Liite 1 § 278
Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 5.6.2009:
”Tehokas ja houkutteleva joukkoliikenne on sekä ympäristötekijä että vetovoimatekijä Turun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Joukkoliikennettä parantamalla voidaan parantaa keskustan ilmanlaatua ja viihtyisyyttä sekä vähentää ruuhkautumista. Kaupunginhallitus on 26.5.2008 § 331 hyväksynyt joukkoliikenteen kehittämistavoitteeksi, että vuonna 2030 joukkoliikenteen matkamäärä on 50 % eli noin kymmenen miljoonaa matkaa suurempi kuin tällä hetkellä. Tavoite on haastava ja edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä joukkoliikenteen kehittämiseksi.
Turun valtuustoryhmien välisessä sopimuksessa valtuustokaudelle 2009 – 2012 todetaan joukkoliikenteeseen liittyen seuraavaa: ”Kaupunkiympäristön kehittämisessä tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä vähentää liikenteen tarvetta ja energian kulutusta. Keskeisiä hankkeita ovat ydinkeskustan kevyen liikenteen kehittäminen sekä päätös joukkoliikenneohjelmasta, johon kuuluu sekä seudullisen bussiliikenteen käynnistäminen naapurikuntien kanssa että pikaraitiotien vaikutusten, kustannusten ja toteuttamismahdollisuuksien arvioiminen ja päätöksenteko 2010 vuoden loppuun mennessä.”
Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvityksen tavoitteena on antaa riittävä vertailupohja eri joukkoliikennejärjestelmien välille, jotta kaupungin ja kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämissuunta voidaan valita. Työssä on tarkasteltu nykyisen kaltaista bussiliikennettä (VE 0+), nopeisiin bussien runkolinjoihin perustuvaa järjestelmää (VE 1) sekä pikaraitiotiejärjestelmää (VE 2).
Selvitys on osa PARAS -yhteistyötä, ja sen rahoittajina ovat toimineet Turku, Raisio, Kaarina, Naantali ja Lieto sekä Varsinais-Suomen liitto ja liikenne- ja viestintäministeriö. Tarkastelualue on edellä mainittujen kuntien alue. Vuoden 2009 alussa toteutettujen kuntaliitosten vaikutuksia ei ole huomioitu, vaan tarkastelualue on vanhan kuntajaon mukainen siten, että entinen Piikkiö on mukana selvitysalueessa.
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että Turkuun ja Turun seudulle on luotavissa sekä toimiva runkobussijärjestelmä että pikaraitiotiejärjestelmä. Kaavoitus tulee jatkossa suunnata joukkoliikenteen keskeisille akseleille, jotta joukkoliikennejärjestelmästä voidaan tehdä kustannustehokas, aito vaihtoehto henkilöautolle. Kaupunkiseudun ei tule tyytyä 0+ -vaihtoehtoon, jossa joukkoliikennettä ei juurikaan kehitetä ja liikenteen kasvu ohjautuu siten henkilöautoliikenteeseen.
Esitetty runkobussijärjestelmä koostuu tiheästi liikennöidyistä runkolinjoista sekä niitä täydentävästä bussiverkostosta. Runkobussivaihtoehdon investoinnit väyläverkkoon ja pysäkkeihin ovat noin 16,5 milj. euroa.
Pikaraitiotielinjat ulottuvat Varissuolle, Runosmäkeen, Turun rautatieasemalle ja Hirvensaloon. Pikaraitiotien lähivaikutusalueella asuisi nykytilanteessa 63.000 asukasta eli noin kolmasosa turkulaisista. Ratapituuteen suhteutettuna tämä tarkoittaisi 3.100 asukasta ratakilometriä kohden, mitä pidetään hyvänä asukaspohjana turvaamaan riittävä matkustajamäärä pikaraitiotielle. Esimerkiksi Saksan lainsäädännössä pikaraitiotien rakentamiseen myönnetään valtion rahoitusta, jos radan vaikutuspiirissä on vähintään 2.000 asukasta/ kilometri. Vaikutusalue on
Liikennetarjonnan lisääminen kasvattaa kehittämisvaihtoehtojen liikennöintikustannuksia eikä tätä lisäkustannusta saada lipputulojen lisääntymisen kautta kokonaan takaisin. Pikaraitiotiejärjestelmän käyttötalous on runkobusseja parempi mm. suuremman matkustajamäärän takia.
Nykytilanteeseen verrattuna runkobussivaihtoehdon matkustajamäärä on 26 % ja pikaraitiotien 30 % suurempi. Matkustajamäärien suurta kasvua selittävät joukkoliikennetarjonnan paranemisen ohella seudun asukasmäärän kasvu 20.000:lla sekä maankäytön edullisempi sijoittuminen.
Selvityksessä verrattiin kummankin kehittämisvaihtoehdon kokonaishyötyjä 0+ -vaihtoehtoon laatimalla niistä yhteiskuntataloudellinen vertailulaskelma (YHTALI). Runkobussivaihtoehto osoittautui erittäin kannattavaksi; sen hyöty-kustannus –suhde oli 3,8. Pikaraitiotievaihtoehdon hyötykustannussuhteeksi saatiin esitetyllä maankäytöllä 0,7. Se ei siten ylittänyt kannattavuusrajaa, jona pidetään H/K-suhteen arvoa 1,0. Pikaraitiovaihtoehdon toteuttaminen tuo hyötyjä, joiden nykyarvon suuruus ei ylitä mittavan raideinvestoinnin suuruutta. Pikaraitiotien toteuttaminen kannattavasti edellyttää maankäytön voimakasta keskittämistä sen reitin varrelle.
Tehtyihin tarkasteluihin liittyy eräitä herkkyys- ja epävarmuustekijöitä. Työssä tukeuduttiin nykyisiin maankäytön suunnitelmiin, jotka edistävät vain rajoitetusti joukkoliikenteen käytön kehittymistä. Sekä runkobussi- että pikaraitiotiejärjestelmän kannattavuutta olisi parantanut se, että maankäytön kasvua olisi voitu suunnata toisaalta Turun keskustaan ja sen lähialueille että toisaalta seudun muiden keskusten läheisyyteen. Toinen herkkyystekijä liittyy työssä käytettyyn liikenne-ennustemalliin, joka käsittelee suurikapasiteettista pikaraitiotietä epäedullisella tavalla bussiin verrattuna. Pikaraitiotien täsmällisyys ja houkuttelevuus eivät tule riittävästi esiin, mikä heijastuu YHTALI- tuloksiin.
Joukkoliikenne 2020 –selvityksessä esitetyt liikenteelliset vaikutukset ovat suuntaa antavia, ja vaikutukset tulee tutkia yksityiskohtaisesti joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmaa tehtäessä. Joukkoliikenteen saamat kaista- ja liikennevaloetuudet vaikuttavat luonnollisesti henkilöautoliikenteen sujuvuuteen.
Työn tulosten johtopäätöksenä esitetään, että Turun seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteeksi asetetaan runkobussijärjestelmä. Runkobussijärjestelmä esitetään toteutettavaksi siten, että runkobussilinjoja voidaan muuttaa myöhemmin maankäytön ja kysynnän kehittyessä pikaraitiotielinjoiksi raportissa esitetyillä pikaraitiotielinjauksilla. Pikaraitiotien toteutusmahdollisuus tulee varmistaa riittävin tilavarauksin. Helsingissä on toimittu vastaavalla tavalla ns. Jokeri-linjalla, joka on erittäin korkeatasoinen bussilinja ja joka nyt ollaan muuttamassa raitiotielinjaksi.
Selvityksen pohjalta esitetään, että runkobusseihin perustuvasta joukkoliikennejärjestelmästä tehdään periaatepäätös ja järjestelmän toteutuksesta seudullinen kehittämissuunnitelma. Suunnitelman perusteella ohjelmoidaan ja toteutetaan kehittämistoimet vuodesta 2010 alkaen. Seudullista liikenne-ennustemallia esitetään tarkennettavan, jotta YHTALI- laskelman tuloksia voidaan pitää luotettavampina, sillä YHTALI on liikenne- ja viestintäministeriön käyttämä mittari hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa. Lisäksi esitetään, että Turun kaupunkiseudun rakennemallityön osana laaditaan pikaraitiotien maankäyttövisio, jossa tarkastellaan raitiotien varren maankäytön kehittämistä 20-30 vuoden aikatähtäimellä.”
Kaupunginhallitus on 16.6.2009 päättänyt lähettää Turun seudun joukkoliikenne 2020 –raportin lausunnoille lauta- ja johtokunnille, Raision, Kaarinan ja Naanatalin kaupungeille sekä Liedon kunnalle, Varsinais-Suomenh liitolle, Turun tiepiirille, Turun kaupunkiliikenne Oy:lle, TLO Oy:lle, Ratahallintokeskukselle ja VR-Yhtymä Oy:lle siten, että lausunnot tulee antaa viimeistään 30.9.2009.
Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.11.2009:
”Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 16.6.2009 § 381 päättänyt, että Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvitys lähetetään lausunnoille lauta- ja johtokunnille, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupungeille sekä Liedon kunnalle, Varsinais-Suomen liitolle, Turun tiepiirille, Turun kaupunkiliikenne Oy:lle, TLO Oy:lle, Ratahallintokeskukselle ja VR-Yhtymä Oy:lle. Pyydettyjen lausuntojen lisäksi joukkoliikennetoimistoon on saapunut lausunto Meidän Turku ry:ltä sekä Linja-autoliiton Lounais-Suomen osastolta. Lausuntoja saatiin yhteensä 28 kappaletta. Ratahallintokeskukselta ei ole tullut lausuntoa. Lisäksi Kiinteistöliikelaitos on ilmoittanut, että se ei lausu selvityksestä, koska kiinteistöliikelaitos on osallistunut selvityksen teettämiseen ja ollut mukana ohjausryhmässä.
Yhteenveto annetuista lausunnoista
Lausunnoissa kannatettiin laajasti joukkoliikenteen nopeuttamista ja pidettiin runkobussijärjestelmää tässä vaiheessa parhaana ratkaisuna. Kaikki lausunnon antaneet kunnat eli Naantali, Raisio, Kaarina ja Lieto kannattivat raportissa esitettyä etenemistä runkobussivaihtoehdon mukaan. Useissa lausunnoissa todettiin, että pikaraitiotie tulee pitää tulevaisuuden ratkaisuna ja sille on tehtävä tarvittavat tilavaraukset sekä tiivistettävä kaupunkirakennetta runkolinjojen varrella.
Seuraavaan on referoitu selvitystä tai joukkoliikennejärjestelmää koskevia kommentteja. Suluissa näkyy kommentin esittäjä. Lausunnot ovat esittelytekstin oheismateriaalina.
-Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee edetä ripeästi (Peruspalvelulautakunta, Tarkastuslautakunta, Joukkoliikennelautakunta, Meidän Turku ry).
-Edetään bussien nopeutusjärjestelyin ja runkobussijärjestelmä kehittämällä (Naantali, Raisio, Kaarina, Lieto, Linja-autoliitto, Kaupunkiliikenne Oy, TLO).
-Bussien runkolinjastolla on hyvä aloittaa kuitenkin siten, että pikaraitiotie pidetään tulevaisuuden mahdollisuutena (V-S liitto, Ympäristö- ja kaavoituslautakunta, Joukkoliikennelautakunta, Turun Satama).
-Runkolinjasto on osoitettava maakuntakaavassa ja yleiskaavoissa, kaupunkirakennetta on tiivistettävä, työpaikka- palvelu- ja opiskelukeskittymät on osoitettava runkolinjaston varteen (V-S liitto, Ympäristö- ja kaavoituslautakunta, Joukkoliikennelautakunta, Tarkastuslautakunta, TLO, Meidän Turku ry).
-Mahdollisen raideliikenteen maankäytölliset rakentamismahdollisuudet tulee säilyttää (Raisio, Ympäristö- ja kaavoituslautakunta, Tarkastuslautakunta).
-Maankäytössä ajanjakso vuoteen 2020 on lyhyt ja ennuste voi osin jäädä toteutumatta (Kaupunkiliikenne Oy).
-Keskeiset kannanotot otetaan Linnakaupungin osayleiskaavan yhteydessä. Rautatieyhteys Turun Satamaan on säilytettävä nykyisellä paikallaan, mutta maankäytöllisissä suunnitelmissa on varauduttava myös pikaraitiotiehen (Turun Satama).
-Tehokkaampi maankäyttö parantaa myös pelastustoimen valmiuksia (Pelastustoimi).
-Tulee laatia seudullinen pikaraitiotien maankäyttövisio (Liikuntalautakunta).
-Liikennemalli tulee päivittää (Tiepiiri, Naantali, V-S liitto, joukkoliikennelautakunta).
-Joukkoliikenteen kehittäminen on hankkeistettava ja aikataulutettava, tulee hakea valtion investointi- ja liikennöintitukea, tulee tehdä kehittämissuunnitelma (V-S liitto, kulttuurilautakunta, Tiepiiri).
-Tarkastelu on pintapuolinen, linjastosta on tehtävä tarkempi suunnitelma (Linja-autoliitto, TLO, Tiepiiri, V-S liitto, Joukkoliikennelautakunta).
-Hirvensalo ei sovellu pikaraitiotielinjalle, koska asutus on hajautunutta (Meidän Turku ry).
-Pikaraitiotielinjaus pitäisi osoittaa mieluummin Harittuun kuin Hirvensaloon (Tiepiiri).
-On varottava liiallisia muutoksia nyt hyvin toimiviin linjoihin (TLO).
-0+ -vaihtoehto antanee liian suuren matkamäärän koska liikennemalli ei ota huomioon ruuhkautumista (V-S liitto).
-Pikaraitiotievaihtoehdon matkamäärä lienee aliarvioitu, sillä liikennemalli ei huomioi raitiotien täsmällisyyttä ja houkuttelevuutta (V-S liitto).
-Hyötykustannusindeksi näyttää todellista alempaa lukua raitiotielle (V-S liitto, Tiepiiri, Joukkoliikennelautakunta, Meidän Turku ry).
-Kannattavuuslaskentaan liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kustannuslaskelma on pintapuolinen (Tiepiiri, TLO, V-S liitto).
-Pikaraitiotien mahdollisuuksia pitää tarkastella uudelleen / tulee tehdä periaatepäätös pikaraitiotiestä (Tiepiiri, Meidän Turku ry, V-S liitto).
-Seudullisen organisoinnin kanssa tulee edetä (V-S liitto, Joukkoliikennelautakunta, Meidän Turku ry).
-Seudullisen organisoinnin kanssa ei tule edetä (Linja-autoliitto, TLO).
-Turun tulee edistää lähijunaliikennettä (Meidän Turku ry).
-Tulee valita varaudutaanko lähijunaan vai pikaraitiotiehen, pikaraitiotielinjaukset eivät saa vaarantaa junaliikenteen toimintaedellytyksiä ja laajenemismahdollisuuksia (VR).
-Vähemmän ympäristöä kuormittavia energianlähteitä tulee harkita runkobussivaihtoehdossa (V-S liitto).
-Johdinautojärjestelmää tulee harkita (Ympäristö- ja kaavoituslautakunta, Joukkoliikennelautakunta).
-Runkobussivaihtoehto ei tue päästöjen vähentämistavoitetta (Tiepiiri).
-Pikaraitiotievaihtoehdon toteutusta tarkasteltaessa tulee huomioida Turun vesiliikelaitoksen verkostojen sijainti mahdollisella pikaraitiotien reitillä (Vesiliikelaitoksen johtokunta).
-Arkeologiset kohteet ja kulttuuriympäristö tulee huomioida (Kulttuurilautakunta).
-Palvelupisteiden sijainti ja niiden muutokset tulee huomioida (Peruspalvelulautakunta).
Talotoimiliikelaitos, Viherliikelaitos, Kunnallistekniikkaliikelaitos, Rakennuslautakunta ja Jätteenpolttoliikelaitos ovat todenneet, ettei niillä ole toimialansa osalta huomautettavaa selvityksestä. Nuorisolautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa paitsi että lasten ja nuorten näkökulmaa tulisi korostaa. Opetustoimi ei ota kantaa joukkoliikennejärjestelmään, mutta korostaa seudullisuuden merkitystä. Ammattiopetuslautakunta pitää sosiaalisen kestävyyden kannalta tärkeänä Turun ydinkeskustan sekä työpaikka-alueiden palveluiden saavutettavuutta eri ikäryhmien ja mm. autottomien kannalta.
Joukkoliikenteen kehittäminen
Kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.10.2009 § 239 Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman vuosille 2009 – 2013. Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa on asetettu haastavat tavoitteet joukkoliikenteen kehittämiselle. Keskeinen toimenpide on päätös joukkoliikennejärjestelmästä. Muut toimenpiteet toteutetaan tämän päätöksen pohjalta.
Olennainen osa joukkoliikenteen parantamista on joukkoliikenteen nopeuttaminen suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Henkilöautoruuhkan omalla kaistallaan ohittava bussi on paras houkutin siirtyä henkilöautosta joukkoliikenteeseen. Jo satunnainenkin käyttö vaikuttaa joukkoliikenteen kokonaisuuteen: esim. kaksi lisämatkaa turkulaista kohti kuukaudessa tarkoittaa vuodessa neljä miljoonaa uutta paikallisliikenteen matkaa.
Joukkoliikenteen nopeuttaminen edellyttää joukkoliikennekaistoja ja joukkoliikennekatuja. Joukkoliikenne 2020 –selvityksessä on esitetty joukkoliikennekadut mm. Muhkurin ja Vienolan välille sekä Ylioppilaskylän ja Halisten välille. Joukkoliikennekadut mahdollistavat niin merkittävät säästöt liikennöintikustannuksissa, että Muhkurin ja Vienolan joukkoliikennekadun arviolta 1,7 miljoonan euron rakennuskustannus saadaan katettua liikennöintisäästöinä neljässä vuodessa ja Ylioppilaskylän ja Halisten välisen joukkoliikennekadun 350.000 euron kustannus alle vuodessa. Lisäksi joukkoliikennekatulinjaukset avaavat houkuttelevia kaavoituskohteita palveluille ja asumiselle.
Turun keskustan sisääntuloväylien ruuhkat hidastavat joukkoliikennettä. Runkolinjojen toteuttamiseen ja liikenteen nopeuttamiseen liittyy olennaisesti joukkoliikennekaistojen rakentaminen ruuhkaisilla osuuksilla esimerkiksi Naantalintiellä, Satakunnantiellä, Tampereentiellä, Hämeentiellä, Kaskentiellä ja Stålarminkadulla.
Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki on tarkoitettu joukkoliikenteen suunnitelmalliseen parantamiseen. Valtionavustuspäätöksessä (dno 3520-2009) todetaan, että ”Hyväksyttävinä kustannuksina pidetään liikennetarjonnan kehittämisestä, liityntäliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta, liikenteen hoidon tehostamisesta, lippujärjestelmän kehittämisestä ja lipun hintojen alentamisesta sekä matkustajapalvelujen parantamisesta aiheutuvia kustannuksia.” Runkolinjaston luominen kuuluu siis valtionrahan piiriin infrainvestointeja lukuun ottamatta. Valtionavustuspäätöksessä todetaan myös, että ”Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää, että Turun kaupunki yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön ja seudun kehyskuntien kanssa laatii alustavan pitkäjänteisen seudullisen joukkoliikenteen kehittämisohjelman vuoden 2009 aikana.”
Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta joukkoliikennejärjestelmäksi esitetään valittavaksi nyt runkobussijärjestelmä. Pikaraitiotien toteutusmahdollisuutta tulee kuitenkin vahvistaa tiivistämällä kaupunkirakennetta raportissa esitetyillä pikaraitiotielinjauksilla.”
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 16.11.2009:
”Mkäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Joukkoliikenne 2020 –selvityksen esitetyssä muodossa, järjestelmävalinnan jälkeen olisi tarkoituksenmukaista edetä mm. seuraavin toimenpitein:
-Joukkoliikennekadut otetaan kaavoitus- ja investointiohjelmaan mahdollisimman nopeasti.
-Kaavoitusohjelman tärkeäksi näkökohdaksi otetaan joukkoliikenteen runkoreittien ja joukkoliikennekatujen varren kaupunkirakenteen vahvistaminen siten, että mahdollisen raideliikenteen maankäytölliset rakentamismahdollisuudet säilyvät.
-Runkobussilinjat ja uudet kaava-alueet luodaan toisiaan tukeviksi.
-Laaditaan kehittämisohjelma taloustilanteen mukaan painotettuna siten, että rahallisesti merkittävimmät panostukset tehdään vuoden 2011 jälkeen.
-Runkolinjoja kehitetään yksi kerrallaan aloittaen voimakkaista linjoista kuten 18, 28 ja 32/42. Runkolinjaksi muuttaminen edellyttää ko. linjoilla joukkoliikennekaistaratkaisuja (esim. Tampereentieltä kauppatorille, Kaskenkatu), pysäkkien parantamista, liityntäpysäköintiä polkupyörille ja mahdollisia pieniä reittitarkistuksia.
-Paikallisliikennettä palvelevat keskustan sisääntuloväylät asetetaan etusijalle. Joukkoliikennettä nopeutettaessa, joukkoliikenteen pahimmat pullonkaulat tutkitaan ja ratkaistaan (esimerkiksi joukkoliikennekaistat).
-Ympäristö- ja kaavoitusvirasto harkitsee liikennemallin päivittämisen ajankohtaa ja tärkeyttä.
-Pikaraitiotien varren maankäytön kehittämistä tarkastellaan rakennemallityössä.
-Runkojärjestelmän toteuttaminen kytketään seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön.
Toimenpiteiden periaatelinjaukset tulisi hyväksyä kaupunginvaltuuston Turun seudun joukkoliikenne 2020 -päätöksen toimeenpanon yhteydessä ja lähettää edelleen asianmukaisesti valmisteltavaksi Kiinteistöliikelaitokselle sekä ympäristö- ja kaavoitusvirastolle.
Liite 2 Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitys http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentId=61017&nodeId=11937
Oheismateriaali 1 Selvityksestä saadut lausunnot
Kaupunginhallitus puoltaa liitteenä 2 olevan Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen hyväksymistä siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Ensi vaiheessa linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan runkolinjojen edellyttämien pysäkki-, joukkoliikenne- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.
Kaupunginhallituksen ehdotus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä 2 olevan Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan runkobussijärjestelmä. Ensi vaiheessa linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan runkolinjojen edellyttämien pysäkki-, joukkoliikennekatu- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa.