto vuosilta 2004 - 2006.

 

Kestävän kehityksen ohjelman toteutumisesta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Ennen vuotta 2005 raportista käytettiin nimeä Ympäristöraportti ja -tilinpäätös, vuodesta 2005 lähtien Kestävän kehityksen raportti. Raportin kokoamisesta vastaa hallintokuntien edustajista koottu työryhmä ja työn koordinoinnista vastaa ympäristönsuojelutoimisto sekä kaupunginkanslian talouskeskus (2008 lähtien keskushallinnon talouden vastuualue). Viimeisin julkaistu Kestävän kehityksen raportti on vuodelta 2007. Raportissa on julkaistu Turun kaupungin ympäristötilinpäätös, kestävän kehityksen indikaattorit sekä kestävän kehityksen teemaa koskevia artikkeleja ja haastatteluita raportointivuodelta.

 

Kaupunginhallitus päätti hyväksyessään Aalborgin sitoumuksen peruskartoituksen joulukuussa 2007, että sitoumuksen mukaiset tavoitteet asetetaan tulevan Turku-strategian päivityksen yhteydessä. Ympäristönsuojelutoimiston esittelyssä todettiin, että ympäristöstrategian, kestävän kehityksen ohjelman ja Aalborgin sitoumuksen tavoitteen asettelut ovat käytännössä päällekkäisiä prosesseja. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet tullaan asettamaan seuraavalla valtuustokaudella. Valtuustokaudelle 2009 - 2012 laadittavan ohjelmarakenteen vetovoimaisuus ja kilpailukyky teemaan sisältyvät kestävän kehityksen kaikki osa-alueet.

 

Kestävä kehitys hallintokunnissa

Toiminta-ajatuksensa mukaan liikuntatoimen tehtävänä on aktivoida asukaslähtöisesti turkulaiset liikkumaan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi liikuntatoimi ylläpitää ja kehittää monipuolisia ja laadukkaita liikuntaolosuhteita ja liikuntapalveluja. Kestävän kehityksen ohjelma toteutuu liikuntatoimen osalta sen perustehtävässä.

 

Liikuntatoimi on vuoden 2008 talousarviossaan asettanut tavoitteita kuntalaisten liikkumaan aktivoimiselle. Tavoitteen toteutumista mitataan asukaskyselyllä, josta raportoidaan muun muassa kuntalaisten koettu vointi ja terveyden kannalta riittävästi liikkuminen. Vuoden 2008 osalta mitattavia tuloksia ei ole, sillä asiakaskyselyä ei kyseisen vuoden osalta ole tehty. Asukkaiden tyytyväisyys asuinalueensa liikuntaympäristöön on parantunut Turun kaupunkipalvelututkimuksen mukaan vuonna 2008 edellisestä vuodesta 7,7 prosentilla.

 

Vuoden 2009 osalta liikuntatoimi on huomioinut kestävän kehityksen tavoitteet talousarviossaan. Talousarvion perusteluosassa liikuntapalvelukeskus on määritellyt ilmastonmuutoksen torjumiseen sekä yhteiskuntavastuun toteutumiseen liittyviä tavoitteita. Yhteiskuntavastuuta toteutetaan muun muassa tukemalla kuntalaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Tavoitetta toteutetaan liikuntatoimen perustoiminnalla. Toiminnan onnistumista mitataan hallintokunnan BSC-mittareilla.

 

Liikuntatoimi on onnistunut liittämään kestävän kehityksen tavoitteet kattavasti osaksi perustoimintaansa. Toteuttamalla perustoimintaansa liikuntatoimi edistää kuntalaisten terveyttä sekä edistää kuntalaisten kokonaisvaltaista elämänhallintaa.

 

2.3 Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevät toimet hallintokunnissa

Hallintokunnat ovat huomioineet kestävän kehityksen sekä ennalta ehkäisevän palvelutoiminnan omissa talousarviotavoitteissaan sekä kestävän kehityksen ohjelmassa. Voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön on määritelty yhdeksi kokonaisvaltaisen elämänhallinnan alatavoitteeksi. Hallintokuntia ei ole kuitenkaan velvoitettu asettamaan konkreettisia ja mitattavia kestävän kehityksen tavoitteita. Näin ollen ohjelman ohjausvaikutus näyttää jääneen vähäiseksi.

 

Vuoden 2009 talousarviossa hallintokunnat on velvoitettu määrittelemään tavoitteet ja toimenpiteet, joilla ne toimeenpanevat kestävän kehityksen tavoitteita ja arvoja. Talousarvion valmistelua koskevien teknisten ohjeiden mukaan (kaupunginjohtaja 3.6.2008) hallintokuntien tulee tuoda talousarvion yhteyteen kolme yleisem­pää kestävän kehityksen teemaa (ilmastonmuutos, Itämeri ja kaupungin yhteiskuntavastuu), joiden osalta hallintokunnat määrittävät omia tavoitteitaan. Osa hallintokunnista on liittänyt kestävän kehityksen budjettitavoitteet talousarvion perusteluosaan.

 

Hyvinvoinnin edistäminen

 

Kansanterveyslaki asettaa ennaltaehkäisevän toiminnan järjestämiseen liittyviä vaatimuksia terveydenhuollossa. Kansanterveyslain vaatimuksissa erottuu sairauksien hoitoon liittyvä toiminta ennaltaehkäisevästä toiminnasta (esimerkiksi neuvola- ja rokotustoiminta). Terveydenhoidossa pystytään varhaisella puuttumisella ehkäisemään sairauksien syntyä tai ainakin siirtämään niiden puhkeamista. Perusterveydenhuollon toimintamallin selkeytyessä ja ehkäisevän prosessin tehostuessa saadaan selvää toiminnallista hyötyä varsinkin nuorten aikuisten kasvun tukemiseen.

 

Merkittävä tulevaisuuden haaste terveyden edistämisessä on vähentää diabeteksen syntyä. Esimerkiksi vuoden 2009 osalta on budjettiin tehty 0,3 miljoonan euron lisäys, jotta verensokeriarvojen mittaamiseen käytettäviä diabetesliuskoja pystytään jakamaan todettua tarvetta vastaava määrä. Verensokerin omaseurannan laiminlyöminen aiheuttaa lisäkustannuksia sairaalahoidon tarpeen ja lisäsairauksien muodossa. Talousarvio- ja suunnitelmaehdotuksessa vuosille 2009 - 2011 on esitetty saatavia kustannushyötyjä diabeteksen ehkäisytyöstä. Toimiva perusterveydenhuolto estää diabeetikoiden komplikaatioiden syntyä. Peruspalvelulautakunta on arvioinut, että ykkös- ja kakkostyypin diabeteksen komplikaatioiden estolla pystytään säästämään useita miljoonia euroja vuodessa.

 

Liikuntatoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia lähiliikunnalla. Koulujen pihat sekä leikkipaikat ja -puistot ovat lasten ja nuorten lähiliikuntapaikkoja. Lähiliikunnan tavoitteena on saada kaupunkilaiset oivaltamaan, että liikkumiseen ei aina tarvita erillisiä liikuntapaikkoja vaan jo olemassa olevia rakenteita voidaan hyödyntää liikkumiseen.

 

Työyhteisöt tukevat työntekijöiden omaehtoista terveyttä edistävää liikuntaa. Kaupunginhallituksen hallintojaosto on päättänyt, että omaehtoiseen kulttuuri- ja liikuntatoiminnan tukemiseen voidaan käyttää vuonna 2009 korkeintaan 200 euroa kaupungin työntekijää kohti. Tutkimuksissa on todettu liikunnan vaikuttavan työkyvyttömyyttä aiheuttavia sairauksia ehkäisevästi ja niiden hoitoa parantavasti (Aura ja Sahi) (1) Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt. Toim. Ossi Aura ja Timo Sahi. Edita 2006.).

 

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä tulee huomioida eri ikäryhmille tarjottavien palveluiden erityistarpeet. Vaikuttavuutta voidaan aikaansaada oikein kohdennetuilla palveluilla.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut

 

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi sosiaalitoimessa on tunnistettu tarve yhteistyön lisäämiseen. Lapsiperheissä esiintyy hyvinvointipuutteita, jotka vaativat useiden toimijoiden yhteisiä toimenpiteitä. Sosiaalitoimi onkin todennut, että vaikuttavuuden aikaansaaminen ei ole yksin sosiaalitoimen käsissä vaan edellyttää kaupungin sisällä hallintokuntien välistä yhteistyötä.

 

Lasten- ja äitiysneuvolatoimintaan panostamalla ja toimintaprosessia sekä yhteistyötä tehostamalla on pystytty lisäämään varhaista puuttumista esimerkiksi eri asuinalueilla toteutetuilla hankkeilla. Varhaisella puuttumisella on positiivinen vaikutus esimerkiksi lasten huostaanottojen ja perheväkivallan vähenemiseen.

 

Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen on määrä tulla voimaan 1.7.2009. Asetuksen tarkoituksena on parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeen huomioon ottavaa tasavertaista toteuttamista. Asetuksella pyritään ohjaamaan kuntia ja terveyskeskuksia nykyistä velvoittavampaan ehkäisevään työhön. Turussa asetuksen vaatimien tasojen toteuttaminen saattaa edellyttää jatkossa lisää resursseja ehkäisevään toimintaan.

 

Nuorisotoimen toiminta tähtää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Nuorisotoimi toteuttaa toiminta-ajatustaan vahvasti kumppanuuksien kautta. Lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä koulutuksen ja työelämän valmiuksia pyritään parantamaan. Lisäksi lasten ja nuorten aktiivista vapaa-ajan toimintaa tuetaan. Toiminnan onnistumista mitataan muun muassa iltapäivätoiminnan, nuorisotilojen sekä leirialueiden asiakastyytyväisyyskyselyillä.

 

Opetustoimessa ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettu lisäämällä resursseja ja yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa. Opetustoimen tilinpäätöstietojen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon tilanne on parantunut. Parannusta on tuonut koulukuraattorien ja koulupsykologien määrän lisääminen vuonna 2008. Opetuslautakunta päätti 7.5.2008 täyttää kaupunginhallituksen 22.4.2008 perustamat kolme koulupsykologin tointa, psykologin toimen, koulukuraattorin toimen sekä erityisopettajan viran. Lisäksi opetustoimen tavoitteista opetusryhmien pienentäminen, oppilaiden tukitoimien uudelleen suuntaaminen sekä oppilashuoltopalvelujen lisääminen edistävät oppilaiden kokonaisvaltaisen elämänhallinnan toteutumista.

 

Ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuuden aikaansaamiseksi hallintokuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöhön tulee panostaa entistä voimakkaammin.

 

Ennaltaehkäisevät vanhuspalvelut

 

Ehkäisevän vanhustyön palveluiden tavoitteiksi on asetettu aktiivisen kansalaisuuden turvaaminen sekä yksinäisyyden ja sairastavuuden ehkäisy toimintakykyä ylläpitävin keinoin. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu palveluohjauksen lisääminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Ikääntyneiden ennaltaehkäisevien palveluiden tarpeen arviointi vaatii selvityksen asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävistä toimista. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi terveystoimen fysioterapia ja liikuntatoimi ovat kehittäneet hoito- ja palvelupolkuja, joilla ikäihmisten toimintakykyä voidaan ylläpitää ja kehittää. Lisäksi tuetaan ikäihmisten omaehtoista fyysistä toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää liikkumista omassa asuinympäristössä. Toimintakyvyn parantamista edistetään kehittämällä liikuntaa mahdollistavia ulkoilureittejä, parantamalla asuinalueiden esteettömyyttä, sijoittamalla liikuntareittien varrelle sopiviin kohtiin levähdyspaikkoja sekä lisäämällä jalkakäytävien turvallisuutta.

 

Tieteellisen näytön lisääntyessä liikunnan vaikutuksista terveyteen ja toimintakykyyn on liikunnan asemaa ja merkitystä yhteiskunnassa perusteltu yhä voimakkaammin terveysargumenteilla. Iäkkäiden ihmisten osalta liikunnan harrastaminen on yhteydessä terveyden parantumiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon. Fyysisen aktiivisuuden ja liikuntaharrastuksen on todettu parantavan iäkkäiden henkilöiden liikkumiskykyä ja päivittäistä toimintakykyä (Hirvensalo Mirja) (2) Liikuntaharrastus iäkkäänä. Mirja Hirvensalo. Jyväskylän yliopisto 2002.). Liikuntatoimen vanhusväestölle suunnatut toimenpiteet liittyvät konkreettisesti terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

 

Peruspalvelulautakunta on 8.4.2009 § 188 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle Turun ikääntymispoliittisen strategian vuosille 2009 - 2012. Ikääntymispoliittisen strategian tavoitteena on ehkäisevän vanhustyön palveluilla turvata ikäihmisten aktiivisuus ja ehkäistä yksinäisyyttä. Näiden palveluiden avulla vähennetään sairastuvuutta yhdessä järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Ehkäisevän vanhustyön palveluiden toteuttajiksi on määritelty sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalvelut, kaupunkisuunnittelu, joukkoliikennetoimisto, liikuntapalvelukeskus, kulttuuritoimi, oppilaitokset ja kolmas sektori.

 

Ikääntymispoliittinen strategia painottaa palvelurakenteen kehittämistä nykyistä avohoitopainotteisemmaksi. Palvelurakenteen muutoksen myötä tavoitteena on kohdentaa aikaan saatavat säästöt lisäresursseina kotihoidon ja ehkäisevän vanhustyön vaikuttavuuden parantamiseen. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Turussa on suhteellisesti enemmän 85 vuotta täyttäneitä. Suurinta määrällistä kasvua odotetaan 65 - 74 -vuotiaiden ikäryhmässä. Osana ennaltaehkäisevää toimintaa jatketaan kotikäyntejä 80-vuotiaille turkulaisille kotona asuville. Uutena ennaltaehkäisevänä toimintana strategiassa ehdotetaan riskikartoitusta kaikille 75-vuotiaille terveydenhuollon palveluja käyttäville turkulaisille.

 

Turussa toimii kolme kaikille joukkoliikenteen käyttäjille avointa palvelulinjaa. Palvelulinjojen reitit ja aikataulut on suunniteltu erityisesti ikääntyneiden ihmisten tarpeet huomioon ottaen. Joukkoliikennetoimiston tekemän kyselyn perusteella palvelulinjoilla on vakiintunut käyttäjäkunta, joka on erittäin tyytyväinen nykyiseen palveluun. Joukkoliikenteen tarjoamat palvelut ovat kattavasti kaupunkilaisten hyödynnettävissä, sillä noin 65 prosenttia asuu palvelulinjojen välittömässä läheisyydessä.

 

Palvelulinjojen kustannuksista vain neljäsosa saadaan katettua lipputuloilla, mikä on vähän verrattuna normaaliin paikallisliikenteeseen. Matkustajien ikäjakauma huomioiden palvelulinjan kustannuksia on verrattu myös sosiaalikeskuksen korvaamien, yksilökuljetuksena tuotettujen, lakisääteisten kuljetuspalvelumatkojen keskimääräisiin kustannuksiin. Palvelulinjalla tuotetun henkilömatkan keskimääräinen 2,63 euron nettokustannus on vain noin kuudesosa kuljetuspalvelumatkan hinnasta.

 

Ikääntymispoliittisen strategian käytännön toteuttaminen vaatii eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja riittävää resursointia kasvavan vanhusväestön palveluiden varmistamiseksi.

 

2.4 Johtopäätökset

 

Kuntastrategioissa hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät tavoitteet on määritelty yleisellä tasolla. Tällöin toiminnasta ja niihin kohdennettavista resursseista päättäminen on hankalaa ja tavoitteiden ohjaavuus jää vähäiseksi.

 

Kuntien talousarvioissa korostetaan hyvinvointia ja terveyden edistämistä sekä ehkäisevään toimintaan panostamista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä ehkäisevään toimintaan suunnattujen resurssien vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä näyttöä. Hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn tulee tapahtua poikkihallinnollisena yhteistyönä ja se vaatii toimiakseen myös koordinointia ja seurantaa (Uusitalo ym.) (3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntien suunnittelu- ja seuranta-asiakirjoissa. Uusitalo Minna, Ståhl Timo, Perttilä Kerttu ja Rimpelä Matti. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/07.). Perusterveydenhuollon palveluiden lisäksi kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan- sekä koulutus- ja nuorisopalveluilla on hyvinvointia ja terveyttä edistäviä sekä ennaltaehkäisevää työtä tukevia toimia. Turun kaupungissa yhtenä yhteistyömuotona ovat esimerkiksi liikuntatoimen antamat kaavalausunnot, joissa kiinnitetään erityistä huomiota lähiliikunnan mahdollistamiseen alueilla. Lisäksi liikuntatoimi pyrkii kaavayhteistyöllä vaikuttamaan muun muassa kevyen liikenteen yhteyksiin.

 

Suuressa osassa kuntia ympäristötoimi on laatinut kestävän kehityksen ohjelman, minkä vuoksi ohjelmat ovat pitkälti painottuneet ympäristönäkökulmaan (Routala) (4) Kestävän kehityksen tulkinnat Suomen kunnissa -paikallisagendaohjelmien sisältöanalyysi. Routala Mikko. Helsingin yliopisto, maantieteenlaitos, 2001.). Asioiden valmistelu vaatii kuitenkin eri tahojen vuoropuhelua ja monipuolista valmistelua aivan uusienkin asioiden huomioimiseksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Esimerkiksi Turussa valtuustokauden 2009 - 2012 ympäristöohjelman valmisteluun esitetyssä työryhmän kokoonpanossa korostuu ympäristötoimen sektorin osuus.

 

Turun kaupungin tarkastuslautakunnan julkaisussa Turun sosiaali- ja terveystoimen kustannushallinta (Tlk 25.3.2008) todetaan, että toiminnan tasolla ennaltaehkäisevän työn tärkeys on tiedostettu ja ennaltaehkäisy asetettu tavoitteeksi. Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä usein säästetään lyhytnäköisesti, kun hallintokuntien on pysyttävä talousarviossa. Kustannushallinnan kannalta on tarkoituksenmukaista, että ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin on tarpeeksi voimavaroja. Ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä luopuminen riittämättömien voimavarojen vuoksi voi aiheuttaa moninkertaiset kustannukset tulevaisuudessa.

 

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveydenedistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 - 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa.

 

Hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on pääasiassa kyse ostopalveluilla hankittavista palveluista. Toimintamallia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee hallintokunnissa edelleen kehittää. Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa.

 

Turun kaupungin palveluverkkoa kehitettäessä tulee huomioida muutosten aiheuttamat vaikutukset esimerkiksi joukkoliikenteen reitteihin ja kehittämissuunnitelmiin. Yhteistyö eri hallintokuntien välillä on tarpeellista, jotta esimerkiksi koulujen aloitusaikoja porrastamalla pystytään järjestämään riittävät linja-autovuorot ja tarjoamaan kuntalaisille riittävät palvelut. Aikatauluihin tulevat muutokset toteutetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, joten ennakoinnin merkitys muutoksissa korostuu.

 

Hallintokuntien välinen yhteistyö kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä on avainasemassa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista.

 

Ennaltaehkäisevää toimintaa ja hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee kaupungin toiminnassa painottaa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen korjaava toiminta.”

 

Liikuntatoimen johtopäätökset

 

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan ottanut kantaa pitkällä tähtäimellä (+ 10 v. =>) sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin että kaupungin talouden kannalta ylivoimaisesti tärkeimpään asiaan eli ennaltaehkäisyn keskeiseen merkitykseen.

 

Tarkastuslautakunta on havainnut mm. liikuntatoimen erinomaiset ponnistelut ennaltaehkäisyn hyväksi. Se on myös todennut poikkihallinnollisen toimintatavan välttämättömyyden ennaltaehkäisevässä toteutuksessa mutta myös ne vakavat puutteet, jotka ovat tämän yhteistyön esteenä Turussa.

 

Kohdassa 3 tarkastuslautakunta kiinnittää huomionsa kaupungin työvoiman käytön suunnitteluun sekä tavoitetasojen määrittelyn ongelmiin.

Tarkastuslautakunta arvioi kriittisesti myös sitä, että työvoiman määrälle on asetettu hallintokuntakohtaiset raamit, joka menettely saattaa johtaa palvelujen ulkoistamiseen myös niissä tilanteissa, joissa olisi kustannustehokkaampaa tuottaa ko. palvelu ns. omana työnä.

Em. huomio onkin varsin tärkeä, sillä henkilöstön määrän hallintokunnan ulkopuolella tapahtuva määrittely johtaa käytäntöön, jossa hallintokunnalta viedään yksi keskeisen operatiivisen johtamisen väline.

Tämä puolestaan johtaa toisinaan epätarkoituksenmukaiseen ja epätaloudelliseen palvelutuotantoon. Erityisesti niillä hallintokunnilla, jotka säännöllisesti pysyvät annetussa talousarviossaan, on em. ulkopuolelta asetettu henkilöstömäärän raami sekä tarpeeton että haitallinen. Myös henkilöstön määrää arvioitaessa olisi pidettävä mielessä niiden toimintojen riittävä resurssointi, joilla parannetaan kaupungin ennaltaehkäiseviä palveluja.

 

Kohdassa 4 tarkastuslautakunta tarkastelee kaupungin taloutta.

Taloudesta puhuttaessa on syytä nostaa esiin hallintokuntien välinen pitkän aikavälin talouskehitys.

Yo. kaavio kertoo karua kieltään siitä, miten ennaltaehkäisyn tärkeää periaatetta on pantu käytäntöön Turun kaupungissa viimeisen 11 vuoden aikana. Terveystoimi, jonka menot muodostuvat pääosin korjaavista palveluista on kasvanut 96,8 % samaan aikaan kun ennaltaehkäiseviä palveluja tuottava liikuntatoimi on ainoana toimialana painunut miinukselle 24,1 % määrärahojen reaaliarvolla mitattuna.

 

Kohdassa 6.4. tarkastuslautakunta tarkastelee henkilöstön osaamisen johtamista.

 

Kaupunginvaltuuston vuonna 2005 hyväksymässä henkilöstöstrategiassa painopisteet ovat: johtaminen, osaaminen, henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi sekä toimintatapa. Liikuntatoimi haluaa tässä yhteydessä nostaa esiin myös tässä kohdin ennaltaehkäisevän merkityksen henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä arvioitaessa. Henkilöstön kannustaminen pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan on varsin puutteellista ja käytännöt ovat hyvin kirjavia eri hallintokunnissa. Tämä asia vaatisikin keskitetyn kaupunkitasoisen ohjelman, jota laatiessa kaupungin keskitetyn henkilöstöhallinnon sekä työterveyshuollon tulisi hyödyntää se osaaminen ja hyvät käytännöt, joita eri toimialoilla on.

 

Kohdassa 6.5. tarkastuslautakunta tarkastelee kaupungin avustustoimintaa ja ehdottaa keskitettyä toimipistettä ja kaikkien toimialojen avustusmenetelmien koordinointia. Tätä näkemystä liikuntatoimi tukee voimakkaasti ja odottaa keskushallinnon toimia asiassa.

 

Liikuntatoimen talouden osalta voidaan todeta, että liikuntalautakunta on pysynyt kaupunginvaltuuston päättämässä talousarviossa peräkkäin kahdeksan edellistä vuotta ja niin myös vuonna 2008. Tämä vakiintuneeksi tavaksi muodostunut talouden hallinta perustuu kehitysmyönteiseen työilmapiiriin, jatkuvaan toiminnan ja rakenteiden kehitystyöhön, henkilöstöresurssien joustavaan ja monipuoliseen osaamiseen perustuvaan käyttöön sekä liikuntalaitosten energiatehokkuuden pitkäjänteiseen parantamiseen.

 

Tarkastuslautakunnan arviointiraportti on jaettu liikuntalautakunnan jäsenille sähköisesti.

 

Ehdotus       

 

Liikuntalautakunta päättää antaa tarkastuslautakunnan arviointiraporttiin em. lausunnon, jonka avainkohdat ovat ennaltaehkäisevän toiminnan parempi resurssointi, poikkihallinnolliseen työtapaan kannustaminen, työvoiman käytön vapauttaminen talousarviossaan pysyvien toimialojen osalta, henkilöstön hyvinvointi ja avustustoiminnan kaupunkitasoinen koordinointi.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kulttuurilautakunta 21.10.2009:

 

Kulttuurijohtaja Minna Sartes ja hallintopäällikkö Mikael Höysti

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedokseen, lähettänyt sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittanut sen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 § 58 tekemän päätöksen mukaisesti revisiotoimisto pyytää lausunnot arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaan arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

 

- Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön,

 

- Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta,

 

- Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Lisäksi on kiinnitetty huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin ottamien asioiden jälkiseurantaan.

 

Lausunto

 

Kohta 2. Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjauksessa

 

2.3. Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevät toimet hallintokunnissa

 

Arviointikertomuksessa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yleisellä tasolla. Tarkempaan tarkasteluun on otettu kestävän kehityksen ohjelman päätavoitekokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen ja sen alatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja joukkoliikennetoimiston kohdalta on tarkemmin selvitetty kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista sekä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta hallintokunnan toiminnassa.

 

Arviointikertomuksessa tuodaan esiin se, että Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveydenedistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 - 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa.

 

Arviointikertomuksen mukaan hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on pääasiassa kyse ostopalveluilla hankittavista palveluista. Toimintamallia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön tulee hallintokunnissa edelleen kehittää. Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa.

 

Arviointikertomuksessa korostetaan hallintokuntien välistäen yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä – se on avainasemassa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa osaamista. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee kaupungin toiminnassa painottaa. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen korjaava toiminta.

 

Kommentti:

 

Kulttuuripalvelut tähtäävät osaltaan yleisesti kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseen, lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ovat osa lasten ja nuorten hyvinvointipalveluita ja kulttuuriasiainkeskus on uutena toimintana alkanut kehittää erityisesti vanhuksille suunnattuja kulttuuripalveluja, joilla on selkeä ennaltaehkäisevä vaikutus.

 

Arviointikertomuksessa ei ole kuitenkaan kulttuuripalveluiden ennaltaehkäisevää vaikutusta huomioitu. Kuitenkin aktiiviset kulttuurin käyttäjät ja harrastajat voivat tutkitusti paremmin ja ovat terveempiä kuin kulttuurin suhteen passiiviset ihmiset. Kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on kulttuuriasiainkeskuksen toiminta-ajatuksen toinen päätavoite: Kulttuuritoimi vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta tuottamalla kulttuuripalveluja ja tukemalla kulttuurituotantoa sekä aktivoimalla ihmisiä kulttuuripalveluiden käyttämiseen ja kulttuurin harrastamiseen. Hyvinvointi on myös yksi Turun kulttuuripääkaupunki 2011-hankkeen kolmesta päätavoitteesta.

 

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Tämän vuoksi kuntatalouden voi tuntua hankalalta sijoittaa edes pieniä lisäpanostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin, kun korjaavat palvelut vaativat niin paljon resursseja. Kuitenkin kustannusten leikkaaminen tulevaisuudessa edellyttäisi uskallusta ja kaukonäköisyyttä – panostamista ennaltaehkäiseviin palveluihin ja sitä kautta myös niiden kehittämistä. Kulttuuritoimi työskentelee osaltaan sen eteen, että kulttuurin ennaltaehkäisevän vaikutuksen ja sen taloudellisen merkittävyyden mittaamiseen saataisiin kansallisella tasolla luotua pitkällä tähtäimellä relevantteja indikaattoreita ja mittareita.

 

Palvelutuotannon toimintamalleja yhdenmukaistamalla voidaan kolmannen sektorin hyödyntämistä tehostaa ja tätä kautta saavuttaa sekä toiminnallisia että taloudellisia hyötyjä. Kulttuuritoimella on useita tähän tähtääviä hakkeita käynnissä.

 

Hallintokuntien välisessä yhteistyössä kulttuurin ja liikunnan välille on myös käynnistynyt ennaltaehkäisevään työhön tähtäävä 2011-projekti työnimeltään kulttuurikuntoilun keskuspuisto, jossa luodaan uudenlaisia toimintamalleja ja jonka toiminnan on tarkoitus vakiintua osaksi hallintokuntien normaalia toimintaa vuoden 2011 jälkeen.

 

Hallintokuntien ennaltaehkäisevä toiminta pitäisi käydä asiakasnäkökulmasta läpi ja päällekkäisyydet poistamalla säästetyt resurssit tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen.

 

Kohta 3. Työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

 

Vuosien 2009 – 2010 tavoitetasot on määritelty siten, että työvoiman käyttö voi sosiaali- ja terveystoimessa kasvaa 0,5 % ja muissa hallintokunnissa ja laitoksissa vähentyä 1 % vuosittain.

 

Johtopäätökset

 

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrä tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen.

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

 

- tulee harkita luopumista työvoiman käytön tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan,

 

- laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät erityispiirteet ja toiminnan luonne.

 

Kommentti:

 

Kulttuurilautakunta on todennut vuoden 2008 ja myös 2009 työvoimaseurannan osalta, että kulttuuritoimelle asetettu henkilötyövuosimäärän vähentäminen vähintään -15 henkilötyövuodella vuoteen 2011 mennessä on ristiriidassa siihen nähden, että Turun kaupunki on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja että valtuusto on todennut että edellytykset kulttuurin perustoiminnan ylläpitämiseksi pitää vahvistaa.

 

Kulttuuritoimen toiminta ei ole lineaarista ja vuosittainen henkilötyövuosimäärä voi vaihdella suuresti kulloistenkin tuotantojen ja projektien mukaan. Mahdolliset työvoiman määrän ylitykset on katettu ja katetaan kuitenkin sekä ulkopuolisella rahoituksella että maksu- ja myyntituloilla.

 

Työvoiman suoraviivaisella vähentämisellä on jo ollut negatiivista vaikutusta Turun kaupungille myönnettäviin taidelaitosten valtionosuuksiin ja voi olla vastaisuudessakin.

 

Kulttuuritoimi yhtyy tarkastuslautakunnan toteamukseen, että työvoiman seurannan tulisi avustaa työvoiman tarpeen suunnittelussa eikä olla itsetarkoitus ja että toiminnallisten tavoitteiden asettamisella ohjataan henkilöstön tarvetta. Vastuu toiminnasta ja taloudesta on kuitenkin tilivelvollisilla.

 

Kohta 4. Talous

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

 

- kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka edellyttää kaikkien tarjolla olevien taloudellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ennakoi jatkossa tarkemmin asiakaskunnan määrässä tapahtuvat muutokset.

 

- toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista.

 

Kommentti:

 

Työllisyysmäärärahojen käyttämättä jättämisellä on ollut suoria vaikutuksia kulttuuritoimen eri tulosalueiden toimintaan. Työllistämismäärärahoilla palkatuilla henkilöillä on pystytty ylläpitämään palvelutasoa ja –määrää.

 

Määrärahojen riittämättömyyden takia, ja siitä johtuvasta työllistettävien määrän laskusta, museoiden ja kirjastojen aukioloaikoja on jouduttu supistamaan. Osa työllistämiseen käytetyistä määrärahoista pitäisi kohdentaa vakinaisen henkilökunnan palkkaamiseen kulttuuritoimeen (mm. museovalvojat).

 

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota kulttuuritoimen määrärahoihin ja niiden suhteesta taidelaitosten (kaupunginorkesteri, kaupunginteatteri sekä museot) valtionosuuksien korotuksiin. Taidelaitosten yksikköhintoihin on tullut ja on tulossa vuosina 2008-2010 huomattavat korotukset. Turun kaupungin osalta on ollut kyseessä yhteensä n. 3,5 milj. euron lisävaltionosuuksista. Koska kaupunki ei olet kohdentanut em. korotuksia kaupungin taidelaitoksille opetusministeriö on vähentänyt hyväksyttyjä henkilötyövuosia 12 kpl vuonna 2009. Valtionosuudet ovat lakisääteisiä ja samalla harkinnanvaraisia. Korotuksia jää saamatta yli 300.000 euroa. Tämä kertautuu vuonna 2010 ja on todennäköistä, että lisäleikkauksia on tulossa. Turun kaupungin toiminta on poikkeuksellista.

 

Viime vuosien leikkauksen kulttuuritoimen toimintamäärärahoihin on johtanut siihen, että vuonna 2010 Turun kaupungin omarahoitusosuus on tippunut alle 50 % kulttuuritoimen bruttomenoista. Kaupunginteatterin ja museokeskuksen kohdalla valtionosuuksilla katetaan suurempi osuus toimintamenoista kuin kaupungin omarahoituksella.

 

Kulttuurilautakunta on huomauttanut asiasta useampaan otteeseen.

 

Kohta 5. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

 

”Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.”

 

”Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla. Turun kaupunkikonsernin riskit tulee kartoittaa ja priorisoida. Lisäksi riskien sietämiselle tulee asettaa rajat. Riskienhallinnan tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista. Riskienhallintaa ei ole Turun kaupungissa ohjeistettu konsernitasolla. Osassa tytäryhteisöistä on tehty omat riskikartoitukset.”

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan

 

- tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin.

 

- riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla.

 

- riskienhallinta tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista.

 

Kommentti:

 

Riskienhallinta on osa kulttuuritoimen jokapäiväistä toimintaa ja sen tulokset puhuvat puolestaan. Kulttuuritoimi on vuosien 2006 – 2008 aikana saavuttanut taloudelliset ja myös toiminnalliset tavoitteensa. Hallintokunnan / tilivelvollisen kohdalla tavoitteiden saavuttamisella tai niiden saavuttamatta jäämisellä ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta suuntaan tai toiseen. Kulttuuritoimi yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen asiassa.

 

Kulttuuritoimen siirtyessä vuoden 2010 alussa toteuttamaan sopimusohjausmallia saadaan päättäjille myös parempi kuva siitä, mitä konkreettisesti pystytään tuottamaan annetulla määrärahalla.

 

Kohta 6. Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta

 

Kohta 6.5. Avustustoiminta

 

Tarkastuslautakunta on vuotta 2007 koskevassa arviointikertomuksessaan todennut, että avustuksista ja niiden saajista ei ole vieläkään tehty kaikki kaupungin avustukset kattavaa yhtenäistä rekisteriä avustusasioita hoitavien sekä johdon käyttöön. Tarkastuslautakunta on pitänyt kaupungin kattavan yhtenäisen sähköisen avustusrekisterin tekemistä tarpeellisena ja kiireellisenä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan avustusten jaossa tulee noudattaa avoimuutta siten, että myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Kaupunginvaltuustolle tulee vuosittain antaa avustusten seurantaraportti, joka sisältää kaupungin kattavasti tiedot kunkin edellisen vuoden aikana myönnetyn avustuksen saajasta, käyttötarkoituksesta ja määrästä.

 

Kommentti:

 

Kulttuuritoimi tukee voimakkaasti avustusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kannattaa päällekkäisten tukien poistamista eli siirtymistä sellaiseen toimintamalliin, jossa hakujärjestelmä on yhteinen koko kaupungille ja substanssilautakunnat päättävät oman alansa avustuksista. Läpinäkyvyyden lisäämiseksi avustuksiin on laskettava myös kaupungin myöntämät vuokratuet ja vuokranalennukset.

 

Kulttuurijohtaja Minna Sartes

 

Ehdotus       

 

Kulttuurilautakunta päättää antaa revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta yllä olevan lausunnon.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Peruspalvelupalvelulautakunta 18.11.2009:

 

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 12.11.2009:

 

Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 tekemän päätöksen § 58 mukaan revisiotoimisto pyytää lausuntoa arviointikertomuksessa esille nostetuista asioista sekä ottamaan kantaa muihin arviointikertomuksessa esitettyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen mainittu, mikäli aihe liittyy organisaation toimintaan tai sillä on muuta merkitystä toiminnan kannalta.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin asioihin:

·Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjelmassa

·Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

·Talous

·Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

 

Kokonaisvaltaisen elämänhallinnan ja ennaltaehkäisyn osalta tarkastuslautakunnan johtopäätöksissä todetaan seuraavaa:

 

Ennaltaehkäisevän työn taloudellisen ja toiminnallisen merkittävyyden osoittaminen selkein luvuin on ongelmallista. Vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista ja edellyttää pitkäjänteistä tarkastelua. Terveyden edistäminen tuottaa perusterveydenhuollon ammattilaisten mukaan kustannussäästöjä vasta 10 – 15 vuoden tarkastelujaksolla. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin olisi pystyttävä panostamaan entistä enemmän sekä toteuttamaan toimenpiteitä yli hallintokuntarajojen ja yhteistyössä myös järjestöjen kanssa. Hallintokuntien toimintatavat yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vaihtelevat. Liikuntatoimessa tehdään paljon yhteistyötä eri järjestöjen kanssa kun taas sosiaali- ja terveystoimessa on kyse pääasiassa ostopalveluilla hankittavista palveluista.

 

Peruspalvelulautakunnan näkökulmasta panostaminen ennaltaehkäisyyn on tärkeää tulevaisuuden kustannustenhallinnan ja väestön hyvinvoinnin kannalta. Tieteellisin tutkimuksin on voitu osoittaa ennaltaehkäisevän toiminnan kannattavuutta ja vaihtoehtoislaskentaa mitä esim. tiettyjen sairauksien hoitaminen tulisi maksamaan ilman merkittäviä väestöllisiä toimenpiteitä. Mm. talousohjelman valmistelussa sosiaali- ja terveystoimi on esittänyt kattavan luettelon panostuskohteita, joihin vaikuttamalla voidaan tasata kustannusten kasvua ja parantaa väestön hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevä toiminta on mitä suurimmassa määrin hallintokuntien yhteistyötä turkulaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kolmannen sektorin toimijoiden huomioiminen ja osallistaminen riippuu toimialasta. Sosiaali- ja terveystoimessa tehdään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa mm. avustamalla peruspalvelulautakunnan toimialaa tukevia hankkeita esim. kansanterveystyön, päihdetyön ja vanhustyön alalla.

 

Työvoiman käytön suunnittelun, tavoitetasojen, toimeenpanon osalta tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa:

 

Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrän tarve tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia tulee tarkastella kaupunkitasoisesti toimintojen ja organisaatiorakenteiden kehittämistyön yhteydessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulisi harkita luopumista työvoiman tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan. Edelleen tarkastuslautakunta katsoo, että kaupungissa tulee laatia ja hyväksyä tuottavuuden parantamiseksi koko kaupunkia koskeva ohjelma, jonka toteutus on suunniteltu, aikataulutettu ja vastuutettu. Tuottavuuden parantamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kunnan ja sen eri toimialojen toimintaan liittyvät ominaispiirteet ja toiminnan luonne.

 

Peruspalveluiden tuottaminen on kunnan kannalta perus- ja ydintoimintaa. Toimintojen järjestämistapoja tulee toki tarkastella tuottavuus- ja järjestämisvastuun kannalta siten, että sopiva tasapaino on löydettävissä. Kaupungissa on laadittu palvelustrategia ja hallintokunnissa seurataan hyväksyttyjä linjauksia.

 

Henkilöstön eläköityminen nähdään ratkaisevana tekijänä henkilöstömäärän vähentämistavoitteiden saavuttamisessa. Sosiaali- ja terveystoimessa on odotettavissa vuosina 2012 - 2014 suuri määrä eläkkeelle siirtymisiä ja pääosa poistumasta tapahtuu sellaisissa tehtävissä, joihin on ehdottomasti saatava korvaavaa työvoimaa. Uuden työvoiman saatavuus ja kiinnostus tulla kaupungin palvelukseen tulee olemaan suuri haaste tulevaisuudessa.

 

Sosiaali- ja terveystoimi on tuonut esille huolen siitä, että liian tiukat henkilöstön tavoitetasot haittaavat järkevää toiminnan uudelleenorganisointia. Edelleen on huomattava, että sosiaali- ja terveystoimelle on asetettu ja asetettaneen uusia velvoitteita, jotka liittyvät mm. vanhustenhuollon henkilöstömitoitukseen, lastenkotien henkilöstöön, neuvolatoimintaan jne. Lisäksi mm. perusterveydenhuollon kehittämisohjelman mukaisesti tulisi panostusta lisätä. Raportoinnin ja seurannan kannalta on myös todettava, että kokonaan ulkoisesti rahoitettavat projektit ja hankkeet tulisi pitää henkilöstöraportoinnin erillisosiona. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt asiaan huomiota, ja toteaa talousosion kohdalla, että ” toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista”

 

Työllistämismäärärahan käytön ja valtionosuuksien osalta todetaan: ” Kaupungin varaamista työllisyysmäärärahoista on vuonna 2008 käytetty 84 %. Käyttämättä jäi kaupungin varaamaa omarahoitusosuutta 478.027 euroa ja samalla jäi saamatta näihin kohdistuva valtionosuus. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka edellyttää kaikkien tarjolla olevien taloudellisten voimavarojen hyödyntämistä. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaupunki ennakoi jatkossa tarkemmin asiakaskunnan määrässä tapahtuvat muutokset”.

 

Työllistämismäärärahan hallinnointia on pyritty selkeyttämään mutta työ on edelleen kesken. Varsinkin laskusuhdanteen aikana tulee hyvin tarkasti harkita työllistämistoimien kohdentamista ja siihen varattavan määrärahan suuruutta. Peruspalvelulautakunnan käyttötaloudesta suoritetaan mm. perustoimeentulotukea ja työmarkkinatuen kuntaosuutta, joiden määrä korreloi varsin vahvasti työttömyyden kehitykseen ja yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden laskutus ja perustoimeentulotuki ovat nousseet selkeästi vuodesta 2008 ja kehitys jatkunee samansuuntaisena myös vuonna 2010. Mikäli Turun seudun työttömyysaste uhkaa nousta ennakoitua enemmän niin työllistämistoimilla voidaan vaikuttaa merkittävästi tilanteen vakavuuteen. Erityisesti koulutetun työvoiman hyödyntäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen tulee olla keskeisessä asemassa.

 

Työllistämismäärärahavaraus tulee edelleen säilyttää kaupunginhallituksen toimielimessä vaikka työllistämisen vuosisuunnitelma ja rahan käyttö kalenterivuoden aikana suunnitellaan sosiaali- ja terveystoimen työvoiman palvelukeskuksessa. Työllistämismäärärahan käyttämättä jättäminen johtuu osittain myös siitä, että vuonna 2008 kaikkiin tukityösuhteisiin ei ollut mahdollista palkata henkilöstöä, joko henkilöiden terveydentilan-, koulutusmahdollisuuksien tai työpaikkojen sopimattomuuden johdosta. Myös kiristynyt työtahti ja kiire ovat vaikeuttaneet työllistettävien henkilöiden sijoittumista kaupungin eri yksiköihin.

 

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen osalta todetaan seuraavaa:

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan, että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

 

Hallintokuntien tulee laatia talousarvioehdotukset siten, että kunnan kannalta pakottavat menot tulevat huomioitua ja palveluja voidaan järjestää kunnassa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Toisaalta myös talousarviopäätöksiä tehtäessä tulee olla riittävät keinot käytettävissä mikäli halutaan tehdä voimakkaita sopeuttamistoimenpiteitä. Hallintokunnan kannalta on erittäin haasteellista sopeuttaa toimintaa kalenterivuoden aikana, jos määrärahaa leikataan huomattavasti ja sitovien tavoitteiden määrää lisätään ilman rahallisia panostuksia. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia mm. kuntasektorin ansiotason nousun johdosta ja henkilöstömenojen ollessa yli 50 % käyttömenoista niin kustannuslisäys on merkittävä.

 

Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseurannassa on kiinnitetty huomiota mm. omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen, kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelmaan, vanhuspoliittiseen ohjelmaan, henkilöstön osaamisen johtamisen malliin, kaupungin avustustoimintaan, toimitiloihin ja kaupunkitasoiseen kehittämiseen ja hanketoimintaan.

 

Vs. peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:

 

Ehdotus       

 

Peruspalvelulautakunta päättää antaa edellä olevan lausunnon tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Osaamis- ja elinkeinotoimi:

 

Ammattiopetuslautakunta 7.10.2009:

 

Johtava rehtori Seija Mattila

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedokseen, lähettänyt sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittanut sen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 § 58 tekemän päätöksen mukaisesti revisiotoimisto pyytää lausunnot arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaan arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

-Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön,

-Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta,

-Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Lisäksi on kiinnitetty huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin ottamien asioiden jälkiseurantaan.

 

Henkilöstön määrää koskevassa arvioinnissa tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: ”Henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinänsä myös henkilöstön käyttöä.”

 

Ammattiopetuslautakunta yhtyy edellä olevaan tarkastuslautakunnan näkemykseen. Henkilöstön mitoitus tulisi perustua toiminnallisten tavoitteiden edellyttämään määrään eikä kaavamaiseen kaikkia koskevaan vähentämiseen.

 

Arviointikertomuksessa käsitellään kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista yleisellä tasolla. ”Tarkempaan tarkasteluun on otettu kestävän kehityksen ohjelman päätavoite kokonaisvaltaisen elämänhallinnan tukeminen ja sen alatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen, nuorisotoimen, liikuntatoimen ja joukkoliikennetoimiston kohdalta on tarkemmin selvitetty kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimista sekä ennaltaehkäisevien palveluiden osuutta hallintokunnan toiminnassa.”

 

Myös ammattiopetuksessa kestävää kehitystä toteutetaan integroituna osana opetussuunnitelmaa kunkin alan erityispiirteet huomioituna. Aiempien vuosien opiskelijahuollon hankkeiden myötä kehitetyt hyvät käytännöt on juurrutettu toimintaan ja ne toimivat hyvinvoinnin edistämiseksi ja ennaltaehkäisevänä toimintana.

 

Ammattiopetuslautakunnalla ei ole huomautettavaa arviointikertomuksen suhteen.

 

Arviointikertomus 2008 on nähtävänä ammattiopetuslautakunnan kokouksessa.

 

Johtava rehtori Seija Mattila

 

Ehdotus       

 

Ammattiopetuslautakunta päättää antaa edellä olevan mukaisen lausunnon keskushallintoon sekä revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Opetuslautakunta käsittelee asiaa 20.1.2010 pidettävässä kokouksessaan. Lautakunnalle esitetään, että se merkitsisi tiedokseen seuraavan suomenkielisen opetustoimen johtajan Timo Jalosen lausunnon:

”Arviointikertomuksessa ei tällä kertaa ole nostettu esiin opetustointa erityisesti koskevia asioita eikä sillä ole siksi erityistä lausuttavaa asiaan. Opetustoimen näkökulmasta olennaiset kysymykset kehittämisen näkökulmasta on jo otettu huomioon valtuuston syksyllä 2009 hyväksymissä ohjelmissa kuten talousohjelmassa, lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmassa sekä ilmasto- ja ympäristyöohjelmassa.”

 

Ympäristötoimi

 

Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta 8.9.2009:

 

Kunnallistekniikkaliikelaitos 3.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edellä olevan perusteella revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto pyydetään 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

 

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään toimintaan

 

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

 

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Lisäksi tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Henkilöstön määrää koskevassa arvioinnissa tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: ”Henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinänsä myös henkilöstön käyttöä.”

 

Kunnallistekniikkaliikelaitos yhtyy edellä olevaan tarkastuslautakunnan näkemykseen. Varsinkin liikelaitosmuotoisesti ja tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimittaessa henkilöstön mitoitus tulisi perustua tilattujen töiden edellyttämään määrään eikä kaavamaiseen kaikkia koskevaan vähentämiseen.

 

Arviointikertomuksessa ei ole erikseen tarkasteltu Kunnallistekniikkaliikelaitoksen toimintaa eikä sen toimialaan kuuluvia asioita. Kunnallistekniikkaliikelaitoksella ei ole huomautettavaa arviointikertomuksen suhteen.  

 

Arviointikertomus 2008 on nähtävänä johtokunnan kokouksessa.

 

Toimitusjohtaja Hannu Tervonen:

 

Ehdotus       

 

Johtokunta päättää antaa edellä olevan mukaisen lausunnon revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta 15.9.2009:

 

Jätteenpolttoliikelaitos 31.8.2009:

 

Revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevasta arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle. Arviointikertomus on luettavissa kaupunginvaltuuston 15.6.2009 pidetyn kokouksen pöytäkirjan liitteistä. Kertomuksen sisällysluettelo ja tiivistelmä ovat oheismateriaalina.

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Vuonna 2008 Jätteenpolttoliikelaitoksen edeltäjä Turun Jätelaitos kuului liikelaitoksena Teknisiin palveluihin. Jätelaitosta ei arviointikertomuksessa ole erikseen mainittu.

 

Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinällään myös henkilöstön käyttöä. Samanlaisia ajatuksia oli esillä teknisten palveluiden lautakunnassa ja nyt myös Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunnassa. Liikelaitosta ohjaavan johtokunnan ja laitoksen johdon tulee itse voida ratkaista, millä resursseilla valtuuston edellyttämä tulostavoite saavutetaan.

 

Oheismateriaali 1               Arviointikertomuksen sisällysluettelo ja tiivistelmä

 

Toimitusjohtaja Esko Pohjanen:

 

Ehdotus       

 

Turun Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta päättää lausuntonaan tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevasta arviointikertomuksesta esittää, että ainakin liikelaitosten osalta luovuttaisiin henkilöstön määrätavoitteista

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta 16.9.2009:

 

Hallintopalvelut, Jari Lehmussaari 16.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Arviointikertomus on lähetetty edelleen lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille lausuntoa varten ja mahdolliset lausunnot on annettava keskushallintoon valtuustolle annettavan selvityksen laatimista varten sekä revisiotoimistolle 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa myös niihin kertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin, missä lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Arviointikertomuksessa käsiteltäviä asioita ovat

 

- Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjelmassa

 

- Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

 

- Talous

 

- Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä

 

- Tarkastuslautakunnan raportin jälkiseuranta.

 

Tarkasteluvuoden 2008 osalta voidaan todeta yleisesti, että tämän jälkeen on tapahtunut organisatorisia muutoksia uusien kuntalain 10 a luvun mukaisten liikelaitosten ja niiden johtokuntien perustamisen myötä 1.1.2009 alkaen. Arviointikertomuksessa ei ole erikseen käsitelty silloisen Kiinteistölautakunnan tai Kiinteistölaitoksen toimintaa. Kiinteistölaitoksen työvoiman käytön osalta pysyttiin asetetussa tavoitetasossa ja talouden osalta asetettu tulostavoite ylitettiin. Kiinteistöliikelaitoksella ei ole toimialaltaan huomautettavaa arviointikertomuksesta.

 

Arviointikertomus on nähtävänä kokouksessa sihteerillä sekä Turun kaupungin kotisivuilla www.turku.fi >Päätöksenteko ja talous > Julkaisut ja raportit >> Arviointikertomus 2008, Julkaisu 2:2009.

 

Toimitusjohtaja Jouko Turto:

 

Ehdotus       

 

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä arviointikertomuksen tiedokseen sekä todeta, että arviointikertomuksessa ei ole erikseen käsitelty silloisen Kiinteistölautakunnan tai Kiinteistölaitoksen toimintaa. Kiinteistölaitoksen työvoiman käytön osalta pysyttiin asetetussa tavoitetasossa ja talouden osalta asetettu tulostavoite ylitettiin. Kiinteistöliikelaitoksella ei ole toimialaltaan huomautettavaa arviointikertomuksesta.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Esittelijä tarkisti päätösehdotuksen edelläolevan mukaiseksi.

 

Viherliikelaitoksen johtokunta 16.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edellä olevan perusteella revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto pyydetään 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin asioihin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin :

 

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään toimintaan

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

3. talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Henkilöstön määrää koskevissa arvioinnissa tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa ” henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut tavoitteet määrärahan puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinänsä myös henkilöstön käyttöä”.

 

Turun Viherliikelaitos yhtyy edellä olevaan tarkastuslautakunnan näkemykseen. Varsinkin liikelaitosmuotoisesti ja tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimittaessa henkilöstön mitoitus tulisi perustua tilattujen töiden edellyttämään määrään eikä kaavamaisesti kaikkia koskevaan vähentämiseen.

 

Arviointikertomuksessa ei ole erikseen tarkasteltu Viherliikelaitoksen toimintaa eikä sen toimialaan kuuluvia asioita. Kaikkia koskeviin asioihin kuten tilojen vähentämiseen ja osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota.

 

Viherliikelaitoksella ei ole huomautettavaa arviointikertomuksen suhteen.

 

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2008 on nähtävänä johtokunnan kokouksessa.

 

Toimitusjohtaja Mari Helin

 

 

Ehdotus       

 

Johtokunta päättää antaa edellä olevan mukaisen lausunnon revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Talotoimiliikelaitoksen johtokunta 16.9.2009:

 

Talotoimiliikelaitos 8.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edelliseen viitaten revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto on toimitettava 30.9.2009 mennessä. Lausunnon mukaan arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin on otettava kantaa niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

 Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi painottaa seuraavia asioita:

 

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään toimintaan

 

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

 

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Tarkastelun kohteena on ollut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseuranta. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Henkilöstöä koskevassa arvioinnissa tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: ”Henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinänsä myös henkilöstön käyttöä.”

 

Talotoimiliikelaitos on asiasta tarkastuslautakunnan kanssa samaa mieltä. Tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimittaessa henkilöstön mitoitus tulisi aina perustua tilattujen töiden edellyttämään määrään eikä resurssien jatkuvaan vähentämiseen.

 

Arviointikertomuksessa ei ole erikseen tarkasteltu Talotoimiliikelaitoksen toimintaa eikä sen toimialaan kuuluvia asioita. Talotoimiliikelaitoksella ei ole huomautettavaa arviointikertomuksen suhteen.

 

Arviointikertomus 2008 on nähtävänä johtokunnan kokouksessa.

 

Toimitusjohtajan varahenkilö Jouko Jortikka:

 

Ehdotus       

 

Johtokunta päättää antaa edellä olevan mukaisen lausunnon revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Vesiliikelaitoksen johtokunta 17.9.2009:

 

Vesiliikelaitos 9.9.2009:

 

Revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevasta arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle. Arviointikertomus on luettavissa kaupunginvaltuuston 15.6.2009 pidetyn kokouksen pöytäkirjan liitteistä. Kertomuksen sisällysluettelo ja tiivistelmä ovat oheismateriaalina.

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Turun vesilaitosta ei ole erikseen mainittu arviointikertomuksessa.

 

Arviointikertomus painottui kestävän kehityksen, henkilöstön määrän hallinnan ja talouden arviointiin. Lisäksi oli arvioitu riskienhallintaa sekä jälkiseurantana mm. omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta.

 

Lausunto:

 

Vesiliikelaitoksella ei ole erityistä huomautettavaa tarkastuslautakunnan arviointiin Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008. Vesiliikelaitoksen kannalta merkittävistä näkökulmista todettakoon kuitenkin seuraavaa:

 

Kestävän kehityksen kannalta on olennaista, että kaupunkitason tavoitteet asetetaan käsitteen laajan merkityksen mukaan kaikille osa-alueille. On hyvä, että tarkastuslautakunta on arvioinut kestävää kehitystä sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta, johon kaupungilla on ennalta ehkäisevällä työllä mahdollista vaikuttaa. Vesilaitoksella kestävää kehitystä on lähestytty yhteiskuntavastuun GRI-ohjeistuksen (Global Reporting Initiative) kautta, joka kattaa ympäristönäkökulman lisäksi taloudellisen ja sosiaalinen näkökulman.

 

Tarkastuslautakunnan näkemys työvoiman käytön tavoitetason asettamisen luopumisesta nykymuodossaan on kannatettava. Henkilöstömitoitus on osa pitkäjänteistä rakennemuutosta, jota ei voi saavuttaa vuosittaisilla vähenemätavoitteilla. Ohjausjärjestelmästä riippumatta se ei voi olla kaikille hallintokunnille sama, koska toimintaympäristönmuutos ja siitä johtuva rakennemuutos on eri hallintokunnissa eri vaiheessa. Vesilaitos on eräs niistä hallintokunnista, joissa vähenemä on ollut runsasta, mutta asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden mukaista. Pitkäjänteisyydestä kertoo se, että liikelaitosmuotoisen vesilaitoksen toimintastrategia – mitä tehdään ja miten tehdään – on luotu jo 1990 –luvun alussa, kun nykymuotoinen vesilaitos perustettiin. Toimintastrategiaa on säännöllisesti tarkistettu ja hiottu, mutta päälinjaukset on toteutettu vähitellen yli 10 vuoden aikana. Vesilaitoksella ei henkilöstömäärää voida enää merkittävästi vähentää.

 

Jälkiseurannassa tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota erityisesti omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen. Nämä asiat nousivat esille myös silloin, kun Vesilaitoslautakunta oli tarkastuslautakunnan kuultavana. Vesiliikelaitoksen voimassa olevan johtosäännön §4 mukaan johtokunnan tehtäviin kuuluu mm. päättää liikelaitoksen taseeseen merkittyjen konserniyhtiöiden omistajavalvonnasta kaupunginhallituksen konsernijaoston ohjeiden mukaisesti. Vastaavanlainen tehtävä oli aiemmalla johtosäännöllä määritetty vesilaitoslautakunnan tehtäväksi. Ohjeistuksen puuttuminen on vastuun ja riskienhallinnan kannalta erittäin huolestuttavaa.

 

Oheismateriaali 1              Arviointikertomuksen sisällysluettelo ja tiivistelmä

 

Arviointikertomus on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

 

Toimitusjohtaja Irina Nordman:

 

Ehdotus       

 

Turun Vesiliikelaitoksen johtokunta päättää antaa yllä olevan lausuntonaan tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevaan arviointikertomukseen.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Joukkoliikennelautakunta 24.9.2009:

 

Joukkoliikennetoimisto 8.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edellä olevan perusteella revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto pyydetään 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin asioihin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään toimintaan

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Arviointikertomuksessa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Hallintopäällikkö Pertti Heinonen 8.9.2009:

 

Pyydettynä lausuntona joukkoliikennelautakunta toteaa seuraavaa:

 

Joukkoliikennetoimisto ja joukkoliikennelautakunta ovat kiinnittäneet erityisen suurta huomiota kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen joukkoliikenteessä. Joukkoliikenteen on oltava mahdollisimman hyvin kaikkien käytettävissä ja kaikki ikäryhmät mahdollisimman tasa-arvoisesti huomioiden. Joukkoliikennepalveluiden saatavuutta tukee nyt kattava lippuvalikoima, josta edullisia ja joustavia lipputuotteita on saatavilla kaikille matkustajaryhmille.

 

On tärkeää, että edistetään ikäihmisten itsenäistä selviytymistä kaikissa palvelumuodoissa ja myös sellaisessa peruspalvelussa, mitä joukkoliikenne edustaa. Joukkoliikennelautakunta on ottanut erääksi päätavoitteekseen kehittää edelleen jo kohtuullisen hyvin toimivaa palvelulinjastoamme P1, P2 ja P3. Palvelulinjat on suunniteltu juuri ikääntyvien ihmisten tarpeet huomioiden. Lisäykset palvelulinjastoon ovat myös jatkossa mahdollisia.

 

Juuri ikäihmisille kohdistetun joukkoliikennepalvelun tehokas käyttö edellyttää myös, että lippujen hinnat pidetään edelleen kohtuullisina. Kohtuullinen hintataso lipputuotteissa edellyttää Turun kaupungin palveluverkkoa kehitettäessä, että riittävästi huomioidaan mahdolliset palveluverkon muutoksen vaikutukset joukkoliikenteen reitteihin. Hajautettujen palveluiden saavutettavuudesta saattaa syntyä taloudellinen rasite, joka haittaa palveluiden toimivuutta.

 

Hallintokuntien ja eri toimijoiden välinen yhteistyö ja riittävä asioista ja suunnitelmista tiedottaminen ovat avainasemassa, kun eri toimijoiden välistä yhteistyötä tehostetaan ja saadaan aikaan paremmin kaupunkilaisia palveleva ja saavutettavissa oleva palveluverkosto.

 

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2008 on nähtävänä lautakunnan kokouksessa.

 

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 9.9.2009:

 

Ehdotus       

 

Joukkoliikennelautakunta päättää lähettää edellä mainitun lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta revisiotoimistolle.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Tilaliikelaitoksen johtokunta 30.9.2009:

 

Tilaliikelaitos, Marko Selin 22.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Arviointikertomus on lähetetty edelleen lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille lausuntoa varten ja mahdolliset lausunnot on annettava keskushallintoon valtuustolle annettavan selvityksen laatimista varten sekä revisiotoimistolle 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa myös niihin kertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin, missä lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Arviointikertomuksessa käsiteltyjä asioita ovat:

 

- Kokonaisvaltainen elämänhallinta ja ennaltaehkäisevä palvelutoiminta kestävän kehityksen ohjelmassa

 

- Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta

 

- Talous

 

- Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

 

- Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseuranta.

 

Varsinaista tarkasteluvuotta 2008 koskevassa ”Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä” -osiossa on otettu tehtyjen päätösten kautta esille kaksi Tilaliikelaitosta koskettavaa käytännön tapausta, joiden osalta kaupungin toiminnan ei voida katsoa olleen tuloksellista, tuottavaa tai taloudellista. Kyseessä ovat Ravintola Pinellan ja sekä Pieneläinklinikan ja eläinhoitolan päätöksiin liittyvä monivaiheinen käsittely eri hallintoelimissä.

 

Tarkastuslautakunnan raportoinnin jälkiseurantaa koskevassa osiossa on seuraavien otsikoiden alla Tilaliikelaitosta koskettavia asioita:

 

- Omistajapolitiikka ja konserniohjaus

 

- Kaupungin pitkän aikavälin investointiohjelma

 

- Toimitilat

 

Arviointikertomuksessa esiintuotujen havaintojen suhteen Tilaliikelaitoksella ei ole huomautettavaa.

 

Arviointikertomus on nähtävänä kokouksessa sihteerillä sekä Turun kaupungin kotisivuilla www.turku.fi >Päätöksenteko ja talous > Julkaisut ja raportit >> Arviointikertomus 2008, Julkaisu 2:2009.

 

Toimitusjohtaja Martti Kuitunen:

 

Ehdotus       

 

Tilaliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä arviointikertomuksen tiedokseen sekä todeta lausuntonaan, että Tilaliikelaitoksen toimialalta ei ole huomautettavaa arviointikertomuksesta.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Salin ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

 

Rakennuslautakunta 1.10.2009:

 

Rakennuslakimies Harri Lehtinen 25.9.2009:

 

Tarkastuslautakunta on laatinut arviointikertomuksen Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008.

 

Kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Hyväksyessään arviointikertomuksen toimikauden 2005-2008 tarkastuslautakunta on 18.5.2009 § 58 päättänyt antaa revisiotoimistolle tehtäväksi valmistella lausuntopyynnöt arviointikertomuksen johdosta.

 

Tämän johdosta revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto pyydetään 30.9.2009 mennessä. Lausunnot tulee toimittaa keskushallintoon (osoitus: johtava kaupunginsihteeri Reino Tiainen) valtuustolle annettavan selvityksen laatimista varten sekä revisiotoimistoon.

 

Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Arviointikertomus on kokouksessa nähtävillä ja se lähetetään sähköpostitse lautakunnan jäsenille ja varajäsenille.

 

Rakennustarkastaja Reima Ojala:

 

Ehdotus       

 

Rakennuslautakunta päättää ilmoittaa revisiotoimistolle lausuntonaan, ettei sillä ole toimialaltaan lausuttavaa arviointikertomuksen johdosta.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Koivuluhta ja Laitinen ilmoittivat olevansa esteellisiä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn.

 

Satamaliikelaitoksen johtokunta 6.10.2009:

 

Toimitusjohtaja Christian Ramberg 29.9.2009 CR/ep:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevan arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edellä olevan perusteella revisiotoimisto pyytää lausuntoa arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kuin lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Oheismateriaali 1              Arviointikertomuksen sisällysluettelo ja tiivistelmä

 

Arviointikertomus on kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

 

Turun satamaliikelaitosta ei ole erikseen mainittu arviointikertomuksessa.

 

Arviointikertomus painottuu kestävän kehityksen, henkilöstön määrän hallinnan ja talouden arviointiin. Lisäksi on arvioitu riskienhallintaa sekä jälkiseurantana mm. omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta.

 

Lausunto:

 

Satamaliikelaitoksella ei ole erityistä huomautettavaa tarkastuslautakunnan arviointiin Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008.

 

Satamaliikelaitoksen kannalta merkittävistä näkökulmista todettakoon kuitenkin seuraavaa:

 

Kestävä kehitys

 

Kestävä kehitys on nostettu kilpailukyvyn ohella yhdeksi Turku-strategian kolmesta painopistealueesta. Kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kriittisiksi menestystekijöiksi on määritelty:

 

1. Kestävää kasvua ja hyvinvointia tukeva kaupunkisuunnittelu

Satamalle on tärkeää sekä taloudelliselta että toiminnalliselta kannalta, että satama-alue säilyy satamatoiminnoille varattuna alueena, joten satama on toiminut aktiivisesti yhteistyössä kaupungin kaavoitustoimen kanssa satama-aluetta koskevien tai sitä sivuavien kaavojen valmistelutyössä.

 

2. Tehokas ja asukaslähtöinen toiminta sekä tasapainoinen talous

Satama tehostaa jatkuvasti toimintojaan mm. rationalisointien sekä henkilöstön eläköitymisen edistämänä toteutettujen uudelleenorganisointien kautta. Sataman talous on kestävällä pohjalla ja satama kykenee omalla tulorahoituksellaan hoitamaan toimintamenonsa, poistonsa sekä investointinsa sekä kaupungin siltä edellyttämän tuloutuksen.

 

3. Seutuyhteistyön veturi ja aktiivinen edunvalvoja

Satama toimii aktiivisesti yhteistyössä sekä asiakkaidensa että Lounais-Suomen muiden satamien ja muiden sidosryhmiensä kanssa liikenneyhteyksien parantamiseksi, luotsaustoiminnan kustannusvaikutusten tasaamiseksi sekä alueen satamien markkinoimiseksi myös ulkomailla.

 

4. Aktiivinen kansainvälinen toimija ja vahva vaikuttaja Itämeren alueen kehittämisessä

Satamalla on merkittävää kanssakäymistä vastinsatamiensa kanssa Itämeren ja Pohjan-meren alueilla. Satama on myös osallistunut lukuisiin EU:n rahoittamiin, Itämeren alueen projekteihin, mm. ulkomaankaupan telematiikka- ja logistiikkaprojekteihin.

 

5. Vastuullinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Satama on sertifioinut ympäristölaatujärjestelmän ISO 14001 jo vuonna 2002 ja on myös siitä pitäen laatinut vuosittain Ympäristöohjelman toimenpidesuunnitelmineen. Viimeisin Sataman Ympäristöohjelma on Sataman vuoden 2010 talousarvioesityksen liitteenä.

 

Henkilöstöstrategia

 

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 28.11.2005 § 253 henkilöstöstrategian vuosiksi 2006 - 2009. Henkilöstöstrategian yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, ettei henkilöstön kokonaismäärä kasva strategiakauden aikana. Tavoitteena on ollut myös kaupungin pysyminen kilpailukykyisenä, joustavana ja turvallisena työnantajana. Yhtenä strategian arvokriteerinä on työsuhteen pysyvyys.

 

Sataman henkilöstömäärä on alentunut kaupungin henkilöstöstrategian tarkoittamalla tavalla, esim. vuodesta 2001 (186 henkilöä) vuoteen 2008 (132 henkilöä). Vähennys on ollut 29 %.

 

Riskienhallinta

 

Sataman turvallisuussuunnitelmat ja -ohjeet on laadittu lain ja asetusten edellyttämällä tasolla satama-alueittain.

Sataman kulun- ja aluevalvonta on toteutettu lain ja asetusten edellyttämällä tasolla. Sataman toimintakäsikirjan osana on myös sertifioitu ISO 18001-standardin mukainen työturvallisuusohjeistus.

Sen toteutumista käytännössä, kuten myös Sataman sertifioitujen Laatu- ja Ympäristölaatujärjestelmien, ISO 9001 ja ISO 14001, toteutumista, auditoi vuosittain Det Norske Veritas.

Riskeihin on myös varauduttu kattavalla vakuutusohjelmalla.

 

Ehdotus       

 

Johtokunta päättää antaa edellä olevan lausunnon tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevaan arviointikertomukseen.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 6.10.2009:

 

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto / kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen, 28.9.2009/201-09:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Hyväksyessään arviointikertomuksen toimikauden 2005–2008 tarkastuslautakunta on 18.5.2009 § 58 päättänyt antaa revisiotoimistolle tehtäväksi valmistella lausuntopyynnöt arviointikertomuksen johdosta.

 

Edellä mainittuun viitaten revisiotoimisto on pyytänyt lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunnossa on pyydetty ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan julkaisu 2:2009, Arviointikertomus Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Ympäristö- ja kaavoitustointa ei ole erikseen käsitelty arviointikertomuksessa.

 

Ympäristö- ja kaavoitusviraston kanta:

 

Ympäristö- ja kaavoitustoimen toiminta-ajatuksena on mahdollistaa vetovoimaisen, virikkeellisen ja turvallisen sekä kulttuuriperintöä vaalivan ympäristön Turussa eläville ja toimiville suunnittelemalla, lupia myöntämällä ja valvomalla yhteistyötä ja kestävää kehitystä edistäen.

 

Strategiset painopisteet ovat olleet seuraavat:

 

1.     Kilpailukykyä ja kestävää kehitystä

·Kaupungin monipuolisen ja tasapainoisen kehittymisen mahdollistavan kaavoitusohjelman toteutuminen

 

2.     Hyvinvointia ja elämänlaatua

·Kestävä kaupunkirakenne sekä virikkeellinen, terveellinen, turvallinen ja laadukas sekä kulttuuriperintöä ja luonnonarvoja vaaliva ympäristö

 

3.     Elinvoimaa koulutuksesta, osaamisesta ja yrittäjyydestä

·Osaava, jaksava, motivoitunut ja tyytyväinen sekä työhön sitoutunut henkilökunta

 

Tähän omaan strategiaansa pohjautuen on ympäristö- ja kaavoitustoimi vuonna 2008 omalla panoksellaan ja erityisosaamisellaan osallistunut raportissa mainittujen muiden hallintokuntien hankkeisiin ja kestävän kehityksen ohjelman linjauksiin.

 

Tulevalle valtuustokaudelle on laadittu lukuisa määrä erilaisia ohjelmia, joista hallintokunta on antanut lausuntonsa ja osallistuu vastaavasti niiden toteuttamiseen oman toimialansa puitteissa.

 

Työvoiman käytön suhteen asetetut tavoitteet ovat hallintokunnassa ylittyneet. Vuoden 2008 henkilötyövuositavoite oli 178 ja toteuma 174,4. Sama kehitys on jatkumassa, koska talousarvion leikkausten johdosta ei vapautuvia vakansseja pystytä täyttämään määrärahojen niukkuuden vuoksi. Tämän vuoden elokuun lopun tilanteen mukainen ennuste vuoden 2009 toteutumaksi on 166,4 htv. Niukkenevat resurssit uhkaavat vastaavasti tuotannon tavoitteiden toteutumista.

 

Kokonaisuutena vuoden 2008 talousarvio toteutui kohtuullisesti. Menolajeittain tarkastellen palvelujen ostojen kohdalla laadittu talousarvio ei pitänyt. Merkittävimpiä ylityksiä oli asiantuntijapalvelujen ja sisäisten IT -palvelujen ostoissa. Jonkin verran ylityksiä edellä mainituissa menolajeissa kompensoivat säästöt muissa tulolajeissa. Yleiskaavatoimisto on kyennyt viemään eteenpäin valtavan laajoja ja hankalia osayleiskaavoja kiitettävällä tavalla. Jälleen kerran asemakaavoituksen osalta kokonaiskaavoitustavoite ylittyi ollen yli kaksinkertainen

 

Oheismateriaali 1              Arviointikertomus Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008

 

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

 

Ehdotus       

 

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää antaa edellä mainitun lausunnon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Asian esitteli ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen.

 

Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta 8.10.2009:

 

Kiinteistöpalveluliikelaitos 25.09.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 päättänyt merkitä arviointikertomuksen tiedokseen, lähettää arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Edellä olevan perusteella revisiotoimisto pyytää lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta. Lausunto pyydetään 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointi on painottunut seuraaviin aiheisiin:

 

1. Kestävän kehityksen tavoitealue elämänhallinta ja sen osatavoite voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään toimintaan

 

2. Kaupungin henkilöstön määrään liittyvät ohjausasiakirjat, tavoitetasot, toimeenpano ja seuranta

 

3. Talouden osalta on esitetty talouden tunnuslukuja ja vertailuja muihin kaupunkeihin. Lisäksi on käyty läpi rahoitus- ja sijoitustoimintaan liittyviä asioita.

 

Lisäksi tarkastelussa on kiinnitetty huomiota myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuuteen sekä tarkastuslautakunnan aiemmin esille ottamien asioiden jälkiseurantaan. Jälkiseurannassa on käsitelty omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta, investointeja, vanhuspoliittista ohjelmaa, henkilöstön osaamista, kaupungin avustustoimintaa, toimitiloja sekä kehittämis- ja hanketoimintaa koskevia asioita.

 

Henkilöstön määrää koskevassa arvioinnissa tarkastuslautakunta toteaa seuraavaa: ”Henkilöstön määrään liittyvien erillisten tavoitteiden asettamisen mielekkyyttä tulisi harkita uudelleen. Valtuusto asettaa vuosittain talousarviossa toiminnalliset tavoitteet ja myöntää näihin määrärahat. Henkilöstön avulla vastuulliset tahot toteuttavat asetetut toiminnalliset tavoitteet määrärahojen puitteissa. Toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ohjaavat jo sinänsä myös henkilöstön käyttöä.”

 

Kiinteistöpalveluliikelaitos yhtyy edellä olevaan tarkastuslautakunnan näkemykseen. Varsinkin liikelaitosmuotoisesti ja tilaaja-tuottajamallin mukaisesti toimittaessa henkilöstön mitoitus tulisi perustua tilattujen töiden edellyttämään määrään eikä kaavamaiseen kaikkia koskevaan vähentämiseen.

 

Arviointikertomuksessa ei ole erikseen tarkasteltu Kiinteistöpalveluliikelaitoksen toimintaa eikä sen toimialaan kuuluvia asioita. Kiinteistöpalveluliikelaitoksella ei ole huomautettavaa arviointikertomuksen suhteen.  

 

Arviointikertomus 2008 on nähtävänä johtokunnan kokouksessa.

 

Toimitusjohtaja Esko Heinonen:

 

Ehdotus       

 

Johtokunta päättää antaa edellä olevan mukaisen lausunnon revisiotoimistolle tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Päätös         

 

Ehdotus hyväksyttiin.

 

Keskushallinto

 

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos 30.9.2009:

 

Pelastusjohtaja Jari Sainio ja hallintopäällikkö Olavi Leppäranta 24.9.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto on 15.6.2009 § 138 lähettänyt tarkastuslautakunnan vuotta 2008 koskevan arviointikertomuksen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoittanut kaupunginhallituksen tuomaan lokakuun loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi.

 

Revisiotoimisto pyytää lauta- ja johtokunnilta lausunnot tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä.

 

Pelastustoimi on lailla määrätty alueelliseksi (Varsinais-Suomessa maakunnan alue). Pelastuslain mukaan alueella on järjestettävä pelastustoiminta, onnettomuuksien ehkäisy ja väestönsuojelu siten, kun laissa, sen nojalla annetussa asetuksissa ja määräyksissä on määrätty. Alueellisen pelastustoimen kustannukset maksavat pelastustoimen osakaskunnat asukasmääräperusteisesti. Pelastuslain mukaan, samoin alueellisesti yhteisesti neuvotellun sopimuksen mukaan, alueellinen pelastustoimi voi tuottaa sopijakunnille muita palveluja erikseen sovitun mukaisesti, jolloin sopijakunnat maksavat näistä erillistehtävistä aiheutuvat menot pelastustoimelle.

 

Tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksessa on aluepelastustoimen osalta huomioitu työvoiman käyttö ja tarkastuslautakunnan raporttien jälkiseuranta –osassa toimitilojen käyttö, joista työvoiman käytön osalta voidaan todeta seuraavaa:

 

Pelastustoimen järjestämisestä säädetyt lait ja asetukset sekä näiden nojalla annetut määräykset säätävät pelastustoiminnan järjestelyjä sekä onnettomuuksien ehkäisytoiminnan (mm. palotarkastukset) järjestelyjä ja näihin tehtäviin tarvittavaa työvoiman määrää. Alueellisuus ja sen edellyttämä osakaskuntien (maksajien) tasapuolinen ja yhdenmukainen kohtelu em. määräysten mukaisten järjestelyjen toteuttamisessa ei kaikin osin käy yhteen työvoiman ja sijaisten käytön vähentämisvaatimusten kanssa.

 

Aluepelastustoimi tuottaa sairaankuljetuspalveluja kuuden kaupungin terveystoimien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sopimuksen tehneet terveystoimet maksavat täysimääräisesti sairaankuljetuksesta aiheutuvat nettomenot. Myöskään sairaankuljetuksen osalta vaadittavat järjestelyt eivät käy yhteen työvoiman ja sijaisten käytön vähentämisvaatimusten kanssa.

 

Em. perustein aluepelastuslaitos on esittänyt, että työvoiman käytön osalta laaditaan uudet seurattavat mittarit ja tavoitetasot, joissa huomioidaan toiminnan asettamat reunaehdot. Esitys on huomioitu vuoden 2008 arviointikertomuksessa. Esitys tulee huomioida aluepelastustoimen osalta myös tulevien vuosien työvoiman vähentämistä koskeva linjauksia ja päätöksiä tehtäessä.

 

Pelastustoimi on vuoden 2008 aikana suunnitellut ja vuoden 2009 alusta toteuttanut työvoiman käytön tehostamista alueellisesti yhdenmukaistamalla työvuorovahvuuksia ja toteuttamalla työvuorosuunnittelua siten, että sijaisten ja ylitöiden määrää on voitu laskea merkittävästi, minkä seurauksena henkilöstömenoja on säästynyt (henkilöstömenojen kasvu on ollut pienempää).

 

Muilta osin pelastustoimella ei ole kommentoitavaa tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksesta.

 

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta kokoontuu seuraavan kerran 22.10.2009, jolloin asia käsitellään lautakunnassa ja lausuntoa tarvittaessa täydennetään.

 

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on 22.10.2009 merkinnyt em. lausunnon tiedokseen.

 

Henkilöstöasiat 30.09.2009:

 

Henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen 30.9.2009:

 

Henkilöstöasioiden vastuualue toteaa tarkastuslautakunnan kesäkuussa 2009 julkaistun ”Turun kaupungin toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2008” arviointikertomuksen kolmannen luvun ” Turun kaupungin työvoiman käytön suunnittelu, tavoitetaso, toimeenpano ja seuranta” havainnoista seuraavaa:

 

3.2. Vuoden 2008 työvoiman käytölle asetetut tavoitteet

 

”Vuoden 2008 tilinpäätökseen sisältyvien hallintokuntakohtaisten työvoiman käytön tavoitelukujen osalta ei ole kaikkia edellä mainittuja muutoksia huomioitu ilmoitetussa tavoitetasossa. Tältä osin raportointi ei anna oikeaa kuvaa työvoiman käytöstä”

 

- tarkastuslautakunnan huomio pitää paikkaansa. Henkilöstöasioiden vastuualue ja talouskeskus eivät ole yhdessä käyneet läpi v. 2008 virastokohtaisia tavoitetasoja tilinpäätöksen teon yhteydessä. Vastaisuudessa yhteistyötä tulee parantaa.

 

”Vuoden 2008 tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on raportoitu työvoiman määrän vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna noin 40 henkilötyövuodella. Toimintakertomuksessa raportoitu tieto ei sisällöltään vastaa hallintojaostossa käsiteltyä tietoa eikä myöskään anna oikeaa kuvaa työvoiman käytön kehityksestä suhteessa asetettuun tavoitteeseen”.

 

- tilinpäätöksen henkilöstötiedot on kerätty työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman yleisohjeen (”Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta”) ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen henkilöstöraporttisuosituksen mukaisesti. Ohjeissa kehotetaan raportoimaan koko henkilöstömäärä siten, että osa-aikainen henkilöstö muutetaan kokoaikaiseksi osa-aikojen suhteellisten osuuksien yhteismäärän perusteella taikka erikseen ilmoittamalla osa-aikaisen henkilöstön määrä.

 

Työvoiman käytön alenematavoitteiden seuranta kohdistuu eri henkilöstöryhmään kuin tilinpäätöksen seuranta. Seurattavana työvoimana ei ole koko Turun kaupungin henkilöstö, vaan työvoima josta on vähennetty tukityöllistetyt, harjoittelijat ja ns. vajaakuntoisten työ- ja toimintasuhteissa olevat henkilöt. Näiden ryhmien määrää ei pyritä alentamaan tavoitetasoilla.

 

Näistä seikoista johtuen tilinpäätöksen henkilöstömäärä ja hallintojaostossa käsitelty työvoiman käyttö eivät ole, eikä niiden ole tarkoituskaan olla vertailukelpoisia keskenään.

 

”Hyväksytystä talousarviosta ja talousarvion noudattamista koskevista määräyksistä poiketen hallintojaosto ei ole päättänyt hallintokuntakohtaisista tavoitetasoista 31.1.2009 mennessä. Kokouksessaan 17.2.2009 § 80 hallintojaosto käsitteli henkilöstösuunnittelun ja työvoiman käytön tavoitteiden 2009 - 2012 valmisteluvaihetta. Esittelytekstin mukaan henkilöstösuunnitelmat pyritään tuomaan kaupunginhallituksen hallintojaostoon 30.4.2009 mennessä. Samassa yhteydessä vahvistetaan vuodelle 2009 asetetut tavoitteet. Asia palautettiin yksimielisesti. Asiaa ei ole käsitelty hallintojaostossa 6.5.2009 mennessä”

 

Kaupunginhallituksen hallintojaoston helmikuussa päättämä valmisteluvaiheen tiedoksi saattamisen palautus liittyi henkilöstövastuualueen käsityksen mukaan erilaisiin näkemyksiin siitä, miten ryhmien välisessä sopimuksessa mainittuja kaupungin teettämiä henkilötyövuosia seurataan.

 

Kaupunginhallituksen hallintojaosto käsitteli työvoiman seurantaa ja tavoitetasojen asettamista 16.6.2009 § 186

ja päätti, että:

- vuodelle 2009 ei aseteta erillisiä virastokohtaisia työvoiman käytön tavoitetasoja

- vuoden 2009 osalta työvoiman käytön kuukausiraporteissa seurataan virastoittain

·palkkamenoja

·työvoiman käytön toteumaa

·sairauspoissaolo- ja sijaistusprosenttia

·työpanosta

·ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä

- että työvoiman käytön kuukausiseurantaan lasketaan mukaan myös mahdollinen kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoituksella palkattu henkilökunta.

- vuoden 2009 osalta työvoiman käytön kuukausiseurannan ulkopuolelle jäävät

·tukityöllistetyt ja harjoittelijat

·terveydellisistä toteutettavat uudelleensijoitustyökokeilut

- työvoiman käytöstä raportoidaan seuraavasti:

·virastot raportoivat työvoiman käytöstä kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle, lautakunnalle/johtoryhmälle ja henkilöstöasioiden vastuualueelle kuukausittain

·kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat raportoivat kaupunginhallituksen hallintojaostolle sektoreittain neljännesvuosittain vastuualueensa tilanteesta.

·henkilöstöasioiden vastuualue raportoi koko kaupungin tilanteesta kaupunginhallituksen hallintojaostolle neljännesvuosittain.

 

Päätöksen perusteena olivat kevään aikana tehdyt työvoiman käyttöön vaikuttavat päätökset henkilöstömenojen vähentämisestä, talkoovapaiden pitämisestä ja lomautuksista(16.3.2009 § 139, 23.3.2009 § 178, 6.4.2009 § 200 ja 27.4.2009 § 236). Lomautusten ja talkoovapaiden huomioonottaminen työvoiman käytön tavoitetason määrittelyssä on lähes mahdotonta eikä tavoitetason määrittely enää olisi ehtinyt vaikuttaa virastojen toimintaan.

 

Yhteenvedossa tarkastuslautakunta toteaa, että

 

”Ohjausasiakirjoissa, tavoitteissa ja erillisissä päätöksissä on pyritty ohjaamaan henkilöstömäärää ja työvoiman käyttöä. Ohjaus on jossain määrin tapahtunut jälkikäteisesti eli tavoitteita on asetettu kuluvalle vuodelle toimintavuoden aikana. Henkilöstösuunnittelu on kuitenkin pitkäjänteistä toimintaa, johon ei voida merkittävästi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa. Pitkällä aikavälillä tehtäviä toimenpiteitä henkilöstön määrään liittyvän suunnittelun osalta ei ole kattavasti tehty eikä tarvittavia toimenpiteitä konkretisoitu. Myös kaupunkitasoisten hallintokuntarajat ylittävien suunnitelmien tekemisessä on edelleen haastetta.”

”Henkilöstön määrään vaikuttavana asiana tulee määritellä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti kaupungin ydintoiminnot. Henkilöstön määrän tarve tulee liittää näihin toimintoihin. Henkilöstön määrää vähentävänä tekijänä tulee hyödyntää henkilökunnan eläköityminen. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia tulee tarkastella kaupunkitasoisesti toimintojen ja organisaatiorakenteiden kehittämistyön yhteydessä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulisi harkita luopumista työvoiman käytön tavoitetasojen asettamisesta nykymuodossaan”

 

Henkilöstöasioiden vastuualueen mielestä tarkastuslautakunnan näkemys on oikea. Tavoitteellisen henkilöstösuunnittelun pohjana rajallisten resurssienkin puitteissa tulee olla toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu. Vain toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun pohjautuva henkilöstön määrään liittyvä suunnittelu voi ohjata hallinto- ja yksikkörajojen ylittäviin ratkaisuihin.

 

Eläköityminen tuo mukanaan mahdollisuuksia kuten tarkastuslautakunta toteaa, mutta mahdollisuuksien hyödyntäminen asettaa vaatimuksia erityisesti esimiestyölle ja johtamiselle. Kaupungin ydintoimintojen määrittelemisen lisäksi tarvitsemme suunnitelmallista valmistautumista yksikköjen ydinosaamisen varmistamiseksi muutostilanteessa. Johtaminen, osaaminen ja työhyvinvointi tulevatkin olemaan valtuustokaudeksi hyväksyttävän henkilöstöohjelman ydinkohdat.

 

Henkilöstöasioiden vastuualue katsoo nykyisten kokemusten valossa, että työvoiman käytön tavoitetasojen asettaminen ei toimi halutulla tavalla, jos tavoitetasojen määrittely ei kiinteästi liity talouden ja toiminnan suunnitteluun.

 

Sisäinen tarkastus 1.10.2009:

 

Turun kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2009 § 138 merkitä tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen tiedokseen, lähetti sen kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten ja velvoitti sen tuomaan lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvityksen toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Tarkastuslautakunnan 18.5.2009 § 58 tekemän päätöksen mukaisesti revisiotoimisto pyytää lausunnot arviointikertomuksesta 30.9.2009 mennessä. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa arviointikertomuksessa käsiteltyihin aiheisiin myös niiltä osin, kun lausunnon antavaa organisaatiota ei ole erikseen nimeltä mainittu, mikäli aihe liittyy tai sillä on merkitystä organisaation toiminnalle.

 

Vuoden 2008 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidessaan tarkastuslautakunta keskittyi yhtenä osa-alueena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä annettavaan selontekoon arviointikertomuksen kohdassa 5.

 

Lausunto

 

Tavoitteiden toteutuminen ja tuloksellisuuden arviointi

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi on talouden toteutumisen arviointiin suhtauduttava entistä vakavammin erityisesti niiden hallintokuntien osalta, jotka ovat ylittäneet talousarvionsa useampana vuonna peräkkäin. Talousarvion ylitykset ja talousarviota laadittaessa toistuvasti väärin arvioidut meno- ja tulotavoitteet muodostuvat sekä hallintokunnan että koko kaupungin kannalta riskeiksi tuloksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

 

Tarkastuslautakunnan näkemys talouden seurannasta on oikea, sillä talousarvion toistuvat ylitykset voivat olla merkki siitä, että hallintokunnan talouden ja toiminnan suunnittelu eivät ole hallinnassa. Palvelujen lakisääteisyys tai kysynnän ennakoimaton kasvu, joita molempia on käytetty talousarvion ylityksien selittäjinä, eivät selittäne ongelmaa kokonaisuudessaan, sillä kaupungin väestömäärä on samaan aikaan pysynyt aiemmalla tasollaan tai vähentynyt hienoisesti.

 

Riskienhallinnan järjestäminen

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan riskienhallintaa tulee koordinoida ja ohjeistaa kaupunki- ja konsernitasolla. Turun kaupunkikonsernin riskit tulee kartoittaa ja priorisoida. Lisäksi riskien sietämiselle tulee asettaa rajat. Riskienhallinnan tulee kuulua jokapäiväiseen toimintaan ja olla osa johtamista. Riskienhallintaa ei ole Turun kaupungissa ohjeistettu konsernitasolla. Osassa tytäryhteisöistä on tehty omat riskikartoitukset.

 

Tarkastuslautakunnan kommentit riskienhallinnan järjestämisestä vastaavat riskienhallinnan osalta jo tunnistettuja kehitystarpeita. Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin riskienhallinnan ja vakuuttamisen periaatteita. Keskushallinnon toimintasäännön mukaan päätöksenteon tuen vastuualue avustaa kaupungin johtoa ja huolehtii mm. riskienhallinnan koordinoinnista. Kehittämistyö käynnistetään syksyn 2009 aikana.

                                          

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

 

                                          Arviointikertomuksessa keskityttiin seuraaviin asioihin:

 

1.Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

-Konserniohjauksen ja omistajapolitiikan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja asia on vireillä keskushallinnossa.

 

2.Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi

-Turku-strategiaa päivitettäessä on tarkoituksena pyrkiä muodostamaan yksinkertainen ja selkeä ohjeisto, jolloin ohjeistolla tulisi myös olemaan nykyistä parempi ohjausvaikutus kaupungin toimintaan. Tytäryhteisöt ovat huomioineet valtuuston talousarviokäsittelyn yhteydessä hyväksymät tavoitteet toiminnassaan. Tavoiteasettelun tarkoituksenmukaisuus ja tavoitteiden asettamistapa tulee huomioitavaksi konserniohjauksen kehittämistyössä.

 

3.Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi

-Tytäryhteisöt asettavat itse omat tavoitteensa ja mittarinsa, jotka ovat usein vuositason mittareita. Tällöin tavoitteiden toteutumista voidaan seurata vasta tilikauden päätyttyä. Toiminnan ja talouden seurantaraportointia ollaan kehittämässä.

 

4.Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö

-Konsernipankkitoiminnan lisäksi muista keskitettävissä olevista toiminnoista ei ole päätöksiä, tilajärjestelyissä hyödynnetään jonkin verran tilaliikelaitosta.

 

5.Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä

-Tytäryhteisöjen riskienhallintaa ei ole ohjeistettu keskitetysti konsernitasolla, olennaisia tiedossa olevia riskejä tytäryhteisöjen osalta ei ole toistaiseksi toteutunut. Konsernin riskienhallinnan ja sen seurannan kehittämistarpeista ollaan tietoisia ja molempia tullaan kehittämään.

 

Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan useampana vuotena (2005, 2006 ja 2007) kiinnittänyt huomiota omistajapolitiikan ja konserniohjauksen puutteisiin. Valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 - 2012 todetaan, että uudesta konserniohjeistuksesta tulee päättää pikaisesti.

 

1. Tarkastuslautakunnan esiin nostamat konserniohjausta ja omistajapolitiikkaa koskevat asiakirjat ovat parhaillaan kaupunginhallituksen käsiteltävänä. Omistajapolitiikalla määritellään pääasialliset visiotavoitteet ja valtuustokauden toimenpiteet eri liiketoimintojen alueille omistajan näkökulmasta. Siten omistajapolitiikassa esitetään myös keskeisimmät kehityslinjaukset konserniemoon kuuluvia kunnallisia liikelaitoksia koskien. Konserniohjeella säädellään menettelystä, jolla omistajaohjausta omistajapolitiikan mukaan toteutetaan. Kun omistajapolitiikalla on tarkoitus määrittää, mitä omistukselle tehdään, on konserniohjeilla tarkoitus määrittää, miten se tapahtuu.

 

Konserniohjeluonnoksessa määritellään selkeästi kaupunkikonsernin valvontavastuut ja konsernivalvonnan raportointi- ja seurantatason periaatteet vaikuttavat moitteettomilta. Valvontavastuu kokonaisuutena kattaa kuitenkin laajemman alueen kuin raportoinnin tai seurannan ja merkitsee myös sisäisen valvonnan – mukaan lukien riskienhallinta – toimivuuden arviointia, joka ohjeluonnoksessa on jätetty lähes huomioimatta. Selkeät perussäännöt konsernitason sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan operatiiviselle tasolle ulottuvan arvioinnin järjestämisestä puuttuvat. Tästä syystä ohjeluonnos nykymuodossaan voi aiheuttaa sen, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan konsernitason toimivuudesta ei saada riittäviä tietoja, jolloin konsernivalvontaa koskevan selonteon antaminen toimintakertomuksessa voi olla ongelmallista.

 

2. Valtuustokauden 2009 – 2012 strategisten ohjelmien valmistelun tilannetta on käsitelty kaupunginvaltuustossa viimeksi 20.4.2009 (§ 103). Strategia- ja ohjelmarakenteen valmistelussa on lähtökohtana ollut malli, joka on yksinkertainen, selkeä, konkreettinen ja mitattava. Ohjelmien asiakirjojen päällekkäisyyksistä ja ristiriitaisuuksista pyritään pääsemään eroon sekä samalla selkeyttämään eri toimijoiden välisiä rooleja ja vastuita voimassa olevien johtamisjärjestelmäpäätösten mukaisesti siten, että strateginen johtaminen kytkeytyy aiempaa paremmin operatiiviseen toiminnanohjaukseen.

 

3. Konserniohjeluonnoksen mukaan kaupunki asettaa valituille konserniyhtiöille tavoitteet talousarvion laatimisen yhteydessä kulloinkin valitun mittariston ja seurantajärjestelmän mukaisesti. Strategisten yhtiöiden osalta tavoitteet ja mittarit asetetaan kaupunginhallituksen konsernijaoston esityksestä siten, että ne antavat riittävän tiedon yhtiön taloudellisesta tilasta ja toiminnasta.

 

Lisäksi konserniohjeluonnoksen mukaan konsernijaoston tehtävänä on valvoa, että tytäryhteisöt ja liikelaitokset toimivat kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginvaltuuston konserniyhteisöille asettamat tavoitteet ovat perinteisesti olleet yhteisöjen valmistelemia vuositason tavoitteita, joiden toteutumista on voitu seurata tilikauden päätyttyä. Tavoitteiden tilikauden aikaisen seurannan ohjausvaikutus onkin ollut tähän saakka vähäinen. Mikäli tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet päätetään jatkossakin aiempaa valmistelua vastaavalla tavalla, ei konsernin tilikauden aikainen, nykyistä tehokkaampi ohjaaminen vaikuttaisi olevan mahdollista. Reaaliaikainen konserniohjaus edellyttää toimiakseen konsernin välitilinpäätöksiä, joita ilman konsernin tilikauden aikainen ohjaus voi olla ongelmallista. Konsernin toiminnan arvioinnissa voidaan hyödyntää talousasioiden kokoamia menojen ja tulojen toteutumisennusteita, mutta oikeaa ja riittävää kuvaa konsernin toiminnasta ei toteutumisennusteiden avulla välttämättä saada. Konsernitason välitilinpäätöksien kustannus-hyöty –analyysi voisi olla yksi väline toiminnan optimaalisuutta ja tulevaa toimintamallia arvioitaessa.

 

Toiminnan ja talouden seurantaraportointia sekä sisäistä raportointia ollaan kehittämässä Alfa-hankkeen puitteissa. Hankkeen on suunniteltu päättyvän vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin uuden ohjausjärjestelmän on arvioitu olevan käyttövalmis. Alfa-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on keskitytty seuraaviin asioihin:

·sisäisen laskennan ja tuotteistuksen tukeminen ja talouden ohjausmallin kehittäminen

·hankintatoimen uuden toimintamallin tukeminen

·henkilöstöhallinnon kehityshankkeet ja kehitystarpeet sekä toimintamalli

Tietojärjestelmien ja -hallinnon osalta hankkeen ensimmäisessä vaiheessa korvataan myös Hansa-tietojärjestelmä ja hankitaan järjestelmätuki toiminnoille, joilta se tällä hetkellä puuttuu.

Alfa-hanke itsessään ei tuo muutosta nykytilaan, mikäli nykyinen tytäryhteisön raportointimalli siirretään sellaisenaan uuteen sovellusympäristöön. Tarvittavista muutoksista tärkeimpiä olisi reaaliaikaiseen, mieluiten liikekirjanpitoon perustuvaan konserniraportointiin siirtyminen, mikä toteutuessaan mahdollistaisi tehokkaan tilikauden aikaisen toiminnan ja talouden ohjauksen. Ensi vaiheessa Alfa-hanke otetaan käyttöön emokaupungissa.

 

4. Konserniohjeluonnoksen mukaan kaupunkikonsernissa voidaan hoitaa toimintoja keskitetysti, jolloin toiminnassa noudatetaan konserniemon asiasta antamaa ohjeistusta. Toimintoja voidaan yhdenmukaistaa yhteisellä ohjeistuksella ilman varsinaista keskittämistä. Kaupunkiemon ohjeistus toimitetaan yhtiöille valvontavastuuhenkilön toimesta. Ohjeistuksen laatimisesta vastaa kunkin toiminnon osalta taho, joka kaupungissa vastaa toiminnon toteuttamisesta. Kaupunkikonsernissa pyritään yhteisiin linjauksiin mm. seuraavien toimintojen osalta:

 

-hankinnat

-it-toiminnot

-rahoitus

-henkilöstöpolitiikka

 

Luonnoksessa on myös rahoitusta ja muuta taloudenpitoa koskevat yksityiskohtaisemmat ohjeet konserniyhteisöille. Mikäli konserniohje hyväksytään esitetyssä muodossaan, jää nähtäväksi, miten pyrkimys yhteisistä linjauksista mm. yllä mainittujen toimintojen osalta toteutuu. Keskitettyjä toimintoja koskeva kohta näyttäisi jättävän niiden hyödyntämisen tytäryhteisöjen päätettäväksi, mikä ei välttämättä tuo muutosta nykytilanteeseen verrattuna.

 

5. Tytäryhteisöjen riskienhallinta on konserniohjeluonnoksen mukaan vastuutettu yhteisön hallitukselle, jonka on huolehdittava siitä, että yhtiön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Konserniyhteisöllä tulee edelleen olla hallituksen hyväksymät riskienhallintaohjeet.

 

Konsernitason riskienhallintaa ei ole mainittu erikseen konserniohjeluonnoksessa, mutta sen voitaneen katsoa sisältyvän kappaleessa yhdeksän mainittuun kaupunginjohtajalle vastuutettuun kaupunkikonsernin seurantaan. Toisaalta on huomioitava, että taloussäännön mukaan riskienhallinnan järjestämisvastuu on tällä hetkellä kaupunginhallituksella, kuten myös riskienhallinnan ja vakuuttamisen periaatteet kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti.

 

Konsernitason riskienhallinnan jalkauttaminen tulee edellyttämään järjestelmällistä ja aktiivista otetta mm. keskushallinnon taholta. Tämä merkitsee mm. erilaisten riskienhallinnassa hyödynnettävien välineiden ja mallien tarjoamista hallintokunnille sekä esim. aktiivista neuvontaa, jotta riskienhallinnan koordinointi saadaan toteutettua käytännössä. Riskienhallinnan konsernitason ohjaamisessa on käytettävissä riskienhallinnan käsikirja, joka on yleistason kuvaus riskienhallinnan periaatteista ja hyödynnettävissä kaikkien yksiköiden toiminnassa. Riskienhallinnan käsikirjaa tulisi jatkossa kehittää siihen suuntaan, että siitä on nykyistä enemmän hyötyä käytännön riskienhallintatyössä. Konsernitason riskien kartoitus ja yhteisesti sovellettavien periaatteiden luominen niiden järjestelmälliseen seurantaan on vireillä sisäisen tarkastuksen toimistossa.

 

Talousasiat 1.10.2009:

 

Talouden vastuualueen lausuntoon sisältyy selvitykset ja tilannekatsaukset tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esille nostamiin asioihin liittyen lukuun 4 Talous ja lukuun 6 Jälkiseuranta, Omistajapolitiikka ja konserniohjaus.

 

Kulttuuritoimen määrärahat ja valtionosuudet

 

Tarkastuslautakunta:

”Opetusministeriön tekemän päätöksen mukaan Turun kaupunginteatterin valtionosuus laskee vuonna 2009 yhteensä 34 829 euroa teatterin kahden henkilötyövuoden vähennyksen johdosta. Lisäksi on todennäköistä, että museoiden osalta toteutetaan vastaava päätös. Tämä tarkoittaisi kymmenen henkilötyövuoden vähennystä, joka on yli 300 000 euroa.

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toiminnan rahoittamisessa tulee hyödyntää ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudet aina kun se toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen puitteissa on mahdollista”.

 

Talouden vastuualue:

Talouden vastuualue voi yhtyä tarkastuslautakunnan näkemykseen ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämisestä silloin, kun se on myös kaupungin talouden kannalta järkevää. Kulttuuritoimen vuoden 2008 määrärahoja ja valtionosuutta arvioitaessa tulee tämä talouden näkökohta ottaa huomioon.

 

Opetusministeriö on edellyttänyt taidelaitosten ylläpitäjien lisäävän määrärahoja laitosten käyttöön valtionosuuksien kasvun ehtona. Vaikeassa taloustilanteessa ei merkittäviä määrärahojen lisäyksiä ole Turussa kuitenkaan voitu kohdistaa näihin laitoksiin, joten odotukset valtionosuuksien säilymisestä maksimitasolla ovat olleet ehkä ylimitoitettuja. Kaikki tuloslaskelmaan budjetoitavat valtionosuudet on tarvittu kaupungin hallintokuntien menojen katteeksi yhteisesti, eikä sekään ole riittänyt, vaan kaupungin talous oli 33,2 milj. euroa alijäämäinen vuonna 2008.

 

Verrattaessa vuoden 2007 tilinpäätöstä ja 2008 talousarviota kulttuurilaitosten talouden osalta voi todeta, että kaupunginorkesterin määrärahat kasvoivat 400.918 euroa ja samaan aikaan laskennallinen valtionosuus kasvoi 258.481 euroa. Orkesterin määrärahat ylittivät selvästi valtionosuuden kasvun. Opetusministeriö ei ole leikannut orkesterin laskennallista valtionosuutta.

 

Vertailuja vuosien 2007 ja 2008 välillä tehtäessä täytyy muistaa, että kulttuurin tulosalueiden rakenteet ovat muuttuneet näinä vuosina ja vuodelle 2008 ajoittui iso sisäisen vuokrajärjestelmän muutos, joten vertailut eivät anna välttämättä oikeata kuvaa määrärahojen todellisesta muutoksesta.

 

Teatterin nettomäärärahat sen sijaan vähenivät vuonna 2008 141.591 euroa, kun taas teatterin laskennalliset valtionosuudet nousivat 372.461 euroa. Opetusministeriö on päättänyt leikata tämän vuoksi vuoden 2009 valtionosuutta 34.828 euroa. Jottei teatterin valtionosuuteen olisi kohdistunut leikkausuhkaa, olisi tämän laskelman mukaan määrärahaa pitänyt lisätä teatterille melkoisesti. Teatterin lisämääräraha olisi joka tapauksessa pitänyt rahoittaa velanottoa lisäämällä. Pahasti alijäämäisessä taloudessa ei ole ylimääräisiä tuloja, joilla määrärahalisäykset voitaisiin kattaa. Talouden vastuualue ei näe oikeana sitä kehitystä, että me tämän hetken kuluttajat nauttisimme kulttuuripalveluista velaksi ja laittaisimme nämä velat tulevien kunnallisveroja maksavien kontolle.

 

Museoiden määrärahat nousivat vuodesta 2007 vuoteen 2008 126.071 euroa ja valtionosuudet kasvoivat 516.215 euroa. Opetusministeriö on leikannut museoiden valtionosuutta vuodelta 2009 278.672 euroa. Opetusministeriö on perustellut valtionosuuden leikkausta aivan muilla syillä kuin sillä, että museoille ei olisi kohdistettu tarpeeksi määrärahaa. Opetusministeriö on perustellut päätöstään sillä, että toteutuneiden henkilötyövuosien määrä on ylittänyt noin 29 %:lla valtiolla käytettävissä olevien henkilötyövuosien määrän. Henkilötyövuosien määräämisessä on siten pitänyt käyttää ministeriölle museolain 4 §:ään perustuvaa harkintaa. Turun kaupungin henkilötyövuosia on tosin vähennetty, mutta Turun kaupungin osalta vähennys on keskimääräistä pienempi. Turun kaupungin vuoden 2009 valtionosuuslaskentaa varten ilmoittama Turun maakuntamuseon henkilötyövuosimäärä oli 110 henkilötyövuotta. Opetusministeriön vahvistama henkilötyövuosimäärä Turun maakuntamuseolle on 91 henkilötyövuotta ja erotus toteutuneisiin 19 henkilötyövuotta eli n. 17 %. Turun maakuntamuseon henkilötyövuosien erotus on siten keskimääräistä pienempi vaikka vahvistettu henkilötyövuosimäärä on 10 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2008. Vahvistetun henkilötyövuosimäärän mukainen valtionosuus on Turun maakuntamuseolle 2.535.919 euroa, joka on 247.438 euroa enemmän kuin vuonna 2008.

 

Julkisuudessa on paljon keskusteltu kulttuurilaitosten valtionosuuksien leikkauksista, mutta opetusministeriön todellisesta perusteesta Turun museoiden laskennallisen valtionosuuden leikkaamiseen ei ole mainintoja näkynyt.

 

Yhteenvetona voi todeta, että kuntien osuus kulttuuritoimen rahoituksesta on yli 63 %, joten kunnat ovat joka tilanteessa suurempia maksajia kulttuuritoimen menoista kuin valtio. Vuoden 2008 talousarvioon lisättiin kulttuurilautakunnan nettomäärärahaa 3.158.723 euroa verrattuna vuoden 2007 tilinpäätökseen. Kulttuurilautakunnan laskennalliset valtionosuudet kasvoivat ko. vuonna 2.133.122 euroa, joten kaupunki oli kohdistanut vähintään valtionosuuden kasvun verran määrärahalisäyksenä kulttuurilautakunnalle. Tämä lisäys ei ole opetusministeriä tyydyttänyt, vaan hän leikkasi Turun teatterin ja maakuntamuseon osalta valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia 23.10.2008 tekemillään päätöksillä.

 

Talouden vastuualue pitää tiukasti kiinni valtionosuuksien yleiskatteellisuudesta, koska tälle periaatteelle koko valtionosuuslainsäädäntö on laadittu. Kunnallisesta itsehallinnosta jää hyvin vähän jäljelle, jos valtio alkaa määrätä siitä, mihin valtionosuudet tulee kunnassa käyttää. Toisaalta tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että valtionosuudetkaan eivät ole "ilmaista rahaa" sillä veronmaksajilta nämäkin rahat kerätään välillisten tai valtion verojen kautta.

 

Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2009 käsitellessään arviointikertomusta, että kaupunginhallituksen tulee tuoda lokakuun 2009 loppuun mennessä kaupunginvaltuustolle selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai joihin on ryhdyttävä tarkastuslautakunnan esille nostamien asioiden korjaamiseksi. Talouden vastuualue katsoo, että kulttuurilautakunnan valtionosuuksia on erityisen vaikea turvata täysimääräisinä, koska kaupungin talous ei anna mahdollisuuksia lisätä tarvittavassa määrin kulttuurilautakunnan määrärahoja.

 

Rahoitus- ja sijoitustoiminta

 

Talouden vastuualue:

Tarkastuslautakunta on kuvannut kertomuksessa kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnan organisaatiota ja vastuita, rahoitus- ja sijoitustoimintaa ohjaavia asiakirjoja sekä raportointia. Lisäksi raportissa on todettu talouden vastuualueella vuoden 2008 lopulla käynnistetty sijoitustoiminnan ohjeistuksen selkeyttäminen ja konsernirahoituksen ja -sijoituksen riskienhallinnan kehittäminen. Esimerkkeinä mainitaan viikoittaiset sijoittajastrategiapalaverit ja ulkopuoliselta tilattu asiantuntija-arviointi.

 

Tarkastuslautakunta:

”Raportti sisältää selvityksen Turun rahatoimen eli rahoituksen ja sijoituksen toimintakokonaisuuden tämänhetkisestä tilanteesta ja sen perusteella tehdyt havainnot sekä mahdolliset toimenpidesuositukset. Raportissa rahatoimi on jaoteltu neljään toimintoon: sijoitustoimi, rahoitustoimi, omistajaohjaus ja tukipalvelut. Kaupunginhallituksen esittelytekstissä havainnot on jaoteltu strategisen ja operatiivisen tason, sijoitussalkun eli kassan sekä vahinko- ja lahjoitusrahaston havainnoiksi.

 

Strategisen tason havaintona esitetään kaupungin rahatoimen luopumista sijoitustoiminnasta siirtämällä voimavaroja rahoitukseen. Luopumisen perusteina mainitaan, ettei kaupungin velkaantuminen ole väliaikaista (velkavetoinen sijoitustoiminta ei ole kaupungin tehtävä), etteivät sijoitustoiminnasta saatavat lisätuotot ole olennaisia rahoitustoimen kannalta ja että rahatoimen resursseille on muutakin käyttöä.

 

Operatiivisen tason havaintoina esitetään muun muassa sijoitussalkun aikataulutettua ja hallittua alasajoa, rahatoimen raportoinnin kehittämistä, investointien rahoitussuunnittelun kehittämistä ja omistajaohjauksen vastuiden selkiyttämistä. Raportin mukaan tulisi arvioida vahinkorahaston tarkoituksenmukaisuus vertailemalla sitä ostettuun vakuutussuojaan. Lisäksi raportissa esitetään havaintoja kaupungin kassavarojen, lahjoitusrahaston ja vahinkorahaston sijoituskohteista, riskitasosta ja tuotoista.”

 

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin varojen hallinnassa tulee noudattaa suurta huolellisuutta sekä välttää hallitsematonta riskinottoa.

 

Talouden vastuualue:

Vuoden 2008 aikana maailman pääoma- ja rahoitusmarkkinat ajautuivat syvään kriisiin, joka kärjistyi syys- ja lokakuussa 2008 suuren amerikkalaisen investointipankin vararikon seurauksena. Tämä heijastui maailmanlaajuisesti hyvin laajalle ja käytännössä lamaannutti rahoitusmarkkinat. Tapahtuma oli historiallisesti niin suuri, harvinainen ja laajavaikutteinen ettei mikään pankki ja muu yksittäinen toimija voinut osata varautua siihen ennalta.

 

Tapahtumien seurauksena kaupungin varainhankinnan hinta yleisen uudelleen hinnoittelun myötä nousi merkittävästi ja toisaalta olemassa olevien sijoitusten arvo aleni sekä kassavarannon osalta että kaupungin rahastojen osalta. Toisaalta markkinoiden epälikvidisyyden seurauksena vuoden 2008 lopun sijoitusten markkinahintoja ei kaikilta osin ollut saatavissa tai ne eivät välttämättä vastanneet niiden todellista arvoa. Tilanne on kuitenkin korjaantunut vuoden 2009 aikana niin, että pankit ovat taas antaneet markkinahintoja erityisesti korkoinstrumenteille.

 

Tapahtumien seurauksena talouden vastuualue on esittämässä muutoksia kaupunkikonsernin rahoitus- ja sijoitusperiaatteisiin. Tämä lisäksi sijoitus-toiminnan käytäntöjä, seurantaa ja raportointia on tiukennettu vuosien 2008 ja 2009 aikana. Strategisena toimenpiteenä on, että sijoitusten painoarvoa taseessa ollaan vähentämässä ja sitä kautta niiden mahdollista arvonheilahtelua tulevaisuudessa. Uusien käytäntöjen mukaan kassavarannon osalta pitkäaikaisten sijoitusten keskimääräistä määrää ollaan vähentämässä ja niiden maturiteettia lyhentämässä. Tähän vaikuttaa myös kaupungin varain-hankinnan hinnan nousu. Toisaalta vuoden 2008 aikana tapahtuneet arvonalennukset kassavarannon sijoituksissa käytännössä tulevat palautumaan vuoden 2009 tilinpäätöksessä. Omien ja lahjoitusrahastojen rahastojen osalta tullaan lisäämään sijoitusten ulkoistamista ja vähentämään riski-profiilia. Tämä tapahtuu muutaman vuoden ajan jaksolla. Jatkossa on tarkoitus myös rajoittaa vahinkorahaston enimmäiskokoa purkamalla sitä tietyin välein.

 

Omistajapolitiikka ja konserniohjaus

 

Omistajapolitiikka

 

Tarkastuslautakunta:

”Kaupunginvaltuusto kävi strategisten ohjelmien valmisteluun liittyvän lähetekeskustelun kokouksessaan 20.4.2009. Suunnitellun valmisteluaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto päättää muista Turku-strategiaan/Turku-sopimukseen kuuluvista strategisista ohjelmista 28.9.2009.”

 

Talouden vastuualue:

Keskushallinnossa on valmisteltu Omistajapolitiikka – asiakirja on hyväksytty kaupunginhallituksen konsernijaostossa 24.8.2009. Kaupunginhallitus on 14.9.2009 päättänyt, että omistajapolitiikka-asiakirja lähetetään yhteistyö-toimikunnalle käsiteltäväksi yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön välillä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto on käsitellyt omistajapolitiikka -asiakirjaa kokouksessaan 29.9.2009.

 

Konserniohjaus

 

Tarkastuslautakunta:

”Valtuuston hyväksymässä kauden 2009 - 2012 valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa kohtaan Hyvä hallinto kirjatun tavoitteen mukaan uudesta konserniohjeistuksesta päätetään pikaisesti.

 

Kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenille jaettiin 3.3.2009 pidetyssä kokouksessa voimassa olevat konsernin ohjaukseen liittyvät asiakirjat sekä puheenjohtajan esitys konsernijaoston toiminnan kehittämisestä. Konsernijaosto merkitsi asiakirjat tiedokseen ja päätti antaa kaupunginjohtajalle toimeksiannon tuoda kevään 2009 aikana konsernijaostolle tarvittavat esitykset omistajaohjauksen ja konserniohjauksen kehittämisestä.”

 

Talouden vastuualue:

Konsernijaosto on 22.6.2009 käynyt lähetekeskustelun konserniohjauksen asiakirjoista ja merkinnyt tiedokseen sen hetkisen valmistelutilanteen. Omistajapolitiikka – asiakirjan lisäksi kokouksen oheismateriaaliin sisältyi konserniohjeluonnos. Ohjausasiakirjojen lisäksi tilannekatsaukseen sisältyi suunnitelma konserniasioiden valmistelun organisoimiseksi sekä suunnitelma konserniohjaukseen tarvittavan konserniasioita koskevan tietokannan sisällöstä ja ylläpidosta.

 

Konserniohjeet olivat konsernijaoston käsittelyssä 29.9.2009.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 6.10.2009:

 

Revisiotoimisto on pyytänyt lausuntoa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vuodelta 2008.

 

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt erityistä huomiota kestävän kehityksen tavoitealueeseen elämänhallinta ja sen osatavoitteeseen voimavarojen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön.

 

Arvioinnin tuloksena kertomuksessa todetaan, että ennaltaehkäisevän työn merkitys on tiedostettu palvelutoimen sektorilla. Haasteina todetaan mm. eri ikäryhmien palveluiden erityistarpeiden ja niiden vaikuttavuuden huomioon ottaminen, yhteistyön lisääminen eri toimijoiden välillä, päällekkäisten toimintojen poistaminen.

 

Turku-strategiaa toteutetaan tällä valtuustokaudella ns. Turku-sopimuksen avulla. Tämän sopimuksen yhtenä pääteemana on asukkaiden hyvinvointi. Tämä teema taas muodostuu kolmesta ohjelmaosiosta, jotka perustuvat ikäkaariajatteluun.

 

Asukkaiden hyvinvointiohjelmassa on korostettu juuri samoja asioita, joita tarkastuslautakunnan raportissa on peräänkuulutettu. Samoin palveluverkkotarkastelulla pyritään päällekkäisten toimintojen ja toimitilojen karsintaan.

 

Kestävän kehityksen ohjelman ohjausvaikutuksen todetaan olevan heikko, koska mittareiden tavoitetasot puuttuvat ja lisäksi vaikuttavuusmittareita kaivataan. Tähän todettakoon, että vaikuttavuusmittareiden laatiminen on haasteellista, mutta että Turun kaupunki on mukana mm. THL:n eräissä tutkimuksissa, joissa pyritään luomaan valtakunnallisia mittareita kuvaamaan kuntalaisten hyvinvointia.

 

Tarkastuslautakunnan jälkiseurannassa on ollut vanhuspoliittinen ohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.9.2009 Turku-sopimuksen teemana Asukkaiden hyvinvointiohjelman, jonka yhtenä osana on ns. Senioriohjelma. Tämä ohjelmaosa pohjautuu laajempaan ns. ikääntymispoliittiseen strategiaan. Ohjelma on laadittu valtakunnallisten laatusuositusten pohjalta ja se sisältää voimakkaan muutoksen kevyempään palvelurakenteeseen sekä ennaltaehkäisevän työn painotuksen siten, että muut toimijat peruspalvelulautakunnan ohella ovat vahvasti mukana ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa.

 

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä tiedokseen tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta annetun selvityksen.